Heikki Autto puolustusvaliokunnan johtoon – Mika Kari: ”Hyvää korsuhenkeä tulee vaalia”

Kokoomus valitsi puolustusvaliokunnan uuden puheenjohtajan odotettua nopeammalla aikataululla, mutta Heikki Autto oli vahvimmilla jo ennakkoveikkailuissa.

Puolustusvaliokunta sai Heikki Autosta (kok) odotetusti uuden puheenjohtajan, kun Jukka Kopra siirtyi eduskuntaryhmänsä kellokkaaksi. Mitä valiokunnan vetäjältä odotetaan nykytilanteessa, ja miten yhteistyö toimii ministerin suuntaan?

Puolustusvaliokunnalla ja sen johtajuudella on nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja hallituskokoonpanossa iso rooli.

Kokoomuksella on ulkopoliittinen värisuora, eikä ollut iso yllätys, että uudeksi johtajaksi valittiin Kopran mukaan ”isosta kiinnostuneiden ja pätevien joukosta kokonaisharkinnan jälkeen” yksimielisesti puolueen puheenjohtajiston esityksestä Heikki Autto.

– Jukka Kopralta vapautuivat suuret saappaat, jotka pyrin parhaani mukaan täyttämään. Puolustusvaliokunnan työssä tärkeintä on nostaa suorituskykyä niin, että pystymme turvaamaan rajat, sekä tietenkin tukemaan Ukrainaa sen puolustustaistelussa Venäjän oikeudetonta hyökkäystä vastaan, Autto sanoi medialle eduskunnassa.

Lähiaikojen ratkaisuista akuuteimmat ovat Ottawan miinasopimuksesta irtaantuminen, juuri julkistettu reservi-iän nosto 65 vuoteen ja tuleva Naton Haagin huippukokous, jossa keskustellaan myös EU-mailta vaadittavasta puolustusmäärärahojen lisäyksestä.

Autto (s. 1984) on reservin kapteeni, joka on omien sanojensa mukaan ollut myös harrastuksena paljon tekemisissä maanpuolustusasioiden kanssa. Kolmannen kauden kansanedustajaa Lapin vaalipiiristä pidetään rauhallisena ja asiakeskeisenä toimijana, jopa tiettyyn tosikkouteen asti.

Hän on vaalikauden alun toiminut suuren valiokunnan puheenjohtajana.

– Pyrin olemaan sovitteleva ja keskusteleva, mutta myös aikaansaava puheenjohtaja. Puolustusasioissa on tällaisena aikana erityisen tärkeää, että saadaan yli vaalikausien ja hallitus-oppositiorajojen menevä yhteisymmärrys asioista. Se ei silti tarkoita, etteikö parlamentaarisissa rajoissa saisi olla eri mieltä, Autto kommentoi Demokraatille.

ENNAKKOARVELUISSA tehtävään olivat Auton ohella esillä ainakin Jarno Limnell, Jarno Lindberg ja Sinuhe Wallinheimo.

Limnell ja Lindberg olisivat puhtaasti puolustusvoimaosaamista katsottaessa olleet kärkinimiä, mutta valinnassa painoivat muutkin seikat – muun muassa yhteistyö- ja viestintäkyvyt sekä se, mitä muita velvoitteita ja tehtäviä edustajalla mahdollisesti olisi.

Lindbergin valintaa pidettiin epätodennäköisenä jo siksi, että asevoimien ex-komentajan nimittäminen valiokunnan johtoon olisi jossain määrin kiusallista kaikille osapuolille.

SDP:N Mika Karilla on lähes 15 vuoden kokemus puolustusvaliokunnan jäsenyydestä. Hän vahvistaa, että mahdollisimman hyvä yhteishenki ja yhteisen näkemyksen löytäminen vaikeissa asioissa yli puolue- ja vaalikausirajojen on nyt erityisen tärkeää.

Puolustusvoimain edustajilla ja alan asiantuntijoilla on oma tapansa kommunikoida, ja valiokunnassa käsitellään myös paljon salaisiksi julistettuja tietoja.

