Insinööriliitto kasvaa – uusi jäsenjärjestö tuo mukanaan 4 300 uutta jäsentä

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Insinööriliitto saa uuden jäsenjärjestön KTK:sta, johon kuuluu kuntien, hyvinvointialueiden, kuntayhtymien, kunnallisten liikelaitosten ja osakeyhtiöiden palveluksessa työskenteleviä tekniikan asiantuntijoita.

Insinööriliiton edustajakokous hyväksyi viime perjantaina KTK Tekniikan asiantuntijat ry:n liiton jäsenjärjestöksi tammikuun alusta alkaen. Sen myötä Insinööriliitto saa noin 4 300 uutta jäsentä. Yhdistymisen jälkeen Insinööriliitolla on 86 000 jäsentä ja liiton työikäisistä jäsenistä julkisella sektorilla työskentelee noin yhdeksän prosenttia. Eniten jäsenmäärä Insinööriliitossa kasvaa kuntien teknisellä sektorilla, jossa jäsenmäärä yli kolminkertaistuu.

– Julkisella puolella työskentelevien edunvalvonta saa yhdistymisestä lisää yhdenmukaisuutta ja painoarvoa. Suurempi jäsenmäärä takaa paremmat mahdollisuudet pitää huolta tekniikan alan asiantuntijoiden eduista, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo tiedotteessa.

Salo huomauttaa, että Insinööriliiton vaikutusvalta kasvaa, koska liitto saa nyt paikan myös kuntien työehtosopimusten pääsopimuspöytään.

KTK:N puheenjohtaja Sari Estilä pitää Insinööriliittoon liittymistä KTK:lle merkittävänä askeleena.

– Yhdessä olemme vahvempi tekniikan alan asiantuntijoiden edunvalvoja. Jäsenyys tuo KTK:n jäsenille entistä laajemmat palvelut ja edut, ja samalla KTK tuo Insinööriliittoon vahvan kunta-alan tuntemuksen ja pitkän kokemuksen julkisen sektorin teknisten asiantuntijoiden edunvalvonnasta, hän sanoo tiedotteessa.

KTK muodostuu seitsemästä jäsenjärjestöstä ja yhdestä yhteistoimintajärjestöstä. KTK:sta tulee Insinööriliiton 37. jäsenjärjestö.

Insinööriliitosta tulee Akavan suurin julkisen sektorin tekniikan jäsenjärjestö.

SAK:n edustajistossa toivottiin työväenpuolueilta yhteispeliä vaaleissa – ”Ei pidä lähteä kisailemaan siitä, kuka rökittää kenetkin”

SAK:n edustajiston kokoukseen Helsingissä osallistunut Tuuli Elokannas katsoo, että ammattiyhdistysliikkeessä pitää puhaltaa vaaleissa yhteen hiileen. Edustajiston kaksipäiväinen kokous alkoi torstaina Paasitornissa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n edustajiston syyskokouksessa puhuttivat muun muassa kevään eduskuntavaalit. Tulevalle hallitukselle asetettiin toiveita, mutta sai myös ammattiyhdistysliikkeen väki.

Edustajistolle pitämässään puheessa Tuuli Elokannas esitti toiveen, ettei ay-liikkeen sisällä ryhdyttäisi nokittelemaan puolueiden välillä. Hän kuvasi, että on kaksi työväenpuoluetta, joista kumpikin ajaa duunarin asiaa.

– Ymmärrän tavallaan sen, miksi halutaan ehkä erottua toinen toisistaan, mutta näen niin, että ay-asioissa olemme lähestulkoon kaikesta yksimielisiä. Meidän ei pitäisi lähteä kisailemaan siitä, että kuka rökittää kenetkin. Molemmat työväenpuolueet ovat kannuksensa ansainneet, Elokannas kiteytti Demokraatille.

– Gallupit ovat nousussa, vasemmistoliitto tekee ennätystuloksia kautta aikain ja demarit ovat ykköskärkenä siellä. Meidän ei tarvitse keskenään kisailla. Täytyy muistaa, että se on tämä hallitus, joka on ammattiyhdistysliikettä vahingoittanut.

