Helsingin sote-rahat jakavat hallitusta – Orpon lausunto enteilee muutosta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 5. helmikuuta.

Valtiovarainministeriö lähetti hiljattain lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, joka edellyttäisi Helsingin hyvinvointialuetta maksamaan takaisin 35 miljoonaa euroa soten siirtymätasausrahoja. Hallituksen sisällä ollaan esityksen järkevyydestä eri linjoilla.

Esitys on herättänyt tuoreeltaan voimakasta kritiikkiä myös päähallituspuolue kokoomusta edustavalta Helsingin pormestarilta Juhana Vartiaiselta ja kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonovilta. Helsingin hyvinvointialue on tehnyt ylijäämäisen tuloksen eikä 35 miljoonan leikkausta voi pitää kannustavana.

Lausunnoilla olevan pohjaesityksen vastuuministeri on kokoomuksen alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen. Demokraatti ei ole tänään tavoittanut Ikosta eduskunnasta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa kannustavuuden ajatusta hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hänen voi kuitenkin tulkita myös antavan ymmärtää, että esitystä tullaan muuttamaan Helsingin hyväksi.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi Demokraatille eduskunnassa.

Myös Daniel Sazonov on arvostellut esitystä.

– Hän on tuleva pormestari ja hän pitää Helsingin puolia, minkä ymmärrän oikein hyvin. Teemme ratkaisut lausuntokierroksen jälkeen ja tehdään Helsinginkin kannalta hyvä malli.

Perussuomalaisten pormestariehdokas, elinkeinoministeri Wille Rydman ei halua kommentoida lausunnoilla olevaa pohjaesitystä tai sen kannustavuutta.

– Minusta lähinnä kiusaannuttavinta on se, että tästä asiasta pitävät ääntä sellaiset poliitikot ja sellaiset puolueet, jotka ovat itse käyttäneet Helsingin varoja äärimmäisen vastuuttomasti. Meillä on satojen miljoonien siltahankkeita, joiden budjetit paukkuvat koko ajan.

– Saamme jatkuvasti kuulla, että Helsingin kaupunki on investoinut aivan vääriin paikkoihin. Tietojärjestelmät maksavat kymmeniä miljoonia, sitten niitä ei oteta edes käyttöön. Ja tällaiset poliitikot sitten täällä itkevät, että onpas ikävää, jos ei valtiolta saada vielä enemmän rahaa omiin hassattuihin hankkeisiin, Rydman toteaa.

PERUSSUOMALAISTEN Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, sisäministeri Mari Rantanen sanoo suoraan kantansa 35 miljoonan euron leikkaukseen.

– Sehän on huono asia tietysti. Se ei kannusta säästämään.

Pitäisikö tämä esitys vetää pois, sehän on vasta lausunnoilla?

– Katsotaan nyt mitä sen kanssa sitten tehdään.

Millaiset terveiset ministeri Ikoselle?

– En minä nyt tässä lähetä terveisiä.

KD:N puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sen sijaan pitää Helsingin saamien siirtymätasausrahojen leikkausta hyvänä ideana.

– Minusta se on järkevää ottaen huomioon monien muiden alueiden vastaavanlaisen hankalan taloudellisen tilanteen.

Miten se kannustaa tekemään ylijäämää?

– Taustalla on edellisen hallituksen hyvä sotelaki, joka ei nimenomaisesti kannusta tekemään tätä. Eli tässä yritetään nyt juurikin auttaa hyvinvointialueita, joita rahoituslaki ei valitettavasti ole auttanut.

RKP:N puheenjohtaja Anders Adlercreutz ymmärtää lakiluonnosta arvostelleita helsinkiläisiä.

– Ymmärrän hyvin Helsingin kritiikin myös kannustimien näkökulmasta ja esitystä on luonnollisesti arvioitava palaute huomioon ottaen lausuntokierroksen päätyttyä, se on normaalia toimintaa, Adlercreutz sanoo.

HALLITUSNEUVOS Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöstä sanoo, että Helsingin 35 miljoonan ehdotettu leikkaus vuosilta 2026 ja 2027 olisi kertaluonteinen. 2026 leikkaus olisi 15 miljoonaa ja 2027 20 miljoonaa.

