Helsingin sote-rahat jakavat hallitusta – Orpon lausunto enteilee muutosta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 5. helmikuuta.

Valtiovarainministeriö lähetti hiljattain lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, joka edellyttäisi Helsingin hyvinvointialuetta maksamaan takaisin 35 miljoonaa euroa soten siirtymätasausrahoja. Hallituksen sisällä ollaan esityksen järkevyydestä eri linjoilla.

Esitys on herättänyt tuoreeltaan voimakasta kritiikkiä myös päähallituspuolue kokoomusta edustavalta Helsingin pormestarilta Juhana Vartiaiselta ja kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonovilta. Helsingin hyvinvointialue on tehnyt ylijäämäisen tuloksen eikä 35 miljoonan leikkausta voi pitää kannustavana.

Lausunnoilla olevan pohjaesityksen vastuuministeri on kokoomuksen alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen. Demokraatti ei ole tänään tavoittanut Ikosta eduskunnasta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa kannustavuuden ajatusta hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hänen voi kuitenkin tulkita myös antavan ymmärtää, että esitystä tullaan muuttamaan Helsingin hyväksi.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi Demokraatille eduskunnassa.

Myös Daniel Sazonov on arvostellut esitystä.

– Hän on tuleva pormestari ja hän pitää Helsingin puolia, minkä ymmärrän oikein hyvin. Teemme ratkaisut lausuntokierroksen jälkeen ja tehdään Helsinginkin kannalta hyvä malli.

Perussuomalaisten pormestariehdokas, elinkeinoministeri Wille Rydman ei halua kommentoida lausunnoilla olevaa pohjaesitystä tai sen kannustavuutta.

– Minusta lähinnä kiusaannuttavinta on se, että tästä asiasta pitävät ääntä sellaiset poliitikot ja sellaiset puolueet, jotka ovat itse käyttäneet Helsingin varoja äärimmäisen vastuuttomasti. Meillä on satojen miljoonien siltahankkeita, joiden budjetit paukkuvat koko ajan.

– Saamme jatkuvasti kuulla, että Helsingin kaupunki on investoinut aivan vääriin paikkoihin. Tietojärjestelmät maksavat kymmeniä miljoonia, sitten niitä ei oteta edes käyttöön. Ja tällaiset poliitikot sitten täällä itkevät, että onpas ikävää, jos ei valtiolta saada vielä enemmän rahaa omiin hassattuihin hankkeisiin, Rydman toteaa.

PERUSSUOMALAISTEN Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, sisäministeri Mari Rantanen sanoo suoraan kantansa 35 miljoonan euron leikkaukseen.

– Sehän on huono asia tietysti. Se ei kannusta säästämään.

Pitäisikö tämä esitys vetää pois, sehän on vasta lausunnoilla?

– Katsotaan nyt mitä sen kanssa sitten tehdään.

Millaiset terveiset ministeri Ikoselle?

– En minä nyt tässä lähetä terveisiä.

KD:N puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sen sijaan pitää Helsingin saamien siirtymätasausrahojen leikkausta hyvänä ideana.

– Minusta se on järkevää ottaen huomioon monien muiden alueiden vastaavanlaisen hankalan taloudellisen tilanteen.

Miten se kannustaa tekemään ylijäämää?

– Taustalla on edellisen hallituksen hyvä sotelaki, joka ei nimenomaisesti kannusta tekemään tätä. Eli tässä yritetään nyt juurikin auttaa hyvinvointialueita, joita rahoituslaki ei valitettavasti ole auttanut.

RKP:N puheenjohtaja Anders Adlercreutz ymmärtää lakiluonnosta arvostelleita helsinkiläisiä.

– Ymmärrän hyvin Helsingin kritiikin myös kannustimien näkökulmasta ja esitystä on luonnollisesti arvioitava palaute huomioon ottaen lausuntokierroksen päätyttyä, se on normaalia toimintaa, Adlercreutz sanoo.

HALLITUSNEUVOS Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöstä sanoo, että Helsingin 35 miljoonan ehdotettu leikkaus vuosilta 2026 ja 2027 olisi kertaluonteinen. 2026 leikkaus olisi 15 miljoonaa ja 2027 20 miljoonaa.

Säästötoimenpide on linjattu viime keväänä julkisen talouden suunnitelmassa (JTS).

Pysyvinä muutoksina hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuutta rahoituksessa nostetaan vuodesta 2026 lukien.

