VALIKKO

Helsingin sote-rahat jakavat hallitusta – Orpon lausunto enteilee muutosta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 5. helmikuuta.

Valtiovarainministeriö lähetti hiljattain lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, joka edellyttäisi Helsingin hyvinvointialuetta maksamaan takaisin 35 miljoonaa euroa soten siirtymätasausrahoja. Hallituksen sisällä ollaan esityksen järkevyydestä eri linjoilla.

Esitys on herättänyt tuoreeltaan voimakasta kritiikkiä myös päähallituspuolue kokoomusta edustavalta Helsingin pormestarilta Juhana Vartiaiselta ja kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonovilta. Helsingin hyvinvointialue on tehnyt ylijäämäisen tuloksen eikä 35 miljoonan leikkausta voi pitää kannustavana.

Lausunnoilla olevan pohjaesityksen vastuuministeri on kokoomuksen alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen. Demokraatti ei ole tänään tavoittanut Ikosta eduskunnasta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa kannustavuuden ajatusta hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hänen voi kuitenkin tulkita myös antavan ymmärtää, että esitystä tullaan muuttamaan Helsingin hyväksi.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi Demokraatille eduskunnassa.

Myös Daniel Sazonov on arvostellut esitystä.

– Hän on tuleva pormestari ja hän pitää Helsingin puolia, minkä ymmärrän oikein hyvin. Teemme ratkaisut lausuntokierroksen jälkeen ja tehdään Helsinginkin kannalta hyvä malli.

Perussuomalaisten pormestariehdokas, elinkeinoministeri Wille Rydman ei halua kommentoida lausunnoilla olevaa pohjaesitystä tai sen kannustavuutta.

– Minusta lähinnä kiusaannuttavinta on se, että tästä asiasta pitävät ääntä sellaiset poliitikot ja sellaiset puolueet, jotka ovat itse käyttäneet Helsingin varoja äärimmäisen vastuuttomasti. Meillä on satojen miljoonien siltahankkeita, joiden budjetit paukkuvat koko ajan.

– Saamme jatkuvasti kuulla, että Helsingin kaupunki on investoinut aivan vääriin paikkoihin. Tietojärjestelmät maksavat kymmeniä miljoonia, sitten niitä ei oteta edes käyttöön. Ja tällaiset poliitikot sitten täällä itkevät, että onpas ikävää, jos ei valtiolta saada vielä enemmän rahaa omiin hassattuihin hankkeisiin, Rydman toteaa.

PERUSSUOMALAISTEN Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, sisäministeri Mari Rantanen sanoo suoraan kantansa 35 miljoonan euron leikkaukseen.

– Sehän on huono asia tietysti. Se ei kannusta säästämään.

Pitäisikö tämä esitys vetää pois, sehän on vasta lausunnoilla?

– Katsotaan nyt mitä sen kanssa sitten tehdään.

Millaiset terveiset ministeri Ikoselle?

– En minä nyt tässä lähetä terveisiä.

KD:N puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sen sijaan pitää Helsingin saamien siirtymätasausrahojen leikkausta hyvänä ideana.

– Minusta se on järkevää ottaen huomioon monien muiden alueiden vastaavanlaisen hankalan taloudellisen tilanteen.

Miten se kannustaa tekemään ylijäämää?

– Taustalla on edellisen hallituksen hyvä sotelaki, joka ei nimenomaisesti kannusta tekemään tätä. Eli tässä yritetään nyt juurikin auttaa hyvinvointialueita, joita rahoituslaki ei valitettavasti ole auttanut.

RKP:N puheenjohtaja Anders Adlercreutz ymmärtää lakiluonnosta arvostelleita helsinkiläisiä.

– Ymmärrän hyvin Helsingin kritiikin myös kannustimien näkökulmasta ja esitystä on luonnollisesti arvioitava palaute huomioon ottaen lausuntokierroksen päätyttyä, se on normaalia toimintaa, Adlercreutz sanoo.