Säästötoimenpide on linjattu viime keväänä julkisen talouden suunnitelmassa (JTS).

Pysyvinä muutoksina hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuutta rahoituksessa nostetaan vuodesta 2026 lukien.

Tämä hyödyttäisi Helsinkiä, koska Helsinki on onnistunut satsaamaan hyvinvoinnin ja terveyden toimiin. Voimassaolevan lain mukaan siirtymätasauksesta vähennettäisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella syntyvä rahoituksen kasvu vuodesta 2026 eteenpäin. Nyt ehdotetaan, että tätä ei tehtäisi.

Jos hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuo lisää rahoitusta, alueet saisivat pitää sen. Nykyluvuilla Helsinki hyötyisi 13 miljoonaa euroa pysyvästi vuodesta 2026 lukien.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) huomauttaa Helsingin saaneen sote-rahaa muita alueita enemmän.

– Mikään alue ei tietenkään halua luopua rahoista, mutta Helsinki on tässä myös saanut huomattavasti enemmän. Siirtymätasaus on yksi asia. Toinen on jälkikäteistarkastuksen laskeminen koko maan tasolla ja jakaminen alueittain. Yksityiskohtiin ei ole tässä vaiheessa vielä sanottavaa. Rahoitusmalli itsessään on puutteellinen. Se ei kohtele alueita tasaisesti.

Onko Helsingiltä oikein ottaa 35 miljoonaa euroa?

– En mene nyt siihen, mikä on oikein ja mikä on väärin. Katsotaan mihin tässä päädytään.

Lisätty valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit klo 16.10.

Burnhamin hallitus aloitti työt, sähkövero heti leikkuriin

Britannian tuoreen pääministerin Andy Burnhamin hallitus kokousti tiistaina ensimmäistä kertaa.

Pääministerin kanslian mukaan Burnhamin hallituksen yksi ensimmäisistä toimista on leikata sähkön arvonlisäverotusta, mikä rahoitetaan perumalla Burnhamin edeltäjän Keir Starmerin hallituksen aikainen ohjelma digitaalisen henkilökortin käyttöönotosta.

Burnhamin mukaan Britannian kansalaiset ovat liian pitkään kamppailleet elinkustannusten kanssa.

- Sen täytyy muuttua. Sanoin haluavani antaa kansalaisille tilaa hengittää, ja juuri siitä nyt ilmoitan toisena päivänäni pääministerinä, Burnham kuvaili toimiaan kanslian tiedotteessa tiistaina.

Maanantaina virassaan aloittanut Burnham on luvannut myös muun muassa suurremonttia maan talouteen ja politiikkaan. Hänen hallituksensa on määrä julkistaa tämän vuoden aikana 10 vuoden suunnitelma Britannian kehittämiseksi.

Burnham on ehtinyt jo keskustella puhelimitse useiden maailman johtajien, kuten Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sekä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Britannian kansalaiset ovat liian pitkään kamppailleet elinkustannusten kanssa.

BURNHAM teki viimeiset ministerinimityksensä puoliltaöin tiistain vastaisena yönä paikallista aikaa.

Burnhamin tuoreessa hallituksessa ulkoministerinä toimii työnväenpuoluetta 2010-luvun alussa johtanut Ed Miliband.

Valtionvarainministeriksi valikoitui John Healey, joka toimi puolustusministerin tehtävissä Starmerin hallituksessa ennen eroaan kesäkuussa. Eron taustalla oli kamppailu kaavailluista puolustusinvestoinneista, jotka olivat Healeyn mukaan riittämättömällä tasolla.

Uudeksi puolustusministeriksi nousee entinen terveysministeri Wes Streeting. Streeting erosi toukokuussa terveysministerin pestistä. Erokirjeessään Streeting sanoi menettäneensä luottamuksen Starmerin johtajuuteen.

Streetingin kokemattomuus puolustuspolitiikassa on herättänyt kritiikkiä. Muun muassa konservatiivipuoluetta edustava entinen puolustusministeri Ben Wallace kutsui Streetingin valinnan osoittavan välinpitämättömyyttä puolustussektoria kohtaan.

