VALIKKO

He ovat vahvoilla Li Anderssonin seuraajiksi – näin vasemmistoliiton piiripomot vastasivat

Hanna Sarkkinen, Veronika Honkasalo ja Li Andersson eduskunnan kyselytunnilla 30. toukokuuta.

Kansanedustajat Minja Koskela ja Veronika Honkasalo keräsivät eniten mainintoja, kun Demokraatti selvitti vasemmistoliiton piiripuheenjohtajien näkemyksiä vahvoista ehdokkaista puolueen tulevaksi puheenjohtajaksi.

Kolmestatoista puheenjohtajasta yksitoista nosti varteenotettavana ehdokkaana esiin helsinkiläisen Koskelan ja kymmenen niin ikään Helsingistä eduskuntaan valitun, vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtajan Honkasalon. Kolmanneksi eniten mainintoja, kuusi, keräsi oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

Piirien puheenjohtajat eivät halunneet kertoa suosikkiaan tulevaksi puheenjohtajaksi, mutta suostuivat kommentoimaan ketkä ovat kisassa vahvoilla tai keiden nimi on noussut esiin aiheesta puhuttaessa.

Kansanedustajista Aino-Kaisa Pekonen ja Timo Furuholm mainittiin vahvoina niminä kaksi kertaa. Vasemmistoliiton varapuheenjohtajat Jouni Jussiniemi ja Minna Minkkinen mainittiin molemmat kerran, samoin kansanedustaja Mai Kivelä, eurovaaleissa ehdolla olleet Paco Diop ja Joona Mielonen sekä eduskuntaan varasijalta nouseva Pia Lohikoski.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, EU-parlamenttiin nouseva Jussi Saramo mainittiin useamman kerran, mutta ei vahvaksi ehdokkaaksi listattuna, koska hän on itse ilmoittanut, ettei ole ehdolla. Osa piiripuheenjohtajista listasi Saramon siitä huolimatta.

Savo-Karjalan vasemmiston puheenjohtajan Juha Pitkäsen mukaan EU-vaalit laittoivat hänen harkintansa uusiksi.

– Kaksi suosikkiani on lähdössä Brysseliin. Miettiminen menee minulla vähän uusiin puihin. Olisin itse halunnut nähdä Merjan (Kyllönen) ja Jussin (Saramo) molemmat puheenjohtajakisassa. Tällä hetkellä minulla ei ole selkeätä suosikkia, Pitkänen kommentoi.

MERJA Kyllönen ja Jussi Saramo nousevat puheenjohtajan tehtävät jättävän Li Anderssonin vanavedessä Euroopan parlamenttiin. He ovat myös ilmoittaneet ottavansa paikat vastaan ja todenneet sen tarkoittavan sitä, että he eivät ole käytettävissä vasemmistoliiton puheenjohtajiksi.

– Veronika Honkasalo on varmaan lähdössä ja Minja Koskelaa olen huomannut aika monen olevan tukemassa. Siinä on kaksi erittäin todennäköistä, jotka lähtevät kisaan, Pitkänen kommentoi mahdollisia puheenjohtajaehdokkaita.

Myös Kainuun vasemmiston puheenjohtaja Jari Lindh mainitsee vahvoina niminä Honkasalon ja Koskelan.

– Sitten joku musta hevonen.

Lindh arvioi Honkasalon vahvimmaksi ehdokkaaksi.

Myös Pohjanmaan vasemmiston puheenjohtaja Noora Jussila mainitsee kannattaneensa puheenjohtajaksi Jussi Saramoa. Hän nousee monen piirin puheenjohtajan kanssa keskusteltaessa esiin mahdollisena vahvana Anderssonin seuraajana, mutta samalla tiedotetaan, että Saramo ei ole käytettävissä. Nyt kun tilanne vaalien myötä muuttui, Jussila ei vielä halua nimetä suosikkiaan mutta on valmis kertomaan vahvoilla olevia nimiä.

– Pekonen on yksi. Sitten Paco Diop ja Minja Koskela.

– Näkyviä, fiksuja ja karismaattisia ihmisiä mutta en halua vielä mennä asioiden edelle. Kyllähän siellä paljon muitakin on.

Varhaiskasvatuksen opettaja, varakaupunginvaltuutettu Diop oli Turusta ehdolla eurovaaleissa keräten noin 2 800 ääntä.

UUDENMAAN Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari Heiskanen sanoo nimiä mainitsematta, että eilisen eurovaalituloksen jälkeen hänellä on puheenjohtaja-asioiden osalta pelikirja auki.

