Intia iski ohjuksin Pakistaniin – YK:n pääsihteeri erittäin huolissaan

Intia iski muun muassa Poonchin alueelle Pakistanissa 7. toukokuuta.

Intian iskut Pakistanin alueelle surmasivat ainakin kahdeksan siviiliä. Asiasta kertoo Pakistanin asevoimien edustaja, jonka mukaan yli 30 ihmistä on lisäksi haavoittunut ja kaksi on kateissa.

Asevoimien edustajan mukaan kuolonuhrien joukossa on myös yksi lapsi, joka sai surmansa moskeijassa Punjabin provinssissa.

INTIA teki Pakistanin asevoimien mukaan iskuja kuudessa eri kohteessa. Kaikkiaan iskuja tehtiin 24. Aiemmin asevoimat sanoi, että Intia oli tehnyt iskuja Pakistanin hallinnoimassa Kashmirissa sekä Intian vastaisella rajalla sijaitsevassa Punjabissa, joka on kaikkein väkirikkain Pakistanin provinsseista.

AFP:n kirjeenvaihtajat Punjabissa ja Pakistanin hallinnoimassa Kashmirissa kuulivat useita kovaäänisiä räjähdyksiä.

Pakistanin puolustusministeri Khawaja Muhammad Asif kertoi aiemmin uutistoimisto AFP:lle, että Intia kohdisti iskujaan useisiin kohteisiin, joista kaikki olivat siviilikohteita.

-  Kostotoimet ovat jo alkaneet. Meillä ei mene kauaa tilien selvittämiseen, puolustusministeri sanoi.

Hän syytti Intian pääministerin Narendra Modin tehneen iskut vahvistaakseen suosiotaan kotimaassaan.

Pakistanin asevoimien edustajan mukaan Pakistan kostaa iskut valitsemallaan hetkellä.

INTIAN hallinto kertoi aiemmin, että maa oli tehnyt keskiviikkona alkuyöstä ohjusiskuja yhteensä yhdeksään kohteeseen Pakistanissa ja Pakistanin hallinnoimalla alueella Kashmirissa. Intian mukaan asevoimat olisi tehnyt täsmäiskuja terroristien leireihin.

Intia sanoi pian ohjusiskuista ilmoittamisen jälkeen, että Pakistan on ampunut tykistötulta Kashmiria halkovan rajalinjan ylitse. Intia syytti Pakistanin rikkovan tulituksellaan maiden välistä aseleposopimusta.

Intian asevoimat sanoi myöhemmin, että tykistöiskut olivat surmanneet kolme siviiliä. Asevoimat sanoi reagoivansa oikeasuhtaisella tavalla.

Intian oli odotettu vastaavan sotilaallisesti Kashmirissa viime kuussa tehtyyn terrori-iskuun, jossa kuoli yli 20 ihmistä. Kansainvälinen yhteisö on viime viikkoina pyrkinyt saamaan Intiaa ja Pakistania perääntymään sodan kynnykseltä.

YK:N pääsihteeri Antonio Guterres ilmaisi tiistaina Yhdysvaltain aikaa huolensa sotilaallisista iskuista, joita Intia teki Pakistanin puolelle varhain keskiviikkona. Asiasta kertoi hänen tiedottajansa Stephane Dujarric.

Dujarricin mukaan Guterres on erittäin huolissaan Intian iskuista Kashmiria halkovan rajalinjan ja kansainvälisen rajan ylitse. Pääsihteeri peräänkuuluttaa sekä Intialta että Pakistanilta malttia. Guterresin mukaan maailmalla ei ole varaa Intian ja Pakistanin väliseen sotilaalliseen yhteenottoon.

Intian ja Pakistanin suhteet kiristyivät äärimmilleen sen jälkeen, kun 26 ihmistä surmattiin terrori-iskussa Kashmirissa noin kaksi viikkoa sitten. Intia syyttää Pakistania rajat ylittävän terrorismin tukemisesta. Pakistan on kiistänyt syyllisyytensä iskuun.

TERRORI-ISKUN jälkeen maiden joukot ovat tulittaneet toisiaan Kashmiria halkovalla rajalinjalla, ja lisäksi maat ovat kohdistaneet toisiaan vastaan merkittäviä diplomaattisia toimia.

