VALIKKO

HBL: Somepoliisi Jari Taponen erosi tehtävästään, sanoo syyksi arvoristiriidan

Jari Taponen kuvattiin maaliskuussa 2023 poliisin tiedotustilaisuudessa pitämässä tilannekatsausta katujengeistä.

Moneen kertaan palkittu ylikomisario Jari Taponen on eronnut tehtävästään Helsingin poliisista, Hufvudstadsbladet-lehti kertoo.

30 vuotta poliisina työskennellyt Taponen (s. 1971) sanoo lehden haastattelussa, että päätöksen taustalla on arvoristiriita poliisilaitoksen johdon kanssa.

-  Olen lähinnä helpottunut. Tuntuu kuin kuristusote olisi vihdoin hellittänyt ja olisin saanut sananvapauteni takaisin, hän sanoo HBL:lle.

Taponen tuli tutuksi suurelle yleisölle vuonna 2012, kun hän oli mukana perustamassa ennalta estävää toimintoa Helsingin poliisissa.

-  Kyse on siitä, miten Helsingin poliisia johdetaan ja siitä, miten poliittiset arvot ovat päässeet vaikuttamaan poliisin operatiivisiin linjauksiin, Taponen vastaa lehden kysymykseen arvoristiriidasta.

TAPONEN kertoo HBL:lle, että poliisijohto on myös puuttunut hänen toimintaansa sosiaalisessa mediassa. Ahkerana kommentoijana tunnettu Taponen on puhunut somessa vahvasti rasismia ja vihanlietsontaa vastaan.

Taposen mielestä poliisi on alkanut priorisoida operatiivista toimintaansa poliitikkojen ideologisten uhkakuvien mukaan ilman, että tälle on ollut kunnollista tilastollista pohjaa.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoisen mielestä kritiikissä on kyse hiljattain tehdyn, laajamittaisen uudistuksen aiheuttamista negatiivisista tunteista.

AVAINSANAT

Apulaisoikeusasiamies moittii Migriä liian pitkistä jonoista – USU: Suomen kansalaisuutta odottaa yli 17 000 ihmistä

Maahanmuuttovirastoon eli Migriin tulleiden hakemusten käsittely kestää liian kauan, ilmeni apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksessa.

Perhesideperusteisten oleskelulupahakemusten määrä on kasvanut useiden vuosien ajan enemmän kuin hakemuksia on pystytty ratkaisemaan. Myös kansalaisuutta ja pysyvää oleskelulupaa koskevissa asioissa käsittely on viivästynyt.

Käsittelyaikojen venymisen taustalla ovat muun muassa hakemusten käsittelyn monimutkaisuus sekä henkilöstön riittämätön määrä työmäärään nähden.

Lisäksi tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että ulkomaalaislainsäädännön toistuvat muutokset ovat osaltaan hidastaneet asioiden käsittelyä.

Uutissuomalaisen mukaan myös oikeuskanslerinvirasto on huomauttanut Maahanmuuttovirastolle käsittelyaikojen pituudesta. Suomen kansalaisuutta odottaa Uutissuomalaisen tietojen mukaan 17 300 ihmistä.

Migristä kerrotaan Uutissuomalaiselle, että kansalaisuushakemuksia on jätetty viime vuosina poikkeuksellisen paljon. Vuonna 2015 Lähi-idästä saapui Suomeen suuri määrä ihmisiä. Tuolloin tänne jääneet ovat voineet hakea kansalaisuutta 2020-luvulla, kun esimerkiksi vaadittu asumisaika on täyttynyt.

Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2025 ennätykselliset yli 14 700 ihmistä. Vuonna 2024 kansalaisuuden sai lähes tuhat ihmistä vähemmän.

Hallitus uudisti kansalaisuuslakia ja tiukensi kansalaisuuden saamisen edellytyksiä vuosina 2024-2025. Kansalaisuushakemusten määrä nousi ennätyksellisen korkeaksi ennen uudistusta.

