VALIKKO

Harkimo pyörsi sanansa – on ehdolla myös tulevissa eduskuntavaaleissa

Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo.

Liike nytin puheenjohtaja Harry Harkimo aikoo aikaisemmista puheistaan huolimatta olla mukana myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Harkimo vahvisti Demokraatille vuonna 2022, että hän ei enää tavoittele kansanedustajuutta vuonna 2023 alkavan vaalikauden jälkeen.

Jos teidät valitaan nyt ensi vuoden eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi, onko kyseessä silloin viimeinen kausi kansanedustajana?

– On, Harkimo vastasi 2022 joulukuussa ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja, joissa Harkimo meni läpi.

Kysymyksen taustalla oli se, että Liike nytin järjestettyä mediatapahtuman tammikuussa 2019, sen puheenjohtaja Harry ”Hjallis” Harkimo kertoi periaatteesta, jonka mukaan Liike nytin listoilta eduskuntaan pääsevät toimivat kansanedustajina korkeintaan kaksi kautta ”säilyttääkseen kosketuksen tavalliseen elämään”.

- Me äänestettiin se netissä, että haluatteko kaksi kautta, kolme kautta vai aina. Ne haluavat kaksi. Ei siellä jää mitkään hommat kesken, jos sä olet kaksi kautta, Harkimo vakuutteli tuolloin.

Liike nytin Nettiparlamentin äänestykset ohjaavat Liikkeen eduskuntaryhmän työtä ja puolueen yleistä kannanmuodostusta. Nyt siis Harkimo vaikuttaisi olevan lipsumassa kyseisestä linjauksesta.

Hän on aiemmin laskenut, että kaksi kautta tulee täyteen vuonna 2027, jos 2015-2019 kautta, jolloin hän oli osan aikaa myös kokoomuksen kansanedustaja, ei lasketa.

TÄNÄÄN on uutisoitu jälleen, että tärkeitä poliitikkoja jättää Liike nytin.

Vantaalaiset kaupunginvaltuutetut Marjo Vacker ja Nina Nummela siirtyvät kokoomukseen. Hiljattain puolueen jätti ja kokoomukseen siirtyi Mikael Jungner.

– Totta kai vaalien alla niin meiltä kuin muista puolueista on lähtijöitä, mutta meillä tulijoita puolueeseen on enemmän kuin lähtijöitä, Harkimo kommentoi tuoreessa tiedotteessaan.

Kiireinen Harkimo ei ollut tänään tavoitettavissa langan päähän mutta vastasi Demokraatille pariin kysymykseen tekstiviestitse.

– Monissa puolueissa ihmisiä tulee ja menee, meidän kannatus on nousussa, Harkimo vastaa viestissään kysymykseen siitä, miksi avainhenkilöitä jättää puolueen.

Harkimolta tiedusteltiin myös, joutuuko hän pyörtämään päätöksensä siitä, että kyseessä olisi hänen viimeinen kautensa kansanedustajana.

– Olen lähdössä seuraaviin eduskuntavaaleihin, hän vastaaa ja ihmettelee, mistä sellainen tieto on peräisin, ettei olisi.

Demokraatti muistutti häntä hänen omista sanoistaan vuoden 2022 juttulinkillä, mutta sitä Harkimo ei enää kommentoinut.

– Puolueella on hyvä tulevaisuus. Vanhat puolueet ovat ajaneet tämän maan tuhoon, Liike nytin puheenjohtaja toteaa.

AVAINSANAT

Nyt tuli Miapetra Kumpula-Natrin ratkaisu

SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ei tavoittele apulaispormestarin tehtävää Helsingissä.

– Kyllä, harkitsin insinöörinä, politiikan toimijana, eurooppalaistakin asuntopolitiikkaa ja ympäristö-, energia- ja elinkeinopolitiikkaa sekä teknologia- ja digipolitiikkaa rakastavana uutena Helsingin valtuutettuna ehdokkuutta paikkaan. Mutta itseäni tutkittuani en halua jättää valtion ja kansainvälisen politiikan työtä kansanedustajana, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Demokraatti kertoi viime viikon perjantaina, että SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään.

Iltalehti kertoi myöhemmin viikonloppuna, että kisaan on valmis myös kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari.

Moni kärkiniminä pidetyistä helsinkiläisistä demaripoliitikoista on jo kertonut, ettei tavoittele tehtävää.