Tämä hyödyttäisi Helsinkiä, koska Helsinki on onnistunut satsaamaan hyvinvoinnin ja terveyden toimiin. Voimassaolevan lain mukaan siirtymätasauksesta vähennettäisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella syntyvä rahoituksen kasvu vuodesta 2026 eteenpäin. Nyt ehdotetaan, että tätä ei tehtäisi.

Jos hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuo lisää rahoitusta, alueet saisivat pitää sen. Nykyluvuilla Helsinki hyötyisi 13 miljoonaa euroa pysyvästi vuodesta 2026 lukien.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) huomauttaa Helsingin saaneen sote-rahaa muita alueita enemmän.

– Mikään alue ei tietenkään halua luopua rahoista, mutta Helsinki on tässä myös saanut huomattavasti enemmän. Siirtymätasaus on yksi asia. Toinen on jälkikäteistarkastuksen laskeminen koko maan tasolla ja jakaminen alueittain. Yksityiskohtiin ei ole tässä vaiheessa vielä sanottavaa. Rahoitusmalli itsessään on puutteellinen. Se ei kohtele alueita tasaisesti.

Onko Helsingiltä oikein ottaa 35 miljoonaa euroa?

– En mene nyt siihen, mikä on oikein ja mikä on väärin. Katsotaan mihin tässä päädytään.

Lisätty valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit klo 16.10.

SDP moukaroi hallitusta välikysymyskeskustelussa: ”Perussuomalaisetkin päätyivät laittamaan nimensä ratkaisun alle”

Opposition yhteinen välikysymys arjen kustannuksista puhuttaa tänään eduskunnassa. SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma arvosteli hallitusta esittelypuheessa voimakkaasti.

– Tällä hallituksella tuntuu löytyvän aina aikaa kuunnella yhteiskunnan hyvätuloisten toiveita, mutta kun vuoroaan odottaa tavallinen suomalainen työssäkäyvä, siirtyy hänen vuoronsa aina jonossa eteenpäin.

Heinäluoma muistutti, että hallitus on leikannut toimeentuloturvaa, korottanut terveydenhuollon maksuja ja poistanut suojaosan, joka helpotti pienenkin työkeikan vastaanottamista.

– Nämä päätökset ovat osuneet myös samoihin ihmisiin. Suuremmat laskut kohdataan saman keittiönpöydän äärellä.

ERITYISEN paljon puhuttu bensan hintakin puhututti. Heinäluoman mielestä hallituksen bensasovusta tuli varsinainen floppi.

– Paljon puheita, mutta vähän villoja. Suurin osa työmatka-autoilijoista ei tästä hallituksen sovusta juuri hyödy. Perussuomalaisetkin päätyivät laittamaan nimensä ratkaisun alle, mutta sen jälkeen haukkuivat julkisesti oman hallituksensa ja pääministeri Orpon.

Heinäluoma nosti esiin perussuomalaisten ryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän sanat: ”Joku ratkaisu täytyi löytää, kun hallitus näyttää olevan varsin toimintakyvytön tässä asiassa ja pääministerin kasvotkin täytyi pelastaa”.

– Onko siis niin, että hallitus on toimintakyvytön, kuten perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja toteaa?

Kaikkia Heinäluoman puheessaan mainitsemia esimerkkejä yhdistää päätösten kasautuminen, vaikka eduskunnassa asiakasmaksut, työttömyysturva, liikkuminen ja asuminen käsitellään erillisinä asioina.

– Kotona ne maksetaan samasta kukkarosta. Työttömäksi jäävän asumismenot jatkuvat, vaikka tulot pienenevät. Pitkäaikaissairaan hoitokulut toistuvat. Osa-aikatyöläisen työmatka voi maksaa yhtä paljon kuin kokoaikaisen, vaikka palkka jää pienemmäksi.

HEINÄLUOMA tiivisti, että opposition vaatimukset ovat selkeät ja kohtuulliset.

– Välttämättömistä työmatkoista pitää selvitä eri puolilla Suomea. Puhdasta sähköä pitää riittää kohtuulliseen hintaan. Hoitoon pitää päästä ajoissa, eivätkä maksut saa muodostua sen esteeksi. Asumisen jälkeen pitää jäädä rahaa muihinkin välttämättömiin menoihin. Myös lyhyen työn vastaanottamisen pitää parantaa toimeentuloa.

Puheensa lopuksi Heinäluoma esittiä tavan mukaan, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslauseen:

”Hallitus ei ole riittävästi turvannut suomalaisten toimeentuloa ja välttämättömien palvelujen saavutettavuutta arjen kustannusten noustessa. Sen omat päätökset ovat heikentäneet erityisesti pienituloisten ja sairaiden mahdollisuuksia pärjätä. Näin ollen eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.”

