VALIKKO

Hiihtokeskusalalle saatiin työehtosopimus – tällainen se on

Tahkon hiihtokeskuksessa Kuopion Nilsiässä pystyttiin pitämään suurin osa rinteistä ja hisseistä auki lakosta huolimatta 3. maaliskuuta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ovat hyväksyneet hiihtokeskusalan työehtosopimuksen.

Sopimus on kolmivuotinen, mutta viimeinen vuosi on irtisanottavissa. Palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana yleisen linjan mukaisesti yhteensä 7,8 prosenttia siten, että korotus ensimmäisenä vuonna on 2,4 prosenttia, toisena kolme ja kolmantena 2,4 prosenttia.

PAMin sopimusasiantuntija Sirpa Moilanen pitää saavutettua sopimusratkaisua kokonaisuudessaan kohtuullisena haastavaan neuvottelutilanteeseen nähden.

– Sopimus auttaa täyttämään ostovoimakuopan. Tärkeää oli myös se, että jo työehtosopimuksessa oleviin työehtoihin ei tullut heikennyksiä, Moilanen sanoo tiedotteessa.

Maran mukaan hiihtokeskusalalla on ollut vaikea vuosi sääolosuhteiden takia. Lisäksi suomalaisten talouspessimismi on näkynyt kotimaanmatkailussa ja rahan käytössä kotimaan lomilla.

– Alan yritykset olivat valmiita korottamaan palkkoja yleisen linjan mukaisesti, vaikka korotukset ovat aivan liian suuria hiihtokeskusalan taloustilanne huomioon ottaen, Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo tiedotteessa.

PAM nostaa tiedotteessaan esiin, että ilta-, yö- ja lumetustyölisät sekä luottamushenkilöiden korvaukset nousevat vastaavilla prosenteilla palkankorotusten kanssa. PAM kertoo, että lumetustyölisä laajennettiin koskemaan myös lumensäilöntään liittyvää työtä.

– Lumensäilöntä on jo nyt tärkeässä osassa monissa keskuksissa kauden käynnistämisessä, ja tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen etenemisen myötä. Lumensäilöntätyö eroaa vaativuudeltaan muista hiihtokeskusten työtehtävistä, Moilanen sanoo.

Lappi kertoo, että Maran näkökulmasta oli tärkeää, että mahdollinen muutos työntekijän henkilökohtaisissa irtisanomisperusteissa toteutuu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen esityksen mukaisesti.

PAM ja Mara sopivat käytännöistä, joita työpaikalla on noudatettava, kun työnantaja suunnittelee irtisanomista henkilöön liittyvillä irtisanomisperusteilla.

– Vaikka emme pystyneet lisäämään nykyisen lain mukaista irtisanomissuojaa työehtosopimukseen, nyt sovitun kirjauksen myötä jäsenillä on jatkossa vahvempi liiton tuki tämänkaltaisissa irtisanomistilanteissa, Moilanen kertoo.

Työehtosopimukseen on kirjattu työntekijän oikeus saada irtisanomista käsittelevään kuulemistilanteeseen avukseen luottamusmies, liiton tai ammattiosaston edustaja. Tilaisuus on järjestettävä siten, että työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja valmistautua siihen.

HIIHTOKESKUSALAN työehtosopimusta sovelletaan hiihtokeskusalalla toimivien yritysten palveluksessa oleviin työaikalain alaisiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin, kuten rinnetyöntekijöihin, lipunmyynti- ja välinevuokraamotyöntekijöihin, huoltotoimi- ja kenttähenkilöstöön sekä hiihdonopettajiin.

PAM järjesti hiihtokeskusalalla lakon 3.-4. maaliskuuta. Maran Timo Lappi sanoo sen olleen harkitsematon. Harmillinen se oli Lapin mukaan erityisesti siksi, ettei nyt syntynyt työehtosopimusratkaisu poikkea hänen mukaansa juurikaan siitä, mistä osapuolilla oli yhteisymmärrys jo ennen lakkoa.

AVAINSANAT

”Melkoisen marssin päässä oli” – valtiosektorin neuvottelutulos oli voitto jäsenistölle, SPJL:n Jonne Rinne sanoo

Suomen poliisijärjestöjen liitto SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.

Suomen poliisijärjestöjen liitto SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo, että nyt syntyneeseen valtion virka- ja työehtosopimukseen on syytä olla tyytyväinen.