AVAINSANAT

Ulkoministeri Valtosen puhe Berliinissä peruuntui turvallisuusuhan vuoksi – kyseessä väärä hälytys ja kiireparkkeeraus

Elina Valtonen ehti ennen tilaisuuden perumista tavata Berliinissä Saksan tulevan ulkoministerin, kristillisdemokraattien Johann Wadephulin.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tämänpäiväinen puhe Berliinissä peruuntui turvallisuussyistä, kerrotaan STT:lle Suomen suurlähetystöstä Saksasta.

Valtosen oli määrä pitää tänään aamupäivällä puhe ajankohtaisista Euroopan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä Saksan liittovaltion turvallisuuspolitiikan akatemiassa Schönhausenin linnan lähellä.

Tilaisuus kuitenkin peruttiin turvallisuussyistä hieman ennen sen alkamista, suurlähetystöstä kerrotaan. Myös turvallisuuspolitiikan akatemia kertoo asiasta verkkosivuillaan.

Suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Dan Ekholm kertoo, että vähän ennen tilaisuuden alkua henkilöauto ajettiin ja pysäköitiin tapahtumapaikan edustalle ja nainen poistui autosta juosten. Tämä herätti poliisin epäilyjä, ja akatemian johto päätti perua koko tilaisuuden ennen kuin Valtonen ehti saapua paikalle.

Ekholm kertoo, että noin tunti tilaisuuden perumisen jälkeen saatiin tietää, että kyseessä oli väärä hälytys. Hänen mukaansa mitään konkreettista uhkaa ei ollut.

-  Yksityishenkilö oli etsinyt parkkipaikkaa ja oli kiireessä pysäköinyt paikkaan, jonne ei olisi saanut pysäköidä, Ekholm sanoo STT:lle.

Valtosen puheen peruuntumisesta uutisoi aiemmin Yle.

SUOMEN Berliinin-suurlähettiläs Kai Sauer kertoo STT:lle, että hän ja Valtonen olivat autossa matkalla kohti tilaisuuden tapahtumapaikkaa, kun he saivat tiedon oletetusta turvallisuusuhasta ja heitä kehotettiin keskeyttämään tapahtumapaikan lähestyminen.

-  Siinä sitten odoteltiin tilanteen selkiytymistä ja lisätietoja. Paikallisten isäntien ja turvallisuusviranomaisten arvio oli, että tilaisuutta ei ole mahdollisuutta toteuttaa, Sauer kertoo.

Tilaisuuden peruuntumisen jälkeen Valtonen palasi lentoasemalle.

Sauerin mukaan nyt katsotaan, saadaanko lähiaikoina järjestettyä uusi mahdollisuus Valtosen puheen pitämiseen.

-  Tällainen puhe ei ole ihan pikkujuttu, vaan sitä valmistellaan huolellisesti ja siinä on sanoma, Sauer sanoo.

AIEMMIN tänään Valtonen ehti tavata Berliinissä Saksan tulevan ulkoministerin, kristillisdemokraattien Johann Wadephulin.

-  Keskustelimme Suomen ja Saksan erinomaisesta suhteesta, Itämeren alueen turvallisuudesta ja tavoista saada Eurooppaan kestävä rauha, Valtonen kertoo viestipalvelu X:ssä.

Suurlähettiläs Sauerin mukaan Valtonen ja Wadephul tuntevat toisensa pitkältä ajalta muun muassa Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta ja puolueyhteyksistä.

Sauer kertoo, että Wadephul on kotoisin Pohjois-Saksasta Schleswig-Holsteinin osavaltiosta ja tuntee Itämeren alueen hyvin.

AVAINSANAT

Oikeusministeriö: Sinimustat on pakko hyväksyä taas puolueeksi

Poliisi turvasi Sinimustan liikkeen mielenosoitusta Tampereella vapunpäivänä 1. toukokuuta 2025.

Sinimusta liike ry on saanut kokoon puoluerekisteriin pääsyn edellyttämät 5000 kannattajakorttia. Vuosi sitten huhtikuussa korkein hallinto-oikeus päätti purkaa liikkeen puoluerekisteröinnin. Oikeusministeriön mukaan nyt rekisteröinti palautetaan.

KHO arvioi purkupäätöksessään, että puolueen tavoitteet eivät olleet yhteensopivia perus- ja ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kanssa. Sinimustat toimitti sittemmin oikeusministeriölle uuden rekisteröintihakemuksen ja on nyt saanut uudelleen kasaan vaadittavat 5000 kannattajaa.

Oikeusministeriön vaalipäällikkö Arto Jääskeläinen vahvistaa Demokraatille, että sinimustat on hyväksyttävä puoluerekisteriin.