DEMARIRYHMÄN puheessa Piritta Rantanen jatkoi arvostelua muun muassa bensapaketista.

– Kaikkein suurin vedätys on, että hallituksen piti helpottaa pitkää työmatkaa ajavien tilannetta. Kävikin ilmi, että suurimmalla osalla työmatkavähennystä hyödyntäviä verotus kiristyy! Siis kiristyy, vaikka tarkoitus oli päinvastainen. Onhan tämä aika härskiä.

Rantanen luetteli SDP:n neljä keinoa helpottamaan arjen kustannuksissa.

– Autetaan työssäkäyviä korottamalla työmatkavähennystä niin, että autoilijat huomaavat sen kukkarossaan.

– Parannetaan pienituloisten tilannetta palauttamalla työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat.

– Korotetaan kotitalousvähennystä, mikä tuo helpotusta perheille ja töitä pienyrittäjille.

– Kohtuullistetaan terveydenhuollon asiakasmaksujen jättikorotuksia, jotta sairastuminen ei koidu kenellekään kohtuuttomaksi taakaksi.

AVAINSANAT

Leikkausuhka vei työpaikat: Sateenkaariperheet ry irtisanoo henkilökuntansa

Perhevalmennusta ja vertaistukea järjestävä Sateenkaariperheet ry -järjestö kertoo irtisanovansa koko henkilökuntansa valtion tukileikkausten takia.

Lähes 30-vuotiaalla järjestöllä on kymmenen työntekijää, jotka kaikki saavat nyt lähtöpassit portaittain ensi vuoden alusta alkaen.

Jos valtio peruu edes osan varoittamistaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksista, työsuhteet voivat jatkua jossain muodossa.

Moni samassa tilanteessa oleva järjestö on taloudellisista ja tuotannollisista syistä joutunut jakamaan potkuja henkilökunnalleen jo tänä syksynä, koska valtion STEA-avustusten kohtalo ratkeaa vasta tammikuussa.

Sateenkaariperheet ry sanoo tiedotteessaan, että se yrittää pitää kohtaavan työn ja muun toimintansa käynnissä irtisanomisaikanakin.

Järjestö jakaa neuvontaa sekä järjestää tukipalveluita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöasioissa nimenomaan perheille, lapsille ja vanhemmille.

Sillä on oman ilmoituksensa mukaan vuosittain asiakkaana yli tuhat perhettä.

HALLITUS on suunnitellut leikkaavansa ensi vuonna jaettavista STEA-avustuksista 84 miljoonaa euroa. Jo tälle vuodelle ilmoitetut leikkaukset veivät järjestörahasta 30 miljoonaa.

Hyvinvointiala Hali on laskenut, että avustusten pienentäminen voi poistaa jopa 40 prosenttia alan järjestöistä.

Muun muassa Sexpo irtisanoi jo koko henkilökuntansa, ja alan kattojärjestö Soste puolet kaikista työntekijöistään.

Jouni Kemppainen: Myös köyhemmät ehdokkaat ansaitsevat päästä esille vaaleissa

Varakkaat ehdokkaat saavat helposti ostettua itselleen näkyvyyttä somessa ja vaalimainonnassa. Yhtä tärkeää olisi päästää ne vähävaraisemmatkin politiikan tekijät esiin edes julkisilla paikoilla, kirjoittaa kolumnistimme Jouni Kemppainen.

Eduskuntavaalit lähestyvät, ja tuhannet ehdokkaat ja heidän tukijansa ovat aloittaneet uurastuksen, joka takaa tähän maahan demokratian, mielipidevapauden ja moniarvoisen keskustelun.

Mutta saavatko nämä kansalaisyhteiskunnan sankarit ansaitsemansa arvostuksen ja tasapuolisen tuen tärkeälle työlleen?

Eivät saa.

Omaa ja ystäviensä aikaa ja rahaa poliittiseen työhön käyttävät ihmiset saavat liian usein osakseen omitusta vähättelyä ja matalamielistä naljailua oman edun edistämisestä tai itsekkyydestä.

Aivan liian harvoin kansanedustajat, kunnanvaltuutetut tai vaikkapa seurakuntien hallintohenkilöt saavat kiitosta siitä, että hoitavat toistenkin asioita meidän puolestamme.

Demokraattinen päätöksenteko voi tuntua hitaalta junnaamiselta, mutta vaihtoehdot sille ovat edelleen vähissä.

Venäjän, Valko-Venäjän tai vaikkapa Yhdysvaltojen tilanne ovat siitä valitettavan konkreettisia esimerkkejä.

