VALIKKO

Hallitus yllätti rauhanjärjestöt: lakkauttaa muun muassa Rauhanpuolustajien tuet kokonaan vuonna 2025

Hallitus on ilmoittanut keskeisille rauhanjärjestöille lopettavansa näille oikeusministeriön kautta jaetun valtionrahoituksen.

Rauhanjärjestöjen mukaan ilmoitus tuli heille yllätyksenä. Hallitus oli päättänyt torstaina, että oikeusministeriön kautta kymmenelle järjestölle jaettu rauhantyön yleisavustus poistetaan kokonaan vuodesta 2025 alkaen.

– Meille kerrottiin tänään perjantaina tiedotustilaisuudessa, että tämä vuosi on viimeinen jolloin tukea tulee, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius Demokraatille.

Esimerkiksi Rauhanliitto menetti jo täksi vuodeksi avustuksestaan 60 prosenttia, ja joutui lomauttamaan henkilöstöään.

– Vuonna 2023 tuki oli vielä 219 000 euroa, tänä vuonna 93 000 euroa, ja luulimme että tämä leikkausten taso riittäisi, Lodenius kertoo.

Samansuuruista valtiontukea nauttinut Rauhanpuolustajat pitää päätöstä ideologisena ratkaisuna, johon vaikuttaa oikeusministeri Leena Meren (ps) kanta.

– Puolet taloutemme varoista katoaa nyt kerralla. Jo viime vuonna, kun avustussummia pienennettiin, tuli selväksi että taustalla ovat puhtaasti ideologiset syyt, sanoo Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

RAUHANJÄRJESTÖT joutuvat nyt etsimään lisärahoitusta kansalaiskeräyksinä ja lahjoituksina.

Valtaosa toiminnasta tehdään jo nyt talkoina ja vapaaehtoistyönä, mutta järjestöillä on silti kiinteitäkin kuluja. Esimerkiksi Rauhanliiton Helsingin Pasilassa sijaitsevan Rauhanaseman ylläpitokulujen maksaminen on vastedes vaakalaudalla.

– Voi olla, että pelkillä lomautuksilla ei siitä ensi vuonna selvitä. Itsekin olen jo tänä vuonna viisi kuukautta palkattomalla, Lodenius kertoo.

Rauhanpuolustajat ei ole vielä pystynyt laskemaan, mitä leikkauspäätös tekee järjestön työlle ja toiminnalle.

KRIISINHALLINTAVETERAANIEN järjestö Suomen Rauhanturvaajaliitto kertoo myös menettävänsä yleisavustuksensa. Se oli jo vuodelle 2023 murto-osa muiden järjestöjen rahoituksesta, noin 13 000 euroa.

– Toivomme, että saamme hallitukselta heidän lupaustensa mukaan rahoitusta muuta kautta esimerkiksi kriisinhallintaveteraanien psykososiaaliseen tukeen. Nämä rahoituspäätökset ovat toistaiseksi kuitenkin auki, toiminnanjohtaja Ville Mäntysaari sanoo.

Rauhanturvaajaliitto on tarjonnut suomalaisille kriisinhallintaveteraaneille erilaista kuntoutusta, ja toivonut valtion nostavan tämän toiminnan tuet edes samalle tasolle kuin Ruotsissa ja muissa Nato-maissa. Kuntoutusta on rahoitettu myös valtion sosiaali- ja terveysavustuksilla.

Yleinen rauhantyön rahoitus on aiemminkin heilahdellut valtion talouden suhdanteiden mukana, mutta näin isoa muutosta siihen ei ole aiemmin tehty.

– 1990-luvun laman aikana Iiro Viinanen leikkasi avustustamme 70 prosenttia, mutta kokonaan sitä ei ole yksikään sodanjälkeinen hallitus lopettanut, ennen kuin nyt, Laura Lodenius sanoo.

AVAINSANAT

30 prosentin kummitus – Saksan sätti Yhdysvaltoja provokaatiosta tullineuvotteluissa

Ranskan ja Saksan valtiovarainministerit kehottavat Yhdysvaltoja vakaviin neuvotteluihin, jotta Yhdysvallat ja EU saavuttaisivat oikeudenmukaisen kauppasopimuksen tullikiistassa.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil korosti maiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen päivittäiset uudet provokaatiot eivät auta neuvottelujen etenemistä.

Klingbeilin mukaan EU ei aio hyväksyä mitä tahansa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Hän sanoi yhteydenpidon maan kanssa jatkuvan.

EU:n kauppakomissaari Maros Sefcovic matkusti keskiviikkona Washingtoniin jatkamaan neuvotteluja kauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.

EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Komission tiedottajan mukaan Sefcovicin on määrä tavata Yhdysvaltojen kauppaministeri Howard Lutnick ja kauppaedustaja Jamieson Greer.

Kauppakomissaarin matkasta Washingtoniin ja neuvottelujen jatkumisesta ei keskiviikkona iltakuuteen mennessä tullut lisätietoja.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei kauppasopimusta synny.

EU tavoittelee edelleen kauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa, koska 30 prosentin tullit uhkaisivat lamauttaa transatlanttisen kaupan. Sefcovic sanoi maanantaina, että EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Uutistoimisto AFP:n näkemän listan perusteella vastatoimet iskisivät muun muassa lentokoneisiin, autoihin, kemikaaleihin, sähkölaitteisiin, mutta myös muun muassa eläviin mehiläisiin, kameleihin, papukaijoihin sekä kondomeihin ja oopiumiin.