Elokannas toivoo, että vaalien jälkeen saadaan rakennettua kolmikantaa takaisin. Valtiovalta on nyt puuttunut työmarkkinoihin törkeällä tavalla ja jättänyt ay-liikkeen pois niistä pöydistä, joissa on totuttu olemaan. Kaikkea tehtyä vahinkoa tuskin saadaan korjattua, mutta yhdessä on mietittävä, mitä uutta voidaan rakentaa – korjata ja kehittää.

– Meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on edelleen ne perusedellytykset kannatella hyvinvointivaltiota. Emme voi katsoa enää toista tällaista hallituskautta. Pitää saada tavallisen ihmisen arki kuntoon ja työntekijöiden ääni kuuluviin sinne, missä päätöksiä tehdään. Silloin mielestäni ei ole suurta merkitystä, kuka niistä asioista lausuu – onko se vasemmistoliiton tai sosialidemokraattien edustaja. Olemme ay-liikkeen asioista yhtä mieltä, hän sanoo.

ELOKANNAS on Palvelualojen ammattiliitto PAMista. Hän on Marimekon pääluottamusmies ja edustaa brändin 40 myymälän noin 300:a myyjää. Kaupan alalla työskennellään paljon osa-aikaisissa töissä, joten monilla alan työntekijöillä on huolia toimeentulosta, hän kertoo.

– Vuonna 2016, kun kauppojen aukiolot vapautettiin, käytettiin sellaista retoriikkaa, että tämä lisää kokoaikatyötä, koska tarvitaan enemmän tekijöitä. Sehän ei ole missään kohtaa toteutunut, vaan päinvastoin yksin työskentely ja töiden silppuuntuminen on lisääntynyt entisestään.

Elinkeinoelämän suunnalta kaikuvat toiveet työajan pidennyksestä ja esimerkiksi ilta- ja sunnuntailisistä luopumisesta eivät todellakaan sovi pamilaisille, Elokannas sanoo. Hän sanoo, että se on työnantajalle vain yksi keino alentaa palkkaa.

– Siihen keskusteluun työnantaja ei halua osallistua, että voisiko miettiä työaikojen järjestelemistä toisin ilman palkkojen alennusta, hän sanoo ja muistuttaa, että lisillä on iso merkitys toimeentulon kannalta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Porilainen turvallisuusasiantuntija Timo Muukkonen nosti tapetille STT:n kohtalon. Hän toimii varapääluottamusedustajana ja hänen ammattiliittonsa on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

NÄINÄ aikoina turvallisuuteen liittyvät asiat ovat paljon esillä. Ammattinsakin puolesta turvallisuusasiantuntija Timo Muukkonen nosti puheenvuorossaan tapetille kriisinkestävyyden kokonaisuutena. Sen kannalta on tärkeää, että kansalaisille on tarjolla puolueetonta ja luotettavaa tietoa. Siksi häntä huolettaa uutistoimisto STT:n kohtalo.

– Kun iso toimija lähtee pois, niin yleensä joku muu ottaa sen tilan itselleen. Jos se joku on Tiktok-video, josta tulee se mukamas vahvistettu tieto, se huolettaa. Tiedän ihmisiä, jotka sanovat seuraavansa uutisia, mutta lukevat vain iltapäivälehtiä. Koen, että se ei ole uutisseurantaa, vaan hömppäjuttuja, Muukkonen sanoo.

Hänen mielestään on tärkeää, että on olemassa mediaa, joka on puolueetonta ja josta saa ajantasaisen ja varmistetun tiedon. STT:n hän näkee sellaisena.

MUUKKONEN odottaa, että eduskuntavaaleissa saadaan aikaan muutos ja työväenpuolueet nousevat valtaan. Hän kuitenkin suhtautuu maltilla siihen, miten kuluneen vaalikauden vahinkoja kyetään korjaamaan. Mihinkään kaiken perumiseen hän ei usko.

– Se ei ole mitenkään realistista, eikä välttämättä kauhean tarkoituksenmukaistakaan. Se laiva ei myöskään välttämättä käänny kauhean nopeasti, koska nyt on tehty niin paljon muutoksia. Ei voida tehdä karskeja päätöksiä, että tämä ja tämä perutaan, koska siinä voi aiheutua hallitsematonta vahinkoa.

