Helsinki Pride rajoittaa poliitikkojen ja puolueiden näkyvyyttä

Vihreät osallistui Pride-kulkueeseen Helsingissä 2. heinäkuuta 2022.

Helsinki Pride rajoittaa tänä vuonna politiikkojen ja puolueiden näkyvyyttä Pride-kulkueessa.

Aiempien vuosien puoluekohtaiset kulkueblokit on tänä vuonna poistettu käytöstä, eikä puolueilla ole aiempaan tapaan mahdollisuutta päästä Helsinki Priden yhteisökumppaniksi.

Tänä vuonna poliitikot voivat astella kulkueessa omien puoluetunnusten sijasta politiikkojen yhteisen banderollin takana, Poliitikot sateenkaarioikeuksien puolesta -blokissa.

Helsinki Priden toiminnanjohtaja Annu Kemppainen kertoo, että päätöksen taustalla on ensisijaisesti tarkoitus taata kulkueen turvallisuus sateenkaariyhteisölle.

-  Tässä ajassa tuntuu, että polarisaatio on kiristynyt ja lisääntynyt. Kun puolueet saadaan toimimaan yhdessä, pointti ei ole se, että mikä puolue näkyy eniten, vaan että kulkueeseen tullaan yhdessä saman asian puolesta.

POLIITIKKOJEN ja puolueiden osallistuminen kulkueeseen on herättänyt Kemppaisen mukaan paljon tunteita yhteisössä suuntaan tai toiseen.

Vuonna 2023 keskusta ja kokoomus jätettiin Priden yhteisökumppaneiden ulkopuolelle, koska puolueet eivät Helsinki Pride -yhteisön mukaan täyttäneet Priden arvoja. Syynä oli erityisesti translain uudistamisen ympärillä käyty keskustelu ja eduskuntakäsittely. Osa puolueiden kansanedustajista äänesti translain uudistamista vastaan.

Keskusta jäi Priden ulkopuolelle myös viime vuonna, kun taas kokoomus hyväksyttiin kumppaniksi, vaikkakin aikataulusta myöhässä. Poliittisten puolueiden ja puolueiden nuorisojärjestöjen tapahtumaan osallistumisen ehdoksi asetettiin tuolloin eheyttämistoiminnan kieltävän lain edistäminen.

Helsinki Pride -yhteisön hallitus päätti, että tänä vuonna poliitikkojen osallisuus Prideen toteutetaan mallilla, joka on ollut käytössä esimerkiksi Islannissa.

-  Reykjavikissa on vuosikausia ollut politiikkojen yhteinen kävelyblokki, jossa ei ole minkään näköiset puoluetunnukset sallittuja. Ajattelimme testata mallia, ja katsoa millaista palautetta siitä tulee. Myös esimerkiksi diplomaatit ovat pitkään marssineet saman banderollin takana, että sinänsä tämä ei ole uusi juttu, Kemppainen sanoo.

HELSINKI PRIDEN politiikkablokissa puolueiden omien tunnusten näkyminen ei ole täysin kielletty. Puolueille on Kemppaisen mukaan viestitty, että Helsinki Pride ensisijaisesti toivoisi kaikkia saapumaan marssimaan yhteisen banderollin taakse, mutta pienet puoluetunnukset esimerkiksi paidoissa tai viireissä ovat sallittuja. Myös sateenkaariliput ja mielenosoituskyltit ovat sallittuja, kuten kulkueessa on ollut muutenkin tapana.

Helsinki Priden kumppanuus on tänä vuonna sidottu sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman edistämiseen tulevina hallituskausina, johon sitoutumista edellytetään myös politiikkojen kulkueblokkiin osallistuvilta. Tämän vuoksi politiikkojen blokki on tänä vuonna avoin ainoastaan eduskuntapuolueille.

-  Opiskelijajärjestöiltä ja puolueiden alaporukoilta tuntuisi hassulta kysellä, että sitoudutteko tähän. Kaikki ovat edelleen tervetulleita kuitenkin kulkueen avoimeen blokkiin, jossa suurin osa kulkueen ihmisistä joka tapauksessa on, Kemppainen sanoo.