Kari korostaa luottavansa virkamieskuntaan ja siihen, että eduskunta saa kaikki ne tarvittavat tiedot, joita voidaan antaa.

– Puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla on tärkeä rooli ilmapiirin ylläpitäjänä ja asioista viestimisessä, etenkin median suuntaan. Valiokunnan pitää hengittää ulospäin, vaikka kaikkea siellä käsiteltyä ei voi kertoa. Yhteys kansalaisiin, reservi- ja muihin järjestöihin sekä kansainväliseen tasoon kulkee pitkälti hänen kauttaan.

Karin mukaan PuV:ssa vallitsee ”hyvä korsuhenki, jota tulee vaalia”. Miten siihen mahtuvat erilaiset näkemykset ja siviilipuolen, esimerkiksi harvemmin asevelvollisuutta suorittaneiden ja puolustusvoimissa palvelevien naisten näkemykset?

– Kyllä ne mahtuvat, demariryhmässäkin sukupuolien edustus on tasan. Henki ei tarkoita ulossulkemista tai yksimielisyyden vaadetta, mutta tiettyä yhteisymmärrystä siitä, että tässä asiassa ollaan kaikki yhdessä. Näkisin, että se on perintöä menneiltä vuosikymmeniltä ja niiltä ajoilta, jolloin korsuissa piti todella olla, Kari vastaa.

OMA lukunsa on valiokunnan ja toimialasta vastaavan ministerin Antti Häkkäsen (kok.) yhteistyö. Eduskunnassa kuulee, miten Häkkäsen sooloiluksikin katsotut toimintatavat ja puuttellinen tiedonkulku ovat välillä ärsyttäneet ”omiakin”.

Mika Kari ei kommentoi Häkkäsen toimintaa, mutta muistuttaa, että PuV:ssa äänestetään hallituskokoonpanosta ja vastaavan ministerin taustasta riippumatta harvoin.

– Tässäkin valiokunnan puheenjohtajalla on iso ja tärkeä rooli, jotta tieto kulkee ja parlamentaarisesti ollaan mahdollisimman hyvin kartalla kaikesta siitä, mistä voidaan kertoa.

Juttua muokattu pe 16.5. klo 10.55: korjattu kieliasua.

SDP:n edustajat vastaavat kokoomukselle: ”Kesäteatteria, vastuunpakoilua, omien tekemisten ja epäonnistumisten peittelyä”

SDP:n varapuheenjohtaja Nina Malm sanoo, että kokoomus on itse epäonnistunut talous- ja työllisyystavoitteissaan.

Demariedustajat ihmettelevät, mikä hinku kokoomuslaisilla on kysellä SDP:n leikkauslistojen ja sopeutustoimien perään kaksi vuotta ennen vaaleja, kun omakin pesä on siivoamatta ja tavoitteet toteutumatta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Kaunisto tivasi eilen SDP:ltä ja etenkin puheenjohtaja Antti Lindtmanilta yksityiskohtaisempaa säästölistaa. Kaunisto viittasi Lindtmanin HS:ssa julkaistuun henkilöhaastatteluun.

Siinä Lindtman kertoi, että SDP on valmis miljardiluokan sopeutuksiin, mutta jätti yksityiskohdista kertomisen myöhemmäksi. Lindtmanin mukaan niiden aika on vasta, kun syksyn 2026 talousluvut ovat selvillä.

Kaunisto kommentoi, että ”olisi edustuksellisen demokratian kannalta tärkeää tässä maailmanajassa, että pääoppositiopuolue toisi omia ratkaisujaan esille”. Hänen mukaansa SDP:n talouslinjasta ei ole annettu äänestäjille kunnollista selkoa.

SDP:N kansanedustaja Joona Räsänen luonnehtii kokoomusedustajien heinäkuista kyselyintoa kesäteatteriksi.

– Joka päivä löytyy joku kokoomuslainen kyselemään SDP:ltä ensi vaalikauden sopeutuksen tarkasta kohdentumisesta, vaikka kyselijät eivät itse osaa kertoa yhden yhtä keinoa heidän itsensä aiheuttaman sotkun siivoamiseksi, Räsänen kommentoi omassa tiedotteessaan.