– Vaikka kyllähän tämä melkoisen marssin päässä oli. On hyvin poikkeuksellista, että valtiolla joudutaan lakkoase virittelemään 39 vuoden jälkeen ja poliisissa vielä 49 vuoden jälkeen, Rinne luonnehtii.

Valtion virka- ja työehtosopimus on nyt yleisen linjan mukainen eli palkat nousevat 7,8 prosenttia.

– Liiton viesti jäsenistölle ja jäsenistön viesti liitolle oli selkeä: tämä on se määränpää, mihin mennään ja sinne mennään, on marssi kuinka pitkä tahansa.

Rinne muistuttaa, että työnantajan tarjous palkankorotuksista oli alkujaan 6,3 prosenttia. Sellaisella ratkaisulla valtiosektorin palkkakehitys olisi jäänyt laahaamaan pahasti jälkeen ja olisi kumuloitunut seuraavilla kierroksilla. Vaikka neuvotteluissa ei koskaan ole kyse vain palkkaratkaisusta, oli se nyt Rinteen mukaan erityisen tärkeässä roolissa.

– Kyse oli siitä, että meille ei synny erillisiä yksityisen sektorin työmarkkinoita ja sinne tulevia korotuksia ja valtion sektoria, jossa korotukset ovat yksityistä matalammat. Isossa kuvassa tämä 7,8 on paljon merkityksellisempi kuin luku 7,8.

Rinne nostaa todellisiksi neuvottelukierroksen menestyjiksi liiton kentän jäsenet.

– He ymmärsivät yskän ja sitoutuivat – olivat valmiit puolustamaan omaa sopimusta. Heille tämä on voitto, eikä neuvottelijoille, itse Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtajana toiminut Jonne Rinne sanoo.

Sopimukseen saatiin myös joitain parannuksia matka-ajan korvaamiseen ja työaikaan sekä paikkariippumattomaan työhön. Sopimuskauden aikana toteutetaan Rinteen mukaan kokeiluja, jotta työnantajan kanssa päästään yhteisymmärrykseen siitä, mikä näissä asioissa hiertää.

– Esimerkiksi poliisien matkustamista työaikana ei ole luettu työajaksi. Meidän näkemyksemme on, että riippumatta siitä, missä työ tehdään, se täytyy voida lukea työajaksi.

LAKOISTA, jotka koskivat myös tiettyjä poliisin toimintoja ja toimipisteitä, selvittiin poliisissa Rinteen mielestä hyvin. Se oli yhdenlainen ponnistus liitolle, joka on ollut lakossa viimeksi 49 vuotta sitten.

– Meillä on pidetty lakkovalmiutta yllä, on ollut lakkoharjoitukset ja alueorganisaatiot ovat miettineet kaiken niin pitkälle kuin voidaan ilman, että on sitä tosiasiallista kokemusta työtaistelusta. Ei meillä ole toimistossa tai liitossa ketään sellaista, joka olisi ollut vuonna 1976 lakossa. Siihen nähden meni hyvin.

Rinne näkee syntyneen lopputuloksen osoituksena ammattiliittojen tarpeellisuudesta.

– Jos meillä ei olisi työtaistelutoimia käytössä, ja jos porukka ei olisi liittynyt liittoon ja seuraisi meidän kanavia ja ymmärtäisi, minkä takia tätä tehdään… Niin en tiedä, mikä se vaihtoehtoinen malli olisi muodostaa näitä pääsopimuksia, jos tätä meidän liittojärjestelmää ei olisi, ja porukka ei kokisi tärkeyttä kuulua sen jäseneksi.

Ammattiliitot ovat kritisoineet hallituksen aikeita poistaa ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Sen on pelätty vaikuttavan negatiivisesti järjestäytymiseen. Päätöstä moittii myös Jonne Rinne.

– Näen sen valitettavana, koska ajattelen, että liiton jäsenyys on sekä neuvottelutoiminnan ja että kaiken muun edunvalvonnan osalta osin myös vakuutusluontoinen instrumentti. Pääsääntöinen osa ihmisistä hankkii leipänsä työtä tekemällä ja siinä järjestelmässä työntekijä on aina heikommalla kuin työnantaja, jolla on automaattisesti vahvempi asema.