Muukkonen toivoo, että aivan ensimmäiseksi vaalien jälkeen huolehdittaisiin kaikkein heikko-osaisempien asioista.

– Niiden, joihin kohdistui leikkauksia. Lapsiperheisiin, työttömiin ja muihin syrjäytymisvaarassa oleviin. Monet ovat myös monien tukien varassa ja leikkausten kokonaisvaikutus on ollut suuri. Toivon, että siihen puututaan ensimmäisenä.

PORIN kaupungin turvallisuusasiantuntijana työskentelevän Timo Muukkosen työhön kuuluu ”kaikennäköinen turvallisuus”. Hän vastaa turvallisuuteen liittyvästä laitteistosta ja varmistaa, että laitteet on tarkastettu ja huollettu. Muukkosen rooteliin kuuluvat myös väestönsuojat ja eri organisaatioiden avustaminen pelastussuunnitelmien laatimisessa.

– Koulutan myös varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Teen heille esimerkiksi kadonneen lapsen lähietsintäharjoituksia maastossa. Vien nukkeja sinne ja henkilökunta tulee työpäivän jälkeen pimeässä etsimään niitä.

Muukkonen on myös Porin ainoa mapa-kouluttaja (Management of Actual or Potential Aggression). Hän opastaa muita uhkaavan aggressiivisen henkilön kohtaamiseen. Heitä voi kohdata niin varhaiskasvatuksen, lastensuojelun kuin terveydenhuollon väkikin.

– Ensin on puhejudo ja jos se ei auta, pitää rajoittaa henkilöä fyysisesti. Se täytyy osata tehdä niin, ettei aiheudu kipua tai vahinkoa, hän kuvailee.

Työmaalla asiat ovat Muukkosen mukaan pääsääntöisesti hyvällä mallilla. Työilmapiiri on hyvä ja vaikka kaikilla on kiire, kaveria aina autetaan. Eläköityneiden tilalle on saatu melko hyvin rekrytoitua uusia työntekijöitä, mutta parantamisen varaa olisi.

– Sitäkin on, että eläköityneiden töitä jaetaan jäljelle jääville. Se tarkoittaa, että voi tulla kohtuuttoman paljon työkuormaa ja tehtävät laajenevat paljon, hän kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hinriikka Lindqvist toivoo, että ihmiset olisivat seuranneet viime vuosina sen verran politiikkaa, että he ovat tajunneet, miten hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan tuhoamassa. Hän toivoo, etteivät ihmiset lankea ”populistiseen höpöhöpöpuheeseen”, vaan miettivät, ketä äänestävät.

TOIMEENTULOON viitattiin monissa edustajiston puheenvuoroissa. Sen nosti aiheeksi myös Hinriikka Lindqvist, joka oli kokouksessa Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen edustajana.

Monet taiteilijat työskentelevät freelancereina ja itsensätyöllistäjinä ja heidän tulonsa koostuvat pienistä puroista. Heidän tilannettaan heikentävät entisestään muun muassa hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan.

Teatterialalla on tuhansia, joiden elintaso on köyhyystasolla, hän sanoi ja ampui alas vanhan myytin, että luovuus kumpuaisi vaikeuksista.

– Romantiikan aikana nousi kärsivän taiteilijan myytti, että ihmisen pitää kärsiä ja olla tosi kovilla, jotta voit olla taiteilija, mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Taiteilijan työ on ammatti siinä missä muutkin ja tiedämme, että jos voit henkilökohtaisessa elämässä huonosti, se vaikuttaa siihen, miten pystyt työsi hoitamaan. Eipä ole tutkimustulosta, että köyhyys loisi sen parempaa taidetta, hän avasi puheenvuoroaan Demokraatille.

Työsuhteet alalla ovat moninaisia. Harvalla on monivuotisia tai edes vuoden mittaisia työsuhteita. On toimeksiantoja, osa-aikaisuutta ja erilaisia virityksiä. Jos sinut mielletään yrittäjäksi, tuet huonompana työllisyyshetkenä voivat jäädä saamatta.