Helsinki Pride -tapahtumaviikko (23.-29.6.) huipentuu 28. kesäkuuta Pride-kulkueeseen, johon odotetaan yli sataatuhatta osallistujaa.

Tänä vuonna Helsinki Pride -viikon suojelijoina toimivat presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb.

Jenna Rautio/STT

AVAINSANAT

Näin opiskelijoiden asumistuki muuttuu nyt – raha vähenee monilta

Opiskelijoiden asumisen tuet muuttuvat elokuun alusta alkaen, kun suurin osa opiskelijoista siirtyy yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin. Isolle osalle opiskelijoista se tarkoittaa, että käytössä on vähemmän rahaa.

Koska yleinen asumistuki ja opintotuki ovat kaksi erillistä ja erilaista tukea, muutoksen vaikutus vaihtelee paljon opiskelijasta riippuen, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto STT:lle.

Tuomiston mukaan tyypillinen tilanne on, että pienituloisen opiskelijan kuukausittainen tuki laskee joillain kymmenillä euroilla. Suurimmillaan menetys voi olla miltei sata euroa kuussa.

-  Tässä on selkeä tulonjaollinen muutos, että pienituloisimmat opiskelijat ovat nyt läpeensä niitä häviäjiä, Tuomisto sanoo.

KAIKKIEN tilannetta asumislisään siirtyminen ei muuta kurjemmaksi.

Entiseen verrattuna lisää rahaa voi saada esimerkiksi sellainen opiskelija, joka on aiemmin ylittänyt asumistuen tulorajat, muttei ylitä opintotuen tulorajoja. Asumistuen tuloraja on kuukausittainen ja opintotuen vuosittainen.

Vuositasolla opintotuen tuloraja on korkeammalla kuin asumistuen, joten pian opiskelija voi tienata enemmän ja silti saada asumisen tukea.

Toinen tilanteesta hyötyvä ryhmä ovat ne opiskelijat, jotka jakavat ruokakunnan esimerkiksi puolison kanssa, koska opintotuki on henkilökohtainen. Opiskelija, joka aiemmin ei ole saanut asumistukea siksi, että esimerkiksi puoliso on tienannut liikaa, voi pian saada opintotuen asumislisää.

Toinen tilanteesta hyötyvä ryhmä ovat ne opiskelijat, jotka jakavat ruokakunnan esimerkiksi puolison kanssa.

Tuet eroavat toisistaan vielä siinä, että asumistukea on saanut vuoden ympäri, mutta opintotukea voi saada vain opiskelukuukausilta. Aiemmin opiskelija on siis voinut saada asumistukea kesälomallakin, mutta opintotukeen sidottua asumislisää ei saa, ellei suorita opintoja kesällä.

Opiskelijoiden yleinen asumistuki päättyy nyt heinäkuuhun, mutta useimmilla korkeakouluopiskelijoilla syksyn ensimmäinen opintotukikuukausi on syyskuu. Silloin asumisen tukea saa elokuussa nolla euroa.

VAIKKA ASUMISLISÄ on osa opintotukea, niille on kaksi erillistä hakemusta. Muutos ei tapahdu automaattisesti, muistuttaa Kelan opintotukiryhmän suunnittelija Sari Miettunen STT:n haastattelussa. Opiskelijan on itse muistettava hakea asumislisää, vaikka opintotukea jo saisikin.

Toisin kuin asumistukea, asumislisää on ruokakunnan jokaisen opiskelijan haettava itselleen.

Hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jos syksyn asumiskuviot ovat jo selvillä. Takaraja on kuitenkin ensimmäisen tukikuukauden, eli esimerkiksi monelle korkeakouluopiskelijalle syyskuun, loppu.

Opiskelijan on itse muistettava hakea asumislisää.

Isojen opiskelijamäärien siirto tuelta toiselle voi aiheuttaa Kelaan ruuhkaa, joten hakemusten käsittelyssä saattaa olla viiveitä.

