VALIKKO

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen – välikysymys koski näivettävää talouspolitiikkaa

Kuvassa pääministeri Petteri Orpo ja kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 93-71 näivettävää talouspolitiikkaa koskeneessa välikysymyksessä.

Poissa oli 35 edustajaa.

Välikysymyksen olivat jättäneet oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt.

Sen mukaan hallituksen kehysriihessä päättämä sopeutuspaketti oli mittaluokaltaan oikea mutta ei kohdentamiseltaan.

Erityisesti kasvutoimia pidettiin riittämättöminä.

Välikysymyksestä keskusteltiin eduskunnassa aiemmin kuluneella viikolla keskiviikkona. Keskustelun yhteydessä oppositiosta esitettiin, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta. Luottamuksesta äänestettiin perjantaina eduskunnan täysistunnossa.

Jutusta on korjattu klo 17.27 hallituksen luottamusäänestyksen tulos. Luottamuksen puolesta äänesti 93 edustajaa, ei 98.

AVAINSANAT

Ylen kannatuskysely: SDP:n johtoasema vahvistui, perussuomalaiset toipui

Ylen uuden kannatusmittauksen mukaan SDP jatkaa Suomen suosituimpana puolueena. SDP:tä äänestäisi eduskuntavaaleissa 25,1 prosenttia vastaajista.

Toiseksi suosituin oli kokoomus 20,8 prosentin kannatuksella. Vaikka SDP:n oma kannatus pysyi muuttumattomana noin kuukausi sitten julkaistuun kyselyyn nähden, puolueen johto kasvoi, kun kokoomuksen suosio laski liki prosenttiyksiköllä.

Seuraavina tulevat keskusta 13,9 prosentin ja perussuomalaiset 11,8 prosentin kannatuksilla.

Edellisessä kyselyssä kuluvan hallituskauden pohjalukemissa käynyt perussuomalaiset kasvatti suosiotaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä ja kaikki muutkin puolueiden suosiomuutokset mahtuvat virhemarginaaliin.

PIENEMMISTÄ oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä 9,8 prosenttiin, kun taas vihreiden kannatus laski 1,1 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin.

RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannatukset kohenivat kukin 0,3 prosenttiyksiköllä. RKP:tä ja kristillisdemokraatteja suosi 4,0 prosenttia ja Liike Nytiä 1,2 prosenttia vastaajista.

Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten kesäkuussa noin 2  400:aa ihmistä, joista puoluekantansa ilmoitti noin 1  800. Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

Virhemarginaali on suurimmillaan kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

”Vuosikymmenten säästöt savuna ilmaan” – kansanedustaja vaatii hallitukselta toimia

Ville Skinnari (sd.).

SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari vaatii hallitukselta selkeitä toimia digihuijausten torjumiseksi ja huijausten uhreiksi joutuneiden auttamiseksi.

Digitaaliset huijaukset ovat lisääntyneet Suomessa räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Skinnari toteaa tiedotteessaan, että suomalaisilta yritettiin viime vuonna huijata yli 107 miljoonaa euroa ja lähes 63 miljoonaa euroa siirtyi rikollisten tileille.

– Olen tehnyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaadin hallitukselta toimia pankkihuijausten ja muiden digitaalisten petosten estämiseksi. Kysyn muun muassa, aikooko hallitus valmistella lainsäädäntöä, joka selkeyttää ja vahvistaa pankkien korvausvastuuta tilanteissa, joissa huijaus on perustunut teknisesti tai sosiaalisesti taitavaan petokseen, Skinnari sanoo.

Hän kysyy myös, onko hallitus arvioinut mahdollisuutta ottaa käyttöön riskien hallinnan kannalta toimivampi järjestelmä, joka varoittaisi asiakasta poikkeuksellisista tai riskialttiista maksutapahtumista, erityisesti suurten summien kohdalla.

– Olennaista on myös se, että poliisilla ja muilla viranomaisilla on riittävät resurssit tutkia digitaalisia huijauksia ja tavoittaa rikoshyödyt. Verkossa tapahtuva rikos on rikos siinä missä muutkin. Sen uhriksi joutuva ei saa olla muita heikommassa asemassa.

Skinnari haluaa lisäksi kuulla, miten hallitus suhtautuu EU:n suunnittelemaan lainsäädäntöön maksujen vahvemmasta tunnistamisesta sekä maksajan ja saajan tietojen tarkastamisesta.