– Työ teatterialalla on monelle sellaista palloilua erilaisten työn muotojen kanssa, mistä johtuen yhteiskunnan tukijörjestelmä ei aina automaattisesti olekaan tuki hädän hetkellä. Tukijörjestelmissä on sääntöjä ja ne päivittyvät tiuhaan. On aina uudelleen sen päivittämistä, että miten nyt pitäisi teatterialan freelancerin toimia, jotta hän olisi oikeutettu yhteiskunnan osana olemiseen myös silloin, kun hän tarvitsee apua, Lindqvist kuvailee.

LINDQVIST on ammatiltaan näytelmäkirjallisuusagentti. Hän siis edustaa näytelmäkirjailijoita, yrittää myydä heidän teoksiaan ja siinä samalla edesauttaa sitä, että heidät nähdään ja kuullaan teatterikentän sisällä. Millainen heidän asemansa kentällä on?

– Näytelmäkirjailija on niitä ammatteja, joissa ei lähtökohtaisesti koskaan makseta palkkaa. On muutamia poikkeuksia, mutta yleensä heiltä tilataan näytelmiä toimeksiantosopimuksien kaltaisilla tilaussopimuksilla. Heidän ansaintansa pohjaa pääosin apurahoille ja tekijänoikeuskorvauksille ja riippuu siitä, kuinka paljon näytelmää esitetään.

Agenttina hän tekee sopimuksia näytelmäkirjailijoiden puolesta. Sopii, millaisilla ehdoilla ja hinnalla kirjailija antaa näytelmänsä käyttöön.

– Suomessa ollaan hyvällä mallilla, koska meillä on vahvat käytännöt. Esimerkiksi pitkät perinteet vuosikymmenten takaa siitä, mitä maksetaan kotimaisen näytelmän esittämisestä.

– Agenttina toki pitää välillä muistutella teattereita käytänteiden noudattamisesta. Mutta Suomessa eivät teatterit sentään kuvittele näytelmäkirjailijan työskentelevän ilmaiseksi, vaikka täytyy sanoa, että ilman apurahajärjestelmää on näyttämölle kirjoittavien tilauspalkkioilla vaikea tulla toimeen. Toinen asia on, että tilauspalkkioihin saataisiin aikaan indeksikorotuksia tai päivitystä ajan kuluessa. Sen puolesta näytelmäkirjallisuusagentit tekevät töitä.

AVAINSANAT

SAK:n Eloranta: Tekoäly on otettava haltuun työntekijöille reilusti – ”Vastuita ei saa ulkoistaa koneille tai ohjelmistoille”

SAK:n puheenjohtaja puhui keskusjärjestön edustajiston syyskokouksessa torstaina.

Tekoälymurroksen on oltava työntekijöille oikeudenmukainen ja turvallinen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta linjasi keskusjärjestön edustajiston syyskokouksessa.

Eloranta muistutti, että teknologiseen kehitykseen on kautta historian liitetty uhkakuvia työn loppumisesta. Yksittäisiä tehtäviä on kadonnut, mutta tavallisempaa on ollut työn muuttuminen. Myös uusia tehtäviä ja ammatteja on syntynyt, hän kuvasi.

– Mennyt ei ole tae tulevasta, mutta ainakaan nyt ei ole näkyvissä työn laajamittaista loppumista teknologisen kehityksen vuoksi. Tekoäly tulee kuitenkin muuttamaan monia ammatteja ja työtehtäviä, vaikka muutoksen nopeus ja laajuus vaihtelevat.

Moderni teknologia voi Elorannan mukaan parhaimmillaan vahvistaa työntekijöiden osaamista, keventää työtaakkaa, parantaa palkkoja ja tehdä työstä mielekkäämpää.

– Myös päinvastainen kehitys on mahdollinen: työttömyys, työn köyhtyminen, lisääntynyt kiire ja valvonta sekä hallinnan tunteen menettäminen. Tekoäly on kuin tuli: se voi olla meille hyödyksi tai haitaksi. Kaikki riippuu siitä, miten ja miksi sitä käytetään, hän sanoi.

Seuraavan hallituksen täytyy Elorannan mukaan valjastaa tekoäly työntekijöiden hyödyksi kaikin käytettävissä olevin keinoin.

