VALIKKO

”Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden” – Näin pääministeri Orpo selventää pääkaupungin lisäleikkauksia

Pääministeri Petteri Orpo Ylen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 27. huhtikuuta.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:18
  • (Päivitetty: 06.05. 14:30)

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, etteivät hallituksen Helsingille esittämät kertaluonteiset 35 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole kannustavia.

– Ei sitä nyt kannustavaksi malliksi voi ratkaista, mutta meidän haaste on yksinkertaisesti se, että kun sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää pystyä säästämään ja Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden, niin tämä on erittäin ikävä ratkaisu mutta se tehdään tässä vaiheessa. Helsinki pärjää kyllä, Orpo kommentoi eduskunnassa tiistaina.

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen kertaluonteisia siirtymätasausleikkauksia 15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan Helsinkiin. Eduskunta käy tiistaina hallituksen esityksestä lähetekeskustelun.

Vielä helmikuussa Orpo totesi Demokraatin haastattelussa, että tavoitteena on kannustavuus.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi helmikuussa.

PÄÄMINISTERIN mukaan kannustavuus on edelleen hyvinvointialueiden rahoituksen tavoitteena, vaikka se ei Helsingin kohdalla parina seuraavana vuotena toteudukaan.

– Nyt kun kehitämme tätä rahoitusmallia eteenpäin, niin kyllä meidän on pakko saada sinne sellainen elementti, joka ihan aidosti kannustaa hyvään taloudenpitoon ja hyvään palveluiden järjestämiseen. Työ on kesken, Orpo sanoi tiistaina.

Pääministeriltä kysyttiin myös suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksistä, joita muun muassa kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz on julkisesti hämmästellyt. Orpon mukaan suuria eläkkeitä saavien veroale tuli puoliväliriihessä ansiotuloverotukseen esitettyjen kevennysten sivutuotteena.

– Se ei ole ollut missään tapauksessa primääritarkoitus, vaan ensisijaisesti me olemme hakeneet työn verotuksen keventämistä, jota tehdäänkin puolellatoista miljardilla vaalikauden aikana kokonaisuudessaan, myöskin näiden ylimpien marginaalien laskemista. Kun nämä päätökset nyt sitten konkretisoidaan lakiesityksiksi, niin tämä kysymys varmasti katsotaan läpi siinä yhteydessä.

AVAINSANAT

Kärsimysnäytelmä jatkuu: miksi kirkko yrittää pitää kiinni sekä hihhuleistaan että sateenkaariväestä?

Naispappeutta ja sateenkaariliittoja vastustavat herätysliikkeet pitävät kirkon liberaaliväkeä harhaoppisina. Äärikonservatiiveille olisikin paljon helpompaa toimia kirkon ulkopuolella – mutta miksi nämä jäävät sinne piinaamaan itseään?

Ensimmäinen suomalainen nainen vihittiin evankelisluterilaisen kirkon papiksi vuonna 1969. Vihkiminen tapahtui tietysti Ruotsissa, jossa papin virka oli avattu naisille vuonna 1958.

Suomessa naisten pappeutta käsiteltiin ensimmäisen kerran kirkolliskokouksessa 1960-luvulla. Homma valmistui vuonna 1986 äänin 87-21. Samalla kirkolliskokous hyväksyi ponnen, joka piti pappisviran edelleen avoimena myös miehille, jotka eivät naisia kollegoikseen hyväksyneet.

Ensimmäiset naiset vihittiin Suomessa papeiksi maaliskuussa 1988. Nykyisin kirkko ei enää vihi papeiksi miehiä, jotka eivät kestä naisten pappeutta.

Samantyyppinen hallinnollis-teologinen prosessi on takavuosina nähty muun muassa eronneiden ihmisten naimisiinpääsyssä.