Rinne näkee, että ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto on puhtaasti veronkiristys.

AVAINSANAT

Valtion henkilöstölle uusi sopimus – ”Neuvottelukierros oli historiallisen vaikea”

Kaikki sopijaosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen valtion uudeksi virka- ja työehtosopimukseksi. Valtion työmarkkinalaitos vie neuvottelutuloksen vielä valtioneuvoston käsittelyyn toukokuun aikana.

Valtion virka- ja työehdoista sopivat palkansaajien järjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ja Ammattiliitto Pro. Työnantajaa edusti Valtion työmarkkinalaitos.

Valtion uuden kolmivuotisen virka- ja työehtosopimuksen palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset eli korotusta on luvassa yhteensä 7,8 prosenttia. Ensimmäinen yleiskorotus (2,4 %) tulee heinäkuun alussa.

Sopimuksen syntyminen tarkoittaa, että kaikki aiemmin ilmoitetut lakot ja työtaistelutoimet peruuntuvat. Myös ylityö-, vuoronvaihto- sekä saldon kerryttämisen kielto päättyy välittömästi, ammattiliitot kertovat tiedotteissaan.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 76 000 virkamiestä ja työntekijää.

SOVITTELUA palkankorotuksista on käyty huhtikuun alusta lähtien. Sovittelija antoi kaksi sovintoesitystä, jotka hylättiin. Ratkaisu löytyi lopulta osapuolten yhteisissä neuvotteluissa.

– Kevät oli pitkä ja välillä raskaskin, mutta lopulta pääsimme tavoittelemaamme tulokseen, JHL:n valtion sopimusneuvottelijat Harri Turunen ja Teija Wikman summaavat päättynyttä kierrosta tiedotteessa.

JHL:n sopimusneuvottelijat antavat kiitosta liiton jäsenille aktiivisuudesta ja itsensä likoon laittamisesta. Sama sävel on Jukoa neuvotteluissa edustaneilla valtiosektorin neuvottelukunnan ja Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajalla Jonne Rinteellä ja neuvottelupäällikkö Minna Salmisella sekä Ammattiliitto Pron puheenjohtajalla Niko Simolalla.

– Lakisääteinen vientimalli on muuttanut työmarkkinaneuvottelujen logiikkaa. Toimivan sisäisen ja järjestöjen välisen yhteistyön ansioista pystyimme sopeutumaan tilanteeseen ja neuvottelemaan kovassa paineessa. Suuri kiitos Juko-liittojen jäsenille, jotka laittoivat itsensä likoon oikeudenmukaisten palkankorotusten puolesta, he sanovat tiedotteessa.

– Neuvottelukierros valtiolla oli historiallisen vaikea. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin jouduimme neuvottelutuloksen hakemaan lakkojen kautta. Jäsenistömme yhteisen ponnistuksen ansiosta valtion henkilöstö sai ansaitsemansa palkankorotukset, Pron Simola sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

JHL:ltä ja Prolta odotetaan kannanottoa neuvottelutulokseen valtion työriidassa

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja Ammattiliitto Pron odotetaan kertovan tänään, hyväksyvätkö ne neuvottelutuloksen valtion uudesta virka- ja työehtosopimuksesta.

Valtion 76  000 palkansaajan virka- ja työehdoista saatiin neuvottelutulos viime viikolla. Sen sisällöstä kerrotaan julkisuuteen, jos kaikkien osapuolten hallinnot hyväksyvät sovun. Tällöin myös muun muassa Hätäkeskuslaitosta ja tiettyjä poliisilaitoksia koskevat lakonuhat perutaan.

JHL kertoo verkkosivuillaan, että liiton edustajisto käsittelee neuvottelutulosta tänään.

JULKISALAN koulutettujen neuvottelujärjestö Juko siunasi neuvottelutuloksen jo perjantaina.

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina lähteidensä tietoihin perustuen, että valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät ovat saamassa niin sanotun yleisen linjan mukaiset palkankorotukset.

HS:n mukaan julkisen sektorin palkkoja korotetaan 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana.

Työnantajapuolta neuvotteluissa edustaa Valtion työmarkkinalaitos. Se vie sopimuksen valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Valtioneuvoston ennakoidaan käsittelevän asiaa toukokuun aikana.