Räsäsen mukaan kokoomuslaiset pyrkivät myös aktiivisesti unohtamaan, että nyt Suomi velkaantuu historiallisen nopeasti, työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa, yritysten konkurssit ovat jo lama-ajan lukemissa ja keskituloisen suomalaisen verorasitus on tänä vuonna korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.

– On suorastaan vastuunpakoilun Suomen ennätys alkaa jo kuluvan kauden puolivälissä kysellä SDP:ltä ensi kauden sopeutuksen kohdentamisesta, kun viimeksi kevään puoliväliriihessä hallitus syvensi julkisen talouden ahdinkoa omilla päätöksillään. Näistäkin päätöksistä kokoomus lähetti laskun veronmaksajille, Räsänen muistuttaa.

MYÖS SDP:n varapuheenjohtaja Nina Malm ja kansanedustaja Piritta Rantanen kritisoivat kovin sanoin kokoomuslaisten kannanottoja.

– Työelämän ”uudistusten” nimissä Petteri Orpon (kok.) hallitus on heikentänyt työntekijöiden asemaa historiallisesti, eikä uusia työpaikkoja ole lupauksista huolimatta saatu luotua, Malm sanoo tiedotteessaan.

Malmin mukaan vaikuttaa siltä, että kokoomus huutelee SDP:tä apuun, kun puolue on itse ensin epäonnistunut niin talous- kuin työelämätavoitteissaan.

– On hieman ironista, että kokoomus puhuu avoimuudesta, kun puolue itse jätti kertomatta suomalaisille, kuinka aikovat hallituskauden aikana romuttaa työmarkkinat.

PIRITTA Rantanen viittaa lisäksi tuoreeseen uutiseen, jonka mukaan yhä useampi suomalainen yritys on vaikeuksissa ja hakee yrityssaneerausta.

– Suomalaiset yritykset kamppailevat nyt selviytymisestään. Tässä tilanteessa hallituksen pitäisi keskittyä vastuulliseen taloudenhoitoon ja etsiä ratkaisuja, jotka aidosti tukevat yrityksiä ja työllisyyttä, hän painottaa tiedotteessa.

Rantanen muistuttaa, että suomalaisten ostovoima on heikentynyt ja moni työssäkäyväkin elää jo nyt kädestä suuhun.

– Talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistuminen on syy siihen, miksi Suomi on nyt tässä tilanteessa. Opposition tehtävä ei ole antaa välitilinpäätöstä, vaan hallituksen tulisi ymmärtää muuttaa suuntaa.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2027.

EU:n valtiovarainministerit siunasivat Bulgarian euroon liittymisen

Bulgarian liittyminen yhteisvaluutta euroon sai tiistaina lopullisen sinettinsä EU:ssa, kun unionin valtiovarainministerit näyttivät hankkeelle vihreää valoa.

Näin ollen Bulgaria voi ottaa euron käyttöönsä ensi vuoden alusta alkaen.

EU:n neuvoston puheenjohtajamaana toimivan Tanskan talousministeri Stephanie Lose kuvaili päätöstä perusteellisen prosessin huipentumaksi. Bulgarian eurojäsenyys on hänen mukaansa vaatinut tiukkaa analyysia ja intensiivistä valmistelua.

EU:N komissio totesi kesäkuun alussa, että Bulgaria täyttää euron käyttöönoton kriteerit. Myös Euroopan keskuspankki EKP antoi myönteisen lausunnon, jonka mukaan Bulgaria on tehnyt tarvittavat mukautukset valuutan ottamiseksi käyttöön.

Bulgarian jäsenyyden myötä euroalueeseen kuuluu kaikkiaan 21 maata. Bulgaria on ollut EU:n jäsen vuodesta 2007 lähtien.

AVAINSANAT

HS: Demarihallituskin korjaisi velkasuhdetta miljardisopeutuksilla

Jos Suomen talous tarvitsee velkasuhteen kasvun taittamiseksi ennakoituja miljardisopeutuksia, myös SDP on valmis toteuttamaan niitä seuraavassa hallituksessa.

Näin sanoo puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman Helsingin Sanomien haastattelussa.