Huhtikuussa 2025 käynnistettiin erillinen ruuhkanpurkuprojekti, jota varten Maahanmuuttovirasto sai pestata määräaikaisia käsittelijöitä.

AVAINSANAT

Metsä- ja kekrimystiikkaa tihkuva teos vei HS-kirjallisuuspalkinnon

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon sai tänä vuonna Liisa Kaski romaanistaan Marras. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle esikoisteokselle, ja sen arvo on 15 000 euroa.

Romaanin on kustantanut SKS Kirjat.

Liisa Kaski on kansanrunouteen, myytteihin ja luontosuhteen historiaan perehtynyt folkloristi.

Marras sijoittuu kustantajan kuvauksen mukaan myyttisen syyskekrin aikaan, muinaisten suomalaisten ”uskomusten, kansanrunouden ja kristillistyvän maailman rajamaille”.

HS-KIRJAKISAN kunniamaininnan sai Sanni Isometsän romaani Katoamiskertomus.

Kilpailuun ilmoitettiin 64 esikoisteosta, joista loppukilpailuun valittiin viisi romaania, yksi runoteos ja yksi esseekokoelma.

Raatiin kuuluivat puheenjohtaja Arla Kanervan lisäksi Susanna Laari, Aino Miikkulainen, Sakri Pölönen, Eleonoora Riihinen ja palkinnon vuosi sitten voittanut Mariia Niskavaara.

HS:n kirjallisuuspalkinto jaettiin torstaina 32. kerran.

AVAINSANAT

Valtio haluaa käskeä suomalaisia kertausharjoituksiin myös ulkomaille

Reserviläinen voidaan vastedes määrätä kertausharjoitukseen tai koulutukseen myös muihin Nato-maihin ilman erillistä suostumusta, jos hallituksen esitys hyväksytään.

Ehtona on kuitenkin, että koulutus tai harjoitus liittyy välittömästi Suomen puolustamiseen ja että kyseessä on Suomen lähialue.

Lakiesityksessä mainitaan Itämeri, Ruotsi ja Norja. Suostumusta edellytettäisiin edelleen, jos harjoitus tapahtuisi kauempana kuin lähialueella.

SEN SIJAAN VARUSMIEHILLE lähtö ulkomaankeikoille olisi edelleen vain vapaaehtoisuuteen perustuvaa.

Vielä lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa ehdotettiin, että myös varusmiehiltä poistettaisiin vaatimus omasta suostumuksesta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että koska harjoitusmäärät kasvavat, myös byrokratian määrä kasvaa.

- Ennakkokirjallisten suostumusten tekeminen tuhansille ja tuhansille, Häkkänen kuvaili STT:lle torstaina.

Häkkäsen mukaan tulevina vuosina arvioidaan, tarvitseeko käytäntöä muuttaa vielä myös varusmiesten kohdalla.

MINISTERI vaikuttaa luottavan siihen, ettei vapaaehtoisten lähtijöiden löytäminen tuota ongelmia.

- Lähtökohtaisesti yleensä varusmiehet ja reserviläiset pitävät maa- ja merirajat ylittäviä harjoituksia, jotka liittyvät välittömästi Suomen puolustukseen, hyvinä ja perusteltuina, Häkkänen sanoi.

Esityksessä ulkomailla tapahtuvan koulutuksen tai harjoituksen lyhytaikaisuuden vaatimus poistettaisiin.

Turvallisuusympäristön muuttumisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan arkipäiväistymisen vuoksi ulkomailla suoritettavan palveluksen kestoon tarvitaan lisää harkinnanvaraisuutta.

Muutos ei kuitenkaan sellaisenaan merkitse, että esimerkiksi harjoitusten kestot pidentyisivät.

EDUSKUNNALLE torstaina annetussa esityksessä hallitus ehdottaa myös, että kaikille asevelvollisille tulee kertausharjoitusten enimmäismääräksi samat 200 päivää.

Tähän asti esimerkiksi miehistön rivijäsenille maksimi on ollut vain 80 ja erikoiskoulutetuille 150 vuorokautta. Aliupseereita ja upseereita on voinut reservissä kertauttaa 200 vuorokauden verran.

