Herätysjohtajat hermostuivat piispojen ohjeesta

Kuva: Istock

Useiden herätysliikkeiden johtajien mukaan piispainkokous ylitti toimivaltansa antaessaan pastoraalisen ohjeen, jossa linjattiin, ettei samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä tai siunaamisesta koidu papille seuraamuksia.

Herätysliikkeiden johtajien allekirjoittama lausunto julkaistiin tänään.

Lausunnon on allekirjoittanut yhteensä 12 herätysliikkeen tai uskonnollisen yhdistyksen edustajaa.

Allekirjoittajien mukaan piispainkokous myös toimi vastoin kirkkojärjestystä sekä kirkon ylimmän päättävän elimen eli kirkolliskokouksen päätöksiä.

Puolustusvaliokunta: miinasopimuksesta voidaan luopua – vasemmistoliitto varoittaa Suomen maineen kärsivän

Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa Suomen aikeita irtautua Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta. Vain vasemmistoliitto jätti valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteensä.

Puolustusvaliokunnan mukaan jalkaväkimiinojen käyttöönotolle on nykyisessä turvallisuustilanteessa hyvät perustelut. Venäjän sodankäyntitapa on muuttunut niistä ajoista, kun miinasopimukseen 2010-luvun alussa liityttiin, eivätkä sen ajan laskelmat vihollisen pysäyttämisestä muilla keinoilla enää päde.

– Ukrainassa miinoitteet ovat osoittautuneet puolustajan tärkeimmäksi keinoksi hidastaa määrällisesti ylivoimaisen vihollisen hyökkäystä. Jalkaväkimiinat ovat osa kerroksellista puolustusjärjestelmää, jossa vihollista ohjataan kohti ennalta valmisteluja tuliasemia, valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) sanoo tiedotteessa.

VASEMMISTOLIITON valiokuntajäsen Timo Furuholm jätti lausuntoon puolueensa eriävän mielipiteen.

”Kansainvälinen monenkeskinen järjestelmä ja siitä kiinni pitäminen on Suomen turvallisuuden etu. Irtautumalla Ottawan sopimuksesta me itse heikennämme tätä”, puolue katsoo.

Vasemmistoliitto sanoo, ettei valiokuntakäsittelyssä ole paljastunut sellaista irtautumisen tuomaa sotilaallista hyötyä, joka olisi suhteessa teosta aiheutuviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin imagohaittoihin.

”Irtautumisella on haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle”, puolue varoittaa.

Seuraavaksi asiaa käsittelee ulkoasiainvaliokunta. Irtautumisesta päätetään aikanaan eduskunnan täysistunnossa.

AL: Puoluetoimistoja kiusanneelle valepommimiehelle ehdollista

Mies kiisti käräjillä syyllistyneensä valepommilähetyksiin.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi puoluetoimistoihin lähetetyistä valepommeista syytetyn 45-vuotiaan miehen ehdolliseen vankeuteen, kertoo Aamulehti.

Lehden mukaan miehen syyksi luettiin seitsemän laitonta uhkausta ja rangaistukseksi tuli seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Käräjäoikeus julisti ratkaisunsa eilen oikeudenkäynnin päätteeksi. STT ei ole saanut käräjäoikeudelta tietoa tuomionannosta.

Valepommeja sisältäneitä kirjeitä lähetettiin vuonna 2023 eduskuntavaalien alla SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton puoluetoimistoihin. Mies kiisti syytteet ja sen, että hän olisi kirjeiden lähettäjä.

Mies oli aiemmin toiminut perussuomalaisissa ja muun muassa kirjoittanut erilaisia yhteiskunnallisia analyyseja puolueen ajatuspajalle.

AVAINSANAT

Muistatko Carl Haglundin? Nyt entisestä puolustusministeristä tulee pankkiiri

Entinen puolustusministeri ja europarlamentaarikko Carl Haglund on nimitetty Aktia-pankin uudeksi toimitusjohtajaksi.

Haglund (s. 1979) toimi poliittisella urallaan myös RKP:n puheenjohtajana vuodet 2012-2016.

Haglund aloittaa Aktiassa pankin tiedotteen mukaan viimeistään syyskuussa ja siirtyy toimitusjohtajan tehtävään perehtymisjakson jälkeen. Viimeiset kolme vuotta Haglund on toiminut työeläkeyhtiö Veritaksen toimitusjohtajana.

Nimityksen takia Haglund jättää heti nykyisen paikkansa Aktian hallituksessa.

TAUSTALLA on Aktian yllättävä johtajavaihdos.

