VALIKKO

”Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden” – Näin pääministeri Orpo selventää pääkaupungin lisäleikkauksia

Pääministeri Petteri Orpo Ylen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 27. huhtikuuta.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:18
  • (Päivitetty: 06.05. 14:30)

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, etteivät hallituksen Helsingille esittämät kertaluonteiset 35 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole kannustavia.

– Ei sitä nyt kannustavaksi malliksi voi ratkaista, mutta meidän haaste on yksinkertaisesti se, että kun sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää pystyä säästämään ja Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden, niin tämä on erittäin ikävä ratkaisu mutta se tehdään tässä vaiheessa. Helsinki pärjää kyllä, Orpo kommentoi eduskunnassa tiistaina.

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen kertaluonteisia siirtymätasausleikkauksia 15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan Helsinkiin. Eduskunta käy tiistaina hallituksen esityksestä lähetekeskustelun.

Vielä helmikuussa Orpo totesi Demokraatin haastattelussa, että tavoitteena on kannustavuus.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi helmikuussa.

PÄÄMINISTERIN mukaan kannustavuus on edelleen hyvinvointialueiden rahoituksen tavoitteena, vaikka se ei Helsingin kohdalla parina seuraavana vuotena toteudukaan.

– Nyt kun kehitämme tätä rahoitusmallia eteenpäin, niin kyllä meidän on pakko saada sinne sellainen elementti, joka ihan aidosti kannustaa hyvään taloudenpitoon ja hyvään palveluiden järjestämiseen. Työ on kesken, Orpo sanoi tiistaina.

Pääministeriltä kysyttiin myös suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksistä, joita muun muassa kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz on julkisesti hämmästellyt. Orpon mukaan suuria eläkkeitä saavien veroale tuli puoliväliriihessä ansiotuloverotukseen esitettyjen kevennysten sivutuotteena.

– Se ei ole ollut missään tapauksessa primääritarkoitus, vaan ensisijaisesti me olemme hakeneet työn verotuksen keventämistä, jota tehdäänkin puolellatoista miljardilla vaalikauden aikana kokonaisuudessaan, myöskin näiden ylimpien marginaalien laskemista. Kun nämä päätökset nyt sitten konkretisoidaan lakiesityksiksi, niin tämä kysymys varmasti katsotaan läpi siinä yhteydessä.

AVAINSANAT

Amerikan malliin: yksilönvapauksia kaikin tavoin rajoittava valtio on epäilyttävä

  • Kolumnit
  • 11.06.2025
  • 19:31
  • (Päivitetty: 11.06. 21:01)

Valkoisen talon tuuliviiri on pyörinyt vauhdikkaasti presidentti Donald Trumpin virkakauden alkamisen jälkeen.

Suuria lausuntoja ja näyttäviä allekirjoituksia, jotka ovat lähinnä aiheuttaneet kaaosta Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikassa konkreettisten muutoksien sijaan.

Yhdysvaltain nykytilanteen seuraamisessa on useasti tullut mieleen Mauno Koiviston toteamus ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään niin olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Meillä kun ei ole kristallipalloa josta näkisimme miten tässä tulee lopulta käymään.

Virkakautensa ensimmäisen sadan päivän aikana Trump on käynnistänyt merkittävimmän hyökkäyksen Yhdysvaltain tasavaltalaisia instituutioita kohtaan sitten Richard Nixonin.

Perustuslaki ja korkein oikeus ovat olleet koetuksella Trumpin allekirjoittaessa presidentillisiä asetuksia. Ainakin toistaiseksi järjestelmä tuntuu kestävän hyökkäykset. Erityisesti konservatiivi­enemmistöinen korkein oikeus on seisonut vakaasti perustuslain tukena. Se on keskeyttänyt ja kumonnut useita Trumpin hallinon toimia.

Trump on käynnistänyt merkittävimmän hyökkäyksen Yhdysvaltain tasavaltalaisia instituutioita kohtaan sitten Richard Nixonin.

