Ilmailualan työriidan sovittelu jatkuu, ensi viikolle tulossa lisää lakkoja

Finnair on kevään ja alkukesän aikana perunut lakkopäivinä satoja lentoja.

Ilmailualan Unionin IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisen työriidan sovittelua jatketaan tänään.

Asiasta kertoi valtakunnansovittelija viestipalvelu X:ssä juhannuksen alla. Tarvittaessa sovittelu jatkuu koko viikon.

IAU on ilmoittanut aiemmin kolmesta lakkoilupäivästä heinäkuun alussa. Ilmoitetut päivät ovat keskiviikko 2. heinäkuuta, perjantai 4. heinäkuuta ja maanantai 7. heinäkuuta. Työnseisaukset kohdistuvat useaan lentokenttäpalveluja tuottavaan yritykseen.

IAU:n uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuusta asti. Lentoyhtiö Finnair on perunut yhteensä satoja lentoja kevään ja kesän aikana lakkopäivien vuoksi.

KESKEINEN kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua. Työnantajapuolta edustava Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.

Ilmailualan Unionin jäsenet työskentelevät lentoyhtiöille tuotettavissa maahuolintapalveluissa, tekniikassa, ateriapalveluissa ja rahdissa sekä lennonvarmistuksen tekniikassa.

Lentoliikenteen palveluja koskevassa työriidassa ei sopua – sovittelu jatkuu huomenna

Lentoliikenteen palveluja koskevan työriidassa ei löydetty maanantaina sopua. Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi viestipalvelu X:ssä, että sovittelu Ilmailualan Unionin IAU:n ja Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa jatkuu tiistaina kello 11.

IAU uhkaa kolmella lakkopäivällä heinäkuun alussa. Ilmoitetut päivät ovat keskiviikko 2. heinäkuuta, perjantai 4. heinäkuuta ja maanantai 7. heinäkuuta. Työnseisaukset kohdistuvat useaan lentokenttäpalveluja tuottavaan yritykseen.

Lentoyhtiö Finnair on perunut yhteensä arviolta jopa liki tuhat lentoa IAU:n viime kuukausien lakkojen vuoksi. Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua.

Kysely: Suomalaistyöntekijät pelkäävät tekoälyn vaikutuksia muita eurooppalaisia vähemmän

Tekoälyllä generoitujen kuvien laatu sekä luotettavuus- ja tekijänoikeuskysymykset ovat monille syitä olla käyttämättä niitä. 20 prosenttia suomalaisvastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti.

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat tekoälyyn muita eurooppalaisia luottavaisemmin, selviää henkilöstöhallinnon alan yritys SD Worxin teettämästä kyselystä.

Vain joka viides suomalainen vastaaja pelkäsi, että tekoäly tekee oman työn tarpeettomaksi, kun eurooppalaisilla vastaajilla huoli oli lähes joka kolmannella.

Suomalaiset työntekijät kuitenkin käyttävät tekoälyä hieman harvemmin kuin muut eurooppalaiset. 20 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti, eurooppalainen keskiarvo oli 23 prosenttia.

NOIN 40 prosenttia tekoälyä käyttävistä suomalaisista ja lähes puolet eurooppalaisista uskoi, että tekoäly muuttaa merkittävästi tai kokonaan heidän työtään tulevien kolmen vuoden aikana.

Kysely toteutettiin helmikuussa yhteensä 16 Euroopan maassa, ja siihen osallistui yli 5  000 HR-päättäjää ja 16  000 työntekijää. Tulokset painotettiin, jotta ne voitiin yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.

Akavan erityisalojen rasitusaiheet töissä: pomot, palkkaus ja jatkuva muutos

Akavan erityisalojen teettämässä jäsenkyselyssä peräti 60 prosenttia asiantuntijatehtävissä olevista vastaajista pitää työkuormitustaan hetkittäin liian suurena.

Suurimpina syinä työn kuormittavuudelle vastaajat moittivat jatkuvaa multitaskausta, päällekkäisten töiden kasautumista. Lisäriesana yksityissektorilla koetaan muun muassa puutteellista esimiestyötä, julkisella puolella taas jatkuvia organisaatiomuutoksia ja kehnoa palkkausta.

Ammattijärjestö pitää jäsenkunnan kertomia havaintoja huolestuttavina.

– Vain alle kymmenen prosenttia ei näe itsellään lainkaan työuupumuksen riskiä, sanoo liiton johtava juristi Jenni Salonen tiedotteessa.

PALAUTUMISESSA on kuitenkin pulmia vain vajaalla kolmanneksella vastaajia, mitä liitto pitää positiivisena asiana.

Asiantuntija-alojen ihmiset hyväksyvät myös työn ja vapaa-ajan sekoittumista ja ovat motivoituneita työhönsä.

Loputtomiin ei työkuormituksen kasvu voi silti jatkua, ja jaksamisen rajat tulevat liiton mukaan väistämättä aina jossain vaiheessa vastaan.