– Kyllä se on semmoinen tilanne. Puolueen ohjelma ja säännöt käsiteltiin jo vuosi sitten, kun he tekivät purkupäätöksen jälkeen uuden hakemuksen. He olivat tehneet yleisohjelman sellaiseen muotoon, että siinä ei ollut vaihtoehtoja. Kun lakia noudatetaan, sellainen yleisohjelma pitää hyväksyä, Jääskeläinen sanoo.

SINIMUSTAT sai vuoden aikaa kerätä vaadittavan kannattajamäärän. Keräyksen määräaika päättyy toukokuun lopussa.

– He ovat nyt saaneet sen. Kyllä tästä seuraa rekisteröinti.

Edellisen rekisteröinnin jälkeen sinimustat muutti yleisohjelmaansa, mikä sai oikeusministeriön hakemaan rekisteröinnin purkua KHO:sta. Jääskeläisen mukaan sama voisi periaatteessa toistua. Sinimustia ei voida sitouttaa olemaan muuttamatta yleisohjelmaansa uudelleen lainvastaiseksi, mikäli he näin haluaisivat menetellä.

– Yleisohjelman muutoksesta on kuitenkin lain mukaan ilmoitettava oikeusministeriölle. Jos sitä muutetaan sellaiseksi, että me emme olisi sitä hyväksyneet, sitten käymme mahdollisesti tämän samaisen kierroksen läpi mitä viimeksikin. Heillä pitää olla puoluelaissa tarkoitettu yleisohjelma, joka kestää vertailun muihin puolueisiin ja yleisiin demokraattisiin periaatteisiin.

JÄÄSKELÄISEN mukaan sinimustat voivat lopettaa kannattajakorttien keräämisen myös etuajassa, kun vaadittava määrä on saatu täyteen.

– Sen jälkeen, kun keräys lopetetaan, kannattajailmoitukset tarkastetaan. Kun ne ovat kaikki sähköisiä, digi- ja väestötietovirasto (DVV) tekee sähköisen tarkistuksen, niin se on aika muodollinen eikä varmasti kestä kauaa.

– Teemme virallisen päätöksen hyvin pian, kun saamme DVV:ltä ilmoituksen, että kaikki on kunnossa. Sanoisin, että lähiaikoina. Vähän riippuu siitä milloin yhdistys haluaa keräyksensä lopettaa.

AVAINSANAT

Razmyar: En vie sisäministerin toimintaa perustuslakivaliokunnan syyniin

Sisäministeri Mari Rantasen luottamusta on jo mitattu eduskunnassa kaksi kertaa.

Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd) kertoo STT:lle, ettei vie sisäministeri Mari Rantasen (ps.) toimintaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan niin sanottuna ministerivastuukysymyksenä.

Hän kertoi aiemmin harkitsevansa asiaa, mutta on päättänyt luopua aikeista luettuaan oikeuskanslerin viimeviikkoisen ratkaisun.

Kyse on ollut siitä, oliko pakolaiskiintiön valmistelu syrjivää Rantasen johtamassa sisäministeriössä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä oli, minkä jälkeen oikeuskansleri arvioi asiaa.

Oikeuskanslerin mukaan valmistelu oli epäonnistunutta, mutta Rantasta tai häntä sijaistanutta Lulu Rannetta (ps.) ei ole aihetta epäillä lainvastaisesta menettelystä.

Razmyar pitää ministerien menettelyä edelleen poliittisesti tuomittavana, mutta rikosoikeudellista näyttöä ei näytä olevan.

-  Kun oikeuskanslerin on ollut vaikea saada näyttöä, uskoisin, että samalla tavalla myöskään perustuslakivaliokunnassa se ei tulisi johtamaan ministerisyytteeseen, Razmyar sanoo.

-  Tämän takia itse en ainakaan vie tätä ministerivastuukysymyksenä perustuslakivaliokunnalle.

OIKEUSKANSLERINKIN mielestä pakolaiskiintiöasian valmistelu oli epäonnistunutta, ja tämä huomio on Razmyarin mukaan olennainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoi aiemmin kannanotossaan, että sisäministeriön poliittinen johto ohjeisti virkakuntaa kohdistamaan kiintiön erityisesti kristittyihin pakolaisiin.

Oikeuskanslerin mukaan ministerin erityisavustaja oli itsenäisesti muuttanut kiintiön kohdentamisen määriä eri pakolaisryhmien välillä. Oikeuskanslerin mukaan perustelut linjauksille olivat riittämättömät, ja niiden puutteet olivat synnyttäneet epäilyn syrjinnästä. Rikoksen tunnusmerkistö ei kuitenkaan täyttynyt eikä uskontoa käytetty lainvastaisella tavalla perusteena.