– Tämä edellyttää kansallista lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa, sekä vaikuttamista EU-tason sääntelyyn. Olisi tarpeen saada myös kirjauksia työehtosopimuksiin. Myös tänä vuonna kolmikantaisesti valmisteltu kansallinen työelämän kehittämisstrategia on toimeenpantava tulevalla hallituskaudella.

TEKOÄLYAIKAKAUDELLA erityisen tärkeää Elorannan mukaan on, että työntekijät ja heidän edustajansa otetaan mukaan tekoälyä koskevien muutosten suunnitteluun.

Heille on taattava riittävät tiedonsaanti- ja neuvotteluoikeudet sekä mahdollisuus käyttää asiantuntija-apua.

– Työntekijöille ja luottamusmiehille on kerrottava ymmärrettävästi, missä tekoälyä käytetään ja miten se vaikuttaa esimerkiksi työnjakoon, työvuoroihin, valvontaan, arviointiin ja palkkaukseen.

Yksin tekoälyn tehtäväksi ei saa jättää työntekijän oikeuksiin, toimeentuloon tai asemaan merkittävästi vaikuttavia päätöksiä.

– Vastuita ei saa ulkoistaa koneille tai ohjelmistoille. Päätöksillä on oltava vastuullinen ihmispäättäjä, ja työntekijällä on oltava oikeus saada perustelut, pyytää uudelleenarviointia ja käyttää oikeusturvakeinoja.

Jokaisella työntekijällä pitää olla Elorannan mukaan myös oikeus päivittää osaamistaan työajalla ja työnantajan kustannuksella. Jatkuvaa oppimista on Elorannan mielestä tuettava myös kansallisesti.

– Tekoälyn tuottavuushyötyjen on näyttävä myös työntekijöiden palkoissa, työoloissa, työhyvinvoinnissa ja työajan lyhentymisessä – ei vain omistajien suurempina voittoina.

Eloranta nosti esiin myös, että työpaikkojen mahdolliseen katoamiseen ja osaamistarpeiden muutoksiin on varauduttava ennakolta.

– Elämme jo tekoälyaikaa. Ratkaiseva kysymys ei ole vain se, mihin teknologia pystyy, vaan se, millaista työelämää ja yhteiskuntaa sen avulla rakennamme. Tekoälyn on palveltava ihmistä, eikä ihmisen tekoälyä, hän sanoi.

On saatava ihmiset vaaliuurnille.

PUHEESSAAN Jarkko Eloranta käänsi katseensa myös lähestyviin eduskuntavaaleihin.

Hän korosti, että ammattiyhdistysliikkeen väen on huolehdittava siitä, että valta vaihtuu sellaisille poliittisille puolueille, jotka lopettavat nykyhallituksen palkansaajia, työttömiä ja ay-liikettä kurittavan politiikan.

– On saatava ihmiset vaaliuurnille. Ylös sohvalta äänestämään. Pitämään puolensa. Näyttämään, että nyt riittää palkansaajien kuppaaminen ja ay-liikkeen heikentäminen. Osoittamaan, että rahalla ei Suomessa voi ostaa sen paremmin vaalitulosta kuin hallitusohjelmaakaan. Kertomaan, että palkansaajat pitävät puolensa.

Eloranta kurmootti puheessaan hallitusta sen työelämää monin tavoin heikentäneistä päätöksistä ja listasi useita asioita, joita on syytä parantaa.

Listaan mahtui niin työelämän tasa-arvon edistäminen, työllisyyspalvelujen parantaminen, sosiaaliturvan kohentaminen kuin nykyistä tarmokkaampi työmarkkinarikollisuuteen puuttuminen.

Eloranta sanoi, että SAK:lainen ay-liike aikoo panostaa siihen, että palkansaajien asemaa tuntevia ehdokkaita saadaan päättäjiksi, jotta duunarien etuja ajavia ehdokkaita äänestetään, ja että uudessa hallitusohjelmassa on kirjattuna työntekijöille tärkeitä, välttämättömiä uudistuksia.

Eloranta muistutti, että vielä tälläkin hallituskaudella on tulossa lainsäädäntöä, joka ei ole SAK:n näkökulmasta paranemassa. Hän nosti esiin muun muassa valmiuslain, joka sinänsä on kannatettava, mutta työntekijän näkökulmasta epätasapainoinen.