Miettusen mukaan sumaa helpottaakseen opiskelijan kannattaa tehdä hakemus hyvissä ajoin ja olla soittelematta sen perään. Ajoissa hakemuksensa tehnyt opiskelija saa kyllä hänelle kuuluvat rahat, vaikka päätös viivästyisikin.

-  Ratkaisevaa on se, että hakemus tulee Kelaan ajoissa, Miettunen sanoo.

Aloittava opiskelija voi hakea asumislisää haettuaan ensin opintotukea.

-  Ei kannata jäädä odottelemaan sitä, että tekisi kerralla molemmat, vaan opintotukihakemus kannattaa tehdä heti ja asumislisähakemus sitten myöhemmin, kun asuminen alkaa olla selvillä, Miettunen suosittelee.

ASUMISLISÄÄ voi saada sellainen opintotukeen oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa.

Asumislisän määrä riippuu asuinkunnasta ja asumismenoista. Se on enintään 80 prosenttia asumismenoista. Jos asumismenot ovat Kelan määrittämää rajaa korkeammalla, asumislisä lasketaan maksimimenoista.

Asuinkunnat on jaettu kolmeen ryhmään. Pääkaupunkiseudulla opiskelija voi saada asumislisää enintään 296 euroa kuukaudessa. Toiseen ryhmään kuuluu 24 kuntaa, joissa saa enintään 248 euroa. Näitä ovat esimerkiksi isot opiskelijakaupungit Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Lopuissa kunnista saa maksimissaan 216 euroa kuussa.

Vanhempien omistamassa asunnossa asuva opiskelija voi jatkossa saada enintään 83 euroa asumisen tukea kuussa. Ulkomailla opiskeleva voi saada enintään 210 euroa kuussa.

Aivan kaikkien opiskelijoiden tuet eivät muutu. Yleistä asumistukea voivat edelleen saada esimerkiksi sellaiset opiskelijat, jotka eivät saa opintotukea. Näin voi olla esimerkiksi siksi, että opintotukikuukaudet ovat loppu tai opiskelija saa opintojen aikana jotakin toista etuutta.

Myös oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuva opiskelija voi yhä saada asumistukea entiseen tapaan.

JOS OPISKELIJA saa nyt elokuusta lähtien vähemmän rahaa, on vaihtoehtona esimerkiksi ottaa lainaa, tehdä töitä tai karsia menoja.

Ylioppilaskuntien liiton Sakari Tuomiston mukaan resurssit ja mahdollisuudet tehdä töitä opintojen ohella vaihtelevat opiskelijoiden keskuudessa paljon. Kaikilla niitä ei ole. Esimerkiksi oppimisvaikeudet tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa siihen, että voimavaroja sekä työntekoon että opiskeluun on vähemmän.

-  Tällaisessa tilanteessa se on ihan varmasti se hyvinvointi, joka sitten joustaa huonompaan suuntaan, Tuomisto sanoo.

Myös valmistuminen voi venyä tavoiteajan yli, jos olemassa olevat resurssit on käytettävä opiskelun sijaan siihen, että tekee toimeentulonsa eteen töitä, Tuomisto kertoo.

Kesäopintojen suosio saattaa myös kasvaa muutoksen myötä, jotta tukia saisi kesälläkin. Sekä Tuomiston että Kelan Sari Miettusen mukaan kesäopinnot ovat usein opiskelijalle kakkosvaihtoehto, jos kesätöitä ei saa. Opintotuen nostaminen kesällä kuluttaa opintotukikuukausia normaalisti.

Opiskelijat siirtyivät opintotuen asumislisästä yleiseen asumistukeen vuonna 2017. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan silloinen muutos lisäsi yksin asumista, kun opiskelijat alkoivat saada aiempaa enemmän asumisen tukea. Miettunen arvelee, että nyt solu- ja kimppa-asumisen suosio saattaa taas kasvaa, jos moni pyrkii vaihtamaan edullisempaan asuntoon.

SUOMEN opiskelija-asunnot SOA ry:stä kerrotaan sähköpostitse STT:lle, että ainakaan vielä suurta kasvua soluhakemusten määrässä ei ole nähty. Yhdistyksen mukaan tämä voi johtua siitä, että tukien lisäksi asunnon valintaan vaikuttavat esimerkiksi haun hektisyys ja asuntojen rajallinen tarjonta.