Sopeutukset tarkoittavat käytännössä leikkauksia ja veronkiristyksiä.

-  Tällä hetkellä näyttää, että ensi vaalikaudella odottaa miljardiluokan urakka, ja siihen mekin valmistaudumme, Lindtman sanoi haastattelussa.

Keinoista pitää Lindtmanin mielestä sopia puolueiden kesken sitten, kun talouden todellinen tila varmistuu. Leikkauskohteita olisivat muun muassa tietyt yritystuet.

SDP keventäisi Lindtmanin mukaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotusta, tukisi vihreää siirtymää sekä luottaisi puolustusteollisuuteen sekä teknologiavetoisiin kasvuyrityksiin.

HÄN EI OTA haastattelussa kantaa valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen kesäkuiseen arvioon, että ensi vaalikaudella tarvitaan jopa 6-10 miljardin sopeutukset velkasuhteen kasvun taittamiseksi.

Lindtman sanoo SDP:n odottavan muun muassa syksyllä 2026 kuultavaa valtiovarainministeriön arviota tulevien vaalikausien sopeutustarpeesta, ennen kuin listaa mitkä nykyhallituksen työmarkkina- ja kasvu-uudistuksista pitää perua tai muuttaa.

-  Kun saamme nämä viimeisimmät arviot, sen jälkeen teemme oman talouslinjamme koko ensi vaalikaudelle, Lindtman sanoo.

AVAINSANAT

Von der Leyen parlamentin grilliin – edessä luottamusäänestys

Ursula von der Leyen Brysselissä 10. kesäkuuta.

Suomalaismepeistä valtaosa aikoo äänestää komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin luottamuksen puolesta, vaikka monilla onkin tyytymättömyyttä hänen toimintaansa.

Von der Leyenin on määrä pitää puhe maanantaina alkuillasta Strasbourgissa EU-parlamentille ennen torstaiksi kaavailtua äänestystä komission luottamuksesta.

Paikalle odotetaan myös muita komissaareja.

Epäluottamuslauseen taustalla on romanialaisen oikeistomepin, Euroopan konservatiivien ja reformisti-ryhmän Gheorghe Piperean jättämä epäluottamuslause, joka koskee muun muassa von der Leyenin koronarokotteisiin liittyvien tekstiviestien salaamista.

EUROOPAN unionin tuomioistuin katsoi toukokuussa komission rikkoneen läpinäkyvyyssäädöksiä, kun se ei luovuttanut medialle tekstiviestejä, joita puheenjohtaja von der Leyen oli vaihtanut koronarokotteita tuottaneen Pfizer-lääkeyhtiön johtajan kanssa.

Lisäksi epäluottamuslauseessa esitetään, että komissio olisi ”vaikuttanut Romanian ja Saksan vaaleihin” (mistä ei ole todisteita) ja kritisoidaan EU:n luoman 150 miljardin puolustuslainavälineen poliittista käsittelyprosessia.

Kymmenesosan parlamentin jäsenistä on tuettava epäluottamusäänestystä, jotta se voidaan jättää parlamentin puhemiehelle. Tällä hetkellä se tarkoittaa 72:ta parlamentin jäsentä.

ÄÄNESTYS on pidettävä vähintään 48 tunnin kuluttua siitä, kun keskustelu asiasta on käyty eli tästä päivästä lähtien. Kaikki tukensa antaneet europarlamentaarikot voivat periaatteessa yhä vetää tukensa pois. Jos kymmenesosan kynnys ei enää täyty, prosessi keskeytetään ja torstain äänestys perutaan.

Jos aloite etenee äänestykseen ja saisi riittävästi kannatusta, seuraukset olisivat isot: komissio kaatuisi ja se jouduttaisiin valitsemaan uudelleen. Tämä vaatisi kuitenkin kahden kolmasosan annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön.

Von der Leyenin odotetaankin hyvin todennäköisesti selviävän äänestyksestä, sillä hänellä on takanaan muun muassa oman ryhmänsä EPP:n tuki, joka on parlamentin suurin ryhmä.

Vaikka von der Leyen onkin selviämässä äänestyksestä, on häneen kohdistunut viime aikoina äänekästä kritiikkiä parlamentin ryhmistä.

