VALIKKO

Hallitus yllätti rauhanjärjestöt: lakkauttaa muun muassa Rauhanpuolustajien tuet kokonaan vuonna 2025

Hallitus on ilmoittanut keskeisille rauhanjärjestöille lopettavansa näille oikeusministeriön kautta jaetun valtionrahoituksen.

Rauhanjärjestöjen mukaan ilmoitus tuli heille yllätyksenä. Hallitus oli päättänyt torstaina, että oikeusministeriön kautta kymmenelle järjestölle jaettu rauhantyön yleisavustus poistetaan kokonaan vuodesta 2025 alkaen.

– Meille kerrottiin tänään perjantaina tiedotustilaisuudessa, että tämä vuosi on viimeinen jolloin tukea tulee, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius Demokraatille.

Esimerkiksi Rauhanliitto menetti jo täksi vuodeksi avustuksestaan 60 prosenttia, ja joutui lomauttamaan henkilöstöään.

– Vuonna 2023 tuki oli vielä 219 000 euroa, tänä vuonna 93 000 euroa, ja luulimme että tämä leikkausten taso riittäisi, Lodenius kertoo.

Samansuuruista valtiontukea nauttinut Rauhanpuolustajat pitää päätöstä ideologisena ratkaisuna, johon vaikuttaa oikeusministeri Leena Meren (ps) kanta.

– Puolet taloutemme varoista katoaa nyt kerralla. Jo viime vuonna, kun avustussummia pienennettiin, tuli selväksi että taustalla ovat puhtaasti ideologiset syyt, sanoo Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

RAUHANJÄRJESTÖT joutuvat nyt etsimään lisärahoitusta kansalaiskeräyksinä ja lahjoituksina.

Valtaosa toiminnasta tehdään jo nyt talkoina ja vapaaehtoistyönä, mutta järjestöillä on silti kiinteitäkin kuluja. Esimerkiksi Rauhanliiton Helsingin Pasilassa sijaitsevan Rauhanaseman ylläpitokulujen maksaminen on vastedes vaakalaudalla.

– Voi olla, että pelkillä lomautuksilla ei siitä ensi vuonna selvitä. Itsekin olen jo tänä vuonna viisi kuukautta palkattomalla, Lodenius kertoo.

Rauhanpuolustajat ei ole vielä pystynyt laskemaan, mitä leikkauspäätös tekee järjestön työlle ja toiminnalle.

KRIISINHALLINTAVETERAANIEN järjestö Suomen Rauhanturvaajaliitto kertoo myös menettävänsä yleisavustuksensa. Se oli jo vuodelle 2023 murto-osa muiden järjestöjen rahoituksesta, noin 13 000 euroa.

– Toivomme, että saamme hallitukselta heidän lupaustensa mukaan rahoitusta muuta kautta esimerkiksi kriisinhallintaveteraanien psykososiaaliseen tukeen. Nämä rahoituspäätökset ovat toistaiseksi kuitenkin auki, toiminnanjohtaja Ville Mäntysaari sanoo.

Rauhanturvaajaliitto on tarjonnut suomalaisille kriisinhallintaveteraaneille erilaista kuntoutusta, ja toivonut valtion nostavan tämän toiminnan tuet edes samalle tasolle kuin Ruotsissa ja muissa Nato-maissa. Kuntoutusta on rahoitettu myös valtion sosiaali- ja terveysavustuksilla.

Yleinen rauhantyön rahoitus on aiemminkin heilahdellut valtion talouden suhdanteiden mukana, mutta näin isoa muutosta siihen ei ole aiemmin tehty.

– 1990-luvun laman aikana Iiro Viinanen leikkasi avustustamme 70 prosenttia, mutta kokonaan sitä ei ole yksikään sodanjälkeinen hallitus lopettanut, ennen kuin nyt, Laura Lodenius sanoo.

AVAINSANAT

Tavio: Gazan sairaat ja haavoittuneet tulisi saada hoitoon

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan Suomi tukee EU-maiden yhteistä linjaa siitä, että humanitaarisen avun saaminen perille Gazan palestiinalaisalueelle tulee turvata. Lähi-itä ja Ukraina olivat keskeisinä aiheina, kun EU-maiden kehitysministerit kokoontuivat Brysselissä tiistaina.

