VALIKKO

Hallitus pohjustaa kevään puoliväliriihtä tiistaina ja keskiviikkona – tätä on luvassa

Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona pohjustamaan kevään puoliväliriihtä eli neuvotteluita lähivuosien taloudenpidosta.

Seminaarissa tarkastellaan talouden tilannetta hallituskauden puolivälissä ja käydään läpi työryhmän tuoreita ehdotuksia Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

Tiistaina hallitus kokoontuu Finlandia-talossa, jonne on kutsuttu myös hallituspuolueiden kansanedustajat. Tilaisuudessa halutaan STT:n tietojen mukaan kuulla eri puolueiden edustajien kantoja siitä, mitä ehdotuksista voisi edistää ja millä tavalla. Varsinaisia linjauksia ei vielä tehdä.

Tilaisuuden aluksi pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa tilannekatsauksen.

Keskustelua työryhmän ehdotuksista jatketaan keskiviikkona hallituksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa.

Hallituksen kasvuriiheksi nimeämä puoliväliriihi järjestetään alue- ja kuntavaalien jälkeen 22.-23. huhtikuuta.

STT:n tietojen mukaan yhden suuren täsmäkeinon sijaan riihessä voi olla odotettavissa yhdistelmä lukuisia erilaisia pienempiä toimia.

Pöydällä ovat esimerkiksi alennukset yhteisöveroon ja marginaaliveroasteisiin eli tuloverotukseen sekä muutokset perintöveroon. Hallituksen ei ole pakko valita näistä vain yhtä, muutoksia on mahdollista tehdä jopa kaikkiin.

Hallituksessa ei ole halua tehdä verohelpotuksia velaksi, vaan menetettäville verotuloille halutaan löytää niitä vastaavat lisäleikkaukset. Osa hallituslähteistä luonnehtii tätä haastavaksi, sillä finanssipolitiikan liikkumavara on tiukka. Haasteena on myös, millainen vaikutus veroratkaisuilla todellisuudessa olisi talouskasvulle.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa, että tuntuviin veronkevennyksiin ei ole varaa.

Pöydällä kevään riihessä ovat myös puolustusmenot, mutta siitä ei välttämättä puhuta vielä ainakaan tiistaina. Pidemmällä aikavälillä, hävittäjä- ja laivahankintojen jälkeen, Suomen puolustusbudjetti olisi laskemassa alle kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ellei lisähankinnoista päätetä.

Puolustusmenoissa puhutaan jo seuraavan hallituskauden ajasta. Asiasta on kuitenkin tehtävä linjauksia nyt, sillä puoliväliriihessä hallitus laatii julkisen talouden suunnitelman vuosille 2026-2029.

KASVUTOIMIA haarukoinut työryhmä luovutti raporttinsa pääministeri Orpolle perjantaina.

Työryhmä ehdottaa muun muassa perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoiton verotuksella. Vaihtoehtona tälle esitetään sukupolvenvaihdosten toteutuksen helpottamista nykysääntelyä päivittämällä.

Perintöverosta luopumiseen ehdotetaan kytkettäväksi osinkoverouudistus. Siinä listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamien osinkojen verosääntelyä muutettaisiin niin, että nykyinen veronalainen osuus 25 prosenttia nousee viiden vuoden aikana 40 prosenttiin. Osinkoverouudistusta ei suositella tehtäväksi, jos perintöveroa ei poisteta.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on muun muassa vaatinut perintö- ja lahjaveron poistamista, osinkoverotuksen yksinkertaistamista sekä suurinta palkkaa saavien verotuksen keventämistä.

EK on myös esittänyt yhteisöveron alentamista viidellä prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista.

Keskuskauppakamarin mukaan yhteisöveron laskeminen jo esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin parantaisi kiistatta Suomen kilpailukykyä yritysten ja konsernien sijaintipaikkana.