Intia perui vedenjakelusopimuksen alueella ja sulki maarajansa Pakistanin kanssa. Lisäksi pakistanilaisten viisumit peruttiin. Vastauksena Pakistan on näyttänyt ovea Intian diplomaateille ja perunut intialaisten viisumit sikhien pyhiinvaeltajia lukuun ottamatta.

Viimeksi maat olivat sodan partaalla vuonna 2019, kun itsemurhapommittaja surmasi 40 Intian turvallisuusjoukkojen jäsentä Kashmirissa. Vastauksena Intia teki ilmaiskuja Pakistanin puolelle.

Entinen Jammun ja Kashmirin historiallinen alue on ollut jaettu Intian ja Pakistanin hallitsemiin osiin maiden itsenäistymisestä lähtien. Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia alueen hallinnasta.

Asiantuntija: Tällaisena ihmisenä uusi paavi Leo XIV tunnetaan – kritisoi Trumpin hallintoa somessa

Robert Prevost työskenteli vuosien ajan pappina ja piispana Perussa. Oheisessa kuvassa hän on virkamatkalla Etelä-Amerikassa.

Yhdysvalloissa ranskalais-italialais-espanjalaistaustaiseen perheeseen syntynyt Robert Francis Prevost ei ole tyypillinen amerikkalainen pappismies, asiantuntija arvioi.

Uudeksi paaviksi torstaina valittu, Leo XIV -nimen ottanut Prevost edustaa jatkuvuutta, sanoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola STT:lle.

Leo on Ketolan mukaan monissa asioissa samoilla linjoilla edellisen paavin Franciscuksen kanssa.

-  Hän on samaa mieltä esimerkiksi ilmastokysymyksissä, jotka olivat Franciscukselle tärkeitä. Hän on myös samaa mieltä siitä, että maallikoita ja erityisesti naisia pitäisi saada enemmän kirkon johtotehtäviin ja hallintoon, Ketola sanoi.

Naisten papeiksi vihkimistä Prevost ei silti kannata.

69-VUOTIAS Prevost on ensimmäinen yhdysvaltalainen ja (argentiinalaisen Franciscuksen jälkeen) toinen amerikkalainen paavi.

Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt Perussa, ja hänellä on myös Perun kansalaisuus.

-  Hän ei ole leimautunut tyypilliseksi amerikkalaiseksi. Tähän saakka on ollut vähän sellainen ajatus, että amerikkalaista ei voida valita paaviksi, koska se toisi yhdelle suurvallalle tärkeän aseman kirkon johdossa.

Ketola ei usko, että maanmiehen valinnasta on erityistä etua Yhdysvalloille. Prevost on hänen mukaansa luultavasti saanut konklaavissa myös eteläamerikkalaisten kardinaalien ääniä.

-  Hän on sillä tavalla eteläamerikkalaistunut. Luulen, että hän on koko maailman paavi täydestä sydämestään.

Prevost jakoi alkutalvella sosiaalisen median tileiltään postauksia, joissa kritisoitiin voimakkaasti Donald Trumpin hallinnon massakarkoituksia epäkristillisiksi.

Prevost on neljäs ei-italialainen paavi peräjälkeen. Tämä kuvaa Ketolan mukaan katolisten suurta määrää Euroopan ulkopuolella.

KETOLAN MUKAAN Leo on yksi suosituista paavien nimistä. Edellinen paavi Leo eli Leo XIII oli tehtävässään vuosina 1878-1903.

-  En tiedä, haluaako Prevost sanoa tällä jotakin siitä, että edellisellä Leolla oli ominaisuuksia, joita hän pitää erityisen hyvinä. Edellinen Leo kehitti paljon katolisen kirkon sosiaaliopetusta ja yhteiskunnallista opetusta.

Paavius muuttaa ihmistä, Ketola sanoo.

-  Franciscus tunnettiin vielä Argentiinassa hieman happamana, kun taas paavina hänet tunnettiin hymyilevänä ja huumorintajuisena. Paavius on selkänoja, joka antaa tukea. Siihen tulee jostakin voimia.