-  Nostin esille sen huolen siitä, että Gazassa sairaat ja haavoittuneet – erityisesti lapset – tulisi saada hoitoon, Tavio sanoi.

Tavion mukaan tilannetta voitaisiin parantaa parantamalla pääsyä Itä-Jerusalemin sairaaloihin. Hän nosti myös esille, että Egypti on hoitanut huomattavan määrän Gazan potilaita.

Tavio sanoi lähteneensä omassa puheenvuorossaan liikkeelle sen toteamisesta, että Hamasin tulee antautua.

-  Enkä näe, että tuolla saataisi kovinkaan kestävää rauhaa aikaiseksi niin kauan kuin terroristijärjestö Hamas hallitsee Gazassa, hän sanoi.

Tavion mukaan Hamasin ottamat panttivangit tulisi ehdoitta vapauttaa, mikä edesauttaisi hänen mukaansa myös tulitauon syntymistä.

-  Se tietty on hyvä muistaa, mistä tämä sai alkunsa, tämä käynnissä oleva sota. Mutta kyllä minä katsoisin, että näkemys oli täälläkin keskustelussa melko yhteinen sen suhteen, että Israelilla on taas sen voiman myötä se vastuu tässä tilanteessa. Ja sen takia Israeliinkin kohdistuvat katseet siinä, miten he päästävät humanitaarista tukea alueelle ja miten he kykenevät siinä toimimaan, hän sanoi.

ISRAELIN asevoimat kertoi tiistaina Telegramissa aloittaneensa terrorismin vastaisen operaation Rafahin itäisellä alueella ja perusteli alueen rajanylityspaikan Gazan puoleisen osan toiminnan haltuunottoa tiedustelutiedolla, jonka mukaan paikkaa käytetään terroristisiin tarkoituksiin.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA puolestaan kertoi Israelin ilmoituksen jälkeen, että maan viranomaiset eivät päästä YK:n avustuskuljetuksia Rafahin rajanylityspaikan kautta Gazaan.

Rafahin rajanylityspaikka on humanitaarisen avun pääasiallinen reitti Gazan kaistalle. Israelin laaja sotilasoperaatio Rafahiin on huolestuttanut laajasti sekä eri järjestöissä että valtionjohtajien ja kansainvälisen yhteisön keskuudessa.

Esimerkiksi YK: ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk antoi jo maaliskuussa kriittisen lausunnon Israelin toiminnasta. Sen mukaan jatkuvat rajoitukset Gaza-apuun sekä Israelin tapa jatkaa vihollisuuksia voivat johtaa nälänhädän käyttämiseen sotamenetelmänä, mikä on sotarikos.

ÄÄRIJÄRJESTÖ Hamasin hyökkäys Gazan kaistalle lokakuussa sekä Israelin raju vastaus siihen ovat saaneet EU-maat näyttämään paikoin hajanaiselta Lähi-itään liittyvän viestintänsä ja toimintansa seurauksena. Esimerkiksi Irlanti ja Espanja ovat olleet lausunnoissaan asiasta aivan eri linjoilla kuin vaikkapa Saksa ja Itävalta.

Tavio sanoo katsovansa, että Eurooppa-neuvoston päätelmiin päätynyt linja on tasapainoinen ja sopii Suomelle. Suomen hallituspuolueiden kesken hän ei ole kertomansa mukaan havainnut mitään isompaa huomiota, että joku ei tuota linjaa kunnioittaisi.

Tavio itse ilmoitti tammikuussa, että Suomi keskeyttää viiden miljoonan euron vuosittaisen avun YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle väitettyjen terroristikytkösten vuoksi. Maaliskuussa hän kertoi, että tuen maksamista jatketaan ja kymmenesosa siitä käytetään riskienhallinnan valvontaan.

Runsaat kaksi viikkoa sitten julkaistiin Ranskan entisen ulkoministerin Catherine Colonnan työryhmän raportti, jossa UNRWA:ta kuvattiin korvaamattomana ja välttämättömänä palestiinalaisten inhimilliselle ja taloudelliselle kehitykselle.

