VALIKKO

Ilmiriita: EU-parlamentti jätti ilmastotavoite-neuvottelut laitaoikeiston käsiin

Tiikeriä viilennettiin jäälohkareilla Rooman Bioparco-eläintarhassa helleaallon keskellä 2. heinäkuuta.

EU-parlamentti hylkäsi keskiviikkona ehdotuksen nopeuttaa merkittävän ilmastotavoitteen käsittelyä. Vaatimuksen tarkoituksena oli rajoittaa laitaoikeistolaisen ja ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvan Euroopan patriootit -ryhmän valtaa EU:n uudessa ilmastotavoitteessa.

Niukka enemmistö EU-parlamentin jäsenistä hylkäsi keskiviikkona aloitteen, jolla olisi kiirehditty parlamentin keskustelua EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Esitys nopeutetusta käsittelystä kaatui äänin 300 puolesta ja 379 vastaan.

Esityksen toivat parlamenttiin Euroopan sosialistien ja demokraattien ryhmä, keskustalainen Uudistuva Eurooppa (Renew) ja vihreät.

Valtaosa parlamentin suurimmasta ryhmästä, keskustaoikeistolaisesta EPP:stä, taas äänesti nopeutettua menettelyä vastaan. EPP on kokoomuksen kotiryhmä.

STT kertoi tiistaina, että Euroopan patriootit sai EU-parlamentin neuvotteluvallan vuoden 2040 päästövähennystavoitteesta, jonka komissio esitteli viime viikolla.

Tämä antaa ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvalle ryhmälle ison vallan neuvotteluissa.

Käytännössä se tarkoittaa, että patriootit nimittävät esittelijän, joka ottaa päävetovastuun parlamentin kannan laadinnasta ja johtaa jäsenmaiden ja komission kanssa käytäviä neuvotteluita parlamentin edustajana. Näin se voi vaikuttaa esimerkiksi esityksen aikatauluun.

Patriooteissa ovat mukana muun muassa Unkarin Viktor Orbanin Fidesz-puolue, Ranskan Marine Le Penin Kansallinen liittouma ja Italian Matteo Salvinin Lega.

OSA MEPEISTÄ on ollut arvellut, että patrioottiryhmä pyrkii nyt viivästyttämään ilmastotavoitetta eikä siitä saada sovittua ennen tämän vuoden YK:n ilmastokokousta.

Vihreiden meppi Maria Ohisalo kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että asia on valtava takaisku EU:n ilmastopolitiikalle.

-  Vastuu neuvottelujen aloittamisesta, etenemisestä ja aikataulusta on äärioikeistolaisilla ilmastodenialisteilla, kun äärioikeistolainen Euroopan patriootit -ryhmä kaappasi tiistaina itselleen neuvotteluvastuun, hän sanoi.

Ohisalo syytti myös kokoomuksen valinneen puolensa ja ”seisovan äärioikeiston rinnalla” äänestäessään nopeutettua menettelyä vastaan.

EPP:n euroedustajista kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Aura Salla tukivat ryhmänsä vähemmistössä nopeutettua menettelyä.

Esittelijän tehtäviä jaetaan käytännössä huutokauppana pistejärjestelmän avulla: kukin ryhmä saa jaettavaksi pisteitä kokonsa mukaan. Patriootit onnistui ilmeisesti voittamaan kaikki muut ryhmät pisteillään.

-  Vihreillä on ollut se käsitys, että EPP:n ja demareiden piti tarjota pisteitä eniten. Mutta jostain syystä kumpikaan niistä ei tarjonnut enemmän pisteitä kuin patriootit, ja asia päätyi patriooteille, kuvasi vihreiden meppi Ville Niinistö Strasbourgissa STT:lle.

SUOMALAISISTA EPP:n euroedustajista kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Aura Salla tukivat ryhmänsä vähemmistössä nopeutettua menettelyä, kun taas Mika Aaltola ja Pekka Toveri äänestivät sitä vastaan.