ESIMERKIKSI Israel toivoo voivansa vahvistaa suhteita Vatikaaniin uuden paavin aikana. Israelin presidentti Isaac Herzog sanoi viestissään toivovansa juutalaisten ja kristittyjen ystävyyden vahvistuvan kaikkialla.

Herzog toivoi niin ikään uuden paavin kauden vahvistavan siltojen rakentamista ja ymmärrystä kaikkien uskontokuntien välillä.

Israelin ja edesmenneen paavi Franciscuksen suhteet olivat viileät varsinkin sen jälkeen kun Gazan sota alkoi toissa vuoden lokakuussa.

Franciscus tuomitsi sodan aloittaneen palestiinalaisten äärijärjestöjen terrorihyökkäyksen, mutta arvosteli sen jälkeen toistuvasti Israelin sotilastoimia Gazassa.

Teksti: STT / Heli Laakkonen

AVAINSANAT

Britannia ärhentelee: Venäjän varjolaivasto-operaatio pitää tuhota

Britannialla on EU-maiden tehokkain laivasto merien valvontaan.

Britannian pääministeri Keir Starmer ilmoitti torstaina uusista pakotteista, jotka kohdistuvat Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon.

Maan hallitus kertoi määräävänsä pakotteita jopa sadalle öljytankkerille. Britannia on jo aiemmin ottanut kohteekseen kymmeniä varjolaivaston aluksia, joiden se uskoo välttelevän pakotteita.

Länsimaat asettivat pakotteita öljyn viennille sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022.

Varjolaivastoon kuuluvien alusten epäillään myös vahingoittaneen kriittisiä merenalaisia kaapeleita Euroopassa.

PÄÄMINISTERI painotti lausunnossaan, että Venäjän uhkaa ei pidä aliarvioida, ja että Venäjän presidentti Vladimir Putinin vastustamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä.

-  Siksi teemme kaikkemme tuhotaksemme hänen varjolaivasto-operaationsa, näännyttääksemme hänen sotakoneistonsa öljytulot sekä suojellaksemme merenalaista infrastruktuuria, johon luotamme jokapäiväisessä elämässämme, Britannian pääministeri sanoi lausunnossaan.

Starmer osallistuu tänään Oslossa puolustusyhteistyöhön keskittyvän JEF-ryhmän huippukokoukseen, jossa Suomea edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb. Päällimmäisiä aiheita kokouksessa ovat Ukrainan tukeminen ja arktisen alueen turvallisuus.

Kardinaalien kisa päättyi Vatikaanissa – uusi paavi on valittu

Leo XIV puhui torstaina paavinvalintaa odottaneille katsojille Pietarinkirkon parvekkeelta.

Vatikaanissa katolisen kirkon kardinaalit saivat torstaina valittua uuden paavin. Sen merkiksi Sikstuksen kappelin savupiipusta tuli valkoista savua.

Uudeksi paaviksi nousi yhdysvaltalainen kardinaali Robert Francis Prevost (s.1955). Hän ottaa nimekseen Leo XIV. Chicagossa syntynyt Prevost työskenteli pitkään pappina ja piispana Perussa, ja hän nousi kardinaaliksi vasta vuonna 2023.

Hän on ensimmäinen Yhdysvalloista kotoisin oleva paavi.

Tuhannet ihmiset olivat seuranneet konklaavin äänestyksiä Pietarinaukiolla Vatikaanissa. Konklaavissa paavista äänesti 133 kardinaalia, joista kahden kolmasosan oli annettava tukensa samalle ehdokkaalle. Ensimmäinen äänestys pidettiin keskiviikkona illalla.

Helsingin yliopiston vanhemman yliopistonlehtorin ja dosentin Mikko Ketolan mukaan uuden paavin valinta näin nopeasti ei ole poikkeuksellinen. Paavi Franciscus valittiin konklaavin neljännessä äänestyksessä ja hänen edeltäjänsä paavi Benedictus kolmannella kierroksella.

ENNEN Sikstuksen kappeliin sulkemistaan keskiviikkona kardinaalit kokoontuivat yhteiseen messuun Pietarinkirkossa. Kardinaalikollegion dekaani Giovanni Battista Re sanoi messussaan, että kardinaalien tulee valinnassaan ennen kaikkea huomioida kirkon yhtenäisyys. Battistan mukaan uusi paavi aloittaa työnsä vaikeassa historian käännekohdassa.