Kuluvan kesän tilannetta on myös vielä hankala arvioida, koska moni opiskelija vielä odottaa tietoa opiskelupaikastaan.

Sakari Tuomiston mukaan asuminen on opiskelijoiden suurin kuluerä ja sieltä myös säästetään, mikäli mahdollista. Monilla paikkakunnilla edullisia opiskelija-asuntoja ei kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tuomisto kertoo, että esimerkiksi soluasunnoissa on monin paikoin jo nyt melko täyttä.

-  Se, mitä ehkä poliittisella puolella tai julkisessa keskustelussa on tullut kehotuksena, että etsikää halvempi asunto, niin suurimmalle osalle opiskelijoista realiteetti on, että sitä ei ole tarjolla.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

Näin Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta etenee seuraavaksi

Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta odotetaan etenevän nopeasti myös käytännössä. Eduskunta antoi ennen juhannusta suostumuksensa sopimuksen irtisanomiselle.

Seuraavaksi asia on etenemässä presidentin päätettäväksi. Tämän odotetaan tapahtuvan heinäkuun alkupuolella.

Sen jälkeen Suomen on tarkoitus ilmoittaa varsin nopeasti sopimuksen irtisanomisesta muille sopimusosapuolille YK:n turvallisuusneuvostolle ja sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille. Irtisanomiskirjassa tulee antaa tyhjentävä selitys irtisanomisen syistä.

Syyt ovat oletettavasti samat, joilla irtautumista perusteltiin hallituksen esityksessä eli erityisesti heikentynyt turvallisuustilanne ja pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.

ULKOMINISTERIÖN mukaan irtisanomiskirjan toimittaa YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille Suomen pysyvä edustusto New Yorkissa. Toimituksen käytännön toteuttamisesta, eli siitä, viekö esimerkiksi joku kirjan henkilökohtaisesti, ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Ulkoministeriö ja YK selvittävät myös parhaillaan, kuuluuko jäsenmaiden informointi Suomen vai YK:n tehtäviin.

Irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Tämä tapahtuu näillä näkymin joskus ensi vuoden alussa. Siihen asti Suomi on edelleen Ottawan sopimuksen osapuoli ja noudattaa kaikkia sopimusvelvoitteitaan.

VALTIOIDEN EROAMINEN monenvälisestä asevalvontasopimuksesta on hyvin poikkeuksellista. Ottawa-irtautumisprosessin ovat tänä keväänä aloittaneet myös Puola, Latvia, Liettua ja Viro.

Viime vuosina on nähty myös joitakin muita eroamisia asevalvontasopimuksista. Liettua päätti viime vuonna vetäytyä ensimmäisenä maana rypäleaseita koskevasta yleissopimuksesta. Se vetosi alueellisiin turvallisuusuhkiin Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Venäjä ei ole rypäleaseiden kieltosopimuksen osapuoli.

Venäjä puolestaan perui ratifiointinsa ydinkokeet kieltävästä CTBT-sopimuksesta toissa marraskuussa. Samaan aikaan se vetäytyi myös tavanomaisia aseita Euroopassa rajoittavasta TAE-sopimuksesta, joka rajoittaa joukkojen ja aseiden sijoittamista.

Venäjä ja Yhdysvallat vetäytyivät molemmat keskimatkan ohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta vuonna 2019.

Viimeinen voimassa oleva strateginen asevalvontasopimus Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, kahdenvälinen Uusi START-sopimus, on vanhenemassa ensi helmikuussa.

Teksti: STT / Terhi Riolo Uusivaara

EU jatkaa Venäjä-pakotteita – Israel-toimista ei saatu aikaan kannanottoa

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis tullidiiliin Yhdysvaltojen kanssa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

EU-maiden johtajat päättivät jatkaa Venäjän-vastaisia pakotteita kuudella kuukaudella, kertoivat virkamieslähteet EU:n torstain huippukokouksen tuloksista. Siihen kokous ei ottanut kantaa, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Gazan sodan ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Päätös pakotteista syntyi sen jälkeen, kun virkamiehet olivat sanoneet laativansa suunnitelmia siltä varalta, että Venäjä-myönteinen Unkari yrittäisi torpata pakotteiden jatkamisen. EU:n nykyiset Venäjä-pakotteet on uusittava puolen vuoden välein, tai ne ovat vaarassa umpeutua.