Muutosten tavoitteena on hallituksen mukaan varmistaa, että Suomi kykenee entistä paremmin toteuttamaan Naton jäsenyyteen liittyvät tehtävät.

Teksti: STT / Saila Kiuttu, Emmi Tilvis

AVAINSANAT

Kansainvälinen luisteluliitto kimmastui Suomen viisumipäätöksestä

Kansainvälinen luisteluliitto ISU reagoi torstaina kiukustuneesti Suomen hallituksen päätökseen viisumirajoituksista, joilla vaikeutetaan venäläisten urheilijoiden saapumista Suomeen.

Liitto haluaa lisäselvityksiä Suomen taitoluisteluliitolta, sillä Tampereella järjestetään maaliskuussa taitoluistelun MM-kisat.

- ISU:n mielestä urheilijoita ei pitäisi rangaista heidän hallintojensa toimista maailmassa, jossa on, surullista kyllä, meneillään useita konflikteja, liitto sanoo tiedotteessaan.

ISU kertoi tavoittelevansa lisäselvityksiä myös MM-kisojen järjestelykomitealta. Liitto ei kommentoi asiaa tällä hetkellä enempää.

VENÄLÄISET luistelijat ja valmentajat ovat olleet lajissa perinteisesti vahvoja. Lajilla on myös ollut suuri propagandamerkitys Venäjän valtiolle.

Tampereen MM-taitoluistelut järjestetään 16.-21. maaliskuuta.

AVAINSANAT

Ruokavirasto rakennuttaa sähköaidan rajoittaakseen sikaruton leviämistä

Sikarutosta varoittavia kylttejä Himantieltä rajavyöhykkeen laidalta Virolahden Vaalimaalla 14. syyskuuta 2026.

Ruokavirasto aikoo rakennuttaa väliaikaisen sähköaidan Kaakkois-Suomeen rajoittaakseen afrikkalaisen sikaruton leviämistä laajemmalle. Suunnitelman mukaan aita rakennetaan tartuntavyöhykkeen ydinalueen rajoja mukaillen ja se sijoittuu Miehikkälän, Virolahden ja Lappeenrannan kuntien alueille.

Aidalla on tarkoitus rajoittaa virustartunnan saaneiden villisikojen liikkumista ydinalueen ulkopuolelle ja samalla estää terveiden villisikojen vaeltaminen saastuneelle alueelle. Aidan sisäpuolella olevat villisiat pystytään poistamaan hallitusti. Alueella etsitään ja poistetaan lisäksi aktiivisesti raatoja ja tehdään muita torjuntatoimenpiteitä.

Aidasta on tarkoitus tulla noin 120 senttimetriä korkea, ja suunnitellun aitalinjan pituus on 83 kilometriä. Pystytys on tarkoitus aloittaa ensi kuussa, ja sen odotetaan valmistuvan ensi kevääseen mennessä.

Aita ei Ruokaviraston mukaan estä ihmisten tai muiden eläinten kuin villisikojen liikkumista. Teiden ja metsäautoteiden kohdalle tehdään kulkuaukko tai portti.

- Pienimmät eläimet voivat kulkea aidan ali ja isommat eläimet aidan yli, Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina.

- Aita ei ratkaise rajojen yli tapahtuvaa villisikojen liikkumista, Laaksonen lisäsi.

LAAKSONEN kertoi, että torstain tietojen mukaan Suomessa on vahvistettu 93 afrikkalaisen sikaruton tartuntatapausta.

- Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia muuttaa ydinalueen tai tartuntavyöhykkeen rajoja, Laaksonen sanoi.

Aita pyritään rakentamaan Väyläviraston tie- ja rata-alueille. Tällä hetkellä linjaus ei osu yksityisten maanomistajien maille. Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksikön erikoistutkija Jonna Kyyrö kertoi tiedotustilaisuudessa, että aidan kilpailutus on meneillään. Arvio aidan hinnasta on Kyyrön mukaan 1-2 miljoonaa euroa.

AVAINSANAT