AVAINSANAT

SDP:ltä ryöpytys, kokoomus väläytti taas Sanna Marinia: ”Olivatko muut hallituspuolueet tästä tietoisia?”

SDP:n mukaan hallituksen menettely päätettäessä Garden Helsinki -hankkeen valtiontuesta on ollut omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja siihen että kaikkia kohdellaan päätöksenteossa tasavertaisesti.

Näistä syistä oppositio ja SDP esittävät, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Kansanedustaja Johannes Koskinen sanoi demariryhmän ryhmäpuheessa, että poliittisessa päätöksenteossa ei pidä saada parempaa kohtelua suhteilla tai lahjoittamalla rahaa jollekin puolueelle.

– Tämä näyttäytyy nyt niin, että meillä on eri julkinen talous pääministeripuoluetta lähellä oleville tahoille kuin muille.

Koskisen mukaan se julkisen talouden niukkuus, jonka perusteella on tehty jopa kansalaisten perusoikeuksia vaarantavia säästöjä, on toistuvasti unohtunut silloin, kun on pitänyt järjestää etuja erityisesti hallituksen tai pääministeripuolueen sydäntä lähellä oleville tahoille.

– Lisäksi on syytä muistaa, että vaikka Garden Helsingin rahoittamista ajoi yksi puolue, ei lopullinen päätös ole yhden puolueen, vaan sen teki koko hallitus yhdessä. Ainakin perussuomalaiset tiesivät tässä kohti, etteivät ministeriöiden virkamiehet pitäneet hankkeen rahoittamista perusteltuna.

– Toivon, että kuulemme tänään myös, olivatko muut hallituspuolueet tästä tietoisia.

Koskisen mukaan eduskunta ei voi tietää, mitä suljettujen ovien takana asiasta on puhuttu, eikä ole hänen asiansa lähteä arvailemaan päätöksenteon lopullisia vaikuttimia.

– Mutta toimintatavat näkyvät ulospäin ja ne eivät näytä hyvältä. Runttaaminen ja junailu eivät kuuluu 2020-luvun politiikan tekoon. Ministerien ei pidä käyttää asemaansa ajaakseen yksittäisten toveriensa tai rahoittajiensa asiaa ohi virkavalmistelun. Tällainen edustaa menneiden vuosikymmenten tunkkaisia toimintatapoja, joilla ei tule olla sijaa päätöksenteossa tänä päivänä.

PÄÄMINISTERIPUOLUEEN kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopran mukaan ehdollisesta tuesta Garden Helsingille oli kyse oli valinnasta Suomen kasvun, työpaikkojen ja pysyvän vetovoiman puolesta.

– Eduskunta ei ole tänään kokoontunut siksi, että 35 miljoonaa euroa olisi kadonnut. Yhtään euroa ei ole liikkunut. Valtio ei ole maksanut Garden-hankkeelle euroakaan, koska päätös tuesta oli ehdollinen, Kopra sanoi ryhmän puheessa.

Korpa puolusteli muutenkin tiukasti hallitusta.

– Kansa ihmettelee, miksi areena muuttui valtakunnan vaarallisimmaksi hankkeeksi vasta silloin, kun kokoomusjohtoinen hallitus päätti edistää sitä. Siinä, että hallitus yhdessä tekee poliittisen valinnan investoinnista koko Suomen eduksi, ei ole mitään hämärää. Se on demokratiaa.

Hän vaati oppositiota lopettamaan epämääräisten syytösten viljelyn ja puhumaan suoraan.

– Jos jollakulla tässä salissa on näyttöä muusta, esittäköön se nyt. Ja jos ei, on aika lopettaa vihjailut ja kertoa ääneen, mistä syytätte ja mihin syytöksenne perustuu. Muuten kyse ei ole tosiasioista, vaan vaalipelistä suomalaisten luottamuksen kustannuksella.

Ottipa Kopra puheessaan esille myös entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.).

– Missä oli huoli silloin, kun Uniperissa katosi miljardeittain veronmaksajien rahaa? Silloinen pääministeri jatkoi lomaansa, ja keskustalainen puhemies arvioi, ettei koollekutsumisen kynnys täyttynyt. Kyseessä Suomen taloushistorian suurimmat tappiot.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä palasi ryhmäpuheessaan menneisiin.

