VALIKKO

Helsingin sote-rahat jakavat hallitusta – Orpon lausunto enteilee muutosta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 5. helmikuuta.

Valtiovarainministeriö lähetti hiljattain lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, joka edellyttäisi Helsingin hyvinvointialuetta maksamaan takaisin 35 miljoonaa euroa soten siirtymätasausrahoja. Hallituksen sisällä ollaan esityksen järkevyydestä eri linjoilla.

Esitys on herättänyt tuoreeltaan voimakasta kritiikkiä myös päähallituspuolue kokoomusta edustavalta Helsingin pormestarilta Juhana Vartiaiselta ja kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonovilta. Helsingin hyvinvointialue on tehnyt ylijäämäisen tuloksen eikä 35 miljoonan leikkausta voi pitää kannustavana.

Lausunnoilla olevan pohjaesityksen vastuuministeri on kokoomuksen alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen. Demokraatti ei ole tänään tavoittanut Ikosta eduskunnasta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa kannustavuuden ajatusta hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hänen voi kuitenkin tulkita myös antavan ymmärtää, että esitystä tullaan muuttamaan Helsingin hyväksi.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi Demokraatille eduskunnassa.

Myös Daniel Sazonov on arvostellut esitystä.

– Hän on tuleva pormestari ja hän pitää Helsingin puolia, minkä ymmärrän oikein hyvin. Teemme ratkaisut lausuntokierroksen jälkeen ja tehdään Helsinginkin kannalta hyvä malli.

Perussuomalaisten pormestariehdokas, elinkeinoministeri Wille Rydman ei halua kommentoida lausunnoilla olevaa pohjaesitystä tai sen kannustavuutta.

– Minusta lähinnä kiusaannuttavinta on se, että tästä asiasta pitävät ääntä sellaiset poliitikot ja sellaiset puolueet, jotka ovat itse käyttäneet Helsingin varoja äärimmäisen vastuuttomasti. Meillä on satojen miljoonien siltahankkeita, joiden budjetit paukkuvat koko ajan.

– Saamme jatkuvasti kuulla, että Helsingin kaupunki on investoinut aivan vääriin paikkoihin. Tietojärjestelmät maksavat kymmeniä miljoonia, sitten niitä ei oteta edes käyttöön. Ja tällaiset poliitikot sitten täällä itkevät, että onpas ikävää, jos ei valtiolta saada vielä enemmän rahaa omiin hassattuihin hankkeisiin, Rydman toteaa.

PERUSSUOMALAISTEN Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, sisäministeri Mari Rantanen sanoo suoraan kantansa 35 miljoonan euron leikkaukseen.

– Sehän on huono asia tietysti. Se ei kannusta säästämään.

Pitäisikö tämä esitys vetää pois, sehän on vasta lausunnoilla?

– Katsotaan nyt mitä sen kanssa sitten tehdään.

Millaiset terveiset ministeri Ikoselle?

– En minä nyt tässä lähetä terveisiä.

KD:N puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sen sijaan pitää Helsingin saamien siirtymätasausrahojen leikkausta hyvänä ideana.

– Minusta se on järkevää ottaen huomioon monien muiden alueiden vastaavanlaisen hankalan taloudellisen tilanteen.

Miten se kannustaa tekemään ylijäämää?

– Taustalla on edellisen hallituksen hyvä sotelaki, joka ei nimenomaisesti kannusta tekemään tätä. Eli tässä yritetään nyt juurikin auttaa hyvinvointialueita, joita rahoituslaki ei valitettavasti ole auttanut.

RKP:N puheenjohtaja Anders Adlercreutz ymmärtää lakiluonnosta arvostelleita helsinkiläisiä.

– Ymmärrän hyvin Helsingin kritiikin myös kannustimien näkökulmasta ja esitystä on luonnollisesti arvioitava palaute huomioon ottaen lausuntokierroksen päätyttyä, se on normaalia toimintaa, Adlercreutz sanoo.