Von der Leyen nojaa Euroopan parlamentissa niin sanottuihin keskiryhmiin, joiden on tarkoitus taata komission hankkeiden eteneminen parlamentissa. Parlamentin keskiryhmiin luetaan kokoomuksen kotiryhmä EPP, demarien kotiryhmä S&D, keskustan ja RKP:n kotiryhmä Uudistuva Eurooppa (Renew) sekä aika ajoin vihreät.

VIIME AIKOINA niin S&D, Renew kuin vihreät ovat ilmaisseet kasvavaa tyytymättömyyttään von der Leyeniin, jonka ryhmät katsovat tehneen liikaa yhteistyötä laitaoikeiston kanssa.

Ryhmät ovat hermostuneet muun muassa uutisista, joiden mukaan komissio uhkaisi vetää pois viherpesua koskevan direktiivin, jolla on tarkoitus kieltää katteettomien ympäristöväitteiden markkinointi.

Komission mukaan direktiivi oli muuttumassa suuntaan, johon se ei ole tyytyväinen. Komissiota on hiertänyt etenkin se, että sääntely olisi koskenut myös alle 10 hengen yrityksiä.

Direktiivi on ollut neuvotteluissa aivan viime metreillä, joten komission toiminta on herättänyt närää. Tyytymättömyttä lisäsi se, että asiasta ilmoitettiin sen jälkeen, kun parlamentin oikeistoryhmät EPP, ECR ja patriootit olivat lähettäneet komissiolle kirjeen, jossa vaadittiin direktiivin poisvetoa.

-  Olemme institutionaalisen kriisin reunalla, tiivisti Renew-ryhmän puheenjohtaja Valerie Hayer Politicolle.

”Laitaoikeiston krokotiili puraisee von der Leyenia”

NÄILLÄ näkymin niin sanotut Eurooppa-myönteiset ryhmät aikovat kuitenkin äänestää torstaina komission luottamuksen puolesta. Ryhmät ovat kuitenkin väläytelleet, että EPP:n ja von der Leyenin toiminnan on muututtava.

Demarimeppi Maria Guzeninan mukaan Eurooppa-myönteinen koalitio on joutunut moneen kertaan pettymään EPP:hen.

-  Tämä on omituinen näytelmä. Von der Leyen on ollut kauden alussa kallellaan laitaoikeistoon, joka nyt siten maksaa krokotiilina takaisin ja yrittää haukata palan häntä, Guzenina summasi perjantain toimittajatapaamisessa.

Guzeninan mukaan hänen ryhmänsä ei lähde näytelmään mukaan, mutta kysymys on, millaisella tunnelmalla syksyn parlamenttikausi tulee sujumaan, jos EPP ei kykene yhteistyöhön.

KESKUSTAMEPPI Katri Kulmuni kertoi myös Renewin äänestävän von der Leyenin puolesta, mutta ryhmällä on paljon kritiikkiä häntä kohtaan. Kulmuni huomauttaa, ettei esimerkiksi syksyllä käsittelyyn tulossa oleva EU:n monivuotinen rahoituskehys tule menemään läpi vain parlamentin laitaoikeiston ryhmien tuella.

-  Von der Leyen haki tukea keskiryhmästä, mutta tosiasiassa EPP on tehnyt äänestyksissä diilejä laitaoikeiston kanssa.

Myös vihreiden meppi Ville Niinistö jakoi Kulmunin ja Guzeninan kritiikin, vaikka aikoo myös antaa tukensa von der Leyenille. Hän suhtautuu kriittisesti esimerkiksi von der Leyenin Israelia myötäileviin kantoihin.

Perussuomalaisten meppi, ECR-ryhmään kuuluva Sebastian Tynkkynen taas sanoi, ettei aio äänestää von der Leyenin luottamuksen puolesta. Koronarokoteviestin salaamisen lisäksi taustalla on joukko muita syitä, joihin kuuluu muun muassa se, ettei komissio ole ollut Tynkkysen mukaan tarpeeksi kunnianhimoinen sääntelyn purkamisessa.

