Heikki Silvennoinen on kuollut

Huumorisarja Kummelista tunnettu näyttelijä-muusikko Heikki Silvennoinen on kuollut 70-vuotiaana, kertoo Ilta-Sanomat. Asia vahvistetaan Ilta-Sanomille Silvennoisen lähipiiristä.

Suurelle yleisölle Silvennoinen tuli tutuksi television suositusta sketsisarjasta Kummeli, joka alkoi TV2:ssa vuonna 1991. Lisäksi hänet tunnettiin taitavana blueskitaristina.

Hän aloitti levytysuransa jo vuonna 1976 progeyhtye Tabula Rasan riveissä ja vaikutti muun muassa yhtyeissä Q. Stone ja SF-Blues. Silvennoinen teki myös useita soololevyjä. Hänen suurin hittinsä on Kummelin Matti Näsä -hahmon Jumankauta juu nääs päivää -huumorikappale.

Silvennoinen joutui muutama vuosi sitten sydänleikkaukseen. Tällöin hänellä diagnosoitiin erittäin harvinainen veritauti. Hän kertoi taudistaan keväällä ilmestyneessä Tommi Saarelan kirjoittamassa elämäkertateoksessa Heikki Silvennoinen – nousut ja laskut.

Silvennoiselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2024. Hän oli syntynyt Säämingissä 27. huhtikuuta 1954.

AVAINSANAT

Eero Raittinen on kuollut

Eero Raittinen esiintyi Helsinki Blues Festival -tapahtumassa kesäkuussa 2022.

Muusikko Eero Raittinen on kuollut 80-vuotiaana. Kuolemasta kertoo Facebookissa rumpali Janne Haavisto, jonka kanssa Raittinen aikoinaan työskenteli.

-  Eero Raittisen perheen pyynnöstä tulin kertomaan suuren suru-uutisen. Rakas ystävämme Eero on poistunut joukostamme, Haavisto kirjoittaa Facebookissa.

Haavisto lausuu julkaisussaan osanoton omaisille sekä ”Epun” suurelle kollega- ja ystäväjoukolle.

-  Muistot ja musiikki jäävät elämään. Kiitos kaikesta, rakas Eero, Haavisto kirjoittaa.

Asiasta uutisoi aiemmin Iltalehti.

EERO Raittinen syntyi Helsingissä vuonna 1944 kulttuurihenkiseen ja yhteiskunnallisesti aktiiviseen perheeseen.

Raittinen teki pitkän uran laulajana ja rumpalina. Hän soitti useissa yhtyeissä ja teki myös soolouraa.

Raittinen tunnetaan muun muassa The Boys -yhtyeestä, jonka hän perusti veljensä Jussi Raittisen kanssa vuonna 1964. Jussi Raittinen kuoli 80-vuotiaana viime vuonna.

The Boysista muodostui suomalaisten popmuusikkojen epävirallinen korkeakoulu, jonka riveissä on esiintynyt kymmeniä muusikoita. Yhtye huokui tyylien moninaisuutta.

Jussin ja Eeron ensilevytys Banjo Boy ilmestyi vuonna 1960, mutta se ei vielä edustanut veljesten diggailemaa rockia. The Boysin vuonna 1965 ilmestynyt esikoisalbumi Numero 1 noudatteli enemmän veljesten omaa musiikkimakua.

Albumi on ensimmäinen suomalaisen rockbändin tekemä LP-levy.

AVAINSANAT

Lalo Schifrin on kuollut

Vaarallinen tehtävä -tunnusmusiikin säveltänyt Boris Claudio ”Lalo” Schifrin on kuollut 93-vuotiaana.

Yhdysvaltalaislehti Varietyn mukaan lukuisiin Hollywood-elokuviin musiikkia säveltänyt argentiinalaispianisti kuoli torstaina keuhkokuumeen aiheuttamiin komplikaatioihin.

Noin sataan elokuvaan säveltänyt Schifrin teki musiikkia muun muassa Steve McQueenin tähdittämiin elokuviin Bullit (1968) ja Täyskäsi-Kid (1965), Paul Newmanin Lannistumattomaan Lukeen (1967) sekä Clint Eastwoodin Likainen Harry (1971) -elokuvaan.

Säveltäjän tunnetuin teos lienee kuitenkin vuosina 1966-1973 esitetyn Vaarallinen tehtävä -televisiosarjan tunnusmusiikki. Schifrinin sävellys palkittiin parhaan instrumentaalikappaleen ja visuaalisen median soundtrackin Grammy-palkinnoilla.