MERKITTÄVÄ osa Trumpin ajamista muutoksista ovat olleet republikaanien tavoitteita jo vuosikymmenien ajan, joten tässä suhteessa tilanne ei ole poikkeuksellinen. Ainoastaan hallinnon tyyli ja vauhti ovat poikkeuksellisia.

Hyvänä esimerkkinä pitkäkestoisesta tavoitteesta on liittovaltion opetusministeriön lakkauttaminen. Lähes heti sen jälkeen kun presidentti Carter sen perusti niin presidentti Reagan oli sitä lakkauttamassa.

Opetusministeriön lakkauttamisen ohella löytyy useita muita yhtymäkohtia Trumpin ja Reaganin hallintojen välillä. Molemmat ovat leikanneet merkittävästi liittovaltion tehtäviä ja siirtäneet valtaa liittohallitukselta osavaltioille. Valtaa ei siis olla keskittämässä presidentin vaan maan tasavaltalaisen ihanteen mukaisesti osavaltioille. Ne ovatkin loppuviimeksi merkittävin pidäke presidentin vallalle.

YMMÄRRETTÄVÄSTI Suomessa opetusministeriön lakkauttaminen tuntuu katastrofaaliselta, mutta Yhdysvalloissa tilanne on toinen, ja se johtuu käsityksestä valtiosta.

Meille valtio on kaikki kaikessa. Valtio pitää viime kädessä huolen kansalaisesta ja lähtökohtaisesti luotamme valtioon.

Yhdysvalloissa tilanne on aivan päinvastainen ja valtioon suhtaudutaan lähtökohtaisesti epäluuloisesti sen pyrkiessä kaikin tavoin rajoittamaan yksilönvapauksia sekä osavaltioiden oikeuksia.

Kansakunnan perustajaisät halusivat luoda mahdollisimman heikon liittohallituksen, jolle annettiin käytännössä vain ulko- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvia tehtäviä sekä rajatusti taloudellista valtaan kuten vallan päättää tulleista. Kaikki muu kuuluu osavaltioiden hoidettaviksi. Tämä on syytä Suomessa tiedostaa kun analysoidaan Yhdysvaltain tapahtumia Trumpin toisella virkakaudella.

AVAINSANAT

Vuosien vääntö päättyy: joko nyt saamelaiset saavat käräjälakinsa?

Tuomas Aslak Juuso saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta kertovassa tiedotustilaisuudessa 28. lokakuuta 2021.

Eduskunta ratkaisee ensi viikolla kantansa yli kymmenen vuoden ajan hiertäneeseen saamelaiskäräjälakiin. Tai niin sen toivotaan, uskotaan ja myös pelätään tekevän.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen saavutusta kiitellään yhtä lukuunottamatta myös oppositiopuolueissa.

Lain useille hallituskausille venähtäneeseen synnytykseen osallistunut, nykyinen saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso luonnehtii rupeamaa hurjaksi.

– Olen tavannut kahden vuoden aikana 130-140 kansanedustajaa ja keskustellut useimpien kanssa käräjälaista 5-10 kertaa. Saamelaisyhteiskunnan laaja vaikuttamistyö edellisellä eduskuntakaudella ja nyt, on se käsittämätön asia, Juuso toteaa ja pitää pitkän tauon.

– Meillä poliittinen kenttä ei ole väsynyt. Olemme jaksaneet tätä vääntää.

JUUSO OLI saamelaiskäräjien edustajana Orpon hallituksen muodostamista edeltävissä neuvotteluissa. Erityiskiitos menee hallituspuolue RKP:lle, joka on laki edistänyt useissa hallituksissa.

– RKP on tehnyt hurjan työn.

Juuso kiittelee myös pääministeri Orpoa, joka on pitänyt yllä asianmukaisia yhteyksiä saamelaiskäräjien, eduskunnan ja hallituksen välillä. Juuson mukaan pääministeri on tehnyt selväksi, että laki menee läpi.

– Hän on todennut, että he ovat tästä hallitussopimuksessa ja ohjelmassa sopineet, sillä mennään maaliin asti ja laki viedään läpi.