HALLITUSNEUVOS Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöstä sanoo, että Helsingin 35 miljoonan ehdotettu leikkaus vuosilta 2026 ja 2027 olisi kertaluonteinen. 2026 leikkaus olisi 15 miljoonaa ja 2027 20 miljoonaa.

Säästötoimenpide on linjattu viime keväänä julkisen talouden suunnitelmassa (JTS).

Pysyvinä muutoksina hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuutta rahoituksessa nostetaan vuodesta 2026 lukien.

Tämä hyödyttäisi Helsinkiä, koska Helsinki on onnistunut satsaamaan hyvinvoinnin ja terveyden toimiin. Voimassaolevan lain mukaan siirtymätasauksesta vähennettäisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella syntyvä rahoituksen kasvu vuodesta 2026 eteenpäin. Nyt ehdotetaan, että tätä ei tehtäisi.

Jos hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuo lisää rahoitusta, alueet saisivat pitää sen. Nykyluvuilla Helsinki hyötyisi 13 miljoonaa euroa pysyvästi vuodesta 2026 lukien.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) huomauttaa Helsingin saaneen sote-rahaa muita alueita enemmän.

– Mikään alue ei tietenkään halua luopua rahoista, mutta Helsinki on tässä myös saanut huomattavasti enemmän. Siirtymätasaus on yksi asia. Toinen on jälkikäteistarkastuksen laskeminen koko maan tasolla ja jakaminen alueittain. Yksityiskohtiin ei ole tässä vaiheessa vielä sanottavaa. Rahoitusmalli itsessään on puutteellinen. Se ei kohtele alueita tasaisesti.

Onko Helsingiltä oikein ottaa 35 miljoonaa euroa?

– En mene nyt siihen, mikä on oikein ja mikä on väärin. Katsotaan mihin tässä päädytään.

Lisätty valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit klo 16.10.

AVAINSANAT

Janne Riiheläinen: Puolustusbudjetin tuplaaminen vaatii perusteluja – ja julmienkin totuuksien kertomista

  • Kolumnit
  • 05.06.2026
  • 19:01
  • (Päivitetty: 05.06. 20:14)

Pystymmekö realistisesti tuplaamaan puolustusmenomme, kuten uusi raportti Suomelle esittää? Vielä tärkeämpää kansalaisille on saada kuulla rehelliset arviot siitä, mihin rahantarve perustuu – vaikka se veisikin ihmisiltä yöunia.

Melko lailla tasan kymmenen vuotta sitten oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa lause “Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.”

Nyt puolustuksen parlamentaarisen työryhmän raportissa esitetään, että puolustusmenot pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykytasosta jo vuoteen 2029 mennessä. Vastaava kaksinkertaistaminen tapahtui jo 2020-luvun alusta tähän päivään.

Sotilaallisen voimankäytön etäisestä mahdollisuudesta on näiden lukujen perusteella tultu kymmenessä vuodessa paljon pahempaan tilanteeseen.

NIIN KAUAN kuin minä muistan, suomalaisille on vakuutettu tilanteesta riippumatta, että puolustuskykymme riittää takaamaan Suomen turvallisuuden.

Viime vuosina on hehkutettu, miten meillä on yhdet demokraattisen Euroopan vahvimmista puolustusvoimista. Nyt niiden pitäisi olla paljon suuremmat ja kyvykkäämmät.

Tästä voi syntyä kansalaiselle vaikutelma, että joko aiemmat arviot puolustuskyvystä olivat liian optimistisia tai turvallisuusympäristö on muuttunut paljon nopeammin kuin julkisuudessa on kerrottu.

Todennäköisesti kyse on ainakin osittain molemmista. Kummankin kohdalla kysymys on siitä, että sekä Puolustusvoimat että poliitikot ovat viestineet ja viestivät asioista tarkoitushakuisesti.

Turvallisuusympäristö on muuttunut paljon nopeammin kuin julkisuudessa on kerrottu.

Tämän puolustuskyvyn kalliin lisäämisen ytimessä on puolustuksen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajan Jukka Kopran (kok) esittämä ajatus siitä, että vaihtoehtoiskustannus on paljon suurempi: sota ja sen hinta.