AVAINSANAT

Presidentit Stubb ja Zelenskyi keskustelivat tänään puhelimitse

Presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat tänään keskustelleet puhelimitse.

Stubb kertoo viestipalvelu X:ssä, että esillä oli muun muassa kesäkuussa Sveitsissä järjestettävä rauhankokous, johon Stubbin on määrä osallistua.

Stubb sanoi toivovansa, että mahdollisimman moni valtionjohtaja osallistuu kokoukseen.

Esillä oli myös Suomen ja muun Euroopan tuki Ukrainalle. Stubb sanoi aikovansa jatkaa keskustelua huomenna Berliinissä Saksan johdon kanssa.

AVAINSANAT

Oppositio ja hallitus mittelivät taloudesta eduskunnassa – Joona Räsäsen mukaan hallituksen hermostuneisuuden syy selvisi

Kuvassa SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen puhumassa eduskunnassa. Kuva on huhtikuulta.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028. SDP ja keskusta haastoivat hallituksen ministereitä omien sopeutusohjelmiensa pohjalta. Kummatkin oppositiopuolueet olivat esitelleet ohjelmansa tänään ennen täysistuntoa.

Hallituspuolueet luonnollisesti pyrkivät lyttäämään ohjelmat maan rakoon.

– Se vain on niin, että kun olen tutustunut nopeasti erityisesti SDP:n, keskustan ja vihreidenkin tässä kertomiin vaihtoehtoihin, niin niillä tätä muutosta ei tapahdu, ei sinne päinkään. Jokaisen vaihtoehdon – erityisesti kiinnitin huomiota sosiaalidemokraattien vaihtoehtoon – seurauksena Suomi olisi ensi kesänä liiallisen alijäämän menettelyssä, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.

Keskustan vaihtoehto perustuu Orpon mielestä 4-5 miljardin täysin ilmaan jäävään kasvu- ja rakennepakettiin.

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö totesi olevansa lopen kyllästynyt hallituksen vuoroin voivotteluun ja vuoroin kehuskeluun siitä, kuinka vaikeita päätöksiä se on joutunut tekemään.

– Kun eivät nämä päätökset ole vaikeita teille. Ne ovat vaikeita niille sairaille, jotka eivät pääse hoitoon ajoissa. Ne ovat vaikeita niille opiskelijoille, joilla ei ole varaa käydä koulua loppuun. Ne ovat vaikeita niille pienituloisille, joilla ei riitä rahat ruokaan tai lääkkeisiin, ja ne ovat vaikeita niille lapsille, jotka jäävät ilman tarvitsemaansa turvaa, kun sosiaalihuoltoa saksitaan, Hyrkkö sanoi.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Laura Meriluoto sanoi, että hallituksen politiikkaa ohjaa “kristallinkirkas oikeistolainen ideologia”.

– Väitätte, että tämä teidän vimmattu leikkaaminen on välttämätöntä. Sekään ei pidä paikkaansa. Ei ole mitenkään pakko esimerkiksi tiputtaa arviolta 17 000 lasta köyhyyteen. Vaihtoehtoja on esitetty.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen näki, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puheessa on merkillepantavan paljon korulauseita. Pääministeri Orpon esiintymistä salissa Tuppurainen kuvasi ylimieliseksi.

– Ei tästä voi muuta päätellä, kuin että syynä on tämä hallituksen talouspolitiikan heikko tulos. Talous sakkaa ja työllisyystavoitteet karkaavat ja velkaakin on ennätysmäärä. Tätä samaa nyt tässä julkisen talouden suunnitelmassa luvataan lisää. Suomi uhkaa ajautua leikkausten kierteeseen ja näivettymisen tielle. Tämä se on se politiikka, jota suomalaisille tarjoatte, ja samaan aikaan ainoat kohteet, jotka ovat tämän Purran oikeistohallituksen erityissuojeluksessa, ovat tämän maan suurituloiset ihmiset, joita suositaan veronalennuksilla, yritystuet, joihin edelleenkään ei tohdita koskea, ja yksityinen terveysbisnes, jolle annetaan lisää tukea. On aivan selvää, että tälle tarvitaan parempi vaihtoehto, Tuppurainen sanoi.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen ei arvostanut SDP:n vaihtoehtoa julkisen talouden suunnitelmalle.

