-
Politiikka
- 11.06.2025
- 17:01
- (Päivitetty: 11.06. 17:04)
Eduskunta ratkaisee ensi viikolla kantansa yli kymmenen vuoden ajan hiertäneeseen saamelaiskäräjälakiin. Tai niin sen toivotaan, uskotaan ja myös pelätään tekevän.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen saavutusta kiitellään yhtä lukuunottamatta myös oppositiopuolueissa.
Lain useille hallituskausille venähtäneeseen synnytykseen osallistunut, nykyinen saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso luonnehtii rupeamaa hurjaksi.
– Olen tavannut kahden vuoden aikana 130-140 kansanedustajaa ja keskustellut useimpien kanssa käräjälaista 5-10 kertaa. Saamelaisyhteiskunnan laaja vaikuttamistyö edellisellä eduskuntakaudella ja nyt, on se käsittämätön asia, Juuso toteaa ja pitää pitkän tauon.
– Meillä poliittinen kenttä ei ole väsynyt. Olemme jaksaneet tätä vääntää.
JUUSO OLI saamelaiskäräjien edustajana Orpon hallituksen muodostamista edeltävissä neuvotteluissa. Erityiskiitos menee hallituspuolue RKP:lle, joka on laki edistänyt useissa hallituksissa.
– RKP on tehnyt hurjan työn.
Juuso kiittelee myös pääministeri Orpoa, joka on pitänyt yllä asianmukaisia yhteyksiä saamelaiskäräjien, eduskunnan ja hallituksen välillä. Juuson mukaan pääministeri on tehnyt selväksi, että laki menee läpi.
– Hän on todennut, että he ovat tästä hallitussopimuksessa ja ohjelmassa sopineet, sillä mennään maaliin asti ja laki viedään läpi.
Samanlaista viestiä on Juuson mukaan kuultu myös perussuomalaiselta oikeusministeri Leena Mereltä, jonka kanssa lakiesityksestä on neuvoteltu.
ISOIMPANA kantona kaskessa on useilla hallituskausilla ollut nykyinen oppositiopuolue keskusta.
Viesti keskustan erikoisesta jarruttajan roolista tulee läpi myös Juuson saamelaiskäräjien sivuille koostamasta raportista, jonka hän kirjoitti lakiesityksen kaaduttua Sanna Marinin (sd) hallituskaudella.
Marinin kaudella keskustaa johti Annika Saarikko, joka ei Juuson mukaan suostunut saamelaiskäräjien edustajia kertaakaan tapaamaan.
– Oli kovin kummallista, että kun pyysimme virallisesti tapaamista Saarikon kanssa, niin ne eivät koskaan toteutuneet.
Keskustan kansanedustajat vastustavat poliittisista syistä saamelaisten oikeutta määritellä itsemääräämisoikeuteen kuuluvia saamelaisuuden kriteerejä.
Vastustus tuli esiin eduskunnan täysistunnossa myös keskiviikkona, kun eduskunta äänesti kumoon perustuslakivaliokunnan keskustalaisten jäsenten vastalauseen.
KESKUSTA vastusti muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen keskeisesti liittyviä pykäliä 3 ja 9.
Kolmas pykälä määrittelee nykylaissa sen, millä kriteereillä henkilö voidaan valita käräjävaalien vaaliluetteloon. Toisin sanoen lakiin on kirjattu saamelaisuuden kriteerit, jotka uusi lakiesitys poistaa. Saamelaisuuden määrittely jää jatkossa saamelaiskäräjien itsensä huoleksi.
Yhdeksäs pykälä puolestaan vahvistaa saamelaiskäräjien asemaa ja velvoittaa kuntia ja alueviranomaisia neuvottelemaan käräjien kanssa saamelaisiin liittyvistä asioista.
– Keskustalaiset yhtyivät perustuslakivaliokunnassa valiokunnan perusoikeusarvioon, jonka mukaan saamelaiskäräjälaissa on keskeistä saamelaisten itsemääräämisoikeus. Sille perustalle laki ja siinä ehdotettavat muutokset on rakennettu.
– Jos itsemääräämisoikeus ollaan valmiita tunnistamaan perusoikeuksien näkökulmasta Suomea velvoittaviksi, niin olettaisi, ettei näiden periaatteiden hyväksyminen olisi myöskään poliittisesti vaikeaa.
AINA keskusta ei ole saamelaisten oikeuksien toteutumista jarruttanut. Juuson mukaan 1970-luvulta aina 1990-luvulle saakka puolue on ollut monien saamelaisten poliittinen koti.
– Jos ajatellaan saamelaiskäräjien perustamista, keskustalainen oikeusministeri Hannele Pokka valmisteli tämän lain ja se tuli voimaan 1995. Jotakin on tapahtunut tässä viimeisen 20-30 vuoden aikana, joka on merkittävästi linjaa muuttanut.
Vaikka Orpon hallitus nyt saamelaiskäräjälain uudistaa, nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei ole pyynnöistä huolimatta koskaan virallisesti tavannut saamelaiskäräjien edustajia.
– Olemme kyllä (tapaamista) pyytäneet.Valtiovarainministerillä saamelaiskäräjien budjettiasiat ovat hyvin keskeisiä.
Somekuvien perusteella Purra on kyllä tavannut niin kutsuttuja statuksettomia eli metsäsaamelaisia, joiden riveistä nykyistä lakiesitystä vastustetaan. Osa saamelaisista on tästä päätellyt, ettei Purra ilman hallitusohjelman kirjausta lakimuutosta kannattaisi.
Juuson mukaan lakimuutoksen ytimessä on kysymys saamelaista äänestä. Saako se olla osa suomalaista yhteiskuntaa.
– Onko se ääni saamelaiselle kansalle hyväksyttävien objektiivisten kriteerien kautta hyväksytty vai joidenkin muiden päättämiä. Tälläkin hetkellä jotkut kansanedustajat haluavat päättää mitkä ne objektiiviset kriteerit ovat, jolloin he haluavat suomalaisina edustajina ottaa sen päätösvallan itselleen eikä antaa sitä saamelaiskäräjille.
Juuso muistuttaa, että saamelaiskäräjät on eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen hyväksynyt noin 80 prosentin enemmistöllä. Se riittäisi eduskunnassa perustuslain nopeutettuun säätämisjärjestykseen.
– Se on huomattava saamelaisten ääni, jonka mukaan näillä kriteereillä on mentävä.
KORKEIMMALLA hallinto-oikeudelle on ollut pian poistuvan lappalaispykälän kohdalla kolmen vuosikymmen aikana vuoden aikana Juuson laskujen mukaan kuusi eri tulkintalinjaa.
– Se osoittaa, että tämä on ollut hankala myös tulkittava myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Uuden lain myötä saamelaiskäräjät päättää itse ketkä se vaaliluetteloon kelpuuttaa. Polveutumiskysymysten tilalle on nousemassa muun muassa kielikriteeri, joka ei Juuson mukaan ole ollut hankala sovellettava.
– Yli 6000 henkilön vaaliluettelossa suuri osa on hyväksytty sinne kieliperusteella. Tämä osa, joka on siellä vastoin käräjien vaalilautakunnan päätöksiä on vähän yli sata henkilöä. Kielikriteerin soveltaminen on osoittautunut toteutettavissa olevaksi.