Helsinki kovistelee Hartwall-areenan oligarkkeja: haastoi halliyhtiön käräjille ja haluaa purkaa vuokrasopimukset

Helsingin kaupunki sanoo jättäneensä venäläisomisteisen Ilmalan hallin, entisen Hartwall-areenan maanvuokrarästeistä haastehakemuksen käräjäoikeudelle.

Areenan toimintaa pyörittäneellä Helsinki Halli -yhtiöllä on kaupungin tiedotteen mukaan rästissä noin 212 000 euron verran tonttivuokria. Yhtiö ei ole vastannut karhukirjeisiin.

Helsinki vaatii nyt oikeudelta halliyhtiön maanvuokrasopimuksen purkamista.

Helsingin kaupunki korostaa, että haastehakemus on tällaisissa rästitapauksissa normaali menettelytapa.

VENÄLÄISTEN Timtšenkon ja Rotenbergien oligarkkisukujen omistamalla halliyhtiöllä on mediatietojen mukaan runsaasti käteisvaroja, mutta talouspakotteiden takia suomalaiset pankit eivät pysty välittämään niitä velkojille.

Velkojat voisivat periaatteessa alkaa ajaa yhtiötä konkurssiin, mutta pakote-epäselvyyksien takia prosessi jumittuisi todennäköisesti vuosikausiksi oikeuteen. Omistajat voivat esittää, että maksuvaikeudet eivät johdu heistä vaan pakotteiden kaltaisista ulkopuolisista tekijöistä.

Ilmalan halli on ollut suljettuna kevättalvesta 2022 eli Venäjän Ukraina-suurhyökkäyksen alkamisesta lähtien.

Kesään asti omistajien täkäläiset yhteistyökumppanit huolehtivat hallin käyttömenoista, mutta Suomen pakotetulkintojen muuttumisen takia tämä ei enää onnistu.

Pääsihteeri Pelttari ja eläkeläisagentit vaaran vyöhykkeellä

Miksi suojelupoliisi värväsi eläkeläisiä avukseen vakoilijajahtiin – ja miksi tämä käytäntö voi nyt johtaa eduskunnan pääsihteerinkin hyllyttämiseen?

Suojelupoliisin työtapojen jo toista vuotta jatkunut laillisuustutkinta pääsi torstaina taas julkisuuteen, kun eduskunta kertoi pääsihteeri Antti Pelttariin kohdistuvista virkarikosepäilyistä. Pelttari johti Supoa vuosina 2011-2023.

Eduskunnan kansliatoimikunta aikoo kuulla Pelttaria, ja päättää sitten voiko pääsihteeri jatkaa nykyisessä työssään esitutkinnasta huolimatta. Hyllytys tutkinnan ajaksi on yksi vaihtoehto, mutta odotuksesta tulisi pitkä. Asia ehtinee syyteharkintaan joskus ensi talven kynnyksellä.

Supo-jupakan taustalla on suurelle yleisölle herkullinen – mutta osapuolilleen hyvin surullinen vääntö tiedustelupalvelun vanhan ja uuden työkulttuurin välillä.

Nämä faktat asiasta tiedetään:

Supo on käyttänyt vastatiedustelunsa apuna entisiä työntekijöitään, joilla on eläkkeelläkin vanhat kontaktinsa ja asiantuntemuksensa tallella.

Pelttaria ja hänen entisiä johtaja-alaisiaan Supossa tutkitaan siitä, ovatko he tieten tahtoen hyväksyneet tämän harmaalla alueella olleen käytännön. Ja mitä kaikkia lakeja toiminta mahtoi rikkoa.

JUPAKASSA on konnansa ja sankarinsa, riippuen siitä kenen näkökulmasta ja kuinka mutkat suoristaen tarina kerrotaan. Aloitetaan eläkeläisistä, noista isänmaanystävistä.

Moni Venäjän tiedustelupalveluiden kanssa vuosikymmenet paininut supolainen on eläkkeelläkin pitänyt – jos ei yhteyttä niin ainakin silmällä – entisiä kontaktejaan ja näiden touhuilua.

Alan ihmisten mukaan toisinaan ulkomainen agentti tai vanha ”vasikka” ei suostukaan asioimaan Suomessa muiden kuin entisten yhteyshenkilöidensä kautta – ihan sama ovatko nämä virassa vai vanhainkodissa.