Liitto haluaisikin täsmennyttää työsuojelulakia siten, että työpaikoilla alettaisiin pitää silmällä kuormitustekijöitä selkeiden mallien mukaan. Akavan Erityisalojen mukaan jo nykyisen lain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin, jos työntekijä kuormittuu töissä terveyttä vaarantavalla tavalla.

Kyselyyn vastanneet runsaat 4400 ihmistä työskentelevät liiton mukaan kulttuurin, hallinnon, hyvinvoinnin ja viestinnän erityisaloilla.

Taas kaaospäivä lentomatkustajille: 128 torstailentoa peruuntui

Lentoyhtiö Finnair on perunut tänään kaikkiaan 128 lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelun takia. Finnairin mukaan perumiset vaikuttavat yli 8  000 asiakkaan matkustussuunnitelmiin.

Perutuille lennoille varauksen tehneille matkustajille on tarjottu vaihtoehtoisia lentoja.

IAU on ilmoittanut uusista työnseisauksista lentokenttäpalveluissa myös keskiviikkona 2. heinäkuuta. Työriitaa soviteltiin viimeksi tiistaina, mutta tuloksetta. Sovittelu jatkuu ensi seuraavan kerran maanantaina.

ILMAILUALAN uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuusta asti. Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua.

Työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.

AVAINSANAT

Wolt uhmaa KHO:n ennakkopäätöstä: sanoo pitävänsä ruokalähetit yhä yrittäjinä

Ruokalähettiyhtiö Wolt sanoo pitävänsä lähettinsä toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina, vaikka KHO katsoi ennakkopäätöksessään lähettien olevan työntekijöitä. Yhtiö ei halua ennakoida, miten KHO reagoi sen vastarintaan.

Korkein hallinto-oikeus teki toukokuussa linjauksen ruokalähettien oikeudellisesta asemasta Suomessa. Päätöksen mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.

Wolt ei kuitenkaan aio muuttaa käytäntöjään. Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski ja Pohjoismaiden operatiivinen johtaja Joel Järvinen kertoivat keskiviikkona mediatilaisuudessa, etteivät näe KHO:n päätöstä yksiselitteisenä, vaan tilanne on vielä monin osin epäselvä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit ovat alisteisessa asemassa yhtiöön, mutta samalla se katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia. Tähän liittyy Woltin mukaan isoja tulkinnallisia kysymyksiä, kuten sairausajan palkan määräytyminen, kun kiinteä tuntimäärä puuttuu.

-  Pidemmän päälle tähän tarvitaan lainsäädännöllisiä keinoja ja lainsäädännön uudistamista selkiyttämään uutta kategoriaa: työntekijä ilman työaikaa alustatyössä, Koski sanoo.

Yrityksen edustajat kertovat, että hankkeet asian selvittämiseksi ovat lähteneet käyntiin.

-  Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, ja se vaatii vuoropuhelua sekä viranomaisten että lähettien kanssa. Edusti heitä sitten PAM tai jokin muu taho, mutta halutaan tietää myös lähettien näkemykset siihen, kuinka järjestää alustatyö työsuhteessa, Koski kertoo.

YHTIÖN MUKAAN sen tavoitteena on luoda jatkossa läheteille kaksijakoinen malli. Lähetit olisivat joko itsenäisiä yrittäjiä tai uusia alustatyösuhdemallin työsuhteisia, jolloin heillä olisi sekä työnantajan määrittelemiä suoritusvaatimuksia että enemmän sääntöjä, kuten kielto käyttää sijaisia.

Molemmille maksettaisiin tehtäväkohtaisesti, ja kokonaisansiot olisivat molemmissa suunnilleen samat.

Työsuhteiset työntekijät ansaitsisivat noin 65 prosenttia nykyisestä tehtäväkohtaisesta palkkiosta verojen, eläkkeen, lomakorvausten ja vakuutusten jälkeen, jotka Wolt hoitaisi. Itsenäiset lähettikumppanit saisivat edelleen 100 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkkiosta ja hoitaisivat kulut itse, kuten nykyäänkin.

Yhtiön muista toimintamaista vain Saksassa kaikki lähetit ovat työsuhteisia. Suomessa yrittäjyys jatkuu toistaiseksi.

Woltin edustajat eivät halua ottaa kantaa mahdollisiin juridisiin riskeihin, joita KHO:n päätöksen tulkinnasta voi koitua.

10  000:n alustalla toimivan ja osittain aktiivisen lähetin siirtäminen työsuhteeseen ei onnistu käden käänteessä. Tilanne olisi Olli Kosken mukaan katastrofaalinen myös monille ravintoloille, jos palvelu suljettaisiin tai lähettien määrä yllättäen romahtaisi.

-  Nyt on pakko jatkaa näin, Koski sanoo.

Viikkotasolla aktiivisia lähettejä on tällä hetkellä noin 6  000, Joel Järvinen kertoo. Tuhansia halukkaita olisi yhtiön mukaan tulossa mukaan, mutta tällä hetkellä Wolt ei aio merkittävästi kasvattaa lähettien määrää.

-  Voi olla yksittäisiä kaupunkeja, missä nähdään, että lähettimäärä ei vastaa kuluttajakysyntää, Järvinen sanoo.

Teksti: STT / Laur Forsén