AVAINSANAT

IAU lakkoilee – Helsinki-Vantaalle luvassa ruuhkia ja lentojen myöhästymisiä

Matkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä 2. toukokuuta.

Ilmailualan Unioni (IAU) järjestää maanantaina työnseisauksia, jotka vaikuttavat muun muassa lentoyhtiö Finnairin toimintaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Finnairin mukaan lakot vaikuttavat päivän aikana muun muassa maapalvelutoimintoihin ja rahtipalveluihin.

Finnair on perunut lakkojen vuoksi noin sata lentoa maanantailta. Asiakkaiden perutut lennot reititettiin viikonloppuna uudelleen, lentoyhtiön viestinnästä kerrottiin STT:lle sunnuntaina.

Yhtiön mukaan lentojen peruutukset vaikuttavat arviolta 7  500 asiakkaaseen.

Lisäksi lakot voivat aiheuttaa lentojen viivästymisiä sekä ruuhkia matkatavaran käsittelyyn ja palvelupisteille Helsinki-Vantaalla maanantaina.

IAU:N MUKAAN lakossa on yli 300 työntekijää, jotka vastaavat Finnairin matkustaja-, maahuolinta- ja rahtipalveluista. Työnseisaukset kestävät neljä tuntia, ja ne koskevat eri työvuoroja.

Liitto lakkoili edellisen kerran viime viikon perjantaina, jolloin Finnair perui 140 lentoa työnseisauksien vuoksi.

Liitto on neuvotellut tammikuusta asti lentoliikenteen palvelujen uudesta työehtosopimuksesta työnantajaliitto Paltan kanssa. Viime viikolla IAU kertoi hylänneensä sovittelijan työriitaan antaman sovintoehdotuksen.

AVAINSANAT

Finnair peruu noin sata lentoa maanantaina – taustalla IAU:n työtaistelu

Finnair kertoo peruvansa noin sata lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelutoimien vuoksi maanantaina. Asiakkaita siirretään vaihtoehtoisille lennoille.

Maanantaisten työnseisauksien piirissä on IAU:n mukaan yhteensä yli 300 työntekijää, jotka vastaavat Finnairin matkustaja-, maahuolinta- ja rahtipalveluista. Työnseisaukset vaikuttavat myös muiden lentoyhtiöiden maahuolintaan ja rahdin käsittelyyn.

Työnseisaukset ovat IAU:n mukaan neljän tunnin mittaisia ja ne kohdistuvat eri työvuoroihin. Finnairin mukaan työnseisaukset vaikuttavat päivän aikana moniin Finnairin lentojen kannalta olennaisiin toimintoihin ja aiheuttavat merkittävää häiriötä lentojen sujuvaan operointiin.

Ttyönseisauksien vuoksi perutaan noin sata lentoa. Peruutusten Finnair arvioi vaikuttavan noin 7 500 lentoyhtiön asiakkaaseen.

FINNAIRIN tiedotteen mukaan peruttujen lentojen asiakkaat saavat tiedon peruutuksista sitä mukaa, kun peruutukset on tehty Finnairin järjestelmissä. Asiakkaille tarjotaan vaihtoehtoista lentoa, jonka asiakas näkee Finnairin nettisivujen Varaukseni-palvelusta tai Finnairin mobiilisovelluksesta. Matkan voi myös peruuttaa ja hakea lipun hintaa takaisin.

Finnairin mukaan peruutusten suuren määrän vuoksi uutta reittiä saattaa joutua odottamaan jonkin aikaa.

Finnairin mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman matkatavaran käsittelyssä voi olla häiriöitä maanantaina. Yhtiö kehottaakin maanantaina matkustavia tekemään lähtöselvityksen ennakkoon, saapumaan lentoasemalle ajoissa ja pakkaamaan olennaiset tavarat, kuten lääkkeet, käsimatkatavaroihin.

IAU on neuvotellut Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa lentoliikenteen palveluissa työskentelevien työehdoista tammikuun loppupuolelta alkaen.

Sovittelija antoi tiistaina työriitaan sovintoehdotuksen, jonka IAU hylkäsi vappuaattona. IAU:n ensimmäiset työnseisaukset olivat eilen.

IAU on ilmoittanut vastaavista työtaistelutoimista myös perjantaina 16. toukokuuta, mikäli sopimusta ei ole siihen mennessä syntynyt.

AVAINSANAT