Samanlaista viestiä on Juuson mukaan kuultu myös perussuomalaiselta oikeusministeri Leena Mereltä, jonka kanssa lakiesityksestä on neuvoteltu.

ISOIMPANA kantona kaskessa on useilla hallituskausilla ollut nykyinen oppositiopuolue keskusta.

Viesti keskustan erikoisesta jarruttajan roolista tulee läpi myös Juuson saamelaiskäräjien sivuille koostamasta raportista, jonka hän kirjoitti lakiesityksen kaaduttua Sanna Marinin (sd) hallituskaudella.

Marinin kaudella keskustaa johti Annika Saarikko, joka ei Juuson mukaan suostunut saamelaiskäräjien edustajia kertaakaan tapaamaan.

– Oli kovin kummallista, että kun pyysimme virallisesti tapaamista Saarikon kanssa, niin ne eivät koskaan toteutuneet.

Keskustan kansanedustajat vastustavat poliittisista syistä saamelaisten oikeutta määritellä itsemääräämisoikeuteen kuuluvia saamelaisuuden kriteerejä.

Vastustus tuli esiin eduskunnan täysistunnossa myös keskiviikkona, kun eduskunta äänesti kumoon perustuslakivaliokunnan keskustalaisten jäsenten vastalauseen.

KESKUSTA vastusti muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen keskeisesti liittyviä pykäliä 3 ja 9.

Kolmas pykälä määrittelee nykylaissa sen, millä kriteereillä henkilö voidaan valita käräjävaalien vaaliluetteloon. Toisin sanoen lakiin on kirjattu saamelaisuuden kriteerit, jotka uusi lakiesitys poistaa. Saamelaisuuden määrittely jää jatkossa saamelaiskäräjien itsensä huoleksi.

Yhdeksäs pykälä puolestaan vahvistaa saamelaiskäräjien asemaa ja velvoittaa kuntia ja alueviranomaisia neuvottelemaan käräjien kanssa saamelaisiin liittyvistä asioista.

– Keskustalaiset yhtyivät perustuslakivaliokunnassa valiokunnan perusoikeusarvioon, jonka mukaan saamelaiskäräjälaissa on keskeistä saamelaisten itsemääräämisoikeus. Sille perustalle laki ja siinä ehdotettavat muutokset on rakennettu.

– Jos itsemääräämisoikeus ollaan valmiita tunnistamaan perusoikeuksien näkökulmasta Suomea velvoittaviksi, niin olettaisi, ettei näiden periaatteiden hyväksyminen olisi myöskään poliittisesti vaikeaa.

AINA keskusta ei ole saamelaisten oikeuksien toteutumista jarruttanut. Juuson mukaan 1970-luvulta aina 1990-luvulle saakka puolue on ollut monien saamelaisten poliittinen koti.

– Jos ajatellaan saamelaiskäräjien perustamista, keskustalainen oikeusministeri Hannele Pokka valmisteli tämän lain ja se tuli voimaan 1995. Jotakin on tapahtunut tässä viimeisen 20-30 vuoden aikana, joka on merkittävästi linjaa muuttanut.

Vaikka Orpon hallitus nyt saamelaiskäräjälain uudistaa, nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei ole pyynnöistä huolimatta koskaan virallisesti tavannut saamelaiskäräjien edustajia.

– Olemme kyllä (tapaamista) pyytäneet.Valtiovarainministerillä saamelaiskäräjien budjettiasiat ovat hyvin keskeisiä.

Somekuvien perusteella Purra on kyllä tavannut niin kutsuttuja statuksettomia eli metsäsaamelaisia, joiden riveistä nykyistä lakiesitystä vastustetaan. Osa saamelaisista on tästä päätellyt, ettei Purra ilman hallitusohjelman kirjausta lakimuutosta kannattaisi.