VASEMMISTON meppi Li Andersson sanoi pitävänsä todennäköisenä, että parlamentin vasemmistoryhmä äänestää von der Leyenin epäluottamuksen puolesta. Syyt ovat kuitenkin erilaiset kuin laitaoikeiston edustajilla, eikä vasemmisto Anderssonin mukaan jaa näiden poliittista analyysia.

-  Emme tukeneet von der Leyenia tai komissiota alun perinkään. Tämä on historian eniten oikealla kallellaan oleva komissio, hän sanoo.

Anderssonin mukaan ryhmä suhtautuu kriittisesti siihen, että komissio avaa viime kaudella sovittua lainsäädäntöä. Tähän on kuulunut muun muassa yritysvastuuseen liittyvän lainsäädännön avaamista.

VIIMEKSI komission luottamuksesta äänestettiin vuonna 2014, jolloin komissaarina toimi luxemburgilainen Jean-Claude Juncker. Äänestys johtui EU-skeptisten ryhmien alulle panemasta epäluottamusäänestyksestä, joka liittyi niin sanottuun Luxemburg-vuotoihin koskien veroparatiiseja.

Yhteensä komission luottamuksesta on äänestetty yhdeksän kertaa. Komissio on joutunut eroamaan vain kerran epäluottamuslauseen vuoksi, vuonna 1999. Tuolloin ero tapahtui ennen kuin epäluottamuslause ehti edetä varsinaiseen äänestykseen.

Sanna Raita-aho/STT

Evp-upseeri: Miksi määräsimme tänäänkin inttiin vain puolet nuorista?

Arkistokuvaa Kaartin jääkärirykmentin kotiutustilaisuudesta kesältä 2024.

Kesän uudet alokkaat astuivat taas palvelukseensa varuskunnissa ympäri Suomen. Se on yhä pakollista vain miehille – ja tässä Suomi hukkaa turhaan puolet jokaisen ikäluokan lahjakkuuksista.

Suomalainen peruskoulusysteemi on tunnettu ympäri maailmaa. Lapset oppivat, Pisa-tuloksissa – niiden pienestä laskusta huolimatta – pärjätään yhä paremmin kuin monissa muissa maissa.

Suomi on onnistunut luomaan kouluihinsa systeemin, jossa kaikki tietynikäiset, sukupuolesta tai perheiden varallisuustasosta riippumatta ovat mukana. Tiukkojen yhteiskuntaluokkarajojen maista tullaan tänne ihastelemaan kaikille reiluja menetelmiämme.

Venäjän vuoden 2022 Ukraina-hyökkäyksen ja Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen samanlainen kansainvälinen ihailu, jopa mediahypetykseen asti on näkynyt myös varusmieskoulutustamme kohtaan.

Suomi näyttää, miten asevelvollisuudella saavutetaan ammattiarmeijoiden kaltainen maanpuolustuskyky, uskottavasti ja yhteisvoimin.

KAIKKI TÄMÄ on ansaittua kehua, mutta parannettavaakin on. Tällä hetkellä puolustusvoimissa hyödynnetään vain puolet Suomen nuorten potentiaalista.

Perustuslaki sanoo, että ”jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.”

Käytännön toteutus on silti asevelvollisuuslaissa määrätty pakollisena vain miehille.

Koko nykyinen asevelvollisuusjärjestelmämme on tältä osin uudistettava. Nopeimmin ja perusteellisimmin on muutettava sukupuolijakoa, koska meiltä uhkaa loppua aika.

Asiaahan on vatkattu puolin ja toisin. Vuonna 2020 Sanna Marinin (sd.) hallitus asetti komitean pohtimaan yleistä asevelvollisuutta ja sen kehittämistä. Loppuraportti ilmestyikin jo pikaisesti 2021, koronapandemian keskellä.

Komitean tajunnanräjäyttävä esitys oli, että kutsunnat ulotettaisiin myös naisille. Vaikka seuraavana vuonna Venäjän Ukraina-sotaretki muutti maailmanjärjestystä, uudistuksissa ei edetty juuri mihinkään.