– Onko Suomi tukemassa näitä toimia aktiivisesti ja aiotaanko Suomessa käynnistää viranomaisten, pankkien ja kansalaisjärjestöjen välinen kansallinen yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisy, koulutus ja uhrien tukeminen? Nämä ihmiset ovat saattaneet menettää vuosikymmenten säästöt savuna ilmaan. He ansaitsevat tukea, he ansaitsevat oikeutta.

NETTIRIKOKSISSA ei Skinnarin mukaan voida puhua yksittäistapauksista. Rikokset ovat järjestelmällistä, ammattimaista toimintaa, jossa uhria huijataan ja manipuloidaan aina vain uusin tavoin. Rikoksen uhri saattaa menettää koko elinikäiset säästönsä ja jäädä täysin yksin tilanteessa, jossa viranomais- tai pankkilaitteet eivät ole kyenneet estämään rikosta.

– Yhteiskunta ei saa olla polvillaan tämän rikollisuuden muodon edessä, vaan lainsäädäntöä on kehitettävä. Nykyisellään nettirikoksen uhri jää usein tyhjän päälle. Lainsäätäjän ja vastuullisen valvonnan vastuulla on päivittää sääntelyä, joka vastaa paremmin nykypäivän digitaalisia riskejä.

EU-tasolla on valmisteilla sääntelyä, joka velvoittaisi pankkeja ilmoittamaan, jos maksun saajan ja saajan tilin tiedot eivät täsmää. Espanjan korkein oikeus on linjannut, että pankkien vastuun tulee kasvaa.

– Myös Suomessa hallituksen on ryhdyttävä toimeen, jotta aina vain vaikeammin havaittavien huijausten kohteeksi joutuneet ihmiset saavat turvaa ja oikeutta, Skinnari toteaa tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Näin etujärjestöt kommentoivat EU-ilmastoesitystä: Hyvä mutta sisältää riskejä

EU-komission ilmastoesitys sai keskiviikkona odotetusti ristiriitaisen vastaanoton suomalaisilta järjestöiltä. EU-komissio kertoi esittävänsä 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan komission päästövähennystavoite luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen muistuttaa, että Suomessa puhdas siirtymä on jo hyvässä vauhdissa.

-  Vireillä on yli 300 miljardin euron vihreät investoinnit, joiden tarjoama kasvupotentiaali on Suomen taloudelle huomattava. Investoinnit etenevät toteutukseen kuitenkin vain, jos ilmastopolitiikan suunta pysyy vakaana. Siksi onkin tärkeää, että komission ehdotus tuo yrityksille pitkäjänteistä ennakoitavuutta, Heinonen sanoo EK:n tiedotteessa.

Metsäteollisuus ry pitää EU:n ilmastotavoitteita kunnianhimoisina. Etujärjestön mukaan ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä.

Järjestön mielestä kestävä, metsäpohjainen biotalous tulee integroida kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja kiertotaloutta.

Energiateollisuus ry pitää komission esitystä hyvänä. Järjestön mukaan komission päästövähennystavoite vahvistaa Suomen vähähiilisyydelle perustuvia mahdollisuuksia, jos tilaisuuteen osataan tarttua.

-  Suomella on hyvät valmiudet toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja kasvaa yhä merkittävämmäksi investointikohteeksi. Sähkömme on puhdasta ja verkot ovat kansainvälisessä vertailussa sekä tehokkaat että edulliset, toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo Energiateollisuuden tiedotteessa.

-  Lisäinvestointeja kaivataan kuitenkin kipeästi, jotta voimme saavuttaa ilmastotavoitteemme ja varmistaa energian saatavuuden myös jatkossa. Tämä edellyttää hallitukselta viisasta politiikkaa, investointiympäristön on oltava kunnossa, että hiilineutraalisuus muodostuu menestystekijäksemme, Leskelä jatkaa.

MAATALOUDEN tuottajajärjestö MTK arvioi tiedotteessaan, että komission tiukkaa ilmastotavoitetta ei voida saavuttaa maankäyttösektorilla.

MTK:n mukaan EU-komission tulisi huomata, että maankäyttösektorin nielukapasiteetti on selvästi aiemmin arvioitua heikompi.

Metsien kasvun hidastuminen, lisääntyvät tuho- ja myrskyriskit sekä kuivuutta ja tulvia aiheuttavat sään ääri-ilmiöt heikentävät nieluja ympäri Eurooppaa.

-  On tärkeää, että ilmastopolitiikassa nojaudutaan tieteelliseen tietoon ja ajantasaisiin arvioihin. Emme voi rakentaa EU:n ilmastotavoitteita oletuksille, jotka eivät enää vastaa todellisuutta metsien ja maankäytön osalta. Maankäyttösektorin nielutavoitteet tulee muuttaa realistisiksi, koska nyt niihin on mahdoton päästä, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo tiedotteessa.