Tammikuussa päätöksen teko venyi viime hetkille Unkarin pääministerin Viktor Orbanin viivyttelyn vuoksi.

EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) sanoi Brysselissä EU-huippukokouksen jälkeen olevansa pettynyt, että Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden edistäminen kaatui Unkarin vastustukseen.

Hänen mukaansa EU:n on nyt löydettävä tapa edetä joko Unkarin kanssa tai ilman Unkaria.

STT:n tietojen mukaan EU:ssa selvitetään nyt vaihtoehtoisia lakiteknisiä reittejä, jotta jäsenyysneuvotteluita voitaisiin edistää ilman yksimielistä päätöstä, joka asiassa normaalisti vaaditaan. Siihen saakka neuvotteluita voidaan edistää myös epävirallisesti ilman Unkaria.

Korkea EU-lähde kertoi ennen kokousta, että Ukraina on edistynyt nopeasti uudistuksissaan ja neuvotteluissa voitaisiin siksi edetä kohti ensimmäistä neuvotteluklusterin avaamista.

Venäjään kohdistuvaa uutta pakotepakettia koskevaa päätöstä puolestaan lykättiin Slovakian vuoksi. Slovakian pääministeri Robert Fico on esittänyt huolensa EU-komission suunnitelmasta irtautua kokonaan venäläisestä kaasusta ja öljystä vuoteen 2027 mennessä. Slovakia haluaa komissiolta ratkaisuja huoliinsa ennen vihreän valon antamista.

Pääministeri Orpo sanoi kuitenkin kokouksen jälkeen olevansa luottavainen, että ratkaisu pakotepaketin osalta saadaan lähipäivinä.

HUIPPUKOKOUKSESSA puhutti myös Lähi-idän tilanne ja Israelin Gazaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama humanitaarinen kriisi.

EU:n johtajat eivät huippukokouksessaan ottaneet kantaa siihen, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Israelin ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Sen sijaan johtajat kehottivat jatkamaan keskustelua EU:n mahdollisista jatkotoimista heinäkuussa. Orpon mukaan EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas sai tehtäväksi valmistella erilaisia ratkaisumalleja Gazan tilanteeseen.

Petteri Orpo kommentoi, että ensimmäisenä toimena on oltava vakavat yhteydenotot alueelle ja Israelin pääministeriin Benjamin Netanjahuun humanitaarisen avun perille saamiseksi.

Orpolta kysyttiin, onko EU:n arvopuhe jäämässä täysin tyhjäksi, koska EU ei ole kyennyt toimimaan Gazan kriisissä tehokkaasti tai tuomitsemaan Yhdysvaltojen Iraniin viime viikonloppuna tekemiä iskuja.

-  Ei se ole tyhjää puhetta. Mutta on tosiasia, että EU-maiden linjat suhteessa Lähi-idän kriisiin ovat kovin kaukana toisistaan. Meillä on maita, joilla on täysi tuki Israelin toimille ja sitten on niitä maita, jotka ajattelevat täysin päinvastoin, pääministeri sanoi.

EU-JOHTAJAT saivat huippukokouksessa myös katsauksen EU:n ja Yhdysvaltojen käynnissä olevista tullineuvotteluista. Yhdysvaltojen asettama tullipaussi on näillä näkymin umpeutumassa heinäkuun 9. päivä.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis diiliin Yhdysvaltojen kanssa.

-  Mutta varaudumme siihen mahdollisuuteen, että tyydyttävää sopimusta ei ole saavutettavissa. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä pöydällä, hän sanoi.

Von der Leyenin mukaan EU on vastaanottanut Yhdysvaltojen uuden vastaehdotuksen ja sitä arvioidaan parhaillaan.

Pääministeri Orpo myönsi, että nollatullilinjaan tuskin on mahdollista päästä.