Kieltämättä käy mielessä se, että oletteko te vaikka SDP:ssä ollenkaan tiedostaneet ja ymmärtäneet, miten vakava Suomen julkisen talouden tilanne on. Me tarvitsemme siis voimakkaita toimia heti tästä hetkestä eteenpäin, jotta velkaantuminen saadaan nyt hallintaan. Sen sijaan näissä SDP:n lakanoissa on valtavasti ilmaa. Aivan kuin tyhjää tynnyriä koputtelisi, pelkkä kumina kuuluu, Marttinen sanaili.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kehuskeli, että keskustan sopeutusmallissa säästettäisiin yli 11 miljardia.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson totesi, että oppositiolla on kovat puheet mutta hyvin laihat eväät.

– Kaikki hallituksen sopeutustoimet perustuvat virkavalmisteluun, eivät tähän SDP:n ryhmäkanslian PowerPointiin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman käänsi huomiota hallituksen työllistämistoimiin.

– Vuosi on nyt takana tätä Purran-Orpon oikeistokabinetin valtaa, ja nyt on aika katsoa, missä mennään. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä verrattuna siihen, kun otitte tämän maan haltuunne, luku on miinus 50 000. Te sanotte, että tämä johtuu suhdanteesta euroalueella. Jos katsotaan, mikä on tilanne, niin tänä aikana euroalueen työttömyys on pysynyt suurin piirtein ennallaan, ja verrattuna siihen ennätystyöllisyyden aikaan, jonka saitte edelliseltä hallitukselta, Suomen työttömyysasteen ero muuhun euroalueeseen, arvoisa valtiovarainministeri, on 2,5-kertaistunut. Suomi on jäämässä jälkeen. Kasvua ei näy, toimeentulotukiasiakkaita tulee,lapsia ajetaan köyhyyteen ja hoidosta leikataan. Tässä on tulos. Minä uskon, että Suomi pystyy parempaan, Lindtman sanoi.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo sanoi, että niin SDP:n kuin keskustan vaihtoehdoilla päästäisiin EU:n alijäämämenettelyyn eli tarkkailuluokalle.

– SDP:n vaihtoehdolla itse asiassa mentäisiin todennäköisesti maailman korkeimmalla kokonaisveroasteella sinne tarkkailuluokalle, niin että sinänsä harmi.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen piti julkisen talouden suunnitelmaa käsitelleen keskustelun suurimpana uutisena sitä, kuinka hermostunut hallitus on.

– Se tulee kyllä niin täältä salin puolelta kuin ministeriaitiosta jokaisesta puheenvuorosta ilmi. On hirveä hermostuneisuus nyt hallituksessa. Tässä yritin miettiä, mistä tämä johtuu. Mistä tämä johtuu? Mutta kun katsotaan, missä jamassa Suomen talous on, niin eihän tämä yllätä. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt on ainakin miinus 50 000, ja edustaja (Harry) Harkimo (liik.) tiesi äsken kertoa, että miinus 60 000. Aivan väärään suuntaan on menossa siihen nähden, mitä te lupasitte. Te lupasitte, että velkaantuminen loppuu seinään, kun te saatte vallan. Mitenköhän on käynyt? Itse asiassa se velkasuhdekin edelleen tällä kaudella pahenee, eikä hallitus saavuta itse itselleen asettamia tavoitteita, joten nyt on kyllä käynyt selväksi, miksi hallitus on niin hermostunut, Räsänen totesi.

VALTIOVARAINMINISTERI Purra kävi hänkin läpi SDP:n ja keskustan vaihtoehdot.

– Sosiaalidemokraattien vaihtoehto on vero, vero, vero, kun taas hallitus pyrkii pitämään verotuksen kohtuullisena. Te väitätte, että te hyväksytte tämän koko sopeutusmäärän, jonka hallitus on tehnyt, mutta valitettavasti se ei näy näissä teidän toimissanne. Yritystuilla ja näillä muilla taikaseinillä ei päästä valitettavasti tässä eteenpäin, Purra sanoi.

