VALIKKO

Henkilöstö vetoaa: Kitkekää ulkoministeriöstä häirintä ja asiaton käytös

Suomen ulkoministeriössä työskentelee eri tehtävissä runsaat 1300 ihmistä.

Epäasiallisen käytöksen ja häirinnän tapaukset on kitkettävä ulkoministeriöstä, ja niihin on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella, vaativat ulkoasiainhallinnon henkilöstöjärjestöt.

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys ja Ulkoasiainhallinnon akavalaiset julkistivat tiistaina tiedotteen, jossa ne patistavat ulkoministeriötä toimiin epäasiallisen käytöksen ja häirintätapausten poistamiseksi.

Ulkoministeriön johtamiskulttuuri on ollut otsikoissa viime viikkoina sen jälkeen kun kävi ilmi, että Suomen Portugalin-suurlähettiläästä Titta Maja-Luodosta tehtiin helmikuussa häirintäilmoitus.

Ilmoituksessa Maja-Luotoa syytetään Ilta-Sanomien mukaan muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta.

TYÖNTEKIJÄT vaativat ulkoministeriötä sitoutumaan työnantajan ja työntekijäjärjestöjen yhdessä sopimaan vastuullisen työkäyttäytymisen oppaaseen.

-  Henkilöstöjärjestöt pitävät harmillisena, että ministeriön sisäisiä ongelmia päädytään käsittelemään mediassa kerta toisensa jälkeen, kun ongelmat olisivat asianmukaisesti käsiteltävissä ja ratkaistavissa sisäisesti yhteisesti sovittuja prosesseja yhdenvertaisesti noudattamalla. Ulkoministeriön tulee nyt osoittaa, että nollatoleranssi epäasiallisen käytöksen suhteen pitää ja koskee yhdenvertaisesti joka ikistä selvityksen alla olevaa tai selvitykseen tulevaa tapausta, järjestöt kirjoittavat.

-  Samalla kun lainsäädäntöön perustuvasta virkajärjestelmästä ja ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusehdoista on pidettävä kiinni, ministeriöllä tulee olla uskallusta olla valitsematta soveltumattomia henkilöitä esihenkilötehtäviin. Aiemmilla näytöillä, kuten työtyytyväisyysbarometrien tuloksilla tai ylipäätään henkilöstöjohtamisessa osoitetuilla kokemuksilla, on oltava merkitystä, järjestöt vaativat.

HENKILÖSTÖ viittaa tiedotteessaan silloisen ulkoministerin Timo Soinin (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) jo vuonna 2019 teettämään riippumattomaan selvitykseen, jolla muun muassa pyrittiin kartoittamaan häirintätapausten ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä ulkoministeriössä.

Henkilöstöjärjestöt katsovat, että selvityksessä annettuihin johtajuuteen, tiedonkulkuun sekä häirintätapausten käsittelyyn liittyviin suosituksiin on palattava. Ministeriön olisi myös teetettävä uusi riippumaton selvitys vuoden 2019 selvityksen suositusten toimeenpanosta ja niiden vaikutuksista.

AVAINSANAT

STTK: Koulutustuen poisto jälleen yksi isku naisvaltaisia aloja vastaan

STTK:n mukaan koulutustukien poistot kumuloituvat yhteiskunnan kriittisille toimialoille, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Hallitus valmistelee parhaillaan koulutuksen korvaamisesta annetun lain kumoamista. Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava vastustavat tänään lausunnolle lähtenyttä lakiesitystä ja kritisoivat myös sen valmistelutapaa sekä -ajoitusta.

STTK korostaa kannanotossaan, että koulutuskorvauksen käyttö on erityisesti hyvinvointialueilla ja kunnissa laajaa.

– Koulutuskorvaus osuu työntekijäryhmiin, jotka ovat hyödyntäneet jo aiemmin poistettua aikuiskoulutustukea. Jos koulutuskorvauskin poistuu, tehdään tuplavirhe. Poistot kumuloituvat yhteiskunnan kriittisille toimialoille, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon, johtaja Minna Ahtiainen kommentoi tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että koulutuskorvauksen poisto osuisi myös työnantajiin.

– Korvaus on mahdollistanut monelle työnantajalle henkilöstön osaamisen kehittämisen tilanteessa, jossa yrityksen tai työnantajan taloustilanne on ollut hyvin tiukka.

STTK moittii hallitusta jälleen kerran siitäkin, että työntekijäjärjestöillä ei ole ollut aitoa mahdollisuutta vaikuttaa esityksen sisältöön, jonka valmistelu on tehty nopeasti.

– Työryhmän mietintöön on taas tehty muutoksia työryhmätyön päätyttyä ja eriävien mielipiteiden antamisen jälkeen. Lisäksi lausuntokierros on ajoitettu lomakauteen.

– Lakiesitys osuisi erityisen kipeästi naisvaltaisille aloille, ja hallitus näyttää haluavan hyödyntää heikennysten valmistelussa hiljaisen kesäajan, Ahtiainen huomauttaa.