Tällöin suojelupoliisilla ei ole ollut juuri muuta vaihtoehtoa kuin pyytää eläkevaari tai -mummo vielä yhdelle keikalle isänmaan puolesta. Tai oikeammin antaa hänen tehdä sellainen, sillä välin kun Supon päälliköt katselivat vihellellen muualle.

LAILLISUUSVALVONTAA tekevien viranomaisten ja myös uuden sukupolven tiedusteluväen mielestä tämä on väärin, luvatonta ja aivan liian improvisoitua.

Uudet tiedustelulait määrittelevät tarkasti, kenellä on valtuudet ja vastuu toimia agentteina agenttien joukossa. Eläkeläiset ovat taustastaan huolimatta siviilejä, taviksia, joille kukaan Supon virkamies ei saisi edes jutella salaisista tiedusteluasioista.

Ei, vaikka joissain tapauksissa kyse olisi ollut päinvastaisesta tiedonkulusta. Eläkeläinen on kuullut lähteiltään Suomen turvallisuudelle olennaisia salaisuuksia, joita hän sitten on vienyt entiselle työnantajalleen.

Tämä on vielä laillista: kuka tahansa saa kertoa poliisillekin havaintojaan rikosepäilyistä.

Mutta heti jos tiedusteluvirkamies pyytää eläkeläistä penkomaan asiaa lisää, tehtävä muuttuu tietolähdetoiminnaksi. Se taas on nykylakien mukaan vahvasti säädeltyä.

Nuorempi tiedusteluväki pitää osaa alan eläkeläisistä myös turvallisuusriskeinä.

Absurdius menee tässä helposti niin sanotulle nextille levelille. Heti kun eläkeläinen on kertonut havaintonsa virkamiehelle, tiedoista tulee turvaluokiteltuja salaisuuksia, joiden käsittelystä ja etenemisestä virkamies ei saisi enää eläkeläisen kanssa puhua.

Nuorempi tiedusteluväki pitää osaa alan eläkeläisistä myös turvallisuusriskeinä. Nämä eivät osaa suojata itseään, menetelmiään ja laitteitaan niin hyvin kuin nykyisin pitäisi, jolloin virheiden, verkkorikosten ja tietovuotojen mahdollisuus kasvaa.

Veteraanien oma- tai kovapäisyyskään eivät sovi 2020-luvun kontrolloituun tiedustelutoimintaan.

ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, että monen vanhan liiton kenttäoperaattorin mielestä nykyinen virkamieskunta näyttää nyt niuhottavilta byrokraateilta, tai netin selaamiseen keskittyvältä nörttisakilta.

Laillisuusvalvojat tuntuvat heistä vielä enemmän tiedustelun rumasta todellisuudesta vieraantuneilta pykälänpyörittäjiltä, ja rikostutkinnat varmasti epäreiluilta.

Todellisuus ei tietenkään ole näin mustavalkoinen.

Tässäkin supo-tutkinnassa perataan myös laitoksen toimintakulttuurin muuttumista ja määritellään rajoja laillisen tiedustelutoiminnan vastuille. Siksi se on tarpeen tehdä nyt huolella, rauhan aikana.

Mutta hyvän elokuvan tästä eläkeläisagenttien, viittojen ja tikarien yhteentörmäysten sotkusta saisi. Tosin voi olla, että katsojat pitäisivät sitä käänteiltään epäuskottavana.

Eduskunnan kansliatoimikunta haluaa kuulla Antti Pelttaria – syynä pääsihteerin esitutkinta

​Eduskunnan kansliatoimikunta kutsuu pääsihteeri Antti Pelttarin kuultavakseen. Pelttarin toimet suojelupoliisin päällikkönä ovat paraikaa poliisin tutkittavana.

– Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta voi perustellun harkinnan jälkeen päättää antaa pääsihteerin jatkaa tehtävässään tai pidättää hänet virantoimituksesta, eduskunta tiedottaa.

Pelttari itse kertoo X-palvelussa, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.

Epäilyt liittyvät siihen, että Supo on hänen johtaja-aikanaan (2011-2023) käyttänyt vastatiedustelunsa apuna tiedustelupalvelusta eläkkeelle jääneitä työntekijöitä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyi tutkimaan asiaa viime vuoden keväällä, kun Supo oli itse vienyt syksyllä 2023 asian tiedusteluvalvontavaltuutetun ratkottavaksi.