Ministereitäkään ei ollut käytettävissä olleen aineiston perusteella aihetta epäillä virkavelvollisuuden laiminlyömisestä tai lainvastaisesta menettelystä.

-  Tämänhän tietää vain ministeri ja hänen kabinettinsa, että mitä todellisuudessa on tapahtunut, Razmyar kommentoi.

RAZMYARIN mielestä on hyvä, että hallitus perui epäonnistuneen valmistelunsa ja valmisteli pakolaiskiintiön uudelleen asiallisesti viime vuonna. Hän toivoo asiallista valmistelua myös ensi vuoden pakolaiskiintiölle.

Razmyar uskoo, että jatkokäsittely eduskunnassa olisi ollut perussuomalaisten itsensä mieleen.

-  Perussuomalaiset varmasti haluaisivat jatkaa tämän aiheen käsittelyä mieluummin kuin hallituksen päätösten, muun muassa erilaisten leikkausten.

Eduskunta on jo kahteen kertaan äänestänyt Rantasen luottamuksesta asiassa. Vihreät ja vasemmistoliitto esittivät Rantaselle epäluottamusta marraskuussa ja uudestaan maaliskuussa. Molemmilla kerroilla Rantanen sai eduskunnan luottamuksen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja: Pöysti on oikeassa – eduskunnan tiedonsaantia pitää vahvistaa ja nopeuttaa

Johannes Koskinen eduskunnassa.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan valtioneuvoston ja presidentin pitäisi nyt kantaa erityistä huolta eduskunnan tiedonsaannista, kun Natolta odotetaan lähiaikoina merkittäviä Suomen turvallisuuteen liittyviä linjaratkaisuja.

– Naton puolustussuunnitteluprosessi on ensimmäistä kertaa menossa tässä laajuudessa ja myös Suomi ja Ruotsi ovat ensimmäistä kertaa mukana. Se on vuosikymmeniin tärkein asia, Koskinen sanoo.

Nato saattaa Koskisen mukaan tehdä isoja linjaratkaisuja jo kesäkuussa.

– Tämän pitäisi olla erityisenä valtioneuvoston ja presidentinkin huolenaiheena, että eduskunta saa kaiken tarvitsemansa tiedon, että voidaan ottaa kantaa ja vaikuttaa neuvotteluprosessin aikana siihen, miten Suomen turvallisuus tulee huomioon otetuksi.

KOSKINEN kommentoi Demokraatille oikeuskanslerin tehtävät pian jättävän Tuomas Pöystin haastattelua. Siinä Pöysti katsoi, että ulkopolitiikan johtamista olisi Naton ja EU:n nopeiden muutosten vuoksi uudistettava kiireellisesti.

Pöysti näki muutostarpeita erityisesti tiedonkulussa valtioneuvoston, tasavallan presidentin ja eduskunnan välillä.

– Perustuslakivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat lausuneet samansuuntaisesti. Eduskunnan täyttä tiedonsaantia pitää vahvistaa ja ministeriöiden ja valtioneuvoston pitää olla aina valmisteluvallan kautta mukana siinäkin tilanteessa, että tasavallan presidentti edustaa Suomea, Koskinen sanoo.

Mitä pitäisi käytännössä muuttaa?

– Olemme koettaneet tiivistää kuulemisia. Mutta myös dokumentteja pitäisi olla turvaluokitellusti ja salatusti avainvaliokuntien saatavilla, että tiedottaminen keskeneräisistä asioista ei olisi yleisluontoista. Ne muuttuvat hetkessä keskeneräisestä valmiiksi neuvotelluiksi, jonka jälkeen ei enää juuri vaikuttamaan pysty. Tämä on juuri tämän kevään erityinen asia.

Onko näitä dokumentteja ollut vaikea saada nähtäville?

– Voisi sanoa, että dokumenttitasolle ei ole juuri menty. Toisaalta valmistelukaan ei ole vielä siinä vaiheessa. Pitää olla kaiken aikaa valppaana, että milloin tullaan vaiheisiin, joissa tarvitaan hyvinkin tarkkaa tietoa siitä mitä Suomelta edellytetään ja mihin Suomi saa apua, jos ajatellaan vaikkapa tätä Naton puolustussuunnittelua.