TOKI POLITIIKASSA on varjopuolensa ja kähmintänsä, kuten valpas mediamme auliisti kertoo.

Tässäkin suhteessa poliittinen järjestelmämme osoittaa voimansa. Harvaa muuta yhteiskunnan osa-aluetta julkinen sana valvoo yhtä tehokkaasti.

Monissa yrityksissä, yhdistyksissä, järjestöissä tai muissa yhteisöissä juonitellaan, kähmitään tai ajetaan omaa etua kaikessa rauhassa. Tämä peri-inhimillinen toiminta ei vain tule siellä esiin samalla tavalla kuin politiikassa.

Sen sijaan poliittisen järjestelmän onnistumisten kertomisessa media ei onnistu. Muutokset nähdään liian usein yksittäisten henkilöiden tai puolueiden saavutuksina, ei niinkään poliittisen kokonaisuuden toiminnan tuloksena.

Kun lähestyvissä eduskuntavaaleissa kohtaat minkä tahansa puolueen edustajan esite kourassaan, osoita hänelle arvostusta.

Voimalla on aidossa demokratiassa aina vastavoimansa ja lopputulos on usein yhdistelmä näistä molemmista.

JOTTA DEMOKRATIAMME edelleen kehittyisi, sitä olisi muistettava vaalia.

Kun lähestyvissä eduskuntavaaleissa kohtaat minkä tahansa puolueen edustajan esite kourassaan, osoita hänelle arvostusta, vaikka olisit asioista eri mieltä.

Saman kunnioituksen ansaitsevat kojuja pystyttävät vapaaehtoiset, jotka tarjoavat meille ohikulkijoille kahvia, pullaa tai makkaraa.

Samalla he tarjoavat mahdollisuuden sanan- ja mielipiteenvapauden ilmenemiselle tärkeässä tilanteessa ennen vaaleja.

Erityisen tärkeää tämä on niille ehdokkaille, joiden omat varat ovat vähäiset.

Ilman heitä demokratia muuttuu puhtaaksi rahan vallaksi, jolloin menestys vaaleissa hankitaan massiivisilla kymmenien tuhansien eurojen panostuksilla mainontaan ja markkinointiin.

Yhdysvalloissa raha on jo pitkään sanellut rajat sille, kenellä on yleensä mahdollisuus yltää ehdokkaaksi

Yhdysvalloissa raha on jo pitkään sanellut rajat sille, kenellä on yleensä mahdollisuus yltää ehdokkaaksi merkittävissä vaaleissa. Aivan vierasta tämä kehitys ei ole meilläkään.

Tätä esimerkkiä on syytä kavahtaa ajoissa.

ERITYINEN TEHTÄVÄ yhteisen kansallisen edun varmistamiseksi on julkisilla yhteisöillä, yrityksillä ja vaikkapa pankeilla.

Osuuspankit kohtuullistivat äskettäin tiekuntien ja muiden yleishyödyllisten pienten yhdistysten palvelumaksuja.

Seuraava askel olisi helpottaa esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkaiden tukiyhdistysten varainhankintaa yksinkertaistamalla menettelyjä vaikkapa aivan maksuttomuuteen asti.

Sama koskee myös muita pankkeja, vaikka poliittisten yhdistysten toiminta tuntuisi kuinka vieraalta.

Väylävirastokin voisi sallia poliittisen vaikuttamisen rautatieasemillaan ehdottoman kiellon sijasta.

Osa kauppakeskuksista on jo oivaltanut poliittisen toiminnan merkityksen ja loppujenkaan ei kannata ehdokkaiden esiintymistä auloissaan kavahtaa.

Väylävirastokin voisi sallia poliittisen vaikuttamisen rautatieasemillaan ehdottoman kiellon sijasta.

Kunnat, järjestöt ja yhdistykset voisivat ennakkoluulottomasti tarjota halukkaille ehdokkaille aktiivisesti mahdollisuuksia puheisiin ja paneeleihin.

Poliitikkoja ei kannata pelätä. Harvat julkisilla paikoilla toimintojaan esittelevät yritykset tai yhteisöt ovat heitä tärkeämpiä.

Meille kaikille.

Vaalipiirijako muuttui – eduskunta menettää yhden hämäläisen kansanedustajan

Väestölaskentatietojen päivittämisen takia kahdessa vaalipiirissä jaossa olevien eduskuntapaikkojen määrä muuttuu.

Oikeusministeriö kertoo määritelleensä nyt ensi kevään eduskuntavaaleja varten vaalipiirien paikkajaot uudelleen.

