VALIKKO

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Kyselytutkimus: Luottamus poliitikkoihin heikointa Norjassa ja Suomessa

Valtaosa kyselyyn vastanneista suomalaisista eli 40 prosenttia kuvailee suhtautumistaan poliitikkoihin neutraaliksi.

Tutkimusyhtiö Norstatin tuoreen kyselyn mukaan norjalaiset ja suomalaiset suhtautuvat Pohjoismaissa kaikkein epäilevimmin poliitikkoihin.

Norjassa peräti 48 prosenttia väestöstä kertoo luottavansa poliitikkoihin vain vähän tai ei lainkaan. Suomessa vastaava osuus on sama.

Vain 10 prosenttia suomalaisista kertoo Norstatin kyselyssä, että luottaa poliitikkoihin paljon. Erittäin paljon poliitikkoihin luottavia Suomessa on vain yksi prosentti.

Valtaosa suomalaisista eli 40 prosenttia kuvailee suhtautumistaan neutraaliksi.

– Luottamus poliitikkoihin on Suomessa ja Norjassa selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Korkeinta luottamus on Tanskassa, jossa 22 prosenttia kuvaa luottamustaan erittäin korkeaksi tai korkeaksi, Norstatin Kaisa Parkatti sanoo tiedotteessa.

TIEDOTTEESSA muistutetaan, että moneen muuhun Euroopan maahan nähden luottamus on kuitenkin Suomessa vielä kohtuullisella tasolla. Esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa noin puolet kansalaisista ei luota poliitikkoihinsa lainkaan ja noin 20 prosenttia vain vähän.

Parkatin mukaan paljon poliitikkoihin luottavien suomalaisten osuus on ollut kuitenkin laskusuuntainen vuodesta 2023.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjät peruu ihmisoikeusvalituksensa – syynä lakimuutos

Eduskunta hyväksyi pitkään valmistellun saamelaiskäräjälain kesäkuussa äänin 150-22.

Saamelaiskäräjien hallitus peruu valituksensa YK:n ihmisoikeuskomitealle.

Hallituksen kaikki jäsenet valittivat Saamen kansan itsemääräämisoikeuden loukkauksesta, kun korkein hallinto-oikeus kumosi vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien tuloksen ja määräsi uusintavaalit.

Taustalla on muun muassa saamelaiskäräjälain muutos, joka on tulossa voimaan kuun vaihteessa. Saamelaiskäräjät toteaa tiedotteessa luottavansa siihen, että uudistettu laki vahvistaa saamelaisen alkuperäiskansan mahdollisuuksia puolustaa kulttuuriaan ja oikeuksiaan.

AVAINSANAT

”Iso tappio Suomelle” – Heinäluoma huolestui komission budjettiesityksestä

Eero Heinäluoma (sd.).

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) pitää Euroopan komission budjettiesitystä Suomen kannalta huolestuttavana. Maria Guzeninan (sd.) mukaan esitys osoittaa EU:n valmistautuvan entistä vaikeampaan geopoliittiseen ympäristöön.

Heinäluoman mukaan Suomen saanti EU-budjetista voi olla vähenemässä useamman kokonaisuuden osalta samalla, kun jäsenmaksut nousevat. Esimerkiksi maaseudun kehittämistä uhkaavat leikkaukset ja Suomelle tärkeätä Horisontti-tutkimusohjelmaa uudelleenmäärittelyt. Myös kilpailukykyrahaston pelisäännöt näyttävät Heinäluoman mukaan monimutkaisilta ja vain olemassa olevan rahan uudelleenjärjestelyltä.

– Lisäksi EU:n itäisten ulkoraja-alueiden tarpeisiin ei olisi tulossa erillistä tukivälinettä, mikä on iso tappio Suomelle ja hallituksen ennakkovaikuttamiselle, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Hän pitää komission ehdotuksen myönteisenä puolena huomattavia panostuksia turvallisuuteen ja puolustukseen.

EUROPARLAMENTAARIKKO Maria Guzeninan mukaan komission esitys monivuotisesta rahoituskehyksestä heijastaa geopoliittisen ympäristön muutosta.

Ehdotettu noin 2 000 miljardin euron budjetti vastaa 1,26 prosenttia EU:n
bruttokansantuotteesta. Nykyinen budjetti vuosille 2021-2027 on noin 1 200 miljardia euroa, eli
1,15 prosenttia EU:n bkt:stä.

– EU tarvitsee vahvistusta rahoitukseen, koska tarpeita on nyt enemmän kuin aikaisemmin.
Erilaiset sotilaalliset ja taloudelliset uhat vaativat, että Eurooppa investoi turvallisuuteen,
vihreään siirtymään, infrastruktuuriin ja kansainväliseen vakauteen. Olisi kuitenkin
kestämätöntä, jos nämä panostukset tapahtuvat muun tulevaisuuden rakentamisen
kustannuksella, Guzenina muistuttaa.

Guzenina nostaa esiin erityisenä huolena Erasmus-ohjelman rahoituksen. Euroopan on hänen mukaansa pärjättävä osaamisessa.

– Osaaminen lähtee siemenenä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Ilman tätä perustaa Eurooppa jää kilpailukyvyssä muiden jalkoihin. Silloin edellyttykset hyvinvointiyhteiskuntien ylläpitämiseen romahtavat.

KOMISSION ehdotuksessa 865 miljardia euroa (43 %) kohdennetaan alue- ja maataloustukiin,
ja 410 miljardin euron kilpailukykyrahastolla tuetaan muun muassa tutkimusta, infrastruktuuria ja puolustusta. Ulkosuhteisiin, mukaan lukien Ukrainan tukeminen, on varattu 200 miljardia euroa.