EPP:ssa vastaan äänestäneet edustajat puolustautuivat sanomalla, että esityksessä ei äänestetty ilmastolaista vaan sen menettelystä.

-  Komission ehdotus on ollut pöydällä viikon. Työskentelemme sen parissa, arvioimme sitä ja yritämme parantaa sitä. Emme halua tarpeettomia viivästyksiä, emme halua umpikujia, haluamme vain käsitellä tätä ehdotusta tämän talon normaaleilla menettelyillä, sanoi EPP:n meppi Jeroen Lenaers Politico-lehdelle.

PARLAMENTIN enemmistö voisi periaatteessa kiertää raportöörin eli esittelijän tehtävän luomalla vaihtoehtoisen enemmistön muiden puolueiden neuvottelijoiden kesken, vihreiden Ville Niinistö sanoo.

Tähänkin vaadittaisiin tosin mukaan EPP:n tuki.

-  Minulla on sellainen aavistus, että tämä on ollut EPP:n luoma konstruktio, jossa he piilossa patrioottien selän takana yrittävät vesittää tätä tavoitetta, Niinistö sanoi.

Niinistö sanoo pelkäävänsä, että tavoitteeseen pyritään nyt saamaan mukaan lisää joustomekanismeja ja kolmansista maista ostettuja päästövähennyksiä. Komission viime viikolla esittelemässä versiossa niiden osuus olisi kolme prosenttia päästövähennyksistä.

-  Nämä voivat olla täyttä höttöä, jos eri maat laskevat hyväkseen samoja asioita monta kertaa. Ja lopputulos on, että ilmasto lämpenee, mutta luvut näyttävät paremmilta.

Ohisalon mukaan ilmastolain päivitys tulee kyllä normaalilla tavalla käsittelyyn europarlamenttiin, jossa ryhmä tulee tekemään kaikkensa tavoitteen saavuttamiseksi.

-  2040-tavoite ei ole aikakriittinen ainoastaan siksi, että ilmastonmuutoksen katastrofaaliset seuraukset ovat jo täällä. Se näkyy kenelle tahansa punaisena helottavista sääkartoista Euroopassa. Viivästyminen vesittäisi EU:n valmistautumisen marraskuussa pidettävään YK:n COP30-ilmastokokoukseen Brasiliassa ja siinä samalla koko EU:n ulkopoliittisen uskottavuuden ilmastoasioissa, hän kirjoittaa.

VIIME VIIKOLLA EU-komissio esitteli uuden ilmastotavoitteensa, jossa se esitti 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Sen on arvioitu jo ennakkoon kohtaavan vastustusta johtuen niin hallituksissa kuin EU-parlamentissa vallassa olevista puolueista, jotka suhtautuvat kielteisesti ilmastotoimiin.

Euroopan ilmasto on lämmennyt kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin.

Samaan aikaan tiedeyhteisö on yksimielinen siitä, että päästöjä on leikattava. Esimerkiksi EU:n Ilmastopaneeli on suosittanut 90 prosentin leikkauksia vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasosta.

EU:n ilmastopalvelu Copernicus toteaa, että Euroopan ilmasto on lämmennyt kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin, mikä tekee Euroopasta yhden nopeimmin lämpiävistä maanosista.

Ilmastonmuutos aiheuttaa Euroopassa muun muassa kuivuutta, erittäin kuumia lämpötiloja ja jäätiköiden sulamista.

Kesäkuun lopussa Euroopassa koettiin ennätyskova helleaalto, jossa kuumuusennätyksiä rikkoutui muun muassa Espanjassa.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että ilmastonmuutoksen myötä voimakkaat helleaallot yleistyvät entisestään. Helleaalto on aiheuttanut myös maastopaloja ja kuolemantapauksia Euroopassa.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho

AVAINSANAT

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

AVAINSANAT

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.

AVAINSANAT