ELÄKELÄISILLÄ, jotka eivät enää ole toimivaltaisia virkamiehiä tai virkavastuussa toiminnastaan, on voinut olla tiedustelupalvelua auttaessaan pääsy salaisiksi katsottuihin Supon tietoihin.

Tällaisten epätavallisten avustajien ja keinojen käyttö vastavakoilussa ja tietolähdetoiminnassa on ollut takavuosina ilmeisen yleistä, mutta todennäköisesti se on nykyisten lakien vastaista.

Syyttäjälaitos kertoi torstaina epäilevänsä, että suojelupoliisi ei ole toiminnassaan noudattanut ainakaan salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelun säännöksiä tai määräyksiä.

– Menettelyn vuoksi suojelupoliisissa järjestelystä vastanneita on syytä epäillä virkarikoksista, syyttäjälaitos kertoo tiedotteessa.

TIETOLÄHDETOIMINTAA ovat pyörittäneet Pelttarin alaiset, mutta julkisuudessa on arveltu hänen vähintäänkin tienneen käytännöstä, ja hyväksyneen sen.

– En katso syyllistyneeni tässä asiakokonaisuudessa rikokseen, Pelttari kirjoittaa X-päivityksessään.

Vielä viime syksynä Pelttari kertoi Helsingin Sanomille, ettei poliisi ole ollut yhteydessä häneen tästä asiasta.

Pääsihteeri on eduskunnan korkein virkamies.

 

Kuntaliiton pomovalinta varmistui: Susanna Huovinen varatoimitusjohtajaksi

Kuvassa peruspalveluministeri Susanna Huovinen vuonna 2014.

Entinen kansanedustaja ja ministeri Susanna Huovinen (sd) on valittu Kuntaliiton uudeksi varatoimitusjohtajaksi.

Liiton hallitus kertoo tehneensä päätöksen yksimielisesti torstaina. Nykyisin valtiovarainministeriössä alivaltiosihteerinä työskentelevä Huovinen (s.1972) on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.

Kuntaliiton hallituksen mukaan valinnan ratkaisi Huovisen monipuolinen esihenkilö- ja johtamiskokemus sekä vahva hyvinvointipolitiikan osaaminen.

Varatoimitusjohtajuus on seitsemän vuoden määräaikainen tehtävä.

Huovisen alaisuuteen tulee liiton Hyvinvointi- ja sivistys -yksikkö. Lisäksi hän vaikuttaa ja ohjaa liiton edunvalvontaa, kehittämistä, neuvontapalveluja ja tietopalveluja. Tehtävää aiemmin hoitanut Hanna Tainio jää eläkkeelle.

Huovinen sanoo tiedotteessa pitävänsä etenkin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön teemoja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä.

– Myös kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintoihin kaivataan selkeyttä. Haluan olla omalla kokemuksellani ja verkostoillani tässä työssä vahvasti mukana, hän sanoo tiedotteessa.

TORSTAIN kokouksessaan Kuntaliiton hallitus jatkoi myös nykyisen toimitusjohtajan Minna Karhusen sekä toisen varatoimitusjohtajan Timo Reinan toimikausia seitsemällä vuodella.

KHO linjasi: ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä

Korkein hallinto-oikeus (KHO) pitää ruokalähettejä palveluyhtiöiden työntekijöinä – uuden linjauksen mukaan he eivät ole itsenäisiä yrittäjiä kuten yhtiöt ovat tulkinneet.

KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse ruokalähettiyhtiö Woltin alustalla toimivista läheteistä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit olivat alisteisessa asemassa yhtiöön, mistä seurasi, että lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen.

Samalla KHO kuitenkin myös katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia.

TÄMÄ TULKINTA lohduttaa lähettiyhtiöitä, jotka ovat halunneet että läheteille maksetaan palkkioita toteutuneiden keikkojen eikä kaavamaisten työaikojen mukaisesti.

– Läheteille tärkein asia on saada tehdä työtään joustavasti, oman aikataulun mukaan silloin kun itselle sopii, Wolt-yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Wolt sanoo perehtyvänsä nyt saatuun ratkaisuun. Mahdolliset muutokset toimintatapoihin tehdään vasta sen jälkeen. Yhtiö pitää osavoittona myös sitä, että aluehallintovirasto joutuu maksamaan oikeudenkäynnin kuluja.