AVAINSANAT

Finnair perui tältä päivältä 100 lentoa – lakon sovittelu jatkuu huomenna

Lentoyhtiö Finnair on perunut tältä päivältä noin 100 lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelutoimien vuoksi.

Yhtiön mukaan peruutukset vaikuttavat noin 7  000 asiakkaan matkasuunnitelmiin.

Finnair kertoo tiedotteessaan, että tuhannet tälle päivälle matkan varanneet asiakkaat ovat tarttuneet mahdollisuuteen vaihtaa lennon ajankohtaa ilman ylimääräisiä kuluja.

IAU on ilmoittanut useista lakoista. Näistä seuraavat uhkaavat tämän viikon perjantaina ja ensi viikon maanantaina.

Perjantailta Finnair sanoo peruvansa 80 lentoa, ja ilmoittavansa niistä suoraan matkustajilleen.

FINNAIR kannustaa matkustajia vaihtamaan matkustuspäiväänsä, jos heillä on lento varattuna näille päiville.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi tiistaina viestipalvelu X:ssä, että IAU:n ja Paltan välisen lentoliikenteen palveluja koskevan työriidan sovittelu jatkuu torstaina.

Finnair on joutunut perumaan noin tuhat lentoa IAU:n työtaistelutoimien vuoksi.

AVAINSANAT

Lentoliikenteen palveluiden työriita ei ratkennut

Lentoliikenteen palveluja koskevaan työriitaan ei saatu tänään ratkaisua, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä.

Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan työ ratkaisun löytämiseksi jatkuu torstaina.

TYÖRIIDAN osapuolina ovat Ilmailualan Unioni IAU ja Palvelualojen työnantajat Palta.

Lentoyhtiö Finnair kertoi eilen peruvansa keskiviikolta noin 100 lentoa IAU:n lakon vuoksi. Finnair on joutunut aiemmin perumaan noin tuhat lentoa IAU:n työtaistelutoimien vuoksi.

Mikäli sopua ei saada aikaan, lakot uhkaavat myös tämän viikon perjantaina sekä useina päivinä tulevilla viikoilla.

AVAINSANAT

YT-laki uudistui tänään – muutosneuvottelujen ajat lyhenevät

Yhteistoimintalain muutokset tulevat voimaan tänään, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö. Muutosneuvottelujen käytännön järjestelyt tulevat yrityksille nyt hieman aiempaa helpommiksi.

Muutosten jälkeen lain soveltamiskynnystä nostetaan 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Aikaisemmin lakia on sovellettu yrityksiin, jotka työllistävät vähintään 20 työntekijää. Kuitenkin jatkossakin 20-49 työntekijää työllistävällä yrityksellä on muun muassa jatkuvan vuoropuhelun velvoite.

Lisäksi muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto puolittuu. Aikaisemmin muutosneuvotteluita on pitänyt käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää. Nyt neuvotteluiden vähimmäiskesto on joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Muutosneuvotteluiden pituus riippuu neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä.

NYT VOIMAAN TULLUT lakimuutos on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tavoitteena uudistuksilla on keventää hallinnollista taakkaa, jota nykyisestä lainsäädännöstä aiheutuu erityisesti alle 50 työntekijän yrityksillä.

Lisäksi uudistusten tavoitteena on nopeuttaa kaikkien yritysten kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin.

AVAINSANAT

IAU: Paltan toiminnassa ei ole Finnairin kannalta mitään tolkkua – keskiviikolta perutaan 100 lentoa

IAU ja Palta ovat etsineet ratkaisua työriitaansa maanantaina valtakunnansovittelijan toimistolla.

Lentoliikenteen palveluja koskeva Ilmailualan unionin ja Paltan työriita johtaa tulevana keskiviikkona noin 100 Finnairin lennon peruuntumiseen. Riidan sovittelua on jatkettu maanantaina valtakunnansovittelijan toimistolla.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kommentoi lauantaina Uutissuomalaiselle, ettei työriidan pitkittäminen vaikuta lopputulokseen. Sajavaara katsoi, etteivät asetelmat Paltan ja IAU:n välillä muutu, vaikka työtaisteluita jatkettaisiin.

Lausuntoa saattoi lukea myös niin, että sovittelu on ajautunut umpikujaan. IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari on tulkinnasta eri mieltä.

– Kun sovittelija päättää jatkaa sovittelua eikä keskeytä sitä, niin osapuolilla on lupa odottaa, että hän hakee työriitaan edelleen ratkaisua, jossa huomioidaan molempien osapuolten näkemyksiä ainakin jossain määrin, Haapasaari sanoo.

IAU:ssa katsotaan, että alalla on jääty korona- ja sota-vuosina (2021 ja 2022) tehtyjen säästösopimusten vuoksi yleisestä linjasta jälkeen. IAU:n mukaan yleisen linjan saavuttaminen edellyttäisi viennin avauksen ylittämistä tällä sopimuskierroksella.

– Se, että olisimme yli yleisen linjan riippuu aikaperspektiivistä, millä tätä tarkastellaan.