SUOMEN Luonnonsuojeluliitto painottaa tiedotteessaan, että EU:n ilmastotoimia ei saa ulkoistaa kehittyville maille. Esitetty 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040 on Luonnonsuojeluliiton mielestä ehdoton minimi.

Komission ehdotuksen mukaan osan vuoden 2040 ilmastotavoitteista voisi kattaa ostamalla kansainvälisiä päästöyksiköitä EU:n ulkopuolelta.

Luonnonsuojeluliiton mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä vastuun ulkoistamista kehittyviin maihin, kuten Afrikan valtioihin, sen sijaan, että päästöjä vähennettäisiin EU:n sisällä.

Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijan Nelli Immosen mukaan päästöyksiköiden ostaminen olisi kallista ja lyhytnäköistä ilmastopolitiikkaa, sillä se ohjaisi rahoitusta pois EU:n omista päästövähennyksistä ja vihreistä investoinneista.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kannustaa hallitusta ajamaan voimakkaasti eteenpäin EU-komission tuoretta esitystä vuoden 2040 päästötavoitteeksi. Myös Tynkkynen varoittaa riskeistä, joita sisältyy ajatukseen kattaa osa velvoitteesta ostamalla päästöoikeuksia ulkomailta.

-  Komission esitys on ehdoton vähimmäistaso, johon Euroopan pitää ilmastokriisin ratkaisemiseksi sitoutua. Eurooppaa parhaillaan kurittavat äärihelteet ovat karu muistutus siitä, millaisia vahinkoja ilmaston kuumeneminen aiheuttaa jo nyt, Tynkkynen sanoo tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Multala: Suomi tukee EU-komission päästövähennystavoitetta

Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) painottaa pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden merkitystä ilmastopolitiikassa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Multalan mukaan komission ehdotus on linjassa Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiden kanssa.

-  Pitkäjänteinen ja johdonmukainen ilmastopolitiikka on tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta ja se luo vakautta yrityksille tehdä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin, Multala painottaa tiedotteessaan.

MINISTERIN mukaan Suomen näkökulmasta on ollut tärkeää, että komission ehdotuksen mukaan maankäyttösektorin epävarmuudet tullaan huomioimaan vuoden 2040 tavoitteen toimeenpanossa.

Multalan mukaan Suomen näkökulmasta merkittävää on myös teknologianeutraalius eli se, että päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ei aseteta etukäteen rajoituksia tai suosita tiettyjä teknologioita.

AVAINSANAT

”Ehkäpä sielläkin vielä järki alkaa voittaa” – Joona Räsänen ripittää kokoomusta veromoukaripuheista

Joona Räsänen (sd.) eduskunnassa 19. kesäkuuta (kuvassa toinen oikealta).

Alkukesän talouskeskustelussa ovat kummitelleet miljardit, jotka liittyvät paitsi hallituksen lisäleikkauksiin, myös tulevien puolustusinvestointien rahoitukseen. Molempien yhteydessä on mainittu yritystukien karsiminen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra nosti perussuomalaisten puoluekokouksessa esiin yritystukien leikkaamisen yhtenä keinoista, joilla hallitus voisi hänen mukaan syksyllä tavoitella velkasuhteen vakauttamisen estävää miljardin euron takamatkaa.

Purran muut sopeutusideat liittyivät Lahden puoluekokouksessa kehitysyhteistyö- ja järjestörahojen lisäleikkauksiin, joille on vaikea saada kannatusta ainakaan hallituskumppani RKP:lta.

PÄÄOPPOSITIOPUOLUE SDP on esittänyt keinoksi huhtikuun riihessä tehtyjen veropäätösten osittaista perumista. Hallituksen pitäisi kansanedustaja Joona Räsäsen mukaan jättää toteuttamatta yhteisöveron kahden prosenttiyksikön lasku ja korkeampien marginaaliverojen alennus.

Yhteisönveron alennuksen peruminen säästäisi vajaa 900 miljoonaa ja marginaaliveron peruminen vajaa 400 miljoonaa.

– Siinä on jo 1,3 miljardia, mitä ei kannattaisi hassata menemään tulopohjan rapauttamiseen. Jos ne pitäisi entisellään, hallituksella ei olisi mitään miljardin uutta aukkoa, joka sen pitäisi leikkaamalla täyttää. Se olisi aika helposti hoidettavissa, Räsänen toteaa Demokraatille.