– Kyse oli suomalaisten kansallisomaisuudesta ja erittäin merkittävistä taloudellisista menetyksistä. Perussuomalaiset vaativat tuolloin, että ministereiden Marinin, Saarikon, Lintilän ja Tuppuraisen on tultava esiin ja annettava asiasta selvitys eduskunnalle kesken istuntotauon. Vaatimuksistamme huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesken kesän istuntotauon, eikä silloinen hallitus katsonut tarpeelliseksi käydä vastaavaa avointa keskustelua, kun täällä salissa tänään käydään.

VASEMMISTOLIITON ryhmäpuheenvuoron pitäneen Minja Koskelan mukaan suomalaisilla on oikeus odottaa, että veronmaksajien rahaa käytetään avoimesti, tasapuolisesti ja yhteisen edun mukaisesti.

– Ilmoittamalla, että valtiontukea ei enää edistetä, Orpo ja kokoomus käytännössä myönsivät toimineensa asiassa väärin. Tämä on paradoksaalista, sillä viimeisten viikkojen kuluessa Orpo on yrittänyt osoittaa, että mitään väärää ei olla tehty.

Koskelan mukaan kyse ei ole yksittäisestä rahoitusratkaisusta vaan siitä, miten hallitus kohtelee eri ihmisryhmiä ja toimijoita.

– Suhmurointi on lähtökohtaisesti aina väärin, mutta erityisen väärin se on silloin, kun samaan aikaan pienituloisilta, sairailta, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä leikataan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan hallitus on epäonnistunut myös moraalisesti.

- Päätösten piti perustua tutkittuun tietoon ja huolellisiin vaikutusarvioihin, mutta niille on viitattu kintaalla, Kurvinen sanoi ryhmäpuheenvuorossa.

Kurvisen mukaan yritystukia ei voi jakaa sillä perusteella, onko yrityksen lobbarina oma puolueystävä vai ei.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) sanoo pitävänsä hallituksen päätöksentekoon sekä itseensä kohdistavia epäilyjä vakavina.

Orpo avasi eduskunnan täysistunnon puheenvuorollaan valtioneuvoston tiedonannosta Garden Helsinki -hankkeeseen liittyen.

Kokoomuslainen pääministeri totesi myös, ettei vaalirahoituksella ole vaikutusta hallituksen suhtautumiseen Garden Helsinki -hankkeeseen. Hänen mukaansa on toimittu vaalirahoituslain edellyttämällä tavalla.

Orpon mukaan on hyvä, että eduskunta saa oikeat ja tarkat tiedot ehdollisesta tukipäätöksestä.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö esitti epäluottamusta pääministeri Orpolle vihreiden ryhmäpuheenvuorossa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Koskela kertoi puheenvuorossaan puolueensa tukevan vihreiden epäluottamuslausetta.

AVAINSANAT

Perussuomalaisissa Gardenia-kritiikkiä – Purra: hallitus yhä toimintakykyinen

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten Riikka Purra sanoo, että hallituksen eilinen päätös perääntyä Garden Helsingin valtiontuesta on hänen kantansa mukainen.

Purran mukaan hallituksen toimintakyky on kohusta huolimatta säilynyt hyvänä.

Oikeusministeri, perussuomalaisten Leena Meri katsoo, että pääministeri, kokoomuksen Petteri Orpon toiminnasta asiassa ei voi antaa täysiä pisteitä. Hän ei kuitenkaan halunnut arvioida muiden tekemisiä asian osalta enempää.

Liikenne- ja viestintäministeri, perussuomalaisten Lulu Ranne ei halunnut kommentoida asiaa medialle eduskunnassa.

AVAINSANAT

Netti on lapsille vahingollinen villi-länsi – Guzenina vaati toimia lasten suojaamiseksi

Europarlamentaarikko Maria Guzeninan (S&D) mielestä EU tarvitsee nopeasti konkreettisia toimia lasten ja nuorten suojaamiseksi verkossa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vastaanotti viime viikolla komission nimeämän asiantuntijapaneelin selvityksen, joka sisältää useita ehdotuksia lasten ja nuorten suojaamiseksi verkossa.