– Käytännössä se tarkoittaa, että työ- ja virkasuhteita koskevia poikkeusvaltuuksia laajennetaan nykyisestä merkittävästi. Työnantajien valtaa suhteessa työntekijöiden oikeuksiin vahvistetaan.

HALLITUSTA hän moitti epäonnistumisista esimerkiksi palkka-avoimuutta ja alustatyötä koskevien EU-direktiivien kansallisessa toimeenpanossa.

Alustatyöstä hallitus on Elorannan mukaan tuonut eduskuntaan esityksen, joka ei täytä direktiivin vaatimuksia.

– Työntekijän asemaa vahvistavan direktiivin toimeenpanossa hallitus varjelee alustayritysten toimintamallia. Työsuhdeolettaman on helpotettava työntekijän oikeuksiin pääsemistä käytännössä. Pelkkä kirjaus lain sivuilla ei riitä.

– Hallitus on valinnut linjakseen, että EU-direktiiveistä toteutetaan vain välttämätön minimi. Mutta minimi tarkoittaa vähintä, mitä on tehtävä. Se ei anna lupaa jättää tekemättä edes sitä. Jos hallitus haluaa mennä siitä, missä aita on matalin, senkin aidan yli on mentävä.

AKT: Kuljettajien työolosuhteita parannettava – ”Turvallisuuteen on pakko investoida”

AKT haluaa parannusta kuljettajien työolosuhteisiin, erityisesti turvallisuuteen. Ongelmana ammattiliiton mukaan on, että kuljettajat työskentelevät yksin, töitä tehdään epätyypillisiin aikoihin, kuten aamuyöllä ja työhön liittyy jatkuva fyysisen ja henkisen väkivallan uhka.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n valtuusto vaatii parannuksia kuljettajien turvallisuuteen. Kuljettajilta tulee yhä enemmän palautetta matkustajien häiriökäyttäytymisestä ja väkivallan uhasta, tiedotteessa kerrotaan.

LIITON MIELESTÄ vastuuta turvallisuudesta ja kuljettajien hyvinvoinnista ei voi jättää heidän itsensä tai yksittäisen liikennöitsijän harteille. Liiton mielestä turvallisuus pitää huomioida järjestelmällisesti osana kokonaisuutta ja koko koulutusketjua.

AKT esittää ratkaisuna esimerkiksi Traficomin, ammattiliiton, liikennöitsijöiden ja tilaajien yhteistyön tiivistämistä häiriökäyttäytymisen ja väkivallan uhkien ehkäisyssä.

– Turvallisuuteen on pakko investoida, jos alalle halutaan tulevaisuudessakin työntekijöitä. Kuljettajien turvallisuutta ei tunnuta ottavan riittävän vakavasti, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo tiedotteessa.

TOIMIVIA RATKAISUJA turvallisuuden parantamiseen voisivat AKT:n mielestä olla turvaohjaamot, hälytyspainikkeet, vartijoiden käyttö öisillä linjoilla, kameravalvonta sekä kuljettajien koulutus konfliktitilanteisiin.

AKT ottaa kantaa myös alustatalouteen, joka leviää liiton mukaan myös kuljetusalalla työtehtäviin, joita on aiemmin tehty työsuhteisina. Alustatyödirektiivin tarkoitus on suojata työntekijöitä, mutta AKT:lla ei ole suuria odotuksia sen kansallisesta toimeenpanosta.

Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä ja lain on tarkoitus tulla voimaan joulukuun alussa.

– Näyttää siltä, että lainsäädäntöä ei saada voimaan siihen mennessä ja vaikka saataisiinkin, siitä tulisi pannukakku. Alustataloustyöntekijän asema ei tule uudella lainsäädännöllä paranemaan riittävästi. AKT vaatii, että poliittisten päättäjien on estettävä kaksien työmarkkinoiden syntyminen, AKT:n 2. varapuheejohtaja Niko Blom sanoo tiedotteessa.

TIUKEMPAA lainsäädäntöä tarvitaan liiton mukaan siksi, ettei työehtojen kiertäminen vastedes onnistuisi.