HALLITUSNEUVOS Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöstä sanoo, että Helsingin 35 miljoonan ehdotettu leikkaus vuosilta 2026 ja 2027 olisi kertaluonteinen. 2026 leikkaus olisi 15 miljoonaa ja 2027 20 miljoonaa.

Säästötoimenpide on linjattu viime keväänä julkisen talouden suunnitelmassa (JTS).

Pysyvinä muutoksina hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuutta rahoituksessa nostetaan vuodesta 2026 lukien.

Tämä hyödyttäisi Helsinkiä, koska Helsinki on onnistunut satsaamaan hyvinvoinnin ja terveyden toimiin. Voimassaolevan lain mukaan siirtymätasauksesta vähennettäisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella syntyvä rahoituksen kasvu vuodesta 2026 eteenpäin. Nyt ehdotetaan, että tätä ei tehtäisi.

Jos hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuo lisää rahoitusta, alueet saisivat pitää sen. Nykyluvuilla Helsinki hyötyisi 13 miljoonaa euroa pysyvästi vuodesta 2026 lukien.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) huomauttaa Helsingin saaneen sote-rahaa muita alueita enemmän.

– Mikään alue ei tietenkään halua luopua rahoista, mutta Helsinki on tässä myös saanut huomattavasti enemmän. Siirtymätasaus on yksi asia. Toinen on jälkikäteistarkastuksen laskeminen koko maan tasolla ja jakaminen alueittain. Yksityiskohtiin ei ole tässä vaiheessa vielä sanottavaa. Rahoitusmalli itsessään on puutteellinen. Se ei kohtele alueita tasaisesti.

Onko Helsingiltä oikein ottaa 35 miljoonaa euroa?

– En mene nyt siihen, mikä on oikein ja mikä on väärin. Katsotaan mihin tässä päädytään.

Lisätty valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit klo 16.10.

AVAINSANAT

Kysely: Lakeuksilla ja Espoossa asuu onnellisinta väkeä

Lapuan vaakuna onnellisuuden ydinalueilta.

Maakuntatasolla tarkasteltuna elämäänsä tyytyväisimmät suomalaiset löytyvät Etelä-Pohjanmaalta. Kaupunkiseuduista taas Espoo on onnellisten erityisalue.

Asia selvisi Kuntarahoituksen kyselystä, jossa selvitettiin onnellisuutta Suomen eri alueilla. Vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä asteikolla 1-10.

Suomalaiset arvioivat keskimäärin onnellisuutensa olevan 7,51.

Kyselyn korkeimmat arviot tyytyväisyydestä omaan elämään annettiin maakunnista Etelä-Pohjanmaalla, kaupunkien osalta Espoossa. Maakunnista eniten positiivisia arvosanoja annettiin Lapissa. Keskimääräiset arviot olivat heikoimmat Satakunnassa ja Porissa.

Tärkeimmiksi onnellisuustekijöiksi nousivat muun muassa vapaus tehdä omia valintoja elämässä ja terveys.

Norstatin Kuntarahoituksen toimeksiannosta toteuttamaan kyselyyn vastasi heinä-elokuussa reilut 2 000 suomalaista. Virhemarginaali on 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Aluekohtaiset tulokset ovat suuntaa-antavia.

AVAINSANAT

Etla ja Labore korjaavat talousennusteitaan: Nousussa ollaan, jos nykymeno jatkuu

Laitokset arvioivat, että nämä Googlen syyskuussa julkistamat investoinnit näkyvät kohta talouskasvussa.

Sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla että Työn ja talouden tutkimus Labore uskovat tämän vuoden talouskasvun nousevan 1,7 prosenttiin. Työttömyys ehtii tosin tehdä ikävän piikin, ennen tilanteen kohentumista.

Aiemmin molemmat laitokset olivat pessimistisempiä: Labore ennusti tämän vuoden kasvuksi 0,9 prosenttia ja Etla yhden prosentin verran.

