VALIKKO

Ilmastopaneeli varoittaa: Suomen metsiä hakataan yhä liikaa

  • Kotimaa
  • 15.04.2025
  • 7:03
  • (Päivitetty: 15.04. 7:08)

Ilmastolakiin kirjattu Suomen hiilineutraaliustavoite on vaarassa, koska maankäyttösektori ei ole tehnyt tarpeeksi ilmastotoimia, arvioi Suomen ilmastopaneeli tuoreessa muistiossaan.

Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Yksi suurimmista uhista sille ovat metsien liialliset hakkuut.

Tavoitteen saavuttaminen näyttää ilmastopaneelin mukaan nyt vaikeammalta kuin vuonna 2021, kun tavoite asetettiin. Paneeli kuitenkin uskoo, että tavoite on edelleen saavutettavissa, jos tarvittaviin toimiin ryhdytään nopeasti.

Fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt ovat ilmastopaneelin mukaan vähentyneet suhteellisen nopeasti: vuosien 2000-2009 keskimääräisestä tasosta 46 prosenttia vuoteen 2023.

Samalla ajanjaksolla maankäyttösektori (maatalous- ja metsämaan kokonaisuus) on kuitenkin Luonnonvarakeskuksen julkaiseman kasvihuonekaasuinventaarion perusteella muuttunut nettonielusta päästölähteeksi. Tämän vuoksi Suomen nettopäästöt eivät ole ajanjakson aikana vähentyneet.

Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi uhattuna ovat ilmastopaneelin mukaan Suomen osalta myös EU:ssa yhteisesti sovitut maankäyttösektorin eli LULUCF:n sitovat velvoitteet.

KASVIHUONEKAASUISTA tehdyn inventaarion perusteella maankäyttösektori oli vuonna 2023 kokonaisuudessaan noin 12 megatonnin hiilidioksidiekvivalentin suuruinen päästölähde.

Laskelmissa käytetyistä menetelmistä on käyty julkisuudessa kriittistä keskustelua. Viime viikolla maa- ja metsätalousministeriö kertoi tilanneensa Luonnonvarakeskukselta selvityksen hiilinielulaskennan epävarmuuksista.

Sellaisia on ministeriön mukaan erityisesti maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaariossa.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava tutkija, ilmastopaneelin jäsen Sampo Soimakallio myönsi maanantain mediatilaisuudessa, että menetelmissä on epävarmuuksia.

Hänen mukaansa kasvihuonekaasuinventaareihin tehdyt päivitykset ovat kuitenkin yleensä tarkoittaneet sitä, että nettonielu on arvioitu vain entistä pienemmäksi.

Ilmastopaneelin mukaan tarvittaisiin 27 megatonnin kokoinen muutos, jotta vuonna 2035 maankäyttösektorin nettonielu olisi -15 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Muutos voidaan ilmastopaneelin mukaan saavuttaa vain, jos hakkuita vähennetään. Hakkuita tulisi sen laskujen mukaan vähentää 61-64 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Toissa vuonna Suomessa hakattiin 72,7 miljoonan kuutiometrin verran puuta vuodessa.

HAKKUIDEN vähentämisen ohjauskeinoja ei paneelin muistiossa esitellä.

Soimakallio totesi kuitenkin maanantain mediatilaisuudessa, että sellaisia olisivat esimerkiksi metsälakiin tehtävät muutokset sekä taloudelliset ohjauskeinot.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Syken tutkimusprofessori Jyri Seppälä katsoo, että nykytilanteessa olisi laadittava uusi arvio siitä, mitkä olisivat parhaat keinot hakkuiden vähentämiseen.

-  Siten tietenkin, että metsäteollisuudellamme olisi kuitenkin edellytyksiä toimia.

Paneelin mukaan maankäyttösektorilla on myös jäänyt päästöjen vähentämisen ja nielun vahvistamisen keinoja käyttämättä. Esimerkiksi metsien harvennusten lieventämisellä, kiertoajan pidentämisellä, säästöpuumäärän lisäämisellä sekä turvemaiden metsänhoidolla saataisiin ilmastopaneelin arvion mukaan vahvistettua nettonielua.

Ilman hakkuutason vähentämistä muut toimet eivät paneelin mukaan kuitenkaan riitä päästöjen tasapainottamiseen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

PANEELIN MIELESTÄ hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin toimia myös päästökauppa- ja taakanjakosektorilla.

Päästökauppasektori kattaa EU:n yleisen päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten, kuten suurten teollisuuslaitosten ja sähkön- ja energiantuotantolaitosten päästöt. Sektorin päästöjen vähentäminen riippuu paneelin mukaan pitkälti suurten laitosten puhtaiden investointien etenemisestä.

Taakanjakosektorille puolestaan kuuluvat päästökaupan ja maankäyttösektorin ulkopuolelle jäävät päästöt. Niitä aiheuttavat muun muassa liikenne ja maatalous. Taakanjakosektorin päästöjen vähentäminen edellyttäisi paneelin mukaan nykyistä vahvempien ohjauskeinojen käyttöönottoa heti.