Liiton mukaan tarvitaan myös valvontaa ja selkeitä sanktioita, jos oikeuden päätöksiä tai lainsäädäntöä rikotaan.

Liitto muistuttaa, että jo nyt oikeudesta on saatu ratkaisuja, joiden mukaan alustataloustyöntekijöitä on kohdeltava työntekijöinä.

Irtiotto yrityskohtaisesta sopimisesta – mekaaniseen metsäteollisuuteen syntyi valtakunnallinen työehtosopimus

Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Puuteollisuuden työnantajat ry ovat hyväksyneet ratkaisun uudesta valtakunnallisesta mekaanisesti puuta jalostavan teollisuuden työehtosopimuksesta.

Teollisuusliiton mukaan sopimus tarkoittaa, että ala palaa osittain valtakunnalliseen sopimiseen. Alalla on solmittu vuoden 2021 alusta alkaen yrityskohtaisia työehtosopimuksia, kun Metsäteollisuus ry vetäytyi valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta.

Nyt syntynyt työehtosopimus on normaalisitova eli se koskee vain kuutta työnantajayhdistykseen kuuluvaa yritystä. Teollisuusliiton mukaan neuvotteluja sopimukseen liittymisestä kuitenkin käydään useamman mekaanisen metsäteollisuuden yrityksen kanssa.

Ensi vuoden alussa voimaan astuva sopimus on kaksivuotinen ja sen palkkaratkaisu noudattaa yleistä linjaa.

– Tämä on tärkeä avaus myös laajemmin suomalaisen työmarkkinajärjestelmän näkökulmasta. Se osoittaa, ettei valtakunnallisesta sopimisesta luopuminen ole peruuttamaton ratkaisu. Kun työnantajilla ja työntekijöillä on yhteinen tahtotila, toimivat ja molempia osapuolia hyödyttävät sopimusratkaisut ovat edelleen mahdollisia, Teollisuusliiton puusektorin johtaja Katariina Stoor sanoo tiedotteessa.

Teollisuusliiton mukaan yrityskohtainen järjestelmä on osoittautunut monille työnantajille odotettua raskaammaksi. Tes-neuvottelut ovat vaatineet aikaa, henkilöstöresursseja ja erityisosaamista. Liiton mukaan osa yrityksistä on joutunut turvautumaan myös ulkopuolisen juridiseen asiantuntemukseen.

– Yrityskohtainen sopiminen on sitonut huomattavasti resursseja sekä työnantajilta että työntekijöiden edustajilta ilman, että siitä olisi syntynyt vastaavaa lisäarvoa. Valtakunnallinen työehtosopimus tarjoaa yhteiset pelisäännöt, ennakoitavuutta ja vakautta koko toimialalle. Samalla se jättää tilaa myös yritysten tarpeista lähtevälle paikalliselle sopimiselle, Stoor sanoo.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa työskentelee noin 10 000 työntekijää. Teollisuusliitto on solminut yrityskohtaisia työehtosopimuksia noin 125 yrityksen kanssa.

PAM selvitti tietopyynnöllä: Woltia on kuunneltu alustatyölain valmistelussa tarkasti

Alustatyölakia on valmisteltu lähettiyhtiö Woltin etua kuunnellen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen väittää. Liitto hankki Woltin ja ministeriön väliset viestit tietopyynnöllä.

Hallituksen esitystä alustatyölaista käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Laki tuo EU:n alustatyödirektiivin Suomen lainsäädäntöön. Lakiluonnos tuli lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa.

– Meistä tuntui, että luonnoksessa oli huomattavan paljon viittauksia Woltiin, sen näkemyksiä ja tapaa sanoittaa asioita. Halusimme tietää, mistä se johtuu. Teimme tietopyynnön työ- ja elinkeinoministeriöön Woltin yhteydenotoista alustatyölakiin liittyen, Rönni-Sällinen kertoo blogissaan.

Hänen mukaansa tietopyyntö osoitti, että Wolt on pitänyt ahkerasti yhteyttä ministeriöön. Rönni-Sällinen huomauttaa, että yhteydenpito sinänsä on sallittua.