MÄÄRÄRAHOJEN lisäykset ajoittuvat kuitenkin ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Jos Venäjällä on silloin vielä vallassa Putinin tai jonkun muun yksinvaltiaan aggressiivinen ja imperialistinen hallinto, voi Eurooppa kokea jälleen suuren sodan.

Tällaisen lähitulevaisuuden sodan todennäköisyyttä lienee pidetty rahoitusehdotusta muovattaessa paljon korkeampana kuin aiemmin.

Juuri tällä hetkellä Venäjällä ei ole sotilaallisia voimavaroja hyökätä isosti meidän tai minkään muun Nato-maan kimppuun.

Kaikenlaista sabotaasia ja muuta ikävyyttä varmasti sieltä tulee kuitenkin riittämään tulevinakin vuosina. Naton hajottamista Venäjä saattaa yrittää rajoitetulla sotilasoperaatiolla, joka konkretisoisi Yhdysvaltojen haluttomuuden puolustaa Eurooppaa.

RAPORTTIA tekevä työryhmä sai puolustushallinnolta tietoa Suomen puolustuksen toimintaympäristöstä, pitkän ajan kehittämistarpeista sekä resurssivaatimuksista.

Työryhmän johtopäätös puolustusmäärärahojen tuplaamisen tarpeesta perustuu myös osin salaiseen tietoon.

Todennäköisesti siihen kuuluu muun muassa Ukrainassa tapahtuneen perusteella tehty arvio siitä, mitä tapahtuisi, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen.

Aiemmin ajateltiin, että vihollinen luopuu hyökkäysaikeistaan, jos puolustus pystyy aiheuttamaan sille riittävän isoja tappioita.

Kansalaisten tilannekuva uhkista näyttää kovin toisenlaiselta.

Nyt Ukrainassa on nähty, miten mitkään henkilöstö- ja kalustotappiot eivät tunnu olevan Venäjälle liikaa. Se paitsi uhraa neuvostomalliin sotilaitaan lihamyllyssä, myös surmaa häikäilemättä siviiliväestöä.

Kun tähän yhdistetään Venäjän kansantaloudelle rankka mutta rautaa tuottava sotatalous ja taistelukokemusta saaneet asevoimat, on helppo laskea että Kremlin aikeiden pysäyttämiseen tarvittava puolustuskyky on ihan eri tasoa kuin ennen.

SAMAAN AIKAAN kansalaisten tilannekuva uhkista näyttää kovin toisenlaiselta.

Uusimmassa Kansalaispulssi-tutkimuksessa huhtikuulta oli mukana kysymys “Mihin yhteiskunnallisiin teemoihin hallituksen pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota lähitulevaisuudessa?”

Vastaajat saivat valita kolme asiaa. Sotilaallisen maanpuolustuksen oli valinnut vain noin 17 prosenttia vastaajista.

Tämän edellä olivat kestävä julkinen talous, laadukas koulutus ja varhaiskasvatus, köyhyyden vähentäminen sekä yritysten toimintaedellytykset ja investointimahdollisuudet.

Ihmisten tilannetietoisuudesta voidaan perustellusti olla montaa mieltä, mutta ainakaan näin kysyttäessä puolustusmäärärahojen tuplaus ei näytä suositulta.

Kun samaan aikaan on odotettavissa velkajarrun painamista ja rajuja leikkauksia, kansalaisten toiveet julkisen talouden, koulutuksen, köyhyyden vähentämisen ja yritysten toimintaedellytysten tukemisen eivät taatusti toteudu.

SEURAAVAT KUUKAUDET meillä käydään kohti ensi kevään vaaleja kiivastuvaa keskustelua siitä, mihin meillä on kansakuntana varaa ja mihin ei.

Tässä tilanteessa perusteluksi esitetylle määrärahatarpeelle ei missään nimessä riitä vain se, että maan turvallisuus vaatii niin.