ALUEHALLINTOVIRASTO sanoo olevansa tyytyväinen hakemaansa ennakkopäätökseen.

– Työsuojelutarkastajat törmäävät valvonnassa yhä useammin tapauksiin, joissa he joutuvat arvioimaan, onko kyse työsuhteesta vai yrittäjyydestä. Tämän arvioinnin tueksi oli tärkeää saada ennakkoratkaisu ja oikeusohjeita myös muiden vastaavien tapausten ratkaisuun, kertoo johtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueelta viraston tiedotteessa.

KHO äänesti ratkaisusta äänin 4-1.

AVAINSANAT

Suomen lähilukiot jättivät opetusministerille adressin: Hallituksen maahanmuuttovastaisuus vie perusopetusta pienistä kunnista

Adressissa korostetaan, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleet lukiolaiset ovat sijoittuneet etupäässä väestökatoalueen pieniin kuntiin ja että heidän perheensä vastaavat nuorten kuluista..

Noin 40 lukiota ja 20 lukiokoulutuksen järjestäjää on jättänyt opetusministeri Anders Adlercreutzille (r.) adressin, jossa vastustetaan hallituksen aikomusta evätä valtionosuudet EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta lukiolaisilta.

Adressin ensimmäinen allekirjoittaja on Rantasalmen kunta.

Suomen Lähilukioyhdistys ry:n tiedotteen mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita lukiolaisia on Suomessa jo noin 600.

– Kaikki he opiskelevat suomeksi tai ruotsiksi. Kyky ja halu opiskella jatko-opintoja varten kokonaan uusi kieli on jo laadun tae. Pääosin Kaukoidästä tulleet nuoret eivät ylikansoittuneissa kotimaissaan välttämättä pääsisi opintielle. Perheillä onkin tapana lähettää lapsiaan opiskelemaan muihin maihin, nyt myös Suomeen, sanoo Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila tiedotteessa.

TIEDOTTEESSA korostetaan, että nuoret tulijat ovat sijoittuneet etupäässä väestökatoalueen pieniin kuntiin, joissa on tyhjiä pulpetteja ja edullisia asuntoja. Heidän perheensä vastaavat opiskelu-, asumis- ja muista kuluista Suomessa.

– Erään arvion mukaan yhteiskunnan panostus jokaiseen suomalaiseen syntymästä 16 vuoden ikään on noin 300 000 euroa, jolta jokainen kansainvälinen opiskelija on siis meidät säästänyt. Suomelle koituva ainoa kulu ovat samat valtionosuudet, jonka kantasuomalaisetkin saavat, koko lukioajalta pyöreästi 30 000 euroa. Nyt hallitus aikoo poistaa tämänkin, Mattila huomauttaa.

Lähilukioyhdistyksen tiedotteessa korostetaan, että ajatus Suomeen sitoutumisesta ja maahan jäämisestä on kansainvälisillä lukiolaisilla vahva, ja he korjaavat maan väestövajetta.

– He osaavat vietnamia, burmaa, kiinaa, farsia ja muita kieliä, ja luovat uutta elinvoimaa kieliköyhälle Suomelle. Heitä olisi syytä pikemminkin palkita kuin rankaista, tai edes kohdella tasavertaisina kantasuomalaisten kanssa, Mattila sanoo.

ADRESSISSA perätään selvityksen laatimista niistä laajoista aluepoliittisista seurauksista, jotka aiheutuisivat kansainvälisten lukiolaisten ”täysvastikkeellisesta” opiskelusta. Päällimmäisenä on huoli perusopetuksen tasosta pienissä kunnissa, joissa lukio ja yläkoulu toimivat yhdessä.

Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelle tuleville lukukausimaksuja korkeakoulujen tapaan. Tiedotteen mukaan se tyrehdyttäisi koko hankkeen: jo pelkkä kielen opiskelu on iso kynnys, ja monessa muussakin maassa kansalliskielellä opiskelu on kokonaan ilmaista.

– Hallitus ei maahanmuuttovastaisuudessaan kykene erottamaan lukioissa suomeksi tai ruotsiksi ja korkeakouluissa englanniksi opiskelevia toisistaan, eikä näkemään edellisten potentiaalia maan rakentamiseksi, puheenjohtaja Mattila tiivistää.