VALIKKO

HS: Hallitus poistaa työttömien hakemuspakon

Oikeusministeri Leena Meri (vas), sisäministeri Mari Rantanen ja työministeri Arto Satonen eduskunnan kyselytunnilla Helsingissä 21. syyskuuta.

Hallitus aikoo purkaa edellisen hallituksen aikana luodun mallin, jossa työttömien on ollut pakko hakea tiettyä määrää työpaikkoja kuukaudessa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa työministeri Arto Satonen (kok.).

VIIME vuonna Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana voimaan tullut sääntö on määrännyt, että työttömien pitää hakea oma-aloitteisesti vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Jos näin ei tee, saa työtön ensin varoituksen ja voi sen jälkeen menettää työttömyysetuuden määräaikaisesti.

-  Työnantajille tulee paljon hakemuksia, joista näkee, että ne on lähetetty vain hakemuspakon vuoksi. Tämän tilanteen muuttaminen on ymmärtääkseni aika laajalti toivottu asia, Satonen sanoo haastattelussa.

Tarkoitus on, että työnhakupakko poistuu vuoden päästä.

AVAINSANAT

Häkkänen kielsi kiinteistökauppoja

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on tehnyt kaksi kielteistä lupapäätöstä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistöhankintoja koskien, puolustusministeriö tiedotti.

Kielteiset päätökset koskevat mikkeliläistä kiinteistöä, jota on ostamassa Israelin kansalainen, ja Puolustusvoimien harjoitusalueen lähellä Rovaniemellä sijaitsevaa kiinteistöä, jota on ostamassa kiinalaisomisteinen yhtiö.

Länsi-Savon mukaan mikkeliläinen kiinteistö olisi Haukivuorella sijaitseva taukopaikka, joka koostuu huoltoasemasta ja ravintolasta. Kielteisen päätöksen syy ei ole tiedossa.

Puolustusministeriön mukaan hankintojen on arvioitu voivan uhata kansallista turvallisuutta sekä vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä. Tästä johtuen lupaa kyseisille hankinnoille ei herunut. Päätös ei ole lainvoimainen.

AVAINSANAT

Viron parlamentti päätti irtautua Ottawan miinasopimuksesta

Riigikogun istuntosali Tallinnassa torstaina 27. kesäkuuta 2019.

Viron parlamentti eli riigikogu on päättänyt irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Parlamentti hyväksyi irtautumisen mahdollistavan lain tänään.

Yhteensä 101-paikkaisesta riigikogusta 81 edustajaa äänesti sopimuksesta irtautumisen puolesta.

KANSAINVÄLINEN sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Ottawan sopimus allekirjoitettiin 1997 ja astui voimaan 1999. Viro liittyi siihen vuonna 2004.

Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Viro ratifioi sopimuksen.

AVAINSANAT

Kaikkonen: Välikysymys satutti hallitusta – Orpo: ”Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.”

Eduskunnassa sanailtiin keskiviikkona kiivaasti, kun hallitus vastasi oppositiopuolueiden SDP:n ja keskustan välikysymykseen valtion velkaantumisesta.

Oppositio syytti hallitusta vaalilupausten pettämisestä. Hallituspuolueista luvattiin velaksi elämisen lopettamista, ja hallitus sopi ohjelmassaan velkasuhteen vakauttamista vaalikauden loppuun mennessä.

-  Kaksi vuotta on nyt mennyt, eikä hyvältä näytä. Velkaantuminen jatkuu, eikä loppua näy. Selittelyä kyllä kuulemme, mutta yksi asia on selkeä: lupaukset eivät ole pitäneet, sanoi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Lupauksista muistutti myös SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen ryhmäpuheenvuorossa.

-  Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi, Räsänen sanoi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi myöhemmin Räsäsen puheenvuoroon antamalla tälle arvosanoja.

-  Edustaja Räsäselle: retoriikka 10, vakavuus ja uskottavuus 4, Orpo sanoi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuittaili oppositiolle antaessaan hallituksen vastauksen välikysymykseen. Hän muun muassa perusteli veronkevennyksiä.

Purra sanoi, että verotuksen keventäminen on politiikkaa ja ennen muuta arvovalinta. Hänen mukaansa verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen on ”oppikirjan suositus”. Lisäksi Purra sanoi, että muun verotuksen täytyy keventyä, sillä työeläkemaksut ovat nousseet koko 2000-luvun.

-  SDP:n talouspolitiikka on aina perustunut ajatukselle siitä, että sinun rahasi eivät ole sinun. Sen sijaan on erikoista, että porvarillinen keskustapuolue on lähtenyt lumoutumaan sosiaalidemokraattien käärmehuilusta. Punamultahallituksen toimet huomioon ottaen on varsin kyseenalaista, miten oppositio kehtaa esittää tällaisen välikysymyksen, Purra sanoi.

ORPO sanoi täysistunnossa, että jo edellisen hallituksen olisi pitänyt olla huolissaan velkaantumisesta. Hän nosti esiin velkaan vaikuttaneina tekijöinä korkotason nousun, Ukrainan tukemisen ja panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen.