Juuson mukaan lakimuutoksen ytimessä on kysymys saamelaista äänestä. Saako se olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

– Onko se ääni saamelaiselle kansalle hyväksyttävien objektiivisten kriteerien kautta hyväksytty vai joidenkin muiden päättämiä. Tälläkin hetkellä jotkut kansanedustajat haluavat päättää mitkä ne objektiiviset kriteerit ovat, jolloin he haluavat suomalaisina edustajina ottaa sen päätösvallan itselleen eikä antaa sitä saamelaiskäräjille.

Juuso muistuttaa, että saamelaiskäräjät on eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen hyväksynyt noin 80 prosentin enemmistöllä. Se riittäisi eduskunnassa perustuslain nopeutettuun säätämisjärjestykseen.

– Se on huomattava saamelaisten ääni, jonka mukaan näillä kriteereillä on mentävä.

KORKEIMMALLA hallinto-oikeudelle on ollut pian poistuvan lappalaispykälän kohdalla kolmen vuosikymmen aikana vuoden aikana Juuson laskujen mukaan kuusi eri tulkintalinjaa.

– Se osoittaa, että tämä on ollut hankala myös tulkittava myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Uuden lain myötä saamelaiskäräjät päättää itse ketkä se vaaliluetteloon kelpuuttaa. Polveutumiskysymysten tilalle on nousemassa muun muassa kielikriteeri, joka ei Juuson mukaan ole ollut hankala sovellettava.

– Yli 6000 henkilön vaaliluettelossa suuri osa on hyväksytty sinne kieliperusteella. Tämä osa, joka on siellä vastoin käräjien vaalilautakunnan päätöksiä on vähän yli sata henkilöä. Kielikriteerin soveltaminen on osoittautunut toteutettavissa olevaksi.

AVAINSANAT

Näin puolustusministeri Häkkänen vastaa opposition arvosteluun

Kokoomuksen Antti Häkkänen puhuu eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 3. kesäkuuta.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan perusteellisempi keskustelu puolustusmenojen nostamisesta käydään opposition kanssa syksyllä. Ministerin mukaan hallitus päättää paljonko puolustusbudjettia kasvatetaan.

Suomi on Naton puolustusministerikokouksessa sitoutunut nostamaan puolustusbudjetin tason 5 prosenttiin bruttokansantuotteessta. Oppositiosta on arvosteltu, että hallitus päätti Suomen kannan kuulematta kaikkia puolueita.

– Naton prosessi ja aikataulu oli käytännössä muutamia viikkoja. Suomessa piti muodostaa kanta hyvin kiireesti, Häkkänen kommentoi eduskunnassa.

– Alusta lähtien on sanottu, että Naton esitys puolustusmenojen nostamiseksi tulee hyvin todennäköisesti ihan kesän kynnyksellä. Meillä oli nytkin pari kolme viikkoa aikaa tätä kansallisesti järjestellä. Sen takia käytiin pikainen keskustelukierros tästä asiasta ja sanottiin, että syksyllä voidaan käydä perusteellisempi, heti kun eduskunta palaa tauolta, ministeri jatkaa.

SYKSYN ”perusteellisemmasta parlamentaarisesta prosessista” kerrottiin Häkkäsen mukaan eduskuntapuolueiden johtajille ja ryhmäjohdolle jo muutama viikko sitten.

Häkkäsen mukaan syksyllä käydään läpi se, mihin puolustuksen lisärahat aiotaan käyttää. Samalla katsotaan ovatko kaikki puolueet sitoutuneet vahvistamaan Suomen puolustustusta.

– Maavoimien uudistaminen uudistaminen ja vahvistaminen on se keskeisin iso asia, johon nämä kasvavat puolustusmenot tullaan käyttämään.

Oppositio ei Häkkäsen mukaan päätä siitä, paljonko rahaa puolustukseen käytetään tai miten lisäpanostuksen rahoitetaan. Talouspolitiikan kokonaisuus on hallituksen heiniä. Se, miten tulevan kymmenen miljardin puolustusmenot seuraavalla vaalikaudella rahoitetaan riippuu Häkkäsen mukaan tulevan hallituksen väristä.