– Mekin tapaamme päättäjiä edistääksemme jäsentemme asiaa ja työnantajajärjestöt tekevät samaa edistääkseen jäsenyritystensä asiaa. Kolmikantaisessa lainvalmistelussa kuullaan eri intressitahoja. Näin pitääkin olla. Se on kuitenkin eri asia kuin yksittäisten yritysten kovin tarkka kuuleminen, hän kirjoittaa.

Rönni-Sällisen mukaan tietopyyntömateriaalin perusteella näyttää siltä, että lakiesitykseen asti päätyi yhteydenpito tilien vuokraamisesta ja yrittäjästatuksesta.

AMMATTIASEMAN väärinluokittelu on alustatyödirektiivin mukaan pääsyy alustatyöntekijöiden huonoon asemaan. He tekevät usein töitä yrittäjinä, vaikka tosiasiassa kyse olisi työsuhteesta. Direktiivin keskeinen väline puuttua väärinluokitteluun on työsuhdeolettama.

Rönni-Sällisen mukaan alustayrityksille on tärkeää, että lähetit tekevät työtä yrittäjinä, koska silloin alustayritykset pitkälti välttyvät työnantajavastuilta.

– Yritysten bisnes muuttuisi, jos työntekijöille pitäisi maksaa asiallinen palkka, vastata työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksuista sekä huolehtia työvälineistä ja turvallisuudesta, hän kirjoittaa.

Helsingin Sanomat ja Yle ovat vuosina 2023 ja 2026 uutisoineet Wolt-lähettien tilien eteenpäin vuokraamisesta. Rönni-Sällinen huomauttaa, että vaikka hyväksikäyttöä mahdollistava systeemi herätti huolta, Wolt ei tehnyt asialle mitään.

– Hyväksikäyttöä enemmän pelotti, että yrittäjyys voisikin vaikuttaa työsuhteelta, jos lähettiyrittäjältä kiellettäisiin sijaisen käyttö, Rönni-Sällinen kirjoittaa.

Toukokuussa 2026 Wolt ilmoitti kieltävänsä tilien jakamisen elokuusta alkaen. Yritys kommentoi tuolloin myös tulevaa alustatyölakia.

– Woltin käsityksen mukaan hallitus suunnittelee selkeitä sääntöjä sijaisten käyttöön alustatyössä, mitä Wolt pitää tervetulleena, tiedotteessa sanotaan.

RÖNNI-SÄLLISEN blogissa avataan Woltin viestintää ministeriön kanssa.

Wolt viestitti helmikuussa 2026 ministeriölle, että ongelmiin puuttumiseksi olisi ”välttämätöntä ratkaista niihin liittyvä ristiriita työsuhdeolettaman kanssa”. Woltin mukaan olisi tärkeää ”tunnistaa ja määritellä ne poikkeukselliset tilanteet, jotka eivät ilmennä työnantajan johtoa ja valvontaa eivätkä siten täytä työsuhdeolettaman kriteerejä.”

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa lakiesityksessä todetaan:

”Alustatyössä on kuitenkin myös tärkeää rajoittaa väärinkäytöksiä, joka voi alustayrityksen osalta edellyttää esimerkiksi tilien jälleenvuokrauksen rajoittamista. Muun muassa tästä syytä johdon ja valvonnan arviointi olisi tehtävä kontekstisidonnaisesti, eikä väärinkäytösten estämiseen tähtäävien toimenpiteiden tulisi sellaisenaan katsoa ilmentävän johtoa ja valvontaa. Mahdollisuus puuttua väärinkäytöksiin myös yrittäjäsuhteissa on tärkeää muun muassa harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi.”

RÖNNI-SÄLLISEN mukaan lakiesityksen muotoilu noudattaa Woltin toivetta. Hän toivoo alustatyölain vielä muuttuvan eduskuntakäsittelyssä alustatyötä tekevien nykyistä tilannetta parantavaksi.

– Lakiesityksen mukaan niin ei kävisi, enkä tässä kohtaa usko, että hallituspuolueiden mieli muuttuu. Uuden lainsäädännön jälkeenkin väärin luokkittelun yrittäjäksi voi oikaista vain tuomioistuimessa. Siihen ei monella alustatyötä tekevällä ole varaa, hän kirjoittaa.