Uuden elämän kyseinen tunnari sai jälleen 1990-luvulla, kun televisiosarjan innoittaman ja Tom Cruisen tähdittämän elokuvasarjan ensimmäinen osa sai ensi-iltansa.

Schifrin yhdisteli musiikissaan elementtejä muun muassa klassisesta musiikista ja jazzista. 1960-luvun puolivälissä Schifrin voitti kahdesti parhaan jazz-sävellyksen Grammy-palkinnon teoksillaan The Cat ja Jazz Suite on the Mass Texts.

Schifrin oli myös useita kertoja ehdolla parhaan elokuvamusiikin Oscar-palkinnon saajaksi. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin Oscar-kunniapalkinto elämäntyöstään elokuvamusiikin parissa.

AVAINSANAT

Sly Stone on kuollut

Yhdysvaltalaismuusikko Sly Stone on kuollut. Funk-legenda oli kuollessaan 82-vuotias.

Sly and the Family Stone -yhtyeen nokkamies kuoli lastensa ja läheistensä ympäröimänä, hänen perheensä kertoi. Hänellä oli ennen kuolemaansa ollut terveysvaivoja, muun muassa krooninen keuhkosairaus.

-  Vaikka suremme hänen poissaoloaan, lohduttaudumme sillä tiedolla, että hänen ainutlaatuinen musiikillinen perintönsä tulee jatkossakin koskettamaan ja inspiroimaan tulevia sukupolvia, Stonen perhe sanoi lausunnossaan.

Eläväisen lavaenergiansa ja ennakkoluuloja tuomitsevien sanoitustensa myötä Stonesta tuli supertähti.

Hän julkaisi merkittäviä levyjä, jotka ylittivät genrerajoja, ja lumosi yleisöä muun muassa Woodstockissa. Hänen musiikkinsa loi pohjan useille artisteille, kuten Princelle ja Red Hot Chili Peppersille.

Sly and the Family Stone tunnetaan muun muassa hiteistään Dance to the Music, Everyday People ja If You Want Me To Stay.

STONE vetäytyi kuitenkin pitkälti valokeilasta 1970-luvun alussa, mutta palasi myöhemmin silloin tällöin lavoille.

Stonen, oikealta nimeltään Sylvester Stewart, uraa leimasivat päihderiippuvuudet, jotka osaltaan johtivat myös hänen yhtyeensä hajoamiseen.

Vuoden 2023 muistelmissaan Stone myönsi olleensa kokaiinin ja PCP:n eli fensyklidiinin pauloissa, mutta päässeensä lopulta kuiville vuonna 2019.

Aiemmin tänä vuonna julkaistiin Sly and the Family Stonesta kertova dokumentti Sly Lives! (aka The Burden of Black Genius).

AVAINSANAT

Kuka vie Jean Sibelius -viulukilpailun? Kolme suomalaista mukana

Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu alkaa tänään Helsingissä kolmipäiväisillä alkuerillä. Kilpailun voittaja julkistetaan helatorstaina 29. toukokuuta.

Kisaan ja esikarsintaan ilmoittautui kaikkiaan 218 viulistia yli 30 eri maasta eri puolilta maailmaa. Kilpailun aloittaa 40 nuorta viulistia. Heistä 18 jatkaa välieriin ja 6 finaaleihin.

Viulisteista kolme on Suomesta. He ovat Oulussa vuonna 1999 syntynyt Otto Antikainen, Turussa vuonna 1997 syntynyt Adrian Ibanez-Resjan ja Helsingissä vuonna 1999 syntynyt Lina Leikola.

Kilpailun kahdeksanjäsenisen tuomariston puheenjohtaja on kapellimestari John Storgårds.

Sibelius-Seura on järjestänyt vuodesta 1965 alkaen kilpailun joka viides vuosi. Edellinen, vuoden 2020 kilpailu lykättiin koronapandemian vuoksi vuoteen 2022.

Jean Sibelius -viulukilpailu on yksi maailman arvostetuimmista klassisen musiikin kilpailuista. Kilpailu järjestetään nyt kolmattatoista kertaa.

AVAINSANAT

Euroviisut kiillottaa kansanmurhaajan kilpeä – Ruumiiden määrästä viis: tervetuloa Euroviisuihin, Israel!

Israelin euroviisuedustajana tänä vuonna on 24-vuotias Yuval Raphael, joka haavoittui syksyllä 2023 Hamasin terrori-iskussa Israeliin.

50 000 kuollutta palestiinalaista ei saanut Yleä vakuuttumaan, että Israelia on kohdeltava Euroviisujen suhteen kuten Venäjää.