– En pysty nimeämään omaa suosikkia tällä hetkellä, Heiskanen sanoo.

Heiskanen arvioi, että jokainen kansanedustaja harkitsee puheenjohtajuuden tavoittelua ja arvelee, että joku kansanedustajista valitaan. Hän pohtii, että Minja Koskela, Veronika Honkasalo ja Hanna Sarkkinen voisivat olla vahvoilla.

Varsinais-Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari-Matti Välkkynen kuvaa kironneensa mielessään, kun Jussi Saramo on menossa europarlamenttiin. Saramo olisi ollut Välkkysen suosikki Anderssonin seuraajaksi. Nyt hyvää kandidaattia koetetaan löytää Varsinais-Suomesta. Yhtänä vahvoista nimistä Välkkynen nostaakin esiin kansanedustaja Timo Furuholmin.

Keski-Suomen vasemmiston puheenjohtaja Akseli Ekola olisi veikannut Jussi Saramoa uudeksi puheenjohtajaksi, jollei tämä lähtisi Brysseliin.

Ekola pohtii, miten Li Anderssonin henkilökohtainen kannatus on kannatellut vasemmistoliittoa. Nyt Ekola näkee mahdollisuuden tulleen nostaa puolueen kärkipaikoille uusia nimiä ja sitä kautta saada enemmän näkyviä ja suosittuja kasvoja esille.

– Siinä mielessä toivon, kun nyt aletaan miettiä puheenjohtajakisaa, että myös uusia nimiä lähtisi eduskuntaryhmästä tai esimerkiksi puolueen varapuheenjohtajistosta. HJe voisivat tuoda aitoa kisaa ja keskustelua, millaista linjaa ja henkilöä oikeastaan halutaan puoluejohtoon.

Kolmesta vahvasta nimestä Ekola nostaa edelleen esiin Saramon mutta myös Minja Koskelan ja Veronika Honkasalon.

Hän sanoo myös henkisesti toivovansa, että jompikumpi varapuheenjohtajista Jouni Jussinniemi tai
Minna Minkkinen tavoittelisi paikkaa.

– Esimerkiksi Jussinniemen näkisin hyväksi lisäksi kisaan, vaikka ei välttämättä valittaisi. Hän toisi hyvää draivia ja vähän erilaista kulmaa, Ekola sanoo.

– Varmasti tullaan paljon keskustelemaan siitä, halutaanko johtoon samantyylinen ihminen kuin Li vai jotain erilaista. Kyllähän sukupuolikysymyksin herättää paljon puoleen sisällä keskustelua, että pitäisikö olla mies tällä kertaa. Olisi hyvä, jos olisi monipuolisuutta ehdokasjoukossa, hän jatkaa.

DEMOKRAATTI on jo aiemmin kartoittanut, että kansanedustajat laajasti harkitsevat asettumista vasemmistoliiton puheenjohtajakisaan.

Kisasta voitaneen lukea pois vain meppipaikan varmistaneet Li Andersson, Merja Kyllönen, Jussi Saramo sekä kansanedustaja Anna Kontula, jonka tulevaisuuden suunnitelmat näyttävät olevan muualla kuin eduskunnassa. Tuoreeltaan kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on kertonut Suomen Kuvalehdelle, ettei tavoittele puheenjohtajuutta. Sen sijaan hän kertoo harkitsevansa ryhmäjohtajan tehtävään pyrkimistä.

Käytännössä muut kansanedustajat eivät sulje pois puheenjohtajuuden tavoittelua. Ainoastaan Li Anderssonin tilalle eduskuntaan nousevaa Johannes Yrttiahoa Demokraatti ei ole tavoittanut kommenttia varten.

Merja Kyllösen tilalle eduskuntaan nouseva Jessi Jokelainen ja Jussi Saramon tilalle nousevat Pia Lohikoski kertovat, etteivät ole vielä puheenjohtajuuden tavoittelua pohtineet eivätkä he sen vuoksi myöskään sulje asiaa pois.

Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Toinen varapuheenjohtaja on Jouni Jussinniemi ja kolmas Minna Minkkinen.

Minkkinen kertoo, ettei pyri puheenjohtajaksi eikä ole asiaa harkinnutkaan. Hän näkee, että puheenjohtajan on oltava kansanedustaja ja näin ollen leipätyön on oltava politiikassa. Hänellä ei vielä ole suosikkia puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajana hän tuskin ottaa asiaan kantaakaan.