Esimerkkejä on muitakin. Viime vuodet on hitaasti kiiruhdettu sateenkaarivihkimisten vuoksi. Pontimena on ollut eduskunnan hyväksymä lakimuutos, joka avasi avioliiton myös samaa sukupuolta oleville pareille.

TÄNÄ KEVÄÄNÄ kirkolliskokous torppasi piispainkokouksen esityksen, jossa kirkon suhde uudistettuun avioliittolakiin olisi ratkaistu hieman naispappeuspäätöksen pontta muistuttavalla kahden raiteen järjestelyllä. Papit olisivat saaneet vihkiä tai olla vihkimättä sateenkaaripareja omantuntonsa mukaan.

Esitys ei kirkolliskokoukselle kelvannut. Mutta kirkolliskokous jätti piispainkokoukselle mahdollisuuden antaa aiheesta pastoraalisia ohjeita. Ja piispainkokous antoi.

Se suositteli kaikkien parien vihkimistä ja katsoi, ettei kirkkotilojen käytöstä sateenkaarivihkimisiin tarvitse enää tehdä erillistä päätöstä.

Konservatiiviset herätysliikkeet ja kirkolliskokousedustajat hermostuivat tästä.

KUN Ruotsin valtiopäivät hyväksyi vuonna 2009 maan avioliittolain muutoksen, myös Ruotsin kirkko päätti ryhtyä vihkimään sateenkaaripareja. Samantien. Ilman kymmenien vuosien vatvomista.

Kun muistamme alussa mainitun naisten pappeuden, jossa Ruotsin kirkko tuli maaliin 30 vuotta Suomea ennen, tekee mieli kysyä miten ruotsalaiset ovat tähän pystyneet.

Syy on historiallinen. Ruotsissa herätysliikkeet muovautuivat pääosin omiksi kirkkokunnikseen. Suomessa liikkeet pysyivät kirkon sisällä.

Kun Ruotsin kirkko haluaa mukautua ajan rientoon, sen ei tarvitse vetää perässään taaksepäin katsovaa ydinjoukkoa.

Meillä herätysliikkeistä on tullut kirkon selkäranka, joka tuo jäsenistönsä mukana kirkolle verovaroja, aktiivisia työntekijöitä ja kulttuurista moninaisuutta. Osa liikkeistä kuten herännäisyys on liberalisoitunut, osa on säilyttänyt jarruttavan yleisasenteensa.

PAIKOIN konservatiivinen ydin toimii kuin viides kolonna, vähentäen kirkosta maksavien jäsenten määrää.

Muistamme kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) esiintymisen Ylen Ajankohtaisen kakkosen Homoillassa, joka aiheutti vuonna 2010 jättimäisen kirkosta eroamisen aallon. Tavallinen riviseurakuntalainen Räsänen ei tuolloinkaan edustanut keskustelussa kirkkoa, vaan itseään ja poliittista puoluettaan.

Räsäsen puoliso Niilo Räsänen on Suomen evankelisen kansanlähetyksen varatoiminnanjohtaja ja Kansanlähetysopiston rehtori. Opiston rakennuksia on remontoitu, kiitos KD-puolueen, muun muassa eduskunnan joululahjarahoilla.

Pastori Niilo Räsänen oli yksi piispojen pastoraalista ohjetta arvostelevan herätysliikejohtajien julkilausuman allekirjoittajista.

Konservatiivisten herätysliikkeiden dilemman voisi ilmaista janana, jonka toisessa päässä on uskonnollinen vakaumus, toisessa raha ja vaikutusvalta. Kirkko on näille liikkeille rahan ja vallan tae, vaikka kirkko on tehnyt jatkuvasti päätöksiä, jotka eivät ole heidän totuutensa mukaisia.

Kirkko on näille liikkeille rahan ja vallan tae.

On varmaa, että ruotsalainen järjestely erillisistä kirkkokunnista olisi kaikille selkeämpi.