Asukasmäärä vaikuttaa niihin: mitä enemmän alueella asuu ihmisiä, sitä enemmän sieltä pitää valita myös kansanedustajia.

Edellisvaaleihin verrattuna nyt Varsinais-Suomen vaalipiiri saa yhden edustajapaikan lisää, ja Hämeen vaalipiiri menettää yhden paikan.

Ensi kevään vaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiiristä valitaan siis 18 kansanedustajaa ja Hämeen vaalipiiristä 13.

Muissa Suomen vaalipiireissä jako säilyi ennallaan.

Eduskuntavaaleissa valitaan yhteensä 200 kansanedustajaa.

Suomi edelleen työttömyystilastojen surkein – Näkkäläjärvi: ”Hallituksen tarina ei pysy kasassa”

Mikkel Näkkäläjärvi.

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi arvostelee voimakkaasti hallituksen työllisyyspolitiikkaa ja vaatii pääministeri Petteri Orpoa (kok.) lunastamaan katteettomat puheensa työttömyydestä.

Perjantaina julkaistut Eurostatin tuoreimmat tilastot EU-alueen työttömyydestä asettavat Suomen jälleen kärkeen Euroopan korkeimman työttömyyden maana.

– Orpon-Purran hallituksen surullisena saldona on koko EU:n korkein työttömyys ja heikoin kehitys. Työttömyys on tämän hallituksen vahtivuorolla noussut liki neljä prosenttiyksikköä ja ero seuraavaan on puolitoista prosenttiyksikköä. Myös Suomen työttömyyslukujen ero EU:n keskiarvoon on häkellyttävän suuri, Näkkäläjärvi sanoo tiedotteessaan.

EU-maiden työttömyysasteen keskiarvo on 6,5 prosenttia, kun Suomen työttömyysaste puhkaisi syyskuussa 11 prosentin rajan. Ero EU:n keskiarvoon on revennyt 4,5 prosenttiyksikköön.

LOKAKUUN tilastossa Suomen työttömyys kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä samaan aikaan, kun seitsemässä Euroopan maassa työttömyys väheni ja 13 maassa pysyi ennallaan.

– Suomen työttömyys tulee edelleen ylös, kun valtaosalla Euroopan maista tilanne joko paranee tai pysyy vakaana. Hallituksen tarina ei pysy kasassa, työssäkäyvien oikeuksia ja turvaverkkoja heikentämällä ei synny uusia työpaikkoja. Jättämällä suomalaiset yksin kasvavien arjen kustannusten kanssa kuuntelemaan Purran suurien saksien kilinää hallitus on tukahduttanut kotimaisen kysynnän.

Pääministeri Orpo sanoi syyskuussa budjettiriihen yhteydessä, että suomalaisilla on lupa uskoa työttömyystilanteen lähtevän parantumaan “syksyn myötä”. Näkkäläjärvi peräänkuuluttaa pääministeriltä vastuuta löysistä lupauksista ja toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

– Kyllä pääministerillä on vastuu katteettomista puheistaan, kun syksy on kääntynyt jo loppuaan kohden ja työttömyys menee vain huonompaan suuntaan. Petteri Orpolla on velvollisuus kertoa, mihin toimiin hallitus ryhtyy jotta suomalaisille annettu lupaus työttömyystilanteen parantumisesta lunastetaan.

NÄKKÄLÄJÄRVI muistuttaa, että budjettiriihessä Orpo sulki erikseen pois koetellusti toimivan ja välittömästi vaikuttavan työllisyystoimen, eli työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttamisen.

– Suojaosien palauttaminen helpottaisi välittömästi tilapäisen ja keikkatyön vastaanottamista työttömille ja parantaisi kymmenien tuhansien kotitalouksien ostovoimaa. Se olisi toteutettavissa murto-osalla yhteisöveron miljardialen kustannuksista, jota muun muassa VATT:n Roope Uusitalo on arvostellut koko hallituskauden huonoimmaksi päätökseksi. Orpon ei kannattaisi tehdä tästä nyt arvovaltakysymystä, vaan myöntää reilusti, että virheitä tuli tehtyä ja korjata ne.

– Tällä hallituksella on ollut joka vuosi varaa tehdä veronkevennyksiä kaikkein suurituloisimmille ihmisille. Kun tavalliset ihmiset kamppailevat arjen kustannusten ja työttömyyden noustessa, hallitus ei voi väittää, ettei sillä ole mahdollisuutta tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi. Orpon ja Purran johdolla hallitus on päättänyt jäädä historiaan työttömyyden ja toivottomuuden hallituksena, Näkkäläjärvi sanoo.