Myöskään Jussinniemi ei aio pyrkiä puheenjohtajaksi. Hänkin näkee, että uuden puheenjohtajan pitäisi olla kansanedustaja ja lähellä eduskuntaryhmää. Puolueen varapuheenjohtajana hän pidättäytyy kommentoimasta puheenjohtajasuosikkeja ja toteaa päätöksen olevan puoluevaltuuston.

Minkkinen sai eurovaaleissa noin 2 400 ääntä ja Jussinniemi noin 1 400 ääntä.

Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja valitaan loppusyksystä puoluevaltuustossa. Jos ehdokkaita on enemmän kuin yksi, järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys.

 

Nämä nimet piirijohtajat mainitsivat, kun heitä pyydettiin arvioimaan, mitkä nimet nousevat esiin tai olisivat vahvoilla vasemmistoliiton puheenjohtajiksi. Puheenjohtajat eivät siis tässä linjanneet omia suosikkejaan, vaan kyse oli nimenomaan vahvojen nimien esiinnostamisesta.

Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Katri Kangas:

– Veronika Honkasalo, Minja Koskela, Jouni Jussinniemi.

Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari Heiskanen:

– Minja Koskela, Veronika Honkasalo, Hanna Sarkkinen.

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari-Matti Välkkynen:

– Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Timo Furuholm.

Hämeen vasemmistoliiton puheenjohtaja Sari Auvinen:

– Veronika Honkasalo, Aino-Kaisa Pekonen, Hanna Sarkkinen.

Kaakkois-Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja Arja Tauria-Huttunen:

– Minja Koskela, Veronika Honkasalo, Joona Mielonen.

Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Juhani Hiltunen:

– Hanna Sarkkinen, Minna Minkkinen, Minja Koskela.

Keski-Suomen vasemmiston puheenjohtaja Akseli Ekola:

– Jussi Saramo, Minja Koskela, Veronika Honkasalo.

Kainuun vasemmiston puheenjohtaja Jari Lindh:

– Veronika Honkasalo ja Minja Koskela.

Satakunnan vasemmistoliiton puheenjohtaja Mikko Kaunisto:

– Jussi Saramo, Pia Lohikoski, Veronika Honkasalo, Hanna Sarkkinen.

Pohjanmaan vasemmiston puheenjohtaja Noora Jussila:

– Paco Diop, Minja Koskela, Aino-Kaisa Pekonen.

Pirkanmaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Anna Jukantupa:

– Hanna Sarkkinen, Minja Koskela, Veronika Honkasalo.

Pohjois-Pohjanmaan vasemmiston puheenjohtaja Juha-Matti Mustonen:

– Hanna Sarkkinen, Minja Koskela, Timo Furuholm.

Savo-Karjalan vasemmiston puheenjohtaja Juha Pitkänen:

– Minja Koskinen, Veronika Honkasalo.

Artikkeliin lisätty kello 15.38 tieto Suomen Kuvalehdestä. Sen mukaan Aino-Kaisa Pekonen ei tavoittele vasemmistoliiton puheenjohtajuutta vaan harkitsee ryhmäpuheenjohtajan tehtävään pyrkimistä.

Lisätty Jouni Jussinniemen kommentit jutun loppuun kello 16.02.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä viimein käyntiin: Hilkka Ahde valmis apulaispormestariksi

  • Helsinki
  • 02.05.2025
  • 15:38
  • (Päivitetty: 02.05. 15:41)

SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään. Ahde kertoo asiasta perjantaina Demokraatille.

Ahde on ensimmäinen demarinimi, joka kertoo halukkuudestaan apulaispormestariksi.

– Olen pohtinut asiaa tiukasti muutaman päivän ajan ja tullut siihen tulokseen, etten pakene vastuuta. Äänimääräni velvoittaa myös ottamaan vastuuta, Ahde sanoo Demokraatille.

Ahde korostaa, että apulaispormestarin tehtävä on poliittinen.

– Tiedän, että tämä on älyttömän vaativa ja tärkeä tehtävä, mutta olen ennenkin ottanut haasteita vastaan ihan mahdottomissakin tilanteissa.

NIMISPEKULOINTI meni uusiksi sen jälkeen, kun SDP Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma ilmoitti maanantaina tavoittelevansa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää Helsingissä, eikä ole siis tarjolla apulaispormestariksi.

Demokraatin kyselykierroksella tiistaina kukaan ei vielä ilmoittautunut kisaan mukaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Äänestys käydään, jos ja kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Ahde sanoo suoraan toivovansa, että myös piiri kunnioittaa äänestäjien antamaa mandaattia. Tällä hän viittaa menestykseensä huhtikuun kuntavaaleissa.