Nyt Petteri Orpon (kok) hallituksenkin uudessa puolustusselonteossa hiihdellään samoja turvallisia latuja, samaa liturgiaa toistellen: naisten vapaaehtoista palvelusta halutaan kehittää ja lisätä, mutta ei herranjestas sentään liikaa.

Poliitikkojen mielestä Suomen puolustamiseen riittää siis vain 50 prosentin kansalaispanostus.

TASA-ARVO ja kansalaisten yhtäläinen kohtelu olisi tietysti yksi perustelu asevelvollisuuden sukupuolineutraaliudelle.

Moni yhteiskunnallinen vaikuttajakin on sitä mieltä, että tasavertaisuutta peräänkuulutettaessa olisi enemmän kuin suotavaa poistaa tämä epäkohta lainsäädännön kautta. Kaikki ihmiset sukupuolesta riippumatta inttiin ja piste.

Vuosittainen koulutustarve ei enää pelkästään poikien varassa täyty.

Mutta Suomen väestörakenteella reserviläisarmeijallamme on edessä vielä isompi konkreettinen uhka.

Jo 2030-luvulla ikäluokat pienenevät niin, että nykyinen noin 20000 varusmiehen vuosittainen koulutustarve ei enää pelkästään poikien varassa täyty, vaikka heidän sisäänottokriteereitään kevennettäisiin kuinka paljon tahansa. Osa ikäluokasta kun kuitenkin saa aidoista terveys- ja muista syistä vapautuksen asepalveluksesta.

Tämän vajeen kattaminen ei mitenkään ilman naisten laajempaa mukaantuloa onnistu, ja siihen pitää alkaa valmistautua toden teolla jo nyt. Jokaisesta ikäluokasta pitää saada mukaan parhaimpien ihmisten osaaminen.

SILTI PÄÄTTÄJIEN asenteet heijastelevat yhä kaikissa asevelvollisuuden asioissa tiukasti menneisyyttä. Konservatiiveille mies puolustaa, nainen hoitaa kotia. Vastaavasti vasemmistossa naisten ”aseistamisen” on pelätty lisäävän Suomen militarisoitumista.

Monella muulla elämänalueella ollaan liikuttu valovuosia eteenpäin ja uskallettu päivittää omia asenteita maailman muuttuessa.

On selvää, että ratkaisumalleja on toki monta. Kaikki suomalaiset voisivat kutsuntojen kautta suuntautua joko ”kovaan maanpuolustukseen” tai kevyempään kansalaispalvelukseen. Hieman kuten Naton uusi viiden prosentin BKT-osuus jaetaan: 3,5 prosenttia kovaan ytimeen ja 1,5 prosenttia tukitoimintoihin.

Demokraattinen yhteiskunta kestää myös sen, että kaikki eivät halua osallistua toistensa puolustamiseen.

Kaikessa on tietysti kysymys myös rahasta. Nyt kun puolustusbudjetti vääjäämättä nousee, olisi reilua laittaa siitä nykyistä isompi siivu myös varusmiehille ja vapaaehtoista palvelusta suorittaville naisille.

Jos oikeasti palvelukseen otettaisiin yhtälailla miehiä ja naisia, summa jakautuisi tasaisesti koko ikäluokkaan.

PELKKÄ LISÄRAHA puolustusbudjetissa ei kasvata turvallisuutta, vaan maan puolustajiksi tarvitaan eri aloilta motivoituneita ihmisiä.

Kriisitilanteessa Suomen (sotilaallinen) puolustaja voi olla ihminen etulinjan poterossa, ilmatorjunnan keskusyksikössä, Naton ulkomaisessa esikunnassa, lennättämässä droonia tai hoitamassa pelastusviranomaisten yhteistoimintaa. Kansalaisia ja sotilaita kaikki, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

Nykyinen järjestelmämme on hyvä, mutta ennakkoluulottomalla kehittämisellä saisimme siitä vielä paremman mallin koko Euroopalle.

Olemmeko valmiita aitoon asevelvollisuuden muuttamiseen jo nyt rauhan aikana? Asioita ei voi jättää pelkästään poliitikkojen hitaiden kiireiden varaan, vaan siitä on keskusteltava koko kansan kesken.