VALIKKO

Huomasitko tämän työtaistelun: tanssinopettajat aloittivat lakkonsa

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liittoon kuuluvat tanssinopettajat ovat menneet lakkoon. Työnseisaus näkyy lauantaina ensin eteläsuomalaisissa tanssioppilaitoksissa, ja se laajenee tiistaina muun muassa Turkuun.

Liiton mukaan lakkoihin päädyttiin, koska alan työehtosopimusta ei ole saatu neuvotteluteitse aikaan, eikä työnantaja ole suostunut yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin. Valtakunnansovittelija yrittää sovitella lakkoa vappuaatosta alkaen.

Jos sovittelussa ei onnistuta, lakot jatkuvat 3. toukokuuta ainakin pääkaupunkiseudun tanssiopistoissa. Alalla on myös sijaistuskielto kaikkialla Suomessa.

Liiton mielestä ala on palkkakuopassa, etenkin suhteessa työntekijöiden koulutusvaatimuksiin. Akateemisesti koulutetulla taidetanssinopettaja-maisterilla lähtöpalkka jää jo nyt paikkakunnasta riippuen 2091-2144 euroon kuukaudessa.

 

AVAINSANAT

Nyt tuli sovintoehdotus lentoliikenteen palveluja koskevaan työriitaan

Sovittelija on antanut sovintoehdotuksen lentoliikenteen palveluja koskevan työriidan ratkaisemiseksi. Riidan osapuolet antavat sovittelijalle vastauksensa vappuaattona kello 15.30.

Ilmailualan Unionin IAU:n työnseisaukset uhkaavat perjantaina. Niiden piirissä on arvioitu olevan yli 600 työntekijää, jotka vastaavat lentoyhtiö Finnairille tuotettavista maahuolinta- ja ateriapalveluista sekä sen lentokoneiden korjaus- ja huoltotöistä.

Työnseisaukset uhkaavat myös maanantaina.

Palvelualojen työantajat Palta kertoi tiedotteessaan eilen, että IAU:n lakko uhkaa sekoittaa vapun ajan lentoliikenteen.

AVAINSANAT

”Ei missään määrin hyväksyttävää” – kansanedustaja kommentoi Teollisuusliiton tietoja UPM Plywoodin toiminnasta

Kansanedustaja Timo Suhonen on huolissaan, että hallituksen ”työmarkkinoita rapauttavat toimet” ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että työnantajien otteet kovenevat laillisissa työtaistelutilanteissa.

Suhonen kommentoi tiedotteessaan uutista siitä, että Teollisuusliitto pyytää poliisia selvittämään UPM Plywoodin toimia työtaisteluiden yhteydessä. Teollisuusliiton jäseniltään saamien tietojen mukaan UPM Plywood on painostanut työntekijöitään luopumaan lakosta uhkauksilla ja muilla epäasiallisilla toimilla.

– Työntekijöiden painostaminen lakkotilanteessa ei ole missään määrin hyväksyttävää. Annan täyden tukeni työntekijöille tässä vakavassa tilanteessa. SDP seisoo vahvasti työntekijöiden rinnalla ja tukee heidän oikeuksiaan laillisiin työtaisteluihin, Suhonen sanoo tiedotteessa.

Suhonen sanoo, että hallituksen toimet työmarkkinoilla ovat herättäneet suurta huolta.

– Se on ensinnäkin asettunut vahvasti työnantajaleirin kelkkaan ja tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen. Tämän yhteistyön ”hedelmiä” on nähty tänä keväänä työmarkkinoilla: työtaisteluita on nyt laajasti lähes alalla kuin alalla. Mukaan lukien poliisit ja valtion työntekijät.

Suhosen mielestä hallituksen pitäisi ryhtyä toimiin työmarkkinatilanteen rauhoittamiseksi.

– Avaimet ovat heillä edelleen käsissään. Yksipuolisista työntekijän aseman heikennyksistä tulisi peruuttaa ja etsiä oikeudenmukaisia ja tasapainoisia ratkaisuja, hän sanoo.

AVAINSANAT

Etla: Vientivetoiseen työmarkkinamalliin tarvitaan elementtejä Pohjoismaista ja ”valtion tuuppausta”

Jos Suomeen halutaan luoda pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen muista Pohjoismaista tuttuja elementtejä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreessa raportissa todetaan.

Julkisen sektorin palkanasetanta: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen työmarkkinamalli? -tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, miksi muissa Pohjoismaissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota.

Suomen työmarkkinamalli on hakenut muotoaan siitä lähtien, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti luopua keskitetystä sopimisesta. Raportin mukaan keskeisiksi ongelmakohdiksi ovat muodostuneet moninaisten intressien yhteensovitukset sekä yhteinen ymmärrys mallin sisällöstä. Julkisella puolella vientivetoinen työmarkkinamalli on nähty uhkana palkkaerojen kaventamisen kannalta.