Syyt pitää kertoa ennen vaaleja niin rehellisesti ja inhorealistisesti kuin mahdollista.

Suomalaisille on vuosikymmeniä vakuutettu, että meillä on varaa sekä riittävän vahvaan puolustukseen että toimivaan hyvinvointiyhteiskuntaan.

Jos näin ei enää ole, tilanne on avattava ennen vaaleja kansalaisille niin suoraan ja konkreettisesti.

AVAINSANAT

Puheenjohtaja: Tervetuloa, kokoomusta äänestäneet sivistysporvarit

Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan nykyhallitus on tehnyt kohtuuttomia päätöksiä, joilla on muun muassa sysätty 30 000 lasta köyhyyteen.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen haluaa, että politiikkaan palautetaan kohtuullisuus. Hän puhuu niin sanotusta kohtuullisuustestistä ennen merkittäviä päätöksiä.

-Ennen isoja leikkauksia, veronkorotuksia tai palvelu-uudistuksia pitäisi arvioida, mitä päätös tarkoittaa tavallisen ihmisen arjessa. Miten se vaikuttaa lapsiperheeseen, pienituloiseen, yksinelävään, yrittäjään, eläkeläiseen tai nuoreen? Kaikkonen sanoo avauspuheessaan oppositiopuolue keskustan puoluekokouksessa.

120-vuotista taivalta tänä vuonna juhliva keskusta on kokoontunut Tampereelle puoluekokoukseen viikonlopuksi.

Kaikkosen mukaan päätöksiä ei pitäisi tehdä vain numeroiden kautta, vaan ihmisten arki edellä. Hän syyttää nykyhallitusta kohtuuttomista päätöksistä, joita se on tehnyt.

Hän lähettää terveisiä kokoomuksen puoluekokoukseen pääministeri Petteri Orpolle (kok.) kysymällä, onko tämä yhä samaa mieltä, ettei keneltäkään suomalaiselta vaadita mahdottomuuksia, kuten hän lupasi eduskuntavaalien jälkeen. Kaikkosen mukaan liian moni lapsi, nuori ja perhe joutuu kantamaan suuremman taakan kuin olisi kohtuullista pyytää.

Hän kysyy, eikö mahdottomuuksia vaadita esimerkiksi niiltä 30 000 lapselta, joiden on arvioitu pudonneen lapsiperheköyhyyteen hallituksen päätösten seurauksena.

KAIKKOSEN mukaan vahva yhteiskunta ei synny jättämällä ihmisiä yksin. Se syntyy siitä, että perheitä tuetaan, lapsista pidetään huolta ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Nyt tätä perustaa murennetaan hänestä pala palalta.

Hän viittaa kokoomuksen tavoiteohjelmaan ja sanoo, että siitä löytyy paljon kauniita sanoja perheiden merkityksestä, välittämisestä ja yhteisöllisyydestä. Tekojen perusteella kuva näyttää hänestä aivan toisenlaiselta.

- Onko tämä todella se Suomi, jonka haluamme jättää lapsillemme? Niin kysyy myös moni kokoomusta aiemmin äänestänyt sivistysporvari. Toivotan teidät tervetulleeksi tutustumaan keskustan työn, turvallisuuden ja tulevaisuudenuskon linjaan, Kaikkonen sanoo.

LAUANTAINA keskustalle valitaan uusi johto. Puheenjohtaja Kaikkoselle ja puoluesihteeri Antti Siika-aholle ei ollut ennen puoluekokousta ilmaantunut vastaehdokkaita. Varapuheenjohtajiksi on ehdolla kuusi ehdokasta, joista valitaan kolme.

Lisäksi kokouksessa hyväksytään uusi periaateohjelma ja Uusi Suunta Suomelle -tulevaisuusvisio. Sunnuntaina järjestetään Tampereen Keskustorilla 120-vuotisjuhlatilaisuus.