Orpo sanoi myös tuntuvan siltä, että lisäleikkauksille ei löytyisi salista tukea ja toisaalta korosti, että hallituksen päättämät kasvutoimet alkavat vaikuttaa viiveellä. Lisäksi hän nosti esiin hallituksen vaikean toimintaympäristön.

-  Kuka meistä olisi silloin aikanaan tiennyt pari vuotta sitten, että Ukrainassa käytävä Venäjän sota hankaloituu, pahenee ja talouskasvu viivästyy? Orpo kysyi.

-  Kuka olisi osannut arvata, että Trump aloittaa tämänkaltaisen kauppasodan, jonka hän on aloittanut, joka viivästyttää talouden kasvua? Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.

Keskustan Kaikkonen oli hallituksen vastaukset kuultuaan sitä mieltä, että välikysymys oli mennyt hallituksen ihon alle.

-  Syyllisiä te löydätte kyllä paljonkin. Muutamia, mitä mainitsitte: vuoden 2007 hallitus, sen jälkeiset hallitukset, pitkä itäraja, Ukrainan sota, suhdannetilanne, edellinen hallitus, fläppitaulu, käärmehuilut, nykyinen oppositio, SDP, keskusta tietenkin, Kaikkonen sanoi.

Kaikkosen mielestä syyllisten listalta puuttui ainoastaan Orpon ja Purran hallitus.

Hallituspuolueista taas ihmeteltiin opposition huolta velkaantumisesta sen jälkeen, kun se on vastustanut aiempia leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallituspuolueista peräänkuulutettiin oppositiolta vaihtoehtoja.

Välikysymyksen tekivät SDP ja keskusta, mutta arvostelijoiden joukkoon liittyivät myös muut oppositioryhmät.

Vihreät korosti ryhmäpuheessaan ylivelkaantumisen haittoihin yhteiskunnalle. Vasemmistoliitto muun muassa viittasi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvioon, jonka mukaan hallituksen veronalennukset johtavat voimakkaampaan julkisen talouden sopeuttamistarpeeseen. Hallitus kertoi huhtikuussa merkittävistä kevennyksistä työn ja yritysten verotukseen.

Välikysymys on opposition järein ase, jolla se voi yrittää kaataa hallituksen. Välikysymyskeskustelua seuraa äänestys hallituksen luottamuksesta.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

”Kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi” – Joona Räsänen kehotti pääministeriä heräämään

SDP:n Joona Räsänen tähdensi velkaantumista käsittelevässä eduskunnan välikysymyskeskustelussa Petteri Orpon (kok.) hallituksen velkaantuvan enemmän kuin edeltäjänsä.

– Nyt on oikea aika herätä. Näin totesi nykyinen pääministeri Petteri Orpo helmikuussa 2023, kun täällä eduskunnassa edellisen kerran käsiteltiin välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Tuolloin Petteri Orpo oli sitä mieltä, että koska Suomi oli luisumassa hallitsemattoman velkaantumisen tielle, tuli silloinen hallitus kaataa, Räsänen aloitti ja eteni seuraavaksi lukuvertailuun.

VUONNA 2023 velkaa esitettiin otettavaksi 10,4 miljardia euroa, kun Orpon hallitus esittää tälle vuodelle yli 13 miljardia uutta velkaa.

– Viime kaudella julkinen velka kasvoi kyllä merkittävästi kriisien seurauksena. Tällä kaudella, Petteri Orpon johdolla, julkinen velka lisääntyy kuitenkin vielä enemmän.

Räsänen huomautti, että vuonna 2023 julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli selvästi alle 80 %. Orpon hallituksen päätöksillä velkasuhde lähestyy 90 %:n velkasuhdetta.

– Eli Petteri Orpoon mielestä edellinen hallitus piti kaataa, vaikka se velkaantui vähemmän kuin hänen johtamansa nykyinen hallitus. Arvoisa pääministeri olisiko nyt oikea aika herätä?

– Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi.

RÄSÄSEN mukaan Suomi välttää vain vaivoin joutumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

– Petteri Orpon johdolla Suomi on viety jo toistamiseen EU:n tarkkailuluokan porstuaan. Toinen jalka on jo kynnyksen yli.

– Tämä hallitus pääsi valtaan lupaamalla lopettaa Suomen velaksi elämisen. Tästä lupauksesta ei ole enää jäljellä kuin hallituksen jättämän velkavuoren valtava varjo.

– Siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamusesitystä, Räsänen totesi puheensa lopuksi.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen ”varovaisen positiivinen”

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Helsingissä 28. lokakuuta 2021.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sanoo STT:lle suhtautuvansa varovaisen positiivisesti perustuslakivaliokunnan mietintöön saamelaiskäräjälaista.

Juuson mukaan valiokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset ovat teknisiä.

Saamelaiskäräjien hallitus päättää kannastaan kokouksessaan perjantaina.

Juuso kiittää perustuslakivaliokuntaa asian perusteellisesta käsittelystä ja saamelaiskäräjien asiallisesta kohtelusta.

Korjattu otsikkoon ”puheenjohtajan sijainen” 4.6. kello 15.40. Otsikossa puhuttiin aiemmin virheellisesti ”puheenjohtajasta”.

AVAINSANAT