Laboren mukaan vienti ja investoinnit tukevat kasvua, ja lisäksi yksityinen kulutus elpyy myös. Sen sijaan työllisyys kohenee hitaasti.

Myös Etla povaa investointien tuovan kasvusysäyksen ja myös yksityisen kulutuksen kasvavan loppuvuoden aikana.

Etla arvioi lisäksi, että kasvukäänne alkaa loppuvuoden aikana näkyä myös työmarkkinoilla, mutta ennen sitä työttömyysaste kipuaa ennätyksellisen korkeaksi.

ENSI VUODEN luvuissa laitosten näkemykset eroavat prosenttiyksikön kymmenysten verran.

Labore ennustaa ensi vuodelle 1,6 prosentin kasvua, kun se aiemmin ennakoi kasvun jäävän 1,2 prosenttiin. Vuoden 2028 ennuste pysyy ennallaan 1,5 prosentissa.

Etla taas ennakoi ensi vuoden kasvuksi 1,9:ää prosenttia ja sitä seuraavaksi vuodeksi 1,4:ää prosenttia.

Labore huomauttaa, että elpyminen etenee epätasaisesti ja esimerkiksi asuntorakentamisen vaikeudet jatkuvat edelleen. Lisäksi energian kallistuminen ja kansainvälinen epävarmuus lisäävät kasvun riskejä.

Investoinneissa kasvu tulee suurelta osin Googlen jo ilmoittamista datakeskushankkeista.

Etlan mukaan ensi vuoden kasvu voimistuu yksityisten investointien sekä kulutuksen vetämänä.

Investoinneissa kasvu tulee suurelta osin Googlen jo ilmoittamista datakeskushankkeista. Etla huomioi myös, että Lähi-idän kriiseistä huolimatta Suomen talous jatkaa kasvuaan.

- Iranin sota on nostanut hintoja ja kustannuksia ja pakottanut EKP:n reagoimaan. Suomen talous näyttäisi kuitenkin kestävän Iranin sodan vaikutukset, Etlan pääekonomisti Jenni Pääkkönen sanoo tiedotteessa.

- Jatkovuosien ennusteemme perustuu oletukseen, että liikenne Hormuzinsalmessa palaa lähemmäs sotaa edeltävää tasoaan. Tilanne on kaukana ihanteellisesta, mutta se ei ole Suomen eikä maailmantalouden kannalta heikoin mahdollinen tulema, hän pohtii.

TYÖLLISYYSTILANNEKIN kääntyy, mutta tuskallisen hitaasti.

Labore huomauttaa ennusteessaan, että nyt elpymisen alkuvaiheessa yritykset ovat lisänneet nykyisellä henkilöstöllään tuotantoaan. Se arvioi, että kasvun jatkuessa työvoiman tarve lisääntyy loppuvuoden aikana ja ensi vuonna.

- Reaalitulojen kasvu tukee kulutusta, mutta epävarmuus työpaikoista voi saada kotitaloudet jatkamaan säästämistä kuluttamisen sijaan. Työllisyyden paraneminen vahvistaisi luottamusta ja rohkaisisi kotitalouksia lisäämään kulutustaan, Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen arvioi tiedotteessa.

Labore ennustaa tämän vuoden keskimääräisen 10,4 prosentin työttömyysasteen laskevan 9,2 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.

Etla ennakoi työttömyysasteen laskevan 10 prosentin rajan alle vasta vuonna 2028.

AVAINSANAT

Haagista kova tuomio Kosovon ex-presidentille – 25 vuotta vankeutta sotarikoksista

Kosovon pääkaupungissa Pristinassa väkijoukko kokoontui seuraamaan tuomion julistamista suorana lähetyksenä 16. syyskuuta.

Kosovon entinen presidentti Hashim Thaci on tuomittu 25 vuodeksi vankeuteen sotarikoksista Haagissa sotarikosoikeudenkäynnissä.