STT/Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Valiokunta muutti merkittävästi hallituksen esitystä – alkoholin kotiinkuljetukseen vuorokauden viive ja tiukka prosenttiraja

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru sosiaali- ja terveysvaliokunnan ovella 5. kesäkuuta.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jyräsi yhden äänen enemmistöllä alkoholin etämyyntiä koskevan hallituksen lakiesityksen uuteen uskoon.

Enemmistö syntyi, kun hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen asettui odotetusti opposition kanssa samalle linjalle.

Valiokunta asetti alkoholin kotiinkuljetukseen 24 tunnin viiveen. Sitä aikaisemmin etänä ostettuja ja kotiin kuljetettavia alkoholijuomia ei saisi mietinnön mukaan asiakkaalle toimittaa. Valiokunta puuttui myös alkoholin vahvuuteen. Kun hallituksen esityksessä etämyytävän alkoholin prosenttiraja oli 80, on se mietinnössä laskettu samalle tasolle kuin vähittäiskaupassa eli 5,5/8 prosenttiin.

– Tässä (hallituksen esityksessä) olisi asetettu kotimaiset ja ulkolaiset toimijat erilaiseen asemaan. Eli kotimaiset olisivat saaneet vain näitä miedompia juomia kuljettaa kotiin mutta sitten etämyyjät taas näitä vahvoja juomia, Räsänen perusteli valiokunnan kokouksen jälkeen.

Kaikkiaan sosiaali- ja terveysvaliokunta teki lakiesitykseen mietinnössään 18 pykälämuutosta.

Kotiinkuljetus olisi mietinnön mukaan mahdollista vain koti- ja yritysosoitteisiin. Kuljetusta esitetään erikseen kiellettäväksi muun muassa toisen asteen oppilaitoksiin.

VALIOKUNTA puuttui puheenjohtaja Krista Kiurun (sd.) mukaan myös verotukseen. Asiantuntija-arvioiden mukaan etänä ostetusta alkoholista jää vuosittain saamatta verotuloja 60 miljoonasta jopa 300 miljoonaan euroon.

– Tällaisessa tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta on näin kovasti säästetty, valiokunta totesi,
että olisi mahdotonta toimia niin, että lainsäädännöllisesti ei varmisteta, että veronmaksu valvotaan loppuun asti, Kiuru sanoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan istunnon jälkeen perjantaina.

Verovalvontaa pyritään mietinnössä parantamaan etämyyjien rekisteröitymisvelvoitteella. Lisäksi kuljetusyrityksille tulee velvollisuus tarkistaa, että toimitettavassa alkoholierässä on verotunniste.

Valiokunta haluaa estää väkevien viinojen markkinoinnin verkossa ja kieltäisi myös vaikuttajamarkkinoinnin sekä kohdennetun mainonnan. Mietinnössä ei otettu kantaa talousvaliokunnan esittämään Alkon aukioloaikojen laajentamiseen sunnuntaille.

KIURU pitää mietinnön esitykseen tekemistä muutoksista merkittävimpänä saatavuuden rajoittamista.

– Tämä hallituksen esitys on tehty sen verran lavealla pensselillä, että voi sanoa, että alkoholin maahantuonti nimenomaan etäostojen näkökulmasta laajenee merkittävästi.

Hallituspuolueiden odotetaan kaatavan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön täysistunnossa ja lähettävän sen eduskunnan suuren valiokunnan muotoiltavaksi. Samaa ohituskaistaa käytettiin myös toukokuussa 2024, kun hallitus päätti nostaa vähittäiskaupassa myytävien, käymisteitse valmistettujen alkoholituotteiden vahvuuden 8 prosenttiin.

AVAINSANAT

Demariedustajat: Hallituksen into leikata hyvinvointialueilta on loputon – ”Seuraukset näkyvät ihmisten arjessa”

Lähes kaikki valiokunnan kuulemat asiantuntijat arvioivat, että rahoituslain muutos heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää lakisääteiset palvelut.

SDP:n sote-valiokunnan edustajat muistuttavat kannanotossaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta jo kolmatta kertaa. Nyt pöydällä on ennätysmäärä euroja.