Sanna Nikula, Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

Orpo HS:lle: ”Kyse on vain sanoituksesta” – Tytti Tuppuraisen mukaan tosiasiat eivät tue pääministerin väitteitä

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen syyttää pääministeri Petteri Orpoa (kok.) Suomen taloutta koskevien virheellisten väittämien esittämisestä.

Tuppurainen viittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoitukseen helatorstailta, jossa Orpo antoi ymmärtää valtiovarainministeriön todenneen, että hallitus on onnistumassa tavoittelemassaan velkasuhteen vakauttamisessa.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kuitenkin kiisti asian HS:ssa.

– Pääministeri Orpo (HS 29.5.) maalaa hallituksen toiveista kuvaa, jota tosiasiat eivät tue. Ei talouskasvussa tai työllisyydessä ole käännettä, joka paikkaisi kuluneen 2 vuoden vahingot. Pääministeri on VM-kansliapäällikkö Majasen mukaan käsittänyt asian väärin. Myöntääkö Orpo? Tuppurainen kirjoittaa X:ssä.

MYÖS valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi arvostelee Orpoa taloustilanteen vääristelystä.

Lohi huomauttaa tiedotteessaan, että Orpon hallituksen ohjelmassa tavoitteena oli julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen, jonka jälkeen velkasuhde käännetään ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle.

Hallituksen esitellessä vuoden 2023 syksyllä ensimmäisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2024-2027 arviona oli, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 81,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

– Tänä keväänä hallituksen antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026-2029 velkasuhde on kuitenkin nousemassa 86,7 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on merkittävästi yli vaalikauden alussa hallituksen itsensä arvioiman tason. Velan taso suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti jo vuonna 2024 tason, jolla sen piti olla vaalikauden päätteeksi.

LOHEN mukaan pääministeri on selityksen velkaa eduskunnalle ja suomalaisille.

– Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista, Lohi sanoo.

ORPO kommentoi HS:lle, että seisoo yhä kirjoituksensa takana. Pääministerin mukaan hänen ilmaisunsa on tulkinnanvarainen. Orpo toteaa lehdelle viitanneensa valtiovarainministeriön skenaariolaskelmaan, joka on eri asia kuin ministeriön arvio velkasuhteen todellisesta kehityksestä.

– Ei meillä ole tästä asiasta valtiovarainministeriön kanssa erimielisyyttä. Kyse on vain sanoituksesta, Orpo sanoo.

Täydennetty pääministeri Orpon kommentit Helsingin Sanomista klo 14.15.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälaki vihdoin eteenpäin – mietintö valmistumassa

Kiistelty saamelaiskäräjälaki on viimein nytkähtämässä eteenpäin.

Perustuslakivaliokunnan on määrä saada ensi viikolla valmiiksi mietintönsä laista. Nykyinen perustuslakivaliokunta käsitteli saamelaiskäräjälakia ensimmäisen kerran jo yli vuosi sitten.

Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo neljän eri hallituksen aikana. Edellisen hallituksen aikana se jämähti perustuslakivaliokuntaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti maaliskuisessa lausunnossaan huomiota esimerkiksi viranomaisten yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeseen saamelaiskäräjien kanssa. Valiokunta korosti, ettei velvoite voi miltään osin muodostua veto-oikeudeksi viranomaisten päätöksenteossa. Se oli huolissaan myös yksityisen maanomistajan ja elinkeinonharjoittajan omaisuuden suojasta ja elinkeinovapaudesta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi omassa lausunnossaan, että perustuslakivaliokunta arvioisi yhdenvertaisuuden toteutumista kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien osalta.

Lain käsittely on ollut riitaisaa ja valiokuntien lausuntoihin on jätetty eriäviä mielipiteitä ainakin vihreiden, vasemmiston ja keskustan suunnalta.

Kaisu Suopanki/STT

AVAINSANAT

”Orpo on selityksen velkaa” – Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja erittäin huolestunut pääministerin väitteistä

Keskustan kansanedustaja Markus Lohi eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. toukokuuta.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) ihmettelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) väitteitä, jotka koskevat velkasuhteen vakauttamista.