– Keskusta, teille ensinnäkin kiitokset siitä, että te olette monissa asioissa tismalleen samaa mieltä kuin hallitus. Te edistätte tismalleen samoja toimia, joita hallitus tekee. Ja minun täytyy myöntää, että tällainen vastuullisuus pukee teitä paljon paremmin kuin esimerkiksi ne kasvuseksitoimet sinne maaseudulle tai tämä muunlainen möykkä, jota te olette tehneet tässä viime kuukausien aikana.

Purra viittasi puheillaan “kasvuseksitoimista” Keskustanuorten seksityöavaukseen.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) moitti myös SDP:n vaihtoehtoa “muutaman sivun PowerPointiksi”.

– Täällä ei ole ollenkaan avattu näitä lukuja, mistä nämä säästöt muodostuisivat.

Keskustan paperista hän nosti esiin eläkeuudistuksen.

– Meillä on pitkä linja siitä, että työeläkejärjestelmää kehitetään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Te voitte tuoda ehdotuksia, se on hieno asia, mutta te ette voi liittää tätä tähän 9 miljardin kokonaisuuten sen takia, että te itsekin toteatte täällä, että nämä teidän pitkävaikutteiset toimet vaikuttavat 2090 mennessä ja tämä leskeneläkkeisiin kohdistettu leikkaus 2060-lukuun mennessä. Meidän valtiontalous pitää saada kuntoon paljon ennen sitä.

PÄÄMINISTERI Orpo moitti edellistä hallitusta siitä, että työllisyysuudistukset jäivät tekemättä. Hän tuntui myös katsovan, että Marinin hallitus hyötyi Sipilän hallituksen työllisyysuudistuksista.

– Kyllähän tämä osoittaa, että tämä hallitus on todella heikoilla. Tämä hermostus on niin näkyvää, ettei haukuta pelkästään edellistä hallitusta, vaan se, että edellinen hallitus antoi teille perinnöksi ennätystyöllisyyden, sekin oli oikeistohallituksen ansioita. Täydellinen epätotuus. Se, mitä Sipilän hallitukselta perittiin, oli julma ja toimimaton aktiivimalli, jonka peruutimme. Sen sijaan kieltäydyimme kaikista niistä toimista, joita nyt tässä ministeri (Arto) Satonen (kok.) tarjoaa ikään kuin uusina. Satsasimme työllisyyspalveluihin, katkaisimme eläkeputken, ja tulokset ovat nähtävillä, SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi.

Lue tästä eduskunnassa käytetyt puheenvuorot täysistuntokeskustelun pöytäkirjasta.

AVAINSANAT

Andersson: EU:n ja Israelin välinen vapaakauppasopimus on laitettava jäihin

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson eduskunnassa 20. helmikuuta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii, että EU reagoi Israelin suunnitelmiin tehdä maahyökkäys Rafahiin. Hän vaatii, että EU asettaa talouspakotteita Israelille ja jäädyttää EU:n ja Israelin välisen vapaakauppasopimuksen.

– EU on tähän asti ollut heikko ja hajanainen suhteessa Gazaan, eikä ole reagoinut lähimainkaan riittävästi Israelin tekemiin sotarikoksiin, Andersson sanoo tiedotteessa.

Andesson muistuttaa, että kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien YK ja Yhdysvallat, on useampaan otteeseen varoittanut Israelia toteuttamasta laajaa maahyökkäystä Rafahiin, jonne suuri osa palestiinalaisista on Gazassa paennut.

Andersson nostaa esiin, Israelin asevoimat on ottanut haltuunsa Rafahin rajanylityspisteen Gazan puolella. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA kertoi tänään, etteivät Israelin viranomaiset eivät päästä YK:n avustuskuljetuksia Rafahin rajanylityspaikan kautta Gazaan.

– Kansainvälisen yhteisön ja EU:n on nyt reagoitava voimakkaammin, kun Israel osoittaa piittaamattomuutensa Rafahin laajamittaisen maaoperaation humanitaarisista seurauksista. Taloudellisen yhteistyön katkaiseminen ja talouspakotteiden asettaminen olisi keskeinen keino viestiä, että Israelin hallituksen kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet ovat tuomittavia, Andersson sanoo.