Koskisen mukaan tiedonkulun ongelmat koskevat akuutisti Natoa mutta myös laajemmin esimerkiksi halukkaiden koalitiota koskevia neuvotteluja, jotka ovat suoremmin presidentin toimivallan alla.

– Täyden valmisteluvastuun pitäisi olla valtioneuvostolla, joten eduskunnalle pitäisi hoitaa tiedottaminen riittävän tarkalla tasolla.

Voiko sanoa, että tiedottaminen ei ole riittävän tarkkaa?

– Siinä on ongelmia ja hitautta. Menettelytavan toivoisi hallituksen puolelta olevan proaktiivinen.

– Esimerkiksi tavassa miten toimittiin (Ottawan) miinasopimuksessa oli selvästi kritiikin aihetta. Haluttiin tuoda ulos hallitusryhmien kanta ennen kuin oli asianmukaisesti informoitu tai neuvoteltu koko eduskunnan kanssa. Oli vain lyhyt infotilaisuus puolueiden ryhmien puheenjohtajille.

– Tämän tyyppiset syvää kansallista yksimielisyyttä edellyttävät asiat pitäisi hoitaa pieteetillä eikä hallituksen pr-tilaisuuksina.

Onko näissä tilanteissa erityisiä riskejä, jotka liittyvät kokoomuksen värisuoraan?

– Jonkun verran sekin sitä riskiä lisää. Eduskunnan puolella voidaan järjestää ajankohtaiskeskusteluja. Olemme omanakin asiana vaatineet ulkoasianvaliokunnalle enemmän kuin mitä hallitus olisi suoraan tarjonnut. Sitä linjaa pitää jatkaa.

Koskinen korostaa, että valtioneuvoston valmisteluvastuu, joka on jo lakiin kirjattu ja jonka pohjalta presidentti toimii ja neuvottelee, pitäisi kirjata lakiin nykyistä selkeämmin. Erityisesti kiireellisissä tilanteissa on korostunut presidentin kanslian rooli.

– Aina, kun näitä pikaisiakin huippukokouksia valmistellaan, pitäisi ulkoministeriön tai puolustusministeriön olla asian luonteesta riippuen täysillä mukana.

– Nato-valmistelu on tuonut valmisteluun uuden ulottuvuuden. Natossa tehdään paljon päätöksiä, jotka on aiemmin tehty puhtaasti kansallisesti ja tasavallan presidentin ylipäällikkö-linjassa. Se pitää avata (laissa) laajemmin ja varsinkin yhteys eduskuntaan päin.

LAKIA on ollut tarkoitus uudistaa saatavien kokemusten pohjalta. Koskisen mukaan tavallisen lain tasoisten muutosten tarpeesta alkaa jo olla kokemusta.

Laissa pitäisi Koskisen mukaan kuvata paremmin mitä uutta Nato-jäsenyys tuo mukanaan.

– Sitä ei ole avattu millä tavalla puolustusliittoon kuuluminen rajaa kansallisia päätösvaltoja. Ne ovat samantyyppisiä mitä tehtiin EU-jäsenyyden yhteydessä. Muutostarpeet liittyvät myös siihen, mitä ylipäällikkyys sisältää ja millaisia työnjakoja on pääesikunnan ja puolustusministeriön välillä ja puolustusvoimien ja valtioneuvoston välillä.

– Pitäisi käydä läpi, että ovatko nämä puhtaasti kotimaiseen armeijaan pohjautuvat tekstit ajantasalla. Sitä työtä valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö ja puolustusministeriö tekevätkin. Mutta mitään valmista listausta ei ole ollut käsittelyssä.

MAHDOLLISTEN perustuslain muutosten aikataulu voisi Koskisen mukaan olla hitaampi.

– Toimivalla yhteistyöllä ja demokraattisella ajattelulla tämä pelaa nykyiselläkin perustuslailla, mutta presidentin ja hallituksen pitää silloin olla aktiivisia eduskuntaa päin. Ja eduskunnan varmistaa, että sillä on perustuslain edellyttämät vaikutusmahdollisuudet Natossa tai muissa kansainvälisissä yhteyksissä tehtäviin päätöksiin.

Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti yllä tiiviitä suhteita eduskunnan valiokuntiin. Nykyinen presidentti Alexander Stubb on jatkanut samalla linjalla. Koskisen mukaan tapaamiset ovat hyvä, täydentävä lisä tietojen vaihdolle.

– Pohjana pitäisi olla jatkuva informaatioväylä valtioneuvoston, eduskunnan ja tasavallan presidentin ja eduskunnan välillä.

AVAINSANAT