Oikeudenkäynti kesti kolme vuotta. Tuomarit totesivat tuomiossaan Thacin syyllistyneen laittomiin pidätyksiin, kidutukseen, murhiin ja julmaan kohteluun.

Tuomion odotetaan herättävän raivoa Balkanin maissa, sillä Thaci on monien kosovolaisten silmissä sankari. Kosovon pääkaupungissa Pristinassa väkijoukko kokoontui seuraamaan tuomion julistamista suurilta näytöiltä suorana lähetyksenä. Tuomion kuultuaan väkijoukko vaipui hiljaisuuteen. Monet näyttivät olevan järkyttyneitä päätöksestä.

Thaci toimi Kosovon vapautusarmeijan UCK:n johtajana Kosovon itsenäisyyssodan aikana vuodesta 1998 vuoteen 1999. Kosovon presidenttinä hän toimi vuodesta 2016 vuoteen 2020. Thaci erosi presidentin virasta saatuaan syytteen sotarikoksista.

Syytettyinä oli myös kolme muuta entisen Kosovon vapautusarmeijan johtajaa, jotka todettiin niin ikään syyllisiksi. Jakup Krasniqi tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen, Rexhep Selimi sai 13 vuoden tuomion ja Kadri Veseli 18 vuoden tuomion.

Tuomioistuimen mukaan kaikkien neljän todettiin olevan vastuussa satojen ihmisten mielivaltaisesta pidättämisestä ja kiduttamisesta sekä 96 murhasta.

AVAINSANAT

SDP:ltä erikoinen epäluottamusesitys – suora sitaatti ministeriltä

Kansanedustaja Piritta Rantanen (sdp) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 16. syyskuuta.

SDP teki keskustan jättämän maatalousvälikysymyksen eduskuntakäsittelyssä keskiviikkona oman epäluottamusesityksensä.

Kansanedustaja Piritta Rantasen (sd.) esitys oli sikäli poikkeuksellinen, että sen sananmuoto oli suora sitaatti nykyiseltä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.).

Essayah jätti alkuperäisen epäluottamusesityksensä oppositiosta Sanna Marinin (sd.) hallitukselle vuonna 2022.

– Lainaus alkaa: ”Hallitus ei ole onnistunut tuomaan riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi, eikä hallitus toiminnallaan ole kyennyt vakuuttamaan, että sillä on yhteinen tahtotila tukea alkutuotantoa akuutin kustannuskriisin yli ja siten turvata kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus ja viime kädessä kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätön huoltovarmuus. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.” Lainaus päättyy, Rantanen sanoi keskiviikkona eduskunnassa.

RANTANEN siteerasi nykyiselle ministeri Essayahille entisen oppositiojohtaja Essayahin sanoja myös puheenvuoronsa alussa.

– Herra puhemies, Lainaus alkaa: ”Viljelijöiden ensimmäinen toive ei ole jatkuvat tukipaketit vaan kohtuullinen hinta tuotteesta.”
”Kuluttajan ruokakorin hintaa ei voida loputtomasti nostaa. Alkutuotannosta puuttuvan rahan täytyy siis löytyä ensisijaisesti elintarvikeketjun sisältä.”
”Maatalouspolitiikan keskiöön on nostettava ruuan tuottaminen, ei vain mikä tahansa viljely ilman kustannus- ja korjuuvelvoitteita.”

– Näin lausui edustaja Essayah joulukuussa 2022 välikysymyskeskustelussa suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta. Huomiot ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin tuolloin, Rantanen sanoi.

SDP tarjosi maatalouden kriisiin kuuden kohdan korjausohjelmaa, joissa painottuivat muun muassa nopeat ja kohdennetut tuet akuuttiin tilanteeseen, ruokaketjun tulonjaon uusiminen ja kotimaisen ruuan tuominen osaksi huoltovarmuuspolitiikkaa sekä julkisia hankintoja.