KIRKKOON kuuluvien tavallisten suomalaisten ja kirkkoa katselevien ulkopuolisten kannalta änkyräliikkeiden rooli on paikoin käsittämätön.

Syntyy vaikutelma omaa oksaansa sahaavasta kirkosta, joka raivostuttaa äänekkäimmän vähemmistönsä pastoraalisilla ohjeilla samalla, kun vähemmistö pitää panttivankeina vapaamielisemmin ajattelevaa enemmistöä.

Naispappeusasiakaan ei ole valmis.

Viimeisimpänä käänteenä olivat naisten pappeutta vastustavien suomalaisten miesten vihkimykset sotaa käyvällä Venäjällä, Inkerin kirkossa. Vihityt työllistyivät Suomeen kirkon herätysliikkeisiin. Tähänkin piispat reagoivat, tosin vasta sen jälkeen, kun vahinko oli jo tapahtunut.

Kirkossa on jo pidempään ollut käynnissä jonkinlainen sosiologinen ympyrän neliöinti, jossa täysin vastakkaisia kantoja edustavia ihmisiä soudatetaan samaan suuntaan. Ja yhteinen vene kiertää kehää puoliupoksissa.

AVAINSANAT

Perussuomalaisten Seppänen pyytää lupaa vastustaa hallituksen esitystä

Perussuomalaisten Sara Seppänen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Hallituspuolue perussuomalaisten Lapin vaalipiirin kansanedustaja Sara Seppänen haluaa äänestää saamelaiskäräjälakia koskevaa esitystä vastaan.

-  Olen tehnyt työvaliokunnalle ja ryhmälle pyynnön siitä, että saisin luvan kanssa äänestää vastaan, Seppänen kertoi tiistaina STT:lle.

Työvaliokunnan oli määrä kokoontua myöhemmin tiistaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä saattaa käsitellä asiaa vielä torstaina. Seppänen ei osannut arvioida, miten hän aikoo toimia, jos lupaa vastaan äänestämiselle ei anneta.

-  Sitten pitää katsoa se tilanne uudestaan.

”Lain merkitystä ei ymmärretty”

Seppänen sanoi, että saamelaiskäräjälaki on hänelle omantunnon asia ja identiteettiin liittyvä kysymys. Hän katsoo, etteivät kansanedustajat ole täysin ymmärtäneet lain merkitystä tai Lapin historiaa. Hän arvostelee erityisesti metsäsaamelaisten kohtelua lakiesityksessä.

SEPPÄNEN kertoi, että hänen omat juurensa menevät Kittilän metsälappalaisiin sukuihin aina 1500-luvulle saakka. Hänen pappansa on poromies Sodankylästä.

Tiistaiseen eduskuntakeskusteluun Seppänen oli pukenut ylleen asun, jonka hän kertoi olevan Sodankylän metsälappalaisten puku. Aiemmin hän ei ole tuonut juuriaan erityisemmin esiin asian käsittelyn yhteydessä.

-  Mutta olen koettanut kyllä kaikkeni tehdä muuten täällä eduskunnassa.

Seppänen ei ole ainoa hallituspuolueiden kansanedustaja, joka ei kannata saamelaiskäräjälakia. Erityisen nihkeästi esitettyihin muutoksiin ovat suhtautuneet Lapin vaalipiirin kansanedustajat.

Kysymys koskee kokoomusta ja perussuomalaisia, sillä hallituspuolueista RKP:llä tai kristillisdemokraateilla ei ole Lapista kansanedustajia.

KOKOOMUKSEN Heikki Autto on jo aiemmin kertonut toivovansa lupaa äänestää esitystä vastaan. Autto huomautti aiemmin STT:lle olevansa tiettävästi valtiopäivien ainoa saamelainen, joten hänen mielipidettään oletettavasti arvostetaan.

Auttokaan ei halunnut ennakoida, äänestääkö hän lakia vastaan, vaikka ei saisi siihen ryhmältä lupaa.