Ruotsin, Tanskan ja Norjan malleja valottavan raportin mukaan vientivetoinen malli edellyttää muun muassa osapuolten jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista – osapuolten yhteisesti hyväksymiä tilastoja, joihin tilannekuva perustetaan – ja ”valtion tuuppausta” järjestelmän kehittämiseksi.

– Kaikissa näissä maissa jollain lailla valtio on ilmoittanut, että nyt tämä homma ei toimi ja kutsunut työmarkkinajärjestöt jonkinlaiseen työryhmään tai neuvonpitoon. Ymmärrykseni on se, että siinä on usein ollut sellainen implisiittinen uhka takana, että jos ette saa tätä hommaa toimimaan, niin säädetään se lailla, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kuvaili ”valtion tuuppausta” Etlan webinaarissa maanantaina.

Suomessakin on Kauhasen mukaan keskusteltu työmarkkinaneuvotteluissa pohjoismaisista elementeistä, kuten vientinormin käytännön määrittelystä ja yhteisen tilannekuvan luomisesta. Kauhasen mukaan kuitenkin yhteisymmärrys mallin tarpeellisuudesta puuttuu, erityisesti julkisen sektorin osalta.

RUOTSISSA, Tanskassa ja Norjassa työmarkinat on pitkälti rakennettu vientisektorin ympärille. Kauhasen mukaan mitään yhtä viisastenkiveä Pohjoismaissa ei ole löydetty siihen, miten eri alojen tarpeet huomioidaan.

– Ruotsissa julkinen sektori on siirtynyt pitkälti numerottomiin sopimuksiin, joissa palkankorotukset neuvotellaan paikallisesti. Tanskassa järjestelmä sallii sen, että siellä joillain aloilla ansiot voivat nousta hieman nopeammin, kunhan keskimäärin julkisella ja yksityisellä sektorilla ne pysyvät linjassa, Kauhanen avaa.

Yksi keskeinen kysymys mallin toimivuuden kannalta Kauhasen mukaan on, miten kaikki saadaan pidettyä koordinaatiossa mukana. Yksi on jaettu käsitys siitä, että kaikkien mielestä järjestelmä on pidemmällä aikavälillä hyvä.

– Toinen on se, että keskusjärjestöt koordinoivat aika voimakkaasti omia jäseniään kaikissa näissä maissa. Esimerkiksi Tanskassa julkisella sektorilla valtiotyönantaja ja kuntatyönantaja koordinoivat aika voimakkaasti.

KOLMAS tekijä on sovittelujärjestelmä, joka tukee ja ylläpitää vientimallia. Suomessa sovittelujärjestelmää tulisi Kauhasen mukaan vahvistaa. Nykyistä vahvempi valtakunnansovittelijan toimisto voisi tarvittaessa myös pakottaa osapuolet pysymään järjestelmässä, Kauhanen arvioi.

Eri Pohjoismaissa sovittelujärjestelmän ratkaisut ovat olleet erilaisia. Ruotsissa korostuu yksityisen sovittelun rooli. Siellä pyritään ratkomaan ongelmat ennen kuin ne eskaloituvat työriidoiksi.

– Medlingsinstitutetiin ei montaa työriitaa vuodessa mene. Se on aika harvinaista, että sinne joudutaan.

Ruotsissa sovittelijalta ei saa vientinormia ylittäviä korotuksia, Kauhanen kiteyttää.

Kauhanen kertoo, että Tanskassa on ollut pitkään sellainen järjestelmä, jossa voidaan paketoida kaikki sopimukset isoon ammattiliittojen jäsenäänestykseen, jos joku ala ei pääse sopimukseen.

– Jäsenäänestyksessä äänestetään siitä, hyväksytäänkö kaikki sopimukset yhdessä vai ei. Jos enemmistö on neuvotteluratkaisun takana, silloin alat, jotka siitä haluaisivat poiketa, joutuvat vain sopeutumaan.

Tanskassa ja Norjassa tyypillistä on myös, että jos sopuun ei päästä, astuu kuvioon vahva pakottaminen.

– Siellä on valtiolla loppukädessä hämmästyttävänkin voimakkaat keinot saada työriidat loppumaan, Kauhanen kuvailee.

KAUHASEN mukaan Suomeen pitäisi luoda sovittelujärjestelmän kehittämiseen ratkaisu, joka vastaa meikäläisiin tarpeisiin. Suoraan hän ei lähtisi mistään sitä – tai sen puoleen koko työmarkkinamalliakaan – kopioimaan.

– Luulen, ettei olisi kovin suosittu ratkaisu Suomessa Tanskan tyyppinen laki, että valtio voi lopettaa lakot ja ilmoittaa, että tuossa on sopimus ja kahteen vuoteen ei lakkoilla.

AVAINSANAT

Lehdistön työehtosopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos

Medialiitto ja Suomen Journalistiliitto ovat saavuttaneet lehdistön työehtosopimusneuvotteluissa neuvottelutuloksen.

Medialiiton mukaan sopimus on yleisen linjan mukainen.