Orpo kirjoitti helatorstaina Helsingin Sanomissa, että hallitus olisi saavuttamassa tavoitteensa Suomen velkasuhteen vakauttamiseksi. Orpo perusti näkemyksensä valtiovarainministeriön arvioon mutta kansliapäällikkö Juha Majanen kiisti HS:lle ministeriön antaneen tällaista arviota.

– Ymmärrän pääministerin tarpeen selittää Suomen talouden tilannetta hallituksen kannalta parhain päin. Valitettavasti Orpon kirjoituksella ei ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa. Tosiasioiden valossa Suomen velka-, työttömyys- ja talousongelmat käyvät koko ajan vakavammiksi, Lohi sanoo tiedotteessaan.

HALLITUS päätti alkuviikosta julkaistussa uusimmassa lisätalousarviossaan ottaa tänä vuonna noin miljardi euroa lisää velkaa kolmen kuukauden takaiseen edelliseen lisäbudjettiin verrattuna.

– Työ- ja elinkeinoministeriön uuden ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa ja voi pian nousta jopa lähelle 1990-luvun laman lukemia. Tilastokeskuksen mukaan konkursseja laitettiin huhtikuussa vireille enemmän kuin vuosi sitten, Lohi listaa.

Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden velkasuhde vakautetaan ja sen jälkeen käännetään ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle. Hallituksen esitellessä vuoden 2023 syksyllä ensimmäisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2024-2027 arviona oli, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 81,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

– Tänä keväänä hallituksen antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026-2029 velkasuhde on kuitenkin nousemassa 86,7 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on merkittävästi yli vaalikauden alussa hallituksen itsensä arvioiman tason. Velan taso suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti jo vuonna 2024 tason, jolla sen piti olla vaalikauden päätteeksi.

LOHI huomauttaa, että hallituksen esittelemän uuden julkisen talouden suunnitelman mukaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa ylivaalikautisessa tarkastelussa nousuaan. Vuonna 2029 velkasuhde on jo lähes 90 prosenttia.

Lohi pitää kansliapäällikkö Majasen puheenvuoroa, jossa Majanen kiisti pääministeri Orpon väitteen julkisuudessa poikkeuksellisena ja vakavia kysymyksiä herättävänä.

– Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olen erittäin huolissani siitä, että pääministerin puheet ja kirjoitukset poikkeavat oleellisesti hallituksen eduskunnalle antaman tuoreen julkisen talouden suunnitelman luvuista.

– Suomen julkisen talouden ongelmat ovat niin valtavia, että meidän tulisi uskaltaa keskustella niistä tosiasioiden pohjalta. Pääministeri Orpo on selityksen velkaa eduskunnalle ja suomalaisille, Lohi kirjoittaa tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Presidenttipari siirtyy Naantalin kesäasunnolle

Presidentti Stubb odotti Saksan liittokansleria Friedrich Merziä Kultarannassa 27. toukokuuta.

Presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb siirtyvät tänään kesävirka-asunnolle Naantalin Kultarantaan.

Presidentin kanslian mukaan presidentti työskentelee pääosin siellä kesän aikana.

ALKUKESÄN suurin tapahtuma ovat presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut 16.-17. kesäkuuta. Kultarannassa pidetään myös kahden vuoden tauon jälkeen Naantalin musiikkijuhlien puistokonsertti 6. kesäkuuta.

Kultarannan puistossa on tänä kesänä esillä yleisölle avoin veistosnäyttely Kerrostumia.

AVAINSANAT

Petteri Orpo: Näin Venäjä ei voita sotaa Ukrainassa

Petteri Orpo ja Denys Shmyhal.

Kyynelenkevyt sade kasteli maisemaa ja varikset raakkuivat käheästi harmaalla taivaalla, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) nousi autosta ukrainalaisen murhenäytelmän mutaiselle estradille.