Keskustan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Anne Kalmari muistutti puheessaan hallitusta siitä, että suomalaisen maatalouden kannattavuus on EU:n heikoin.

– Se on häpeällinen sijoitus. Missä tahansa muussa asiassa tällainen viimeinen sija olisi valtakunnan pääuutinen. Suomen pitää pystyä parempaan. Suomalaiset viljelijät ansaitsevat parempaa.

– Tänään hallituksesta tullaan varmasti kertomaan, miten paljon hyviä päätöksiä tehty. Mutta politiikkaa ei mitata tehtyjen päätösten lukumäärällä vaan niiden tuloksilla, Kalmari sanoi.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) kommentoi Kalmarin puhetta tuoreeltaan X:ssä.

– Huh, keskustan yli 12-minuuttinen välikysymyspuhe maataloudesta. Vain heinäsirkat puuttuivat. Ja siis tilanteessa, jossa tämä hallitus on tehnyt ison liudan toimia, joihin keskusta ei koskaan kyennyt, Purra kirjoitti.

Purra muistutti keskustan jättäneen hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) maatalousaiheiset kysymykset keväällä 2023 täysin ilman vastausta.

AVAINSANAT

Von der Leyen: Kanadasta voisi tulla EU:n ensimmäinen liitännäisjäsen – ”Näemme maailman samanlaisin silmin”

Kanadan pääministeri Mark Carney kuunteli EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puhetta Strasbourgissa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa Kanadasta EU:n ensimmäisen liitännäisjäsenen.

Von der Leyen esitti ajatuksen vuotuisessa EU:n tilaa käsitelleessä linjapuheessaan EU-parlamentissa Ranskan Strasbourgissa, missä puhetta oli poikkeuksellisesti kuuntelemassa Kanadan pääministeri Mark Carney.

Von der Leyenin mukaan EU haluaa nostaa suhteensa Kanadan kanssa korkeimmalle mahdolliselle tasolle.

- Haluan tehdä kanssasi työtä sen oven avaamiseksi, että Kanadasta voisi tulla Euroopan unionin ensimmäinen liitännäisjäsen, von der Leyen sanoi Carneylle ja sai europarlamentaarikoilta vuolaat suosionosoitukset.

Von der Leyen ei puheessaan tarkemmin avannut, mitä liitännäisjäsenyys pitää sisällään.

VON der Leyen sanoi puheessaan, että EU:n ja Kanadan välistä CETA-kauppasopimusta kehitetään edelleen ”tulevaisuuden allianssiksi” ja luodaan yhteinen ”vaurauden ja taloudellisen turvallisuuden alue”.

Samalla yhteistyötä kehitetään lukuisilla erityisaloilla, mukaan lukien arktisen alueen asiat.

- Tämä ei ole kumppanuutta ketään muuta vastaan, vaan meidän yhteiseksi vahvistamiseksemme, von der Leyen sanoi.

Hän korosti EU:n ja Kanadan läheisiä suhteita ja yksimielisyyttä monissa kansainvälisen politiikan kysymyksissä, mukaan lukien Ukrainan tukeminen.

- Me näemme maailman samanlaisin silmin, oli kyseessä sitten tekoäly, ilmastonmuutos, arktinen alue tai geopolitiikka, von der Leyen sanoi.

- Eurooppa ja Kanada uskovat demokratiaan ja siihen, että valta ei kuulu vahvimmalle, rikkaimmalle ja äänekkäimmälle, vaan kaikille, hän jatkoi.

Kanada on ryhtynyt aktiivisesti laajentamaan kansainvälistä suhdeverkostoaan, koska maan suhteet Yhdysvaltoihin ovat presidentti Donald Trumpin valtakaudella voimakkaasti viilentyneet ja jopa kärjistyneet kauppasodaksi.

AVAINSANAT