Toinen, pidemmän tähtäimen kysymys on tuleva julkisen talouden sopeutustarve, jota erityisesti Naton nostetun bkt-tavoitteen mukaiset puolustusinvestoinnit osaltaan pahentavat. Myös tässä yhteydessä on yhtenä keinona mainittu yritystukien leikkaukset.

SDP:n mukaan tukien karsimisen olisi voinut aloittaa jo kauden alussa.

– Jo tämän hallituskauden alussa olisi pitänyt todeta, että poistetaan teollisuuden sähköistämisen tuki, mikä on 150 miljoonaa. Tämä on vielä ensi vuoden valtion budjetissa, mutta tulee joka tapauksessa poistumaan seuraavaan kauteen mennessä.

SUORIA yritystukia jäisi sähköistämisen tuen poiston jälkeen Tilastokeskuksen arvion mukaan vuositasolla runsaan miljardin euron verran. Näihin SDP on Räsäsen mukaan esittänyt esimerkiksi 10-20 prosentin tasoleikkausta, joka toisi vuodessa noin 250-300 miljoonan säästöt.

Yksittäisten yritystukien poistaminen kokonaan on osoittautunut poliittisesti vaikeaksi.

Verotukien puolella SDP on esittänyt esimerkiksi vihreän siirtymän investointien painottamista fossiilisten energian tukemisen sijaan.

– Vihreän siirtymän investointien tuki on ollut tälle vuodelle voimassa. Olemme esittäneet, että sen kestoa pitäisi pidentää. Kun luodaan uutta tukimekanismia, silloin on välttämätöntä tarkastella kriittisesti olemassa olevia tukia.

Fossiilisen energian verotuissa on maatalouteen ja liikenteeseen liittyviä yritystukia, joiden leikkaaminen on perinteisesti ollut puolueille vaikeaa. Viime vuoden vaihtoehtobudjetissaan SDP on verotukien muutoksiin liittyviä ajatuksiaan tarkemmin esitellyt.

– Varmaan syksyn mittaan tulemme julkaisemaan uudet ehdotukset, kun näemme mitä hallitus on tekemässä.

PUOLUSTUKSEN lisämiljardien kohdalla Räsänen ottaisi oppia menneisyydestä.

– Tässä vähän unohtuu se, että olemme tällä vuosikymmenellä jo kertaalleen tuplanneet puolustusbudjettimme. Se liittyy edellisen vaalikauden päätöksiin, joista suurimpana on HX-hanke.

Kymmenen miljardin euron arvoisessa HX-hankkeessa Suomi etsi ja osti Hornet-hävittäjien seuraajaksi F-35 -koneet.

Lyhyellä aikavälillä asevoimien rahoitus hoidetaan Räsäsen mukaan muita menoja tarkistamalla, tulopohjaa miettimällä ja velalla.

– Pidemmällä aikavälillä olennaiseksi nousee se, mitä taloudessa tapahtuu. Onko taloutta mahdollista saada kasvamaan enemmän ja työllisyyttä vahvistettua. Se pienentäisi menopaineita muualla ja kasvattaisi tulopohjaa, jolloin puolustusmenojen rahoittaminen tulisi helpommaksi.

Urakka Naton 3,5+1,5 prosentin bkt-tavoitteen saavuttamiseksi tulee Räsäsen mukaan olemaan valtava.

– On hölmöä ajatella, että siihen olisi jokin yksittäinen hopealuoti. Samalla, kun puolustuksen tarpeet huomioidaan on varmistettava, että on edelleen jotakin mitä puolustetaan.

Kokoomuksen puolelta on mielellään puhuttu SDP:n suuntaan veromoukarista. Onko puolustusmenojen kasvua mahdollista rahoittaa koskematta verotukseen?

– On selvää, että ilman laaja-alaista tulopohjan tarkastelua tulevia puolustuksen tarpeita ei kyetä rahoittamaan. Pelkillä menosäästöillä tästä ei selvitä. On myös rehellistä sanoa, ettei tästä selvitä myöskään pelkillä veronkorotuksilla. Veikkaanpa, että jokainen puolue tämän ymmärtää. On eri asia mitä on valmius sanoa suoraan.

– On ollut hieman huvittavaa, että kokoomus on lähtenyt taisteluun sellaisia olkiukkoja vastaan, joita kukaan ei ole politiikan puolella esittänyt. Itse he jättävät kertomatta miten tämä kokonaisuus hoidetaan.

– Ehkäpä sielläkin vielä järki alkaa voittaa, kun eteenpäin mennään ja he ymmärtävät mikä tämä kokonaisuus tulee olemaan.

AVAINSANAT