Tiedossa ei ole, mitä konkreettisia toimia komissio aikoo kyseisen selvityksen pohjalta esittää.

– Parlamenttikauden puoliväli lähestyy, mutta ollaan vasta selvityksen tasolla. Jo pitkään on ollut tiedossa, että netistä on tullut lapsille vahingollinen villi-länsi. Algoritmien kourissa kasvava sukupolvi maksaa päättäjien jahkailusta terveydellään, Maria Guzenina sanoo.

Guzeninan kirjallisen kysymyksen aiheesta on allekirjoittanut laaja joukko meppejä europarlamentin S&D-, EPP-, Renew Europe- ja The Left -ryhmistä.

Algoritmien kourissa kasvava sukupolvi maksaa päättäjien jahkailusta terveydellään

KULUNEEN parlamenttikauden aikana komissio on Guzeninan mielestä pitänyt esillä lähinnä EU-tason ikärajoituksia sosiaalisen median käytölle. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mihin ikätasoon ja mille alustoille rajoitus asetettaisiin.

Komission asiantuntijapaneeli suosittelee somen ikärajaksi 13 vuoden ikää. EU-maista muun muassa Ranska, Kreikka ja Tanska ovat kuitenkin jo säätämässä 15 tai jopa 16 ikävuoden kansallisista ikärajoista.

Jos jokaisessa jäsenmaassa on omat säännöt ja iänvarmennusteknologiat lasten netinkäytölle, pakka leviää, varoittaa Guzenina.

– On parempi, että koko EU:lle löydetään yhteinen linja lapsia ja nuoria verkossa suojaavista lainsäädäntötoimista, Guzenina sanoo.

GUZENINAN mukaan kaikille verkkoalustoille tulisi asettaa tiukka vastuu siitä, että niiden palvelut ovat turvallisia nuoremmillekin käyttäjille.

– Alustat eivät ole noudattaneet EU:n lapsia ja nuoria suojaavaa lainsäädäntöä edes huomattavien uhkasakkojen jälkeen. Lapsia on ohjattu algoritmeilla haitallisten sisältöjen pariin klikkien eli mainosrahan saamiseksi.

Guzeninan mukaan komissiolta tulee vaatia nyt nopeutta ja tehokkuutta.

– Uusia toimia tarvitaan. Samalla EU:n digipalveluasetuksen ja muun digilainsäädännön tehokas toimeenpano on ensisijaisen tärkeää lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

AVAINSANAT

HS: Jan Vapaavuori erosi lobbausyrityksestä – sanoo kohun estävän toimimisen tehtävässä

Garden Helsinki -hankkeeseen liittyvän kohun keskiössä ollut entinen kokoomuspoliitikko Jan Vapaavuori on irtisanoutunut lobbausyritys Geradin Partnersista. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Yhtiön osakkaan Mikko Alkion mukaan Vapaavuori teki ratkaisun omasta tahdostaan. Vapaavuori näki, ettei hän syntyneen kohun takia pysty toimimaan tehtävässä, Alkio sanoo lehdelle.

Yrityksessä neuvonantajana toiminut Vapaavuori vahvisti Helsingin Sanomille tekstiviestillä päättäneensä työsuhteensa itse, mutta ei perustellut päätöstään.

GERDIN Partners on aiemmin noussut otsikoihin Fazerin makeisverolobbauksen yhteydessä. Yhtiö kertoi itse edustaneensa Fazeria ja muuta elintarvikealaa Suomessa suunniteltuun makeisveroon liittyneessä asiassa. Yhtiön mukaan toimeksianto koski makeisverolainsäädäntöä, jota arvioitiin EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta.

Ennen Garden-kohua yhtiö tunnettiin lähinnä EU:n kilpailuoikeuteen ja suurten teknologiayhtiöiden sääntelyyn erikoistuneena asianajotoimistona. Siinä on mukana myös muita politiikasta tuttuja nimiä: EK:n entinen toimitusjohtaja Jyri Häkämies, entinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti sekä Suomen aiempi EU-suurlähettiläs Markku Keinänen.

Juttua täydennetty kahden viimeisen kappaleen osalta kello 12.07.

AVAINSANAT