Andersson muistuttaa, että EU:n ja Israelin välinen assosiaatio- eli vapaakauppasopimus on EU:n ja Israelin välisistä sopimuksista tärkein. Se antaa Israelille merkittäviä etuja, kuten vapautuksen tulleista, ja mahdollistaa Israelin osallistumisen useisiin EU:n ohjelmiin ja hankkeisiin. Hän huomauttaa, että tämä sopimus perustuu kuitenkin ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, ja niitä Israel rikkoo sekä Gazassa että Länsirannalla.

– Meidän velvollisuutemme on suojella Gazan siviilejä ja lopettaa Gazan sota. EU:n on jo aika käyttää sitä taloudellista valtaa, jota sillä on suhteessa Israeliin ja noudattaa omia ihmisoikeuskriteerejään, Andersson vaatii.

AVAINSANAT

Kansalaispulssi: Suomalaisilla on huoli sekä omasta että julkisesta taloudesta

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on valtioneuvoston teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan ainakin jonkin verran huolissaan julkisen talouden tilanteesta.

Tilastokeskuksen toteuttaman kyselyn mukaan noin kaksi kolmannesta oli huolissaan Suomen hitaasta talouskasvusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvusta.

Talouden tiukka säästökuuri ei saanut enemmistöä taakseen. Vastaajista 54 prosenttia oli eri mieltä väitteestä, että Suomen valtionvelka pitäisi saada pienentymään riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Rankkoja toimia kannatti kolmannes vastanneista.

Selvästi yli puolet vastaajista katsoi, että Suomen pitäisi välttää tilannetta, jossa EU joutuu esittämään Suomelle suosituksia taloutta korjaavista toimista.

SOSIAALITURVALEIKKAUKSIIN suhtauduttiin myötämielisemmin sillä edellytyksellä, että ne kannustavat ottamaan työtä vastaan ja lisäävät työllisyyttä. Näillä reunaehdoilla 56 prosenttia vastanneista tuki leikkauksia ja 28 prosenttia vastusti.

-  Huoli julkisen talouden kestävyydestä on selvästi jaettu kaikissa väestöryhmissä. Näkemykset taloustoimien keinoista kuitenkin eroavat. Esimerkiksi nuoret, naiset ja pienituloiset vastaajat suhtautuvat selvästi muita useammin kielteisesti väitteeseen, että valtionvelan pienentäminen on tärkeää etujen ja hyvinvoinnin leikkauksista riippumatta, sanoo valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen tiedotteessa.

Julkista taloutta koskevista huolista kysyttiin kansalaisilta nyt ensimmäistä kertaa.

Omasta taloudestaan ainakin jonkin verran huolestuneiden osuus oli uusimmassa kyselyssä 40 prosenttia, mikä on hiukan korkeampi kuin kahdessa edellisessä kyselyssä. Vastaajista noin puolet sanoi muuttaneensa omia kulutustottumuksiaan hintojen nousun takia ja aikovansa lykätä isompia hankintoja.

KANSALAISPULSSI selvitti tällä kertaa myös suomalaisten aikeita äänestää eurovaaleissa. Varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautui 41 prosenttia vastaajista ja noin kolmannes sanoi harkitsevansa äänestämistä. Viisi vuotta sitten eurovaalien äänestysprosentti Suomessa oli 42,7 prosenttia.

Tyytyväisyys demokratiaan toimivuuteen Suomessa on hieman hiipunut edellisiin kyselykertoihin verrattuna. Erittäin tai melko tyytyväisiä oli 65 prosenttia, kun taas 35 prosenttia ilmoittautui tyytymättömiksi.

Aineisto on kerätty 24.-29. huhtikuuta, eli hallituksen kehysriihen jälkeen. Kyselyyn vastasi noin tuhat henkilöä ja virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kansalaispulssikyselyä tehdään 4-6 viikon välein ja niitä on koottu vuoden 2020 keväästä lähtien.

AVAINSANAT