Dekaanin mukaan paavin valinnalla on siksi aivan erityistä merkitystä ja kardinaalien olisi pantava sitä tehdessään henkilökohtaiset painotuksensa syrjään.

Keskiajalta lähtien järjestetyn konklaavin kesto on historiallisesti vaihdellut, eikä etukäteen voida varmuudella tietää, kuinka pitkään uuden paavin valinta kestää. Viimeisimmät kaksi paavia valittiin kahden päivän äänestämisen jälkeen. Historiallinen ennätys on 1200-luvulla järjestetty Gregorius X:n valinta, joka kesti lähes kolme vuotta.

Kirkon yli 250 kardinaalista vain 133 osallistuu konklaaviin, sillä vain alle 80-vuotiaat kardinaalit ovat äänioikeutettuja.

AVAINSANAT

Brittimedia: USA ja Britannia pääsivät tullisopuun, kauppasota väistyi

Starmer ja Trump tapasivat viimeksi helmikuussa, tämän päivän diili neuvoteltiin lähinnä etäyhteyksin.

Yhdysvallat ja Britannia ovat laatineet uuden keskinäisen kauppasopimuksen, jolla Donald Trumpin tulleista aiheutunut kauppasodan uhka vältetään.

Kyseessä on ensimmäinen iso taloussopimus, jonka Trump sai tulleineen puristettua suurelta neuvottelukumppanimaalta.

Brittien yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Trump esikuntineen piti asiasta tiedotustilaisuuden torstai-iltana Suomen aikaa. Britannian pääministeri Keir Starmer osallistui siihen hetken ajan etäyhteydellä.

Molemmat kehuivat saavutettua sopua historialliseksi ja taloudelle kannattavaksi siirroksi.

Sopimuksen yksityiskohdat ovat vielä osittain auki. USA luopuu ainakin brittiteräkselle ja alumiinille asettamistaan lisätulleista. Ajoneuvojen tullit alennetaan 10 prosenttiin.

Britannia saa vastedes viedä muun muassa yhdysvaltalaisen ilmailuteollisuuden tarvitsemia Rolls-Roycen lentokonemoottoreita ja lentokoneenosia tullitta Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltain mukaan sopimus päästää jälleen muun muassa sikäläiset maataloustuotteet ja etanolin brittimarkkinoille.

 

Ukrainan parlamentti ratifioi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisen mineraalisopimuksen

Ukrainan talousministeri Julija Svyrydenko lehdistötilaisuudessa Kiovassa 8. toukokuuta.

Ukrainan parlamentti on ratifioinut Yhdysvaltain ja Ukrainan välisen niin sanotun mineraalisopimuksen, kertoo Ukrainan talousministeri Julija Svyrydenko sosiaalisessa mediassa. Sopimus muun muassa määrittää, että maat hyödyntävät yhdessä Ukrainan mineraalivaroja.

Ukrainan mukaan sopimus on perusta uudelle vuorovaikutusmallille Yhdysvaltojen kanssa.

Mineraalisopimus ei aseta Yhdysvalloille erityisiä turvallisuussitoumuksia. Yhdysvallat kuitenkin sanoo, että sen etujen vahvistaminen Ukrainassa auttaa torjumaan Venäjää, joka hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.

Toistaiseksi ei ole selvää, milloin sopimuksen käytännön toteuttaminen voidaan aloittaa. Ukrainan itäosassa, missä suuri osa Ukrainan mineraaliesiintymistä sijaitsee, käydään edelleen raskaita taisteluita ja osaa alueista hallitsevat Venäjän miehitysjoukot.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hallinto on kuitenkin korostanut, että mineraalisopimus on ehdoton ehto Yhdysvaltojen tulevalle mahdolliselle sotilaalliselle tuelle. Sopimuksen mukaan tuki katsottaisiin sijoitukseksi osapuolien yhteiseen rahastoon.

Trump on toistuvasti kritisoinut edeltäjänsä Joe Bidenin Ukrainalle antamaa sotilaallista tukea. Trump vaati alun perin, että Ukrainalle jo annettu tuki kirjataan velkana rahastoon, mutta nykyisessä sopimuksessa tällaisesta ei ole mainintaa.