– Puolustusmenojen rahoitus järjestetään seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

– Oppositiolla on päätösvaltaa siinä mielessä, että jokainen puolue saa muodostaa oman kantansa, että tukevatko he tätä Naton puolustusmenojen tavoitetasoa. Mutta jokainen hallitus aina vuorollaan päättää, että käytetäänkö siihen aidosti määrärahoja.

AVAINSANAT

SDP:stä sivallus: ”Orpo-Purran hallitus tulee rikkomaan Suomen ennätyksen velkaantumisessa”

Orpo-Purran hallitus tulee rikkomaan Suomen ennätyksen velkaantumisessa ja suurin syy hallituksen talouspolitiikan epäonnistumiseen löytyy työllisyydestä, arvostelee SDP:n eduskuntaryhmä.

Seppo Eskelisen (sd.) pitämässä puheessa ryhmä ryöpyttää hallitusta olan takaa.

– Kuinka monen kahvilan, ravintolan, parturin tai siivousyrityksen pitää vielä laittaa lappu luukulle, ennen kuin hallitus herää ja ymmärtää muuttaa linjaansa?

Eskelisen mukaan SDP jakaa huolen julkisen talouden vakauttamisesta. Puolue on myös kertonut vaihtoehdostaan.

– Veronkevennykset tulee suunnata pieni- ja keskituloisille luottamusta ja ostovoimaa vahvistamaan, kuten SDP on pitkään esittänyt, hän mainitsei esimerkkinä.

Eskelinen muistutti, että myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut hallituksen toimille tylyn tuomion.

– Te olette kasaamassa seuraavalle hallitukselle sellaista kuormaa, jota ei ennen olen nähty.

Eduskunnassa keskustellaan tänään hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta.

AVAINSANAT

Vaalirahojen ilmoitusrajoja nostetaan: 1999 euron lahjoittaja voi jäädä piiloon

Eduskunta on päättänyt korottaa vaalirahoituksen ilmoitusrajoja niin, että aiempaa suurempia summia voi jatkossa lahjoittaa niin sanotusti nimettömänä. Eduskunnan täysistunto sinetöi päätöksen keskiviikkona.

Jatkossa ilmoitusrajat ovat eduskunta-, presidentin-, EU- ja aluevaaleissa 2 000 euroa ja kuntavaaleissa 1 100 euroa. Nykyisin rajat ovat 1 500 euroa ja 800 euroa.

Rajoja pienempien summien lahjoittajia ei tarvitse kertoa julkisuuteen. Vaalirahoitusta valvovalla viranomaisella on kuitenkin oikeus tarkistaa myös tätä pienemmät lahjoitukset.

Muutos ei sisältynyt hallituksen alkuperäiseen esitykseen, vaan sitä esitti eduskunnan perustuslakivaliokunta mietinnössään.

Muutosta vastaan äänestivät täysistunnossa viime viikolla vasemmistoliitto, vihreät ja SDP. Keskiviikkona äänestettiin enää mietinnön ja vihreiden esittämien lausumien välillä, joita ei hyväksytty.

Näistä vain vasemmistoliiton edustaja Johannes Yrttiaho vastusti muutosta perustuslakivaliokunnassa. Hän jätti mietintöön vastalauseen.

SDP:n edustaja Ville Skinnari ja vihreiden Fatim Diarra hyväksyivät vielä valiokunnassa mietinnön. Puolueet heräsivät vastustamaan muutosta siitä käydyn julkisen keskustelun jälkeen.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA perusteli korkeampia ilmoitusrajoja elinkustannusten nousulla.

Valiokunta katsoi, että rajojen reaalinen arvo pysyy samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin. Tällä muutosta perusteli STT:lle myös valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.).

Vastaan ollut vasemmistoliiton Yrttiaho sanoi vastalauseessaan, että vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää.

Oikeusministeriö ei nähnyt rajojen nostamiselle perusteita, kun perustuslakivaliokunta pyysi siltä lausuntoa asiasta.

-  Lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin, ministeriö lausui.

AVAINSANAT