-  Yhdysvaltojen halu kerätä tulleja on ilmeinen. Jos saisimme periaatepäätöksen isosta linjasta ja voisimme mennä yksityiskohtiin myöhemmin, se olisi hyvä ratkaisu.

Navalnajan Krim-kommentit kuohuttivat Porissa – ”Tuemmeko aidosti demokraattista oppositiota?”

Vankilassa kuolleen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja puhui Porin Suomi Areenassa 24. kesäkuuta.

Manipulatiivinen esitys, sanoo ukrainalaistaustainen suomalainen sellisti ja dokumentaristi Lukas Stasevskij Venäjän hallintoa vastustavan Julija Navalnajan esiintymisestä Suomi Areenassa.

Tiistaina Porissa esiintynyt Navalnaja vastasi ympäripyöreästi kysymykseen, joka koski laittomasti miehitetyn Krimin palauttamista Ukrainalle.

-  Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle, ja se tosiasiassa kuuluu nyt Venäjälle. Siitä tulee monimutkainen kysymys, koska ei pidä unohtaa miljoonia ihmisiä, joilla on nyt venäläiset passit, hän kommentoi.

Jopa ukrainalaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että on kyse monimutkaisesta asiasta, Navalnaja jatkoi.

Niin ikään Suomi Areenassa esiintynyt Stasevskij kertoi kuunnelleensa esiintymistä kiinnostuneena siitä, miten Navalnaja esittää asiansa läntiselle yleisölle. Facebookissa julkaisemassaan tekstissä Stasevskij kritisoi Navalnajaa tiukasti.

Väitettä ukrainalaisten suhtautumisesta Stasevskij sanoo muunnelluksi totuudeksi.

-  Näin ei kukaan Ukrainassa ajattele. Krimin palauttaminen on hyvinkin yksinkertainen kysymys kaikille, jotka ymmärtävät alueellisen koskemattomuuden periaatteen, hän sanoo STT:lle.

Navalnajan mies oli oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi, joka kuoli viime vuonna Siperiassa vankileirillä epäselvissä olosuhteissa. Navalnaja on jatkanut työtä Venäjän hallintoa vastaan.

OPTIMISTISENA esiintynyt Navalnaja sanoi haluavansa nähdä Putinin vankilassa Venäjällä, mutta halusi myös valaa uskoa Venäjän muutokseen ja siihen mahdollisuuteen, että Venäjästä voi vielä tulla demokraattinen ja eurooppalainen maa.

Stasevskij katsoo Navalnajan vähätelleen venäläisten vastuuta korostamalla Venäjän hyökkäyssodan olevan presidentti Vladimir Putinin sota.

Krimin miehitykselle on kansan laaja tuki ja venäläiset tietävät, mitä Ukrainassa tehdään, Stasevskij sanoo.

-  Narratiivi Putinin sodasta avaa ovia myös sille, että jos Venäjä toivon mukaan joskus joutuu vastuuseen tästä, niin uudet päättäjät voivat sanoa, että ei meidän tarvitse mitään sotakorvauksia maksaa, eihän me oltu vastuussa, Stasevskij sanoo.

Stasevskij huomauttaa, että Navalnaja ei maininnut puheessaan sotakorvauksien maksamista Ukrainalle tai esimerkiksi Venäjän sieppaamia ukrainalaislapsia.

Stasevskij pitää Navalnajan nostamista sankariksi naiivina.

-  Hän ei kykene jakamaan perustavanlaatuisia demokraattisia arvoja. Herää kysymys, että tuetaanko me täällä länsimaissa oikeasti demokraattista oppositiota, Stasevskij sanoo.

VENÄLÄISOPPOSITIOTA tutkinut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya luonnehtii Navalnajan lausuntoja problemaattisiksi mutta pragmaattisiksi.

Problemaattinen vastaus on, koska Krim todellakin kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainalle.

Pragmaattiseksi vastauksen tekee pyrkimys puhutella Venäjällä asuvien venäläisten valtavirtaa.