– Ihmisten hyvinvointi. Osaaminen. Nämä on nostettava tulevan rahoituskehyksen prioriteetteihin. Me emme voi leikata niistä asioista, jotka määrittävät Euroopan paikkaa maailmassa seuraavat vuosikymmenet, Guzenina korostaa tiedotteessaan.

Tulevista neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä osa jäsenmaista, kuten Saksa, Ruotsi ja myös Suomen hallitus, vastustavat budjetin kasvattamista. Guzeninan mukaan on tärkeää, että parlamentti ja jäsenmaat katsovat kokonaisuutta rohkeasti ja vastuullisesti.

– EU tarvitsee uutta rahoitusta ja itse olen kannattanut muun muassa Kiinasta Eurooppaan tuleville pikkupaketeille käsittelymaksua. Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät vuosittain noin 19,3 miljardia euroa usein heikkolaatuisten ja vaarallisten tuotteiden tilaamiseen Kiinalaisista verkkokaupoista. Pienikin käsittelymaksu toisi tuntuvan lisän EU:n budjettiin.

– Kyse on siitä millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Tarvitsemme päätöksiä, jotka kantavat tulevaisuuteen asti. Lyhytnäköinen politiikka ei tuo meille turvaa eikä menestystä.

AVAINSANAT

Saksa torjuu EU:n budjettiesityksen – Suomi komppaa

Pääministeri Orpon mukaan EU-budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

Saksa torjuu EU-komission budjettiesityksen liian suurena.

-  EU:n budjetin kattava korotus ei ole hyväksyttävää aikana, jolloin kaikki jäsenvaltiot pyrkivät merkittävästi vakauttamaan kansallisia budjettejaan, Saksan hallituksen edustaja Stefan Kornelius sanoi lausunnossa.

-  Siksi emme voi hyväksyä komission ehdotusta.

EU-komissio julkisti keskiviikkona alkuillasta esityksensä EU:n budjetista vuosille 2028-2034. Komissio esittää budjetin tuntuvaa kasvattamista lähes 2  000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on noin 1  200 miljardia euroa.

Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.

Yksi komission ehdottamista uusista tavoista kerätä rahaa on vero suurille eurooppalaisille yrityksille, joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa.

Korneliuksen mukaan Saksa ei hyväksy myöskään ehdotusta yritysten lisäverotuksesta.

-  Meidän on jatkettava komission uudistusaloitetta ja budjetin keskittämistä uusiin prioriteetteihin, Kornelius kuitenkin lisäsi.

KESKIVIIKKOILTANA julkistettu budjettiesitys keskittyy ulkomaisen kilpailun torjumiseen ja Venäjän vastaiseen toimintaan samalla, kun sillä pyritään parantamaan kilpailukykyä unionissa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan budjettiehdotus vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

-  Sisältö on hyvin pitkälle Suomen tavoitteiden mukainen, tästä työ alkaa, Orpo sanoi STT:lle keskiviikkoiltana.

Orpo mainitsi hyvänä muun muassa sen, kuinka ehdotuksesta löytyy jatkoa Ukrainan tuelle sekä reippaita panostuksia puolustukseen ja kilpailukykyyn.

Pääministerin mukaan Suomen kannalta on olennaista, että vaikka Suomen toivomaa erillistä välinettä itärajan tukemiseen ei nyt budjetissa ole, itäisten raja-alueiden painotus kuitenkin mainitaan useaan otteeseen budjetin yhteydessä.

-  Se on sitten jatkoneuvotteluista kiinni, miten se konkretisoituu rahana.

Orpon mukaan rahat puolustukseen viisinkertaistetaan, sotilaalliseen liikkuvuuteen kymmenkertaistetaan sekä panostukset rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttoon kolminkertaistetaan.

-  Ne ovat erittäin kovia tasoja. Ne ovat painopisteitä ja tarvitsevat lisää rahaa, mutta jatkossa se sitten arvioidaan, kuinka paljon se nousu lopulta on.

AVAINSANAT

30 prosentin kummitus – Saksan sätti Yhdysvaltoja provokaatiosta tullineuvotteluissa

Ranskan ja Saksan valtiovarainministerit kehottavat Yhdysvaltoja vakaviin neuvotteluihin, jotta Yhdysvallat ja EU saavuttaisivat oikeudenmukaisen kauppasopimuksen tullikiistassa.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil korosti maiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen päivittäiset uudet provokaatiot eivät auta neuvottelujen etenemistä.

Klingbeilin mukaan EU ei aio hyväksyä mitä tahansa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Hän sanoi yhteydenpidon maan kanssa jatkuvan.

EU:n kauppakomissaari Maros Sefcovic matkusti keskiviikkona Washingtoniin jatkamaan neuvotteluja kauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.

EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Komission tiedottajan mukaan Sefcovicin on määrä tavata Yhdysvaltojen kauppaministeri Howard Lutnick ja kauppaedustaja Jamieson Greer.

Kauppakomissaarin matkasta Washingtoniin ja neuvottelujen jatkumisesta ei keskiviikkona iltakuuteen mennessä tullut lisätietoja.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei kauppasopimusta synny.

EU tavoittelee edelleen kauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa, koska 30 prosentin tullit uhkaisivat lamauttaa transatlanttisen kaupan. Sefcovic sanoi maanantaina, että EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Uutistoimisto AFP:n näkemän listan perusteella vastatoimet iskisivät muun muassa lentokoneisiin, autoihin, kemikaaleihin, sähkölaitteisiin, mutta myös muun muassa eläviin mehiläisiin, kameleihin, papukaijoihin sekä kondomeihin ja oopiumiin.

Trumpin uhkausta on kuitenkin laajasti arvioitu neuvottelutaktiikaksi. Tähän mennessä Trump on lykännyt kovimpien tullien voimaantuloa jo pariin otteeseen.

AVAINSANAT