Trumpin uhkausta on kuitenkin laajasti arvioitu neuvottelutaktiikaksi. Tähän mennessä Trump on lykännyt kovimpien tullien voimaantuloa jo pariin otteeseen.

AVAINSANAT

EU-komissiolta järeä kasvuesitys EU:n budjettiin – edessä kiivaat ja vaikeat neuvottelut

EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2  000 miljardiin euroon vuosille 2028-2034.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan budjetin on tarkoitus vastata niihin lukuisiin haasteisiin, joita EU:lla on nyt edessään.

-  Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan, von der Leyen sanoi keskiviikkona.

EU:n budjetin halutaan vastaavan haasteisiin joita unionilla on niin kilpailukyvyn, puolustuksen kuin ilmastonmuutoksen saralla.

Budjetin rahaa ohjataan muun muassa kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardia. Maataloudelle on tarkoitus varmistaa ainakin 300 miljardin euron rahoitus.

EU-komissio haluaa ohjata rahaa puolustukseen ja avaruusohjelmaan noin 131 miljardin euron edestä.

Lisäksi komissio esittää, että varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi.

Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan.

JÄSENMAAT ja EU-parlamentti ryhtyvät nyt neuvottelemaan budjetista komission esityksen pohjalta. Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaistakin monimutkaisempia.

Osa jäsenmaista on ilmaissut jo vastustavansa budjetin kasvattamista, muun muassa Ruotsi ja Saksa. Suomen kanta on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027 ja on kooltaan 121 miljardia.

Von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Hän kutsuikin uutta budjettiesitystä tähän mennessä kunnianhimoisimmaksi.

RAHOITUS tullaan sitomaan oikeusvaltiokehitykseen, minkä on katsottu olevan kohdennettu erityisesti Unkarille.

-  Oikeusvaltiokehitys on olennainen. Meidän täytyy varmistaa vastuullinen rahankäyttö ja täysi läpinäkyvyys, von der Leyen sanoi.

AVAINSANAT

Saksan valtiovarainministeri puuttui Trumpin provokaatioihin

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil Berliinissä 24. kesäkuuta.

Ranskan ja Saksan valtiovarainministerit kehottavat Yhdysvaltoja vakaviin neuvotteluihin, jotta Yhdysvallat ja EU saavuttaisivat oikeudenmukaisen kauppasopimuksen tullikiistassa.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil korosti maiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen päivittäiset uudet provokaatiot eivät auta neuvottelujen etenemistä.

Klingbeilin mukaan EU ei aio hyväksyä mitä tahansa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei kauppasopimusta synny.

AVAINSANAT

Luonnonsuojeluliitolta tiukka vaatimus ministeri Essayahille

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd.) puuttumaan saimaannorppien kuuttien kuolemiin.

Metsähallitus kertoi keskiviikkona jo viidennestä kalanpyydykseen kuolleesta saimaannorpasta tänä kesänä. Poliitikkojen on luonnonsuojeluliiton mukaan jatkettava verkkokalastuskieltoa vähintään heinäkuun loppuun. Luonnonsuojeluliitto kuitenkin ajaa ympärivuotista kieltoa, sillä verkot tappavat norppia ympäri vuoden.

Kalanpyydykset ovat liiton mukaan saimaannorpan suurin yksittäinen kuolinsyy.

– Näiden turhien, täysin estettävissä olevien kuolemien lopettaminen olisikin nopein ja tehokkain tapa suojella ainoaa kotoperäistä nisäkästämme, erittäin uhanalaista saimaannorppaa, luonnonsuojeluliitto toteaa tiedotteessaan.

– Verkkokalastuskieltoa on viipymättä pidennettävä vähintään kuukaudella eli heinäkuun loppuun, jolloin verkkokuoleman riski pienenee. Paras vaihtoehto norpan suojelemiseksi olisi kuitenkin ulottaa verkkokalastuskielto norpan elinalueella ympärivuotiseksi, koska verkot tappavat norppia vuodenajasta riippumatta, luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen sanoo.

NYKYINEN valtioneuvoston asetus kalastusrajoituksista on voimassa vuoden 2026 huhtikuulle.

– Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin on asetettava saimaannorpan tulevaisuus mökkiläisten verkkokalastuksen edelle. Saimaan alueen ammattikalastajat kalastavat jo nyt pitkälti norppaturvallisesti, Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-aluekoordinaattori Marjaana Kovanen sanoo.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että nykyinen pääministeripuolue kokoomus vaati edellisen asetuksen säätämisen aikaan, että kalastusrajoituksia jatkettaisiin heinäkuulle. Kokoomus myös kannatti kansalaisaloitetta, joka vaati nykyistä laajempaa verkkokalastuskieltoa.

Liiton mukaan Petteri Orpon (kok.) allituksella on nyt todellinen näytön paikka.

– Suomella vastuu saimaannorpan suojelusta, koska ainutlaatuinen norppa elää ainoastaan Saimaalla.

AVAINSANAT

Ukrainalaisten tilapäistä suojelua jatketaan maaliskuulle 2027

Sotaa paenneiden ukrainalaisten tilapäinen suojelu jatkuu maaliskuuhun 2027. Asiasta päätettiin EU:n ulkoministerikokouksessa, kertoo sisäministeriö tiedotteessaan.

Tilapäinen suojelu tarkoittaa sitä, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle ihmisiä nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.

EU:SSA päätettiin ottaa tilapäinen suojelu käyttöön kevättalvella 2022 sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 46  000 ukrainalaista, jotka saavat tilapäistä suojelua.

AVAINSANAT