Keskiviikkona Ukrainaan vierailulle tullut Orpo tutustui Kiovassa sijaitsevaan asuinrakennuksen raunioon. Siihen osui 24. huhtikuuta Venäjän ohjusisku, jossa surmansa sai 12 ihmistä ja noin 90 haavoittui.

Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko otti suomalaisvieraan vastaan ja esitteli aluetta. Tämän jälkeen Orpo laski kukkia iskussa kuolleiden muistoksi.

Suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi iskupaikan näkemisen koskettaneen häntä. Pääministerin mukaan mikään ei viittaa siihen, että Ukraina olisi vaipumassa epätoivoon.

-  Minusta täällä ei ole toivottomuutta. Ukrainalaiset pärjäävät sodassa, mutta he tarvitsevat jatkuvan tuen ja avun. Jos pidämme Ukrainan resursoinnista huolen, he pystyvät jatkamaan sotaansa eikä Venäjä pysty sitä voittamaan, Orpo sanoi.

ORPO tapasi keskiviikkona Kiovassa myös Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin, ja pääministerit allekirjoittivat julkilausuman Ukrainan ja Suomen johtaman väestönsuojelukoalition perustamisesta. Hankkeeseen toivotaan myös muita maita.

Orpo kertoi suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Kiovassa, että Suomella on väestönsuoja-asioissa korkea asiantuntemus ja tietotaito, joilla tukea Ukrainaa. Ukrainan tavoitteena on rakentaa vuosikymmenen aikana yli 10  000 uutta väestönsuojaa.

ALKUILLASTA pidetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Smyhalin kanssa suomalaistoimittajat kysyivät Orpolta Ukrainan tiedustelujohtajan mediakommenteista, joiden mukaan Venäjän Suomen lähelle rakentamat uudet rautatiet ovat valmistautumista hyökkäyssotaan Eurooppaa vastaan.

-  Kun liityimme Natoon, Venäjä kertoi lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan rajoillaan. Ei ole välitöntä vaaraa Suomelle, mutta on ymmärrettävä, että Venäjä on pysyvä uhka. Raja on meidän vastuullamme, sillä se on meidän, EU:n ja Naton raja, Orpo vastasi.

Päivällä Orpo korosti suomalaistoimittajille, että Venäjän painostamiseksi rauhaan tarvitaan sekä Eurooppa että Yhdysvallat.

-  Vain sillä, että Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat yhteen suuntaan, saadaan niin kova paine, että sillä on varmasti vaikutusta (Vladimir) Putiniin. Transatlanttinen suhde on äärettömän tärkeä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti keskiviikkona julkaistussa lausunnossa kolmenvälistä huipputapaamista hänen, Trumpin ja Putinin kesken.

AAMUPÄIVÄLLÄ Orpo vieraili myös Kiovan lähellä sijaitsevassa suomalaisyhtiö Hesburgerin tehtaassa Boryspilissa.

Vuodesta 2015 lähtien Ukrainassa toimineella Hesburgerilla on Kiovan alueella seitsemän ravintolaa. Boryspilin pihvitehdas avattiin maaliskuussa.Tehdasvierailulle päästettiin paikalle vain valokuvaajat, eli toimittajilla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

Kiova on ollut Venäjän kiivaiden iskujen kohteena viime aikoina, ja viime viikonloppuna nähtiin sodan toistaiseksi suurimmat droonihyökkäykset pääkaupunkiin. Isäntien turvallisuusolosuhteet ovat vaikeat, ja Orpon keskiviikkoista vierailua salailtiin etukäteen. Vierailun järjestelyjen yhteydessä sovittu julkaisukielto raukesi vasta illalla vierailuohjelman jo päätyttyä.

Orpon Kiovan-vierailulla olivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä useat suomalaisyritykset.

Lassi Lapintie/STT

AVAINSANAT