Kannanotossa kerrataan, että valiokunnassa opposition edustajat esittivät rahoituslain säästöistä luopumista, mutta hävisi äänestykset. Käsittelyn päätteeksi oppositio esitti koko esitetyn rahoituslain hylkäämistä.

– Hyvinvointialueet odottivat rahoituslain muutokselta ratkaisuja, jotka vahvistaisivat hyvinvointialueiden mahdollisuuksia turvata ihmisten tarvitsemat palvelut. Sen sijaan hallitus tuo eduskuntaan jo kolmannen kierroksen sote-leikkauksia, tällä kertaa ennätyssuurena 388 miljoonan euron kokonaisuutena, kansanedustaja Krista Kiuru sanoo tiedotteessa.

Merkittävin muutos kohdistuu palvelutarpeen kasvun huomioimiseen hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hallitus esittää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen perustuvan mallin mukaisesta palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin jatkossa vain 60 prosenttia nykyisen 80 prosentin sijaan. Lisäksi määräaikaisesta 0,2 prosenttiyksikön korotuksesta luovuttaisiin.

– Kyse ei ole mistään teknisestä tarkistuksesta, vaan säästötoimesta. Hallitus leikkaa etukäteen rahaa tulevista tarpeista samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, kansanedustaja Kim Berg sanoo.

Kansanedustaja Ville Merisen mukaan kukaan ei ole kyseenalaistanut THL:n palvelutarvearvioita.

– Päinvastoin: asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet siitä, että palvelutarpeen kasvu on todellinen ja kasvava ilmiö. Silti hallitus päättää rahoittaa siitä vain osan, Merinen kommentoi.

OPPOSITION mukaan lähes kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon antaneet asiantuntijatahot arvioivat, että muutos heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää lakisääteiset palvelut.

– Kun rahoitus ei seuraa väestön ikääntymistä eikä kasvavia palvelutarpeita, seuraukset näkyvät ihmisten arjessa. Jonot kasvavat, henkilöstön kuormitus lisääntyy ja ongelmat siirtyvät yhä useammin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, myös kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) korostaa tiedotteessa.

Hallitus esittää myös muutoksia palvelutarpeen arvioinnissa käytettäviin tekijöihin. Opposition mukaan muutokset lisäävät epävarmuutta tilanteessa, jossa hyvinvointialueet tarvitsevat ennustettavuutta ja vakautta.

KANNANOTON mukaan valiokunnan oppositioedustajien tavoitteena oli turvata hyvinvointialueiden mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Oppositio esitti, että palvelutarpeen etukäteisestä rahoittamisesta ei tule leikata, vaan noudattaa THL:n esittämää palvelutarvetta.

Kuitenkin hallituspuolueiden edustajat hylkäsivät muutosesitykset äänin 9-8.

– Hallituspuolueiden niukka enemmistö päätti sivuuttaa asiantuntijoiden varoitukset. Hallitus on valmis ottamaan merkittävän riskin palveluiden saatavuuden kustannuksella, kansanedustaja Aki Lindén sanoo.

Myös 0,2 palvelutarpeen lisäprosentin leikkaus päädyttiin esittämään poistettavaksi niukalla 9-8 enemmistöllä.

– Viime hallituskaudella haluttiin varmistaa, että palvelutarve olisi soteuudistuksessa arvioitu riittävällä tavalla. Merkittävä palvelutarpeen kasvu 2020-luvun lopulla vaati, että tarpeet huomioidaan realistisesti myös rahoituslaissa. Nyt Orpon hallitus on silti päättänyt, että vaikka palvelutarve on sama, riittävää rahoitusta ei anneta säästösyistä, Krista Kiuru kommentoi.

SDP:N edustajat vaativat, että rahoituslain muutokset on toteutettava tavalla, joka ei vaaranna yksittäisten alueiden palveluja eikä rankaise alueita, jotka ovat hoitaneet talouttaan vastuullisesti.

Nyt palvelutarpeen kasvun leikkaukset ja siirtymätasauksen porrastus rokottavat erityisesti alueita, joilla ei muutenkaan ole tarpeeksi rahaa.