Ahde oli viidenneksi suosituin SDP:n ehdokas Helsingissä. Kukaan hänen edellään olleista sosialidemokraateista ei ole käytettävissä apulaispormestariksi.

Ahde sai vaaleissa noin 800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, kaikkiaan noin 2 500. Eduskuntavaaleissa 2023 Ahde ylsi varasijalle Helsingissä.

Ahde sanoo saaneensa jo parilta osastolta lupauksia ehdolle asettamisesta ja saaneensa muutenkin runsaasti yhteydenottoja asiassa.

AHDE on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä.

– Olen ollut 12 vuotta valtuustossa ja katsellut kaavoitushommaa Oulussa ja Vantaalla. Ei tämä minulle sinänsä uutta ole.

Ahde kertoo asuneensa Helsingissä kaikkiaan jo 30 vuotta, joten tuntumaa kaupunkiin on. Hän nostaa keskeisiksi asioiksi apulaispormestarin työssä muun muassa liikenteen sujuvuuden, kaikkien liikennemuotojen kehittämisen, lähiluonnon huomioon ottamisen ja kohtuuhintaisen asumisen.

Ahde nostaa esille myös kaupungin varsinaiset asukkaat.

– Tänä päivänä tuntuu, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella.

Ahde oli ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun Nasima Razmyar (sd.) palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Johanna Laisaarelle (sd.), joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

Laisaari sanoi tiistaina Demokraatille harkitsevansa vakavasti kisaan lähtöä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT

Antti Lindtman: Hallitus maksoi muutoksen puolesta äänestäneille ”potut pottuina”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhui Kansalaistorilla työväen vappujuhlassa Helsingissä vapunpäivänä 1. toukokuuta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman syytti Petteri Orpon (kok.) hallitusta vappupuheessaan Helsingissä velkarallin kiihdyttämisestä.

Lindtmanin mukaan hallitus on hylännyt kaikki tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– Sen sijaan Orpon hallitus painoi kaasua velkarallissa ja ohjasi jättiveronkevennykset rikkaille ja ökyrikkaille. Pieni- ja keskituloisille tiedossa on lähinnä piiloveronkorotuksia, Lindtman puhui Helsingin työväen vappujuhlassa Kansalaistorilla.

Hallituksen puoliväliriihessä tekemien veroratkaisujen taustalle Lindtman hahmotteli kostomotiivia.

– Ei valitettavasti voi välttyä ajatukselta, että puoliväliriihessään hallituspuolueet päättivät maksaa potut pottuina vaaleissa muutoksen puolesta äänestäneille opettajille, sairaanhoitajille, rakentajille, insinööreille, kuljettajille, myyjille ja siivoojille.

LINDTMAN huomautti, että pieni- ja keskituloisillekin luvattiin isot veronkevennykset, mutta tavallinen OAJ:hin kuuluva opettaja saakin lopulta viisi euroa kuukaudessa, ellei eroa ammattiliitostaan.

– Monissa tapauksissa hallituksen pieni- ja keskituloisille myöntämät muruset veronalennuksista hädin tuskin riittävät edes kattamaan piiloveronkorotusta, joka aiheutuu ay-maksujen verovähennysoikeuden lopettamisesta.

– Kävikö tässä niin, että kasvuriihen sijaan tulikin kostoriihi? Lindtman kysyi.

AVAINSANAT

SAK:n Jarkko Eloranta: Hallituksen suunnitelmat hölmöläisen peiton jatkamista

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vetoaa pääministeri Petteri Orpoon (kok.) ja pyytää hallitusta olemaan välillä palkansaajan puolella.

Vappupuheessaan Vaasassa Eloranta esittää, että hallitus peruisi päätöksen ay- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta.

Eloranta luonnehtii hallituksen suunnitelmia hölmöläisen peiton jatkamiseksi.

Hänen mielestään nykyhallitus romuttaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja sopimisen kulttuuria, kun sosiaaliturvaa on heikennetty, työsuhdeturvaa rapautettu ja lakko-oikeutta rajoitettu.

Hän sanoo, ettei hallitus halua järjestäytyneitä työmarkkinoita eikä työehtosopimusten turvaa palkansaajille, vaan hajautuneet työmarkkinat, joissa vahvemman ääni kuuluu ja käskee.

Eloranta kannustaa myös työntekijäpuolta jatkamaan yhteistyötään, sillä hänen mukaansa muuta keinoa pärjätä työnantajien koventuvalle linjalle ei ole. Yhteistyötä tulisikin tiivistää SAK:n sisällä ja eri keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen kesken.

AVAINSANAT