Lisäksi päästöjä voitaisiin saada vähennettyä teknologisten hiilinielujen avulla.

Teksti: STT / Maiju Ylipiessa

AVAINSANAT

Laihdutusrohto nousi Suomen myydyimmäksi lääkeaineeksi

Semaglutidia myydään muun muassa Ozempic-, Rybelsus- ja Wegovy-laihdutuslääkkeissä.

Diabeteksen ja lihavuuden hoitoon käytettävä semaglutidi oli viime vuoden myydyin lääke, tiedottaa Kela. Sen myynti kasvoi lähes kolmanneksella.

-  Semaglutidin käyttö on yleistynyt viime vuosina sekä tyypin 2 diabeteksen että lihavuuden ja painonhallinnan hoidossa, Kelan erikoistutkija Kati Sarnola sanoo tiedotteessa.

Lisäksi myös esimerkiksi syöpälääkkeiden ja adhd-lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna. Syöpälääkkeiden myynti kasvoi kuusi ja adhd-lääkkeiden 17 prosenttia.

AIEMPINA vuosina Suomen myydyin lääkeaine on ollut nikotiini, jonka myynti väheni kymmenellä prosentilla edellisvuodesta.

Lääkkeellisen nikotiinin myyntiluvut eivät kuitenkaan kerro nikotiinivalmisteiden kokonaismyyntimäärää, sillä lukuihin ei lueta esimerkiksi kovassa kasvussa olleita ei-lääkkeellisiä nikotiinipusseja.

Itsehoitolääkkeistä viime vuoden myydyimpiä olivat valtimotukoksen ehkäisyyn käytettävä asetyylisalisyylihappo, kipulääke ibuprofeeni ja ummetuslääke makrogoli.

Lääkkeiden kokonaismyynti oli viime vuonna Suomessa neljä miljardia euroa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen lääketilastosta.

AVAINSANAT

Ei tullut kvanttikeskusta, mutta Suomi saa EU:n puolustuksen ”kvanttiprojektin” johtaakseen

Kvantti-ilmiöt tapahtuvat atomien ja muun muassa fotonien tasolla. Näitä hyödyntävä tekniikka nopeuttaa esimerkiksi tiedonsiirtoa.

Puolustusministeriö kertoo, että Suomi pääsee johtamaan EU:n uutta yhteistä puolustusalan kvanttiteknologiahanketta.

Niin sanottu QUEST-projekti ryhtyy etsimään sotilaallisia sovelluksia kvanttiteknologian käytölle muun muassa ilma- ja ohjuspuolustuksessa, paikannuksessa ja aluevalvonnassa.

Projektiin ovat ministeriön tiedotteen mukaan liittymässä muista EU-maista varsinaisiksi jäseniksi Saksa, Tanska, Latvia ja Italia. Sen sijaan Ruotsi, Kreikka ja Alankomaat tulevat vain tarkkailemaan hanketta.

Projektia toteuttavat Suomessa puolustusvoimat ja VTT.

– Suomi on huippuluokan osaaja kvanttiteknologiassa ja meillä on yksi kehittyneimmistä kvanttiteknologian ekosysteemeistä, puolustusministeri Antti Häkkänen kehuu tiedotteessa.

Hankkeen lopullisesta budjetista, suuruusluokasta ja käytännön toteutuksesta ministeriö ei vielä kerro mitään.

VIIME KESÄNÄ Suomessa vieraillut republikaanisenaattori ja Trumpin tukimies Lindsey Graham ehdotteli, että Suomen kannattaisi luoda tänne kokonainen kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn keskittyvä Naton osaamiskeskus.

Samaa suositteli myös silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey.

Puolustusministeriö tyrmäsi silloin hankkeen, ja korosti ettei virallista ehdotusta tai pyyntöä keskuksesta ole Natolta tullut.

Ministeriö perusteli tuolloin teknologianihkeyttään sillä, että puolustushallinnon resurssit ovat pitkään kiinni Nato-jäsenyyden toteuttamisessa ja perinteisten maavoimakeskittymien luomisessa Naton pohjoiselle sivustalle.

Helsingin yliopisto on lisäksi jo mukana Naton yritysyhteistyöhanke Dianassa, jossa tuetaan kvanttiteknologiaa kehittäviä pienyrityksiä.

AVAINSANAT

Varokaa, metsurit: näin rajusti raakkujen korvaushinta nousee

Monien rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien rahallinen arvo nousee kesäkuun alusta ympäristöministeriön päivitettyä lajien arvot. Arvokkain eläin on naali, mutta myös raakkujen hinta moninkertaistuu.

Arvo annettiin yhteensä 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Monille rauhoitetuille lajeille on annettu arvo nyt ensimmäistä kertaa.

Lajin arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Uusissa arvoissa on huomioitu myös inflaation merkitys. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo lähes kolminkertaistuu, kun sen arvo nousee 589 eurosta 1  495 euroon.