Eduskunnan on määrä äänestää lain sisällöstä keskiviikkona ja lain hyväksymisestä todennäköisesti ensi viikolla.

Seppäsen pyynnöstä kertoi ensin Ilta-Sanomat.

AVAINSANAT

EU esittää uutta pakotepakettia – mukana Nord Stream -putket

EU-komissio esittää uusia, erityisesti Venäjän öljytuloihin iskeviä pakotteita.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tiistaina, että komissio ehdottaa länsimaiden asettaman venäläisen öljyn hintakaton alentamista nykyisestä 60 dollarista 45 dollariin barrelilta.

Suomi ja joukko muita Itämeren maita vaativat jo alkuvuodesta hintakaton alentamista.

G7-maiden sopima hintakatto öljylle tuli voimaan joulukuussa 2022. Se kieltää yrityksiä tarjoamasta palveluita venäläisen öljyn kuljettamista varten, jos hinta ylittää 60 dollaria barrelilta. Yritykset eivät saa tarjota esimerkiksi vakuutuksia venäläisille kuljetusyhtiöille.

Asiasta on määrä keskustella sunnuntaina alkavassa G7-maiden kokouksessa Kanadassa. Vielä ei ole tiedossa, aikooko Yhdysvallat ja maan presidentti Donald Trump asettua tukemaan öljyn hintakaton alentamista.

Myöskään Von der Leyen ei tiedotustilaisuudessa vastannut kysymykseen siitä, onko Yhdysvallat tukemassa hintakaton alentamista.

-  Käsitys on kuitenkin, että toimimme yhdessä, von der Leyen sanoi.

EU voisi päättää öljyn hintakaton alentamisesta myös ilman Yhdysvaltoja, mutta Yhdysvaltojen tuen puuttuminen tekisi toimenpiteestä huomattavasti heikomman. Pelkona on myös, että ilman Yhdysvaltojen hyväksyntää esimerkiksi Unkari voisi asettua päätöksessä vastahankaan.

Öljyn hintakaton alennus olisi osa komission ehdottamaa uutta Venäjään kohdistuvaa pakotepakettia. Kyseessä olisi järjestyksessään 18:s pakotepaketti.

Komissio esittää myös uusia pakotteita Venäjältä Saksaan kulkeviin Nord Streamin kaasuputkiin ja niihin linkittyviin yrityksiin. Kyseiset putket eivät ole tällä hetkellä käytössä. Saksa on jo aiemmin todennut, ettei se aio palauttaa putkia käyttöön, vaikka sota loppuisi.

Pakotelistalle ehdotetaan lisättäväksi myös Venäjän varjolaivastoon ja pankkisektorille kohdistuvia pakotteita.

Jäsenmaiden on annettava hyväksyntänsä pakotepaketille.

AVAINSANAT

Lulu Ranne tyrmää EK:n toiveet totaalisesti: ”Ne eivät ole tästä maailmasta”

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo, että Vaasa-Uumaja -välin kiinteä yhteys ei tule etenemään tällä hallituskaudella.

-  Ei varmasti. Ja toivottavasti ei ikinä, Ranne sanoi toimittajille eduskunnassa tiistaina.

Samana päivänä oli julkaistu Väyläviraston esiselvitys mahdollisesta yhteydestä. Sen mukaan maantien tai rautatien rakentaminen Vaasasta Ruotsin Uumajaan olisi teknisesti mahdollista mutta kallista ja todennäköisesti ympäristölle haitallista.

Ranne sanoi, että esiselvityksen lopputulos oli odotetunlainen. Sen tekeminen oli kuitenkin kirjattu hallitusohjelmaan.

-  Toivon, että kaikki nyt ymmärtävät tämän jälkeen sen, mihin oikeasti pitää keskittyä. Ei tämäntyyppisille ole varaa eikä tilausta. Toivottavasti tämä myös pistää pisteen sille keskustelulle, Ranne sanoi.