Tiedotteen mukaan Aktian hallitus ja nykyinen toimitusjohtaja Aleksi Lehtonen sopivat yhdessä, että Lehtonen jättää toimitusjohtajan tehtävän heti torstaina. Lehtonen aloitti tehtävässä vasta noin vuosi sitten.

Hallitus on nimittänyt pankkitoiminnasta vastaavan johtajan Anssi Huhdan Aktian väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Haglundin perehtymisjakson päättymiseen asti.

HAGLUND oli puolustusministerinä vuosina 2012-2015.

Vuonna 2014 hän aiheutti suomenruotsalaisissa piireissä somemyrskyn esiinnyttyään Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen muotikuvissa Mannerheim-museossa. Merkkivaatekuvia moitittiin ”liian elitistisiksi” ja Marski-miljöötä pidettiin armeijaa käymättömälle ministerille sopimattomana.

Hän erosi kansanedustajuudesta vuonna 2016 siirtyessään liike-elämään.

AVAINSANAT

Häirintää ja työkuormitusta: näistä työntekijät valittavat viranomaisille yhä enemmän

Työsuojeluviranomainen sai työntekijöiltä viime vuonna yhä enemmän ilmoituksia häirinnästä ja työssä kuormittumisesta. Aluehallintoviraston mukaan yhteydenottoja tuli noin 2  700, mikä on viitisensataa enemmän kuin edellisvuonna.

Osa yhteydenotoista koski sekä häirintää että työssä kuormittumista. Häirinnästä tuli 1  900 yhteydenottoa, joista 60 koski seksuaalista häirintää. Kuormittumiseen liittyviä yhteydenottoja tuli 1  100.

Useimmiten yhteydenottaja kysyi neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla, kerrotaan asiaa koskevassa raportissa.

TYÖSUOJELUVIRANOMAINEN valvoi häirintää ja työssä kuormittumista tarkastuksilla valvontapyyntöjen perusteella.

Valvontapyyntöjä tuli yhteensä yli 300, ja tarkastuksia tehtiin yli sata. Tarkastuksilla kävi ilmi, että moni työnantaja ei puuttunut häirintään tai työssä kuormittumiseen riittävästi saatuaan niistä tiedon.

Puutteita havaittiin erityisesti työnantajien toimien viivästymisessä tai riittämättömyydessä.

-  Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus puuttua häirintään ja työssä kuormittumiseen heti, kun niistä tulee tieto. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus edellyttävät jatkuvaa työolojen seurantaa ja ennakoivia toimia, ei vastaamista ongelmiin jälkikäteen, kertoo ylitarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tiedotteessa.

Työsuojeluviranomainen teki neljä esitutkintailmoitusta epäillystä työturvallisuusrikoksesta. Kahdessa ilmoituksessa oli kyse häirinnästä ja kahdessa työssä kuormittumisesta.

Laihdutusrohto nousi Suomen myydyimmäksi lääkeaineeksi

Semaglutidia myydään muun muassa Ozempic-, Rybelsus- ja Wegovy-laihdutuslääkkeissä.

Diabeteksen ja lihavuuden hoitoon käytettävä semaglutidi oli viime vuoden myydyin lääke, tiedottaa Kela. Sen myynti kasvoi lähes kolmanneksella.

-  Semaglutidin käyttö on yleistynyt viime vuosina sekä tyypin 2 diabeteksen että lihavuuden ja painonhallinnan hoidossa, Kelan erikoistutkija Kati Sarnola sanoo tiedotteessa.

Lisäksi myös esimerkiksi syöpälääkkeiden ja adhd-lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna. Syöpälääkkeiden myynti kasvoi kuusi ja adhd-lääkkeiden 17 prosenttia.

AIEMPINA vuosina Suomen myydyin lääkeaine on ollut nikotiini, jonka myynti väheni kymmenellä prosentilla edellisvuodesta.

Lääkkeellisen nikotiinin myyntiluvut eivät kuitenkaan kerro nikotiinivalmisteiden kokonaismyyntimäärää, sillä lukuihin ei lueta esimerkiksi kovassa kasvussa olleita ei-lääkkeellisiä nikotiinipusseja.

Itsehoitolääkkeistä viime vuoden myydyimpiä olivat valtimotukoksen ehkäisyyn käytettävä asetyylisalisyylihappo, kipulääke ibuprofeeni ja ummetuslääke makrogoli.

Lääkkeiden kokonaismyynti oli viime vuonna Suomessa neljä miljardia euroa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen lääketilastosta.