Sen sijaan merikotkan arvo putosi merkittävästi. Lajin tilanne on parantunut suojelutyön myötä, joten sen arvo laski 7  400 eurosta 407 euroon.

SUOMEN ARVOKKAIN eläin on vastedes naali, jonka korvaushinta nousi 7  400 eurosta yli 17  600 euroon.

Tunnettuja rauhoitettuja kasvilajeja ovat muun muassa hämeenkylmänkukka, jonka arvo on jatkossa noin 1  500 euroa, ja kangasvuokko, jolle asetettiin noin 500 euron arvo.

Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa antaneensa uuden asetuksen lajien arvoista edellisen asetuksen vanhentumisen takia. Edellinen asetus ei ollut ajan tasalla nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luettelon kanssa. Edellinen asetus annettiin vuonna 2002.

AVAINSANAT

VATT: Tuhkarokolla yhteys muun muassa koulutukseen ja työllisyyteen – rokotuskattavuus laskussa Suomessa

Tuhkarokkorokotuksia annettiin Lubbockissa Teksasissa 9. huhtikuuta.

Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tiedottaa.

VATTin mukaan uudet taloustieteelliset tutkimukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että tuhkarokkorokotuksen käyttöönotto ja laajat rokotuskampanjat 1960-luvulta lähtien ovat vaikuttaneet terveyden lisäksi muihinkin inhimillisen pääoman mittareihin.

– Tuhkarokon sairastaminen lapsena altistaa useille muillekin taudeille, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi poissaoloja koulusta ja täten heikentää oppimista. Se voi vaikuttaa koulutustasoon, työllisyyteen ja jopa seuraavan sukupolven terveyteen, erikoistutkija Maarit Olkkola kertoo VATTin tiedotteessa.

SUOMEN kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen ensimmäinen annos annetaan yksivuotiaille ja toinen kuusivuotiaille lapsille.

Tuhkarokkorokotuksen kattavuus on Suomessa laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin. Koska tuhkarokko leviää erittäin helposti, rokotuksen kattavuuden pitäisi olla noin 95 prosenttia, jotta tauti ei pääse leviämään.

Laskeneen rokotuskattavuuden takia Euroopassa sairastui viime vuonna suurin määrä ihmisiä tuhkarokkoon sitten vuoden 1997. Suomessa tartuntoja todettiin viime vuonna vain kaksi, mutta koko EU:n alueella sairastui viime vuonna tuhkarokkoon yli 30 000 ihmistä ja kuoli 19, suurin osa Romaniassa.

YHDYSVALLOISSA on myös parhaillaan käynnissä tuhkarokkoepidemia, jossa on alkuvuoden aikana sairastunut yli tuhat ihmistä ja kuollut kolme lasta.

– Tuhkarokkorokote on tärkeä jo terveydellisten hyötyjen takia, mutta rokotuskattavuuteen kannattaa tutkimusten mukaan panostaa myös siksi, että rokotus on hyvä taloudellinen investointi pitkälle tulevaisuuteen – jopa seuraavaan sukupolveen, toteaa Olkkola.

AVAINSANAT

Tämä maakunta tuottaa hurjasti kasvihuonepäästöjä – vaikkei ole ruuhka-Suomessa

Kuntien kasvihuonepäästöt laskivat vuonna 2023 noin yhdeksän prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Eniten näitä päästöjä – asukasta kohti mitattuna – syntyy eteläisellä Pohjanmaalla.

Laskeva päästökehitys johtuu pääosin siitä, että energiantuotanto on muuttunut puhtaammaksi. Kivihiilen ja turpeen käyttö on vähentynyt, mikä vähentää kaukolämmön päästöjä.

Kulutussähkön päästöt pienenivät noin kolmekymmentä prosenttia, ja sähkölämmityksen päästöt vähenivät suunnilleen saman verran. Kaukolämmityksen päästöt laskivat noin kaksikymmentä prosenttia.

Kaukolämmityksen osuus kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä oli Syken mukaan noin 13 prosenttia vuonna 2023.

SAASTUTTAMISEEN vahvasti vaikuttavassa tieliikenteessä päästöt pienenivät vuonna 2023 noin kolme prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tähän vaikutti esimerkiksi biopolttoaineiden osuuden lievä kasvu ja sähköautojen lisääntyminen liikenteessä.

Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan tieliikenteen osuus päästöistä on merkittävä, sillä se muodosti kolmasosan kaikista kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä vuonna 2023.

ALUEELLISET EROT päästövähennyksissä ovat Syken mukaan melko suuria. Se johtuu muun muassa elinkeinorakenteen eroista, kuten maatalousvaltaisuudesta. Kuntien yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä noin viidesosa tuli vuonna 2023 maataloudesta.

Myös maantieteelliset ominaisuudet, kuten etäisyydet, vaikuttavat maakuntien välisiin eroihin päästöissä.

Eniten kasvihuonepäästöjä asukasta kohti tuotettiin vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla. Vähiten päästöjä syntyi Uudellamaalla.

Syken mukaan päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005 lähtien 37 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna 40 prosenttia.

AVAINSANAT