– Esimerkiksi Satakunnan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla hidas kasvu johtuu asukasluvun vähentymisen ohella muun muassa voimassa olevan lain mukaisen siirtymätasauslisän porrastumisesta. On käsittämätöntä, että hallitus haluaa tietoisesti vaarantaa näiden alueiden palvelut leikkaamalla lisää alueilta, jotka eivät muutoinkaan saa riittävää rahoitusta palveluiden turvaamiseen, sanoo kansanedustaja Suna Kymäläinen.

Hallituksen esityksessä siirretään yhä suurempi osa siirtymätasauksien kustannuksista hyvinvointialueiden kannettavaksi. Opposition mukaan tämä merkitsee käytännössä uusia säästöpaineita alueille.

– Erityisen huolestuttavaa on, että hallitus kohdistaa leikkauksia myös niihin alueisiin, jotka ovat onnistuneet tasapainottamaan talouttaan. Tämä heikentää koko rahoitusjärjestelmän kannustavuutta ja lähettää väärän viestin hyvinvointialueille, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa toteaa.

 

AVAINSANAT

”Ei ota Erkkikään selvää” – kansanedustaja tivaa kokoomuksen linjaa

Eveliina Heinäluoma (sd.).

Jyväskylään puoluekokoukseen kokoontuvan kokoomuksen linja sunnuntailisien suhteen on epäselvä, sanoo kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.).

Palkansaajien ylityö- ja sunnuntailisien poistosta on käyty kuluneen viikon aikana keskustelua sen jälkeen, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoi tavoittelevansa seuraavalla vaalikaudella sunnuntailisien poistoa.

– Tällä hallituskaudella kokoomus on toteuttanut kaikki EK:n tavoitteet, joten herää kysymys tavoitteleeko kokoomus seuraavalla vaalikaudella EK:n toiveiden mukaisesti palkansaajien sunnuntailisien poistoa laista, Heinäluoma kysyy tiedotteessaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo kommentoi viime viikon kyselytunnilla Antti Lindtmanin kysyessä asiasta eduskunnan edessä: ”Ei tulisi mieleenkään, – – enkä sellaista lähtisi esittämään”.

– Kokoomuksen puoluekokoukselle valmistelluista aloitevastauksista kuitenkin paljastuu, että sunnuntailisien poisto on kuitenkin käynyt pääministerin mielessä. Oulun kokoomusopiskelijat on tehnyt aloitteen puoluekokoukselle sunnuntailisien lakisääteisyyden poistosta ja Orpon johtaman puoluehallituksen vastaus on paljonpuhuva, Heinäluoma huomauttaa.

ALOITEVASTAUKSESSA puoluehallitus toteaa: ”Sunnuntaikorotuksesta oli aiemmin mahdollista sopia toisin vain valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisellä työehtosopimuksella. – – Pääministeri Orpon hallitus on kuitenkin toteuttanut paikallisen sopimisen uudistuksen, jonka myötä sunnuntaikorvauksista sopiminen on mahdollista myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. – – Puoluehallitus pitää aloitteessa esitetyn mukaisesti tavoiteltavana sitä, että työhön sovellettavista ehdoista sovitaan mahdollisimman pitkälti työpaikoilla, toimiala- tai yrityskohtaisten työehtosopimusten puitteissa.”

– Sen sijaan, että Orpon johtama puoluehallitus toteaisi, ettei kokoomus tavoittele sunnuntailisien poistoa, todetaan, että sunnuntailisien poistoa edistetään paikallisen sopimisen kautta. Puoluehallituksen vastausten perusteella ja pääministerin sekavien selitysten jälkeen kokoomuksen linjasta sunnuntailisiin ei ota Erkkikään selvää. Johtopäätös on kuitenkin selvä: taitaa palkansaajan palkkapussin leikkaus olla sittenkin mieluinen asia kokoomuspäättäjille, Heinäluoma sanoo.

AVAINSANAT