Neuvottelutulos menee seuraavaksi liittojen hallintojen käsiteltäväksi. Journalistiliitto kertoo, että sen valtuusto käsittelee neuvottelutulosta tämän viikon perjantaina.

Neuvottelut lehdistön työehdoista ja palkoista alkoivat maaliskuussa. Journalistiliiton mukaan työehtosopimuksen piirissä on noin 3  000 liiton jäsentä.

AVAINSANAT

”Systemaattinen painostuskampanja” – Teollisuusliitto teki UPM Plywoodin toiminnasta tutkintapyynnön

Metsäyhtiö UPM:n Pelloksen vaneritehdas Ristiinassa Mikkelissä 12. elokuuta.

Teollisuusliitto on tehnyt tutkintapyynnön poliisille UPM Plywood Oy:n toiminnasta. Tutkintapyyntö koskee epäilyjä työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja työsyrjinnästä.

Teollisuusliiton lakot UPM Plywoodissa ovat jatkuneet jo kaksi kuukautta. Liiton jäseniltään saamien tietojen mukaan UPM Plywood on painostanut työntekijöitään luopumaan lakosta uhkauksilla ja muilla epäasiallisilla toimilla.

TEOLLISUUSLIITTO katsoo, että metsäyhtiön toteuttamat painostustoimet täyttävät rikoslain edellä mainitut tunnusmerkistöt.

– UPM on aloittanut systemaattisen painostuskampanjan, jonka kohteena ovat yhtiön omat työntekijät. Painostustoimien tarkoituksena on pelotella lakossa olevat työntekijät irtisanomisuhan ja muiden seuraamusten varjolla töihin, puutuotesektorin sektorijohtaja Katariina Stoor sanoo Teollisuusliiton tiedotteessa.

UPM Plywoodin johdon edustajat ovat tiedotteen mukaan muun muassa uhanneet Teollisuusliiton lakossa olevia jäseniä ja neuvottelijoita tehtaiden sulkemisilla, ellei työtaistelutoimista luovuta.

– Tällaisten uhkausten käyttäminen työtaistelun aikana on äärimmäisen vakavaa. Se osoittaa tietoista pyrkimystä rajoittaa työntekijöiden järjestäytymisvapautta, joka on perustuslain suojaama oikeus, Stoor sanoo.

Työnantaja ilmoitti 3. huhtikuuta aloittavansa muutosneuvottelut Joensuun ja Savonlinnan tehtaiden lomautuksista ja Pelloksen tehtaiden työntekijöiden irtisanomisista. Samana päivänä työntekijöille pidettiin tiedotustilaisuudet, joissa työntekijöitä yritettiin houkutella palaamaan töihin rahallisilla lupauksilla.

Tiedotustilaisuuksien jälkeen työnantaja soitti työntekijöille henkilökohtaisesti ja yritti houkutella heitä palaamaan töihin. Joissain tapauksissa työntekijöille kerrottiin heidän nimensä kirjattavan ylös, kun he ilmoittivat, etteivät tule töihin. Iso osa työntekijöistä koki puhelut painostavina.

– Työnantajan keskitetysti organisoimat puhelut, jotka tapahtuvat samana päivänä, kun ilmoitetaan mahdollisista lomautuksista ja irtisanomisista, ylittävät hyväksyttävän työnantajakäyttäytymisen rajat. Tämä on räikeä esimerkki painostamisesta, Katariina Stoor sanoo.

TEOLLISUUSLIITTO kiinnittää huomiota myös siihen, että muutosneuvotteluista ilmoitettiin poikkeuksellisen varhain ennen niiden aloittamista. Normaalisti yhteistoimintaneuvotteluista ilmoitetaan vähintään viisi vuorokautta ennen niiden alkua. Nyt ilmoitukset tehtiin lähes kuukautta ennen neuvottelujen alkua, mikä liiton mukaan oli harkittu toimi työntekijöiden painostamiseksi lakon aikana.

– Arviomme mukaan työnantaja laski, että uhka työpaikan menettämisestä ja ylimääräiset taloudelliset kannustimet saavat työntekijät palamaan sankoin joukoin työpaikalle, Stoor arvioi.

– UPM:n viesti tuntuu olevan: Palatkaa töihin tai teille ei ole välttämättä työpaikkaa, johon palata.

LISÄKSI Pelloksen tehtailla työnantaja on toistuvasti yrittänyt lakon aikana teettää suojelutyössä työskenteleville lakon alaisia töitä. Kieltäytymisiin on vastattu epäasiallisella käytöksellä ja painostuksella.

Teollisuusliitto korostaa, että järjestäytymisvapaus ja työtaisteluoikeus ovat suojattuja oikeuksia, joita ei saa loukata painostuksella tai uhkailulla.

– Työntekijöillä on oikeus taistella reilujen työehtojen puolesta ilman pelkoa irtisanomisista, uhkailuista tai muusta painostuksesta. Tästä emme tingi. Siksi pyydämme, että poliisi tutkii metsäyhtiön ja sen edustajien toimet, Stoor päättää.

AVAINSANAT