TOISIN SANOEN Palta katsoo IAU:n haluavan yleisen linjan ylittäviä korotuksia, kun IAU puolestaan katsoo kurovansa hakemillaan korotuksilla yleistä linjaa kiinni, vaikka korotukset prosentuaalisesti tällä kierroksella olisivat viennin avausta suurempia.

IAU on laskenut työntekijöiden jääneen säästösopimusten vuoksi yleisestä palkkakehityksestä 4,3 prosenttiyksikköä jälkeen. Jos lähtökohtaisesti pienempiä palkkoja korotettaisiin nyt viennin avauksen mukaisesti, takamatka kasvaisi kolmen vuoden sopimuskaudella IAU:n mukaan jo 4,6 prosenttiyksikköön.

IAU hakeekin nyt sopimusta, johon sisältyy elementtejä, joilla jälkeenjääneisyyttä koko sopimusalan työntekijöiden ostovoimassa kurotaan kiinni yleiseen linjaan nähden.

– Jos oletetaan, että ostovoima on saatu suurin piirtein yleisellä linjalla kiinni, niin eihän tällä (viennin avauksen mukaisella korotuksella) saada läheskään ostovoimaa kiinni. Työntekijöiden näkökulmasta on kyse rahasta, työnantajalla kysymys on periaatteellinen.

Valtakunnansovittelija Sajavaara on aikaisemmin todennut muun muassa Demokraatille, ettei hän sovittelujärjestelmään tehdyn lakimuutoksen vuoksi voi enää esittää yleisen palkankorotuslinjan ylittäviä avauksia. Haapasaaren mukaan kyse on laintulkinnasta. Sovittelijan toimintaedellytykset on turvattu lakimuutoksen jälkeenkin yleisluontoisella sääntelyllä, joka ei rajoita sovittelijan mahdollisuuksia etsiä kuhunkin työriitatilanteeseen sopivia ratkaisuja.

HAAPASAARI viittaa myös entisen työministerin Arto Satosen (kok.) toukokuun Ylen A-studiossa mainitsemaan “malliin”, jossa viennin avauksen betonoiva lakimuutos liittyy vain valtakunnansovittelijan toimintaan ja osapuolet voivat halutessaan sopia sen yli.

– Meidän puolelta on vaihtoehtoisesti esitetty, että voimme edetä mennään tämän Satosen mallin mukaan. Niistä mitä on vuosina 2021 ja 2022 on tapahtunut sovitaan yrityskohtaisesti, koska säästöistäkin silloin sovittiin yrityskohtaisesti. Jos meillä on vielä muista asioista työriitaa, se ratkaistaisiin sovittelijalla.

Finnairin alihankkijayritykset sopisivat siis palkoista IAU:n ammattiosastojen kanssa yrityskohtaisesti.

Haapasaaren mukaan IAU laskee riidan kokoluokan olevan Finnairin tapauksessa noin miljoonan euron suuruinen. Kun mukaan lasketaan kaikki yhtiöt, summa nousee noin kahteen miljoonaan.

– Finnairin liikevaihto on noin 3 miljardia ja liikevoiton on ennakoitu olevan tällekin vuodelle yli 100 miljoonaa.

FINNAIRIN toimitusjohtaja Turkka Kuusisto on työnantajajärjestö Paltan hallituksen puheenjohtaja. Haapasaari pitää työriidan myötä syntynyttä tilannetta jossakin määrin ristiriitaisena.

– Tässä ei ole liiketaloudellisesti Kuusiston työnantajan näkökulmasta mitään tolkkua. Finnair puhuu työtaistelutoimiin liittyvistä kymmenien miljoonien tappioista.

Haapasaaren mukaan Finnairin sisällä elää kaksi keskenään ristiriitaista tulkintaa, jossa toisessa katsotaan taloustilanteen normalisoituneen koronan ja sodan alkamisen jälkeen. Tätä tulkintaa on käytetty muun muassa johdon kannustimista keskusteltaessa.

Toisenlaista tulkintaa taloustilanteesta sovelletaan palkansaajien neuvottelupöydässä. Sen mukaan säästösopimuksia kompensoiviin palkankorotuksiin ei ole varaa.

– Olen pettynyt, että työnantaja suhtautuu tähän näin.

Haapasaari ei muista, että hänen urallaan olisi työriidan kestäessä neuvoteltu aikaisemmin näin pitkään. Paltan ja IAU:n neuvottelut alkoivat tammikuussa. Työehtosopimus vanheni maaliskuun puolivälissä. Riita säästösopimuksen merkityksestä nousi Haapasaaren mukaan esiin jo neuvottelujen alussa.

Onko merkkejä siitä, että tämä vielä neuvottelemalla liikkuu?

– Aina nämä lopulta jotenkin ratkeavat. Optimistinen pitää olla. Niin kauan kuin sovittelija jatkaa sovittelua, tulkitsemme hänen olevan siinä käsityksessä, että hän voi antaa sovintoesityksen, jossa molempien osapuolten näkemykset on huomioitu.

Kuinka kauan teillä on vielä valmius jatkaa työtaistelutoimia?

– Se riippuu jäsenistöstä.

AVAINSANAT