-  Syy sille, miksi Navalnaja tai muut oppositiopoliitikot kuten Ilja Jashin välttelevät näitä kysymyksiä on se, että he pitävät itseään ennen kaikkea venäläisinä poliitikkoina.

Todennäköisesti maanpaossa olevat poliitikot ajattelevat, että yli 10 vuotta aivopesun kohteeksi joutuneille venäläisille on hyvin vaikeaa alkaa kampanjoida sanomalla, että Krim palautetaan, Zavadskaya toteaa.

Myös Stasevskij pitää Navalnajaa ennen kaikkea poliitikkona.

-  Venäjällä ei kykene olemaan varteenotettava haastaja nykyiselle valtajärjestelmälle, jos avoimesti vastustaa Krimin miehitystä tai tukee sen palauttamista Ukrainalle, hän sanoo.

SAMALLA poliitikot yrittävät saada viestinsä sellaiseen muotoon, että se kelpaa myös eurooppalaisille.

-  Siksi emme saa koskaan mitään selkeitä vastauksia, koska he eivät halua koskea tähän asiaan, Zavadskaya sanoo.

Zavadskayan mukaan enemmistö Venäjän maanpaossa elävästä oppositiosta ei kuitenkaan kannata Krimin miehitystä. Hän huomauttaa, että Navalnajan esittämä näkemys on ympäripyöreydestä huolimatta yhä vastoin myös venäläistä valtavirtaa.

Venäläisen propagandan mukaan Ukraina on aina ollut osa Venäjän poliittista aluetta. Navalnaja ei siis vastannut tavalla, joka sopisi myöskään Venäjän ultrapatrioottisen yleisön näkemyksiin.

SUOMI Areenan kaltaisia esiintymisiä voisi kuvailla pokeriksi, jossa pyritään ohjaamaan toisten tulkintaa omasta asemasta, sanoo Zavadskaya. Suomalainen yleisö pyrkii arvioimaan poliitikon luotettavuutta.

-  Suomi haluaa turvallisuutta ja ennustettavaa naapuria, eikä Venäjän oppositio tarjoa vastausta, joka tyydyttäisi meitä.

Hallitus ehdottaa: 2500€ käteen, jos romutat autosi ja ostat uuden sähköauton

Hallitus ehdottaa esitysluonnoksessaan, että Suomessa otettaisiin jälleen käyttöön romutuspalkkio vuosille 2026-2027.

Ehdotus on, että valtio maksaisi romutuspalkkiota 2 500 euroa, jos romutettavan auton tilalle hankitaan uutena nollapäästöinen sähkö- tai vetyauto. Jos uuden auton käyttövoima olisi jokin muu, mutta hiilidioksidipäästöt alittavat tietyn rajan, romutuspalkkiota maksettaisiin 2 000 euroa. Hiilidioksidipäästöt saisivat olla enintään 140 grammaa kilometriltä.

Romutettavan auton tulisi olla vähintään kymmenen vuotta vanha.

Sekä romutetun että uuden auton omistajan tai haltijan tulisi olla sama henkilö. Romutettavan auton olisi lisäksi täytynyt olla liikennekäytössä ja uuden auton ostajan omistuksessa tai pääasiallisessa käytössä vähintään 12 kuukautta juuri ennen romutusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja tästä esitysluonnoksesta.

EHDOTETUN lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Romutuspalkkiota voisi hakea lain tultua voimaan takautuvasti 1.10.2025 alkaen laissa säädellyin ehdoin.

Esitysluonnoksen mukaan valtion varoista varattaisiin romutuspalkkioon yhteensä 20 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina 2026-2027. Romutuspalkkio loppuisi vuoden 2027 lopussa tai jos määräraha loppuu.

Hallitus perustelee romutuspalkkiota siellä, että henkilöautokannan keski-ikä on jatkanut Suomessa nousuaan yhtäjaksoisesti vuodesta 2007. Viime vuonna liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli noin 13,6 vuotta.

Tiedotteen mukaan romutuspalkkion avulla vähennetään liikenteen päästöjä, parannetaan liikenneturvallisuutta ja uudistetaan autokantaa teknologianeutraalisti.

AVAINSANAT