RANTEEN mukaan kysymys on asioiden mittakaavasta ja siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei ole.

-  Meillä oli etukäteen jo tiedossa se, että kaikki nämä EK:n esittämät ja kannattamat hankkeet: Kuninkaantie, tämä Uumaja-Vaasa, samoin myös Tallinnan suora yhteys, ne eivät ole tästä maailmasta, sanoi Ranne viitaten Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) näkemyksiin.

Hänen mielestään tällä hetkellä on kriittistä keskittyä siihen, mikä on Suomen sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta keskeistä. Hän nosti esimerkkinä, että esimerkiksi rinnakkaisen raideleveyden saaminen Lappiin maksaisi noin 1,5 miljardia euroa.

-  Ja nyt kun puhutaan pelkästään tällaisesta yhteydestä, jossa ei ole päätä eikä häntää eikä mitään järkeä taloudellisesti eikä tarvetta, niin siellä on sitten nolla vähintäänkin perässä.

AVAINSANAT

Eduskunta kinasteli saamelaislaista – Perussuomalaisten edustaja: ”Ihmisoikeusloukkaus”

Perustuslakivaliokunnan jäsen Johannes Koskinen muistutti, että lailla ehdotetaan säädettäväksi oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa, ei saamelaisuuden määrittelyä.

SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen korosti eduskunnan täysistunnossa, että saamelaiskäräjälain uudistus on perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen.

Uudistusta vastustavat lähinnä keskustan ja hallituspuolueista muutamat perussuomalaisten edustajat.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Koskinen muistutti, että Suomi on saanut saamelaislainsäädännön puutteista useita huomautuksia YK:n kansanvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä.

Hän kertasi myös, että peräti neljällä eri hallituskaudella käsitelty lakiuudistus perustuu pitkälti oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen johtaman toimikunnan edellisellä hallituskaudella tekemään työhön, ja se on valmisteltu yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.

– Lailla ehdotetaan säädettäväksi oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa, eikä sillä oteta kantaa siihen, ketä voidaan pitää saamelaisena. Vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit vastaavat myös Ruotsin ja Norjan kieleen pohjautuvia lähtökohtia, Koskinen sanoi.

SDP.n eduskuntaryhmä kannattaa lakiuudistusta, ja muun muassa puheenjohtaja Antti Lindtman ja Joona Räsänen kiittelivät puheenvuoroissaan sen huolellista valmistelua ja painottivat saamelaisten oikeutta päättää itse asioistaan.

Hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälaista poistetaan polveutumiskriteeri eli niin sanottu lappalaispykälä.

DEMAREISTA vain Lapin vaalipiiristä tuleva kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on pyytänyt ja saanut henkilökohtaisin perustein ryhmältä vapaat kädet asian käsittelyyn. Ojala-Niemelä jätti toisen vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön; toisen jättivät keskustalaiset Petri Honkonen ja Hannu Hoskonen.

Keskustalle saamelaiskäräjälaki on ollut perinteisesti vaikea pala, ja se kuului myös salikeskustelussa. Hallituspuolueista myös muutamat perussuomalaisten edustajat vastustavat uudistusta.

Pisimmälle meni salissa Sara Seppänen, jonka mukaan on ihmisoikeusloukkaus, jos saamelaiset saavat jatkossa itse määritellä, kenet hyväksytään käräjäluetteloon päättämään heidän asioistaan.

Juha Mäenpää (ps.) puhui salissa ”vähemmistöjen oikeuksien polkemisesta” sekä tulevista ”heimoriidoista”. Perussuomalaisista myös Jaana Strandman kritisoi lakiesitystä.

Seppänen on kertonut aikovansa pyytää perussuomalaisten ryhmältä lupaa äänestää hallituksen esitystä vastaan, Mäenpää ja Strandman eivät ainakaan toistaiseksi ole kertoneet aikeistaan.

AVAINSANAT