Taustalla soi karnevalistinen musiikki, kun toimittaja Rotem Achihun tarttuu tussiin. Gazan ihmisille, hän kirjoittaa ammuksen kylkeen. Vieressä rivissä nököttävissä muissa ammuksissa on lisää viestejä, Achihun lukee ne ääneen.

Gazalle, rakkaudella.

Maailman rohkeimmat miehet, Israelin miehet.

Sekä: Onnittelut!

”Haluan, että lähetämme nämä ammukset matkaan”, Achihun sanoo ja kipuaa panssarivaunuun. ”Pommitamme heitä nyt”, komppaavat ympärillä seisovat israelilaissotilaat. Achihun aloittaa lähtölaskennan.

”Kaksi, kolme, ammu!”

Kuuluu pamaus.

”Kaksi, kolme, ammu!”

Uusi pamaus, naurua.

Riemukas musiikki ottaa kierroksia, kun Achihun toistaa käskynsä kerta toisensa jälkeen. Lopulta homma on hoidettu, ja on kehujen vuoro.

”Hyvää työtä! Hyvä tiimi!” Achihun riemuitsee.

Israelin yleisradiotoimittaja Rotem Achihun kirjoitti terveisensä Gazaan ammuttavaan kranaattiin.

.

KOHTAUS on vain yksi esimerkki Israelin yleisradioyhtiö Kanin kuluneen puolentoista vuoden aikana tuottamasta sisällöstä, jota on leimannut toistuvasti palestiinalaisten epäinhimillistäminen sekä Israelin Gazassa toteuttamalla kansanmurhalla ilakointi.

Achihunin tempauksen ohella on lähetetty ohjelmaa, jossa israelilaissotilas nimittelee palestiinalaisia seksuaalirikollisiksi ja turvallisuusuhkaksi. On haastateltu laittomassa siirtokunnassa rakennuttajaa, joka puolustaa palestiinalaisten erottelua juutalaisista, koska ”he haluavat tappaa juutalaiset”.

On kuunneltu lapsikuoroesitystä ”kaikkien tuhoamisesta” sekä esitetty lastensairaalan johtaja, tohtori Hussam Abu Safia terroristina – ainuttakaan todistetta osoittamatta.

Silti mikään ei ole saanut kansainvälistä yhteisöä tiukasti toteamaan, että nyt riittää. Niin ei ole tehnyt myöskään Euroopan yleisradiounioni EBU, jonka viesti on jälleen tässä kohtaa kevättä ajankohtainen, ja jo toista vuotta perättäin sama, ruumiiden määrästä viis: tervetuloa Euroviisuihin, Israel!

Ylen toiminnassa pohjimmiltaan kyse on siitä, kenen oikeus elämään nähdään puolustamisen arvoisena.

ISRAELIN päästäminen Euroviisuihin on sopinut myös Suomen yleisradioyhtiölle Ylelle. Vaikka millaisille kiekuroille aivonsa vääntäisi, logiikkaa on mahdoton ymmärtää.

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan, Yleisradio vaati EBUa sulkemaan Venäjän ulos Euroviisuista. Tiedote oli ylevä:

”Yle puolustaa aina länsimaista demokratiaa, oikeusvaltion perusperiaatteita, sananvapautta ja ihmisarvoa. Yle ei voi olla mukana tapahtumassa, jossa räikeästi näitä arvoja vastaan hyökännyt Venäjä voi käyttää yhtä Euroopan tunnetuinta brändiä oman etunsa ajamiseen.”

Vaatimus toteutui. Mutta Israelin osalta Ylen ääni kellossa on ollut toisenlainen.

”Yle on riippumaton media, eikä se siksi voi harjoittaa valtiotason politiikkaa. (- -) Yle ei boikotoi Euroviisuja sen takia, että Israelin tv-yhtiö osallistuu laulukisaan”, Yleisradiolta ilmoitettiin Ilta-Sanomille maaliskuussa 2025 sen jälkeen, kun yli 10 000 suomalaista vaati adressillaan Yleä vetoamaan EBUun Israelin sulkemiseksi laulukisoista.

ON TIETENKIN päivänselvää, että Yleisradio voisi halutessaan olla aktiivinen toimija. Pohjimmiltaan kyse onkin siitä, kenen oikeus elämään nähdään puolustamisen arvoisena.

Toiminnallaan Yle on tehnyt kirkkaasti näkyväksi, etteivät kaksoisstandardit ole sille ongelma.

Se on suuri vahinko, sillä sen myötä usko Yleisradioon ei ole koetuksella vain perussuomalaisilla vaan myös niillä, jotka vielä tuomitsevat kansanmurhan – raskaimmaksi määritellyn rikoksen ihmisyyttä vastaan, jonka estämiseen jokaisella valtiolla on velvollisuus.