VALIKKO

Hallitus pohjustaa kevään puoliväliriihtä tiistaina ja keskiviikkona – tätä on luvassa

Hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona pohjustamaan kevään puoliväliriihtä eli neuvotteluita lähivuosien taloudenpidosta.

Seminaarissa tarkastellaan talouden tilannetta hallituskauden puolivälissä ja käydään läpi työryhmän tuoreita ehdotuksia Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.

Tiistaina hallitus kokoontuu Finlandia-talossa, jonne on kutsuttu myös hallituspuolueiden kansanedustajat. Tilaisuudessa halutaan STT:n tietojen mukaan kuulla eri puolueiden edustajien kantoja siitä, mitä ehdotuksista voisi edistää ja millä tavalla. Varsinaisia linjauksia ei vielä tehdä.

Tilaisuuden aluksi pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa tilannekatsauksen.

Keskustelua työryhmän ehdotuksista jatketaan keskiviikkona hallituksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa.

Hallituksen kasvuriiheksi nimeämä puoliväliriihi järjestetään alue- ja kuntavaalien jälkeen 22.-23. huhtikuuta.

STT:n tietojen mukaan yhden suuren täsmäkeinon sijaan riihessä voi olla odotettavissa yhdistelmä lukuisia erilaisia pienempiä toimia.

Pöydällä ovat esimerkiksi alennukset yhteisöveroon ja marginaaliveroasteisiin eli tuloverotukseen sekä muutokset perintöveroon. Hallituksen ei ole pakko valita näistä vain yhtä, muutoksia on mahdollista tehdä jopa kaikkiin.

Hallituksessa ei ole halua tehdä verohelpotuksia velaksi, vaan menetettäville verotuloille halutaan löytää niitä vastaavat lisäleikkaukset. Osa hallituslähteistä luonnehtii tätä haastavaksi, sillä finanssipolitiikan liikkumavara on tiukka. Haasteena on myös, millainen vaikutus veroratkaisuilla todellisuudessa olisi talouskasvulle.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa, että tuntuviin veronkevennyksiin ei ole varaa.

Pöydällä kevään riihessä ovat myös puolustusmenot, mutta siitä ei välttämättä puhuta vielä ainakaan tiistaina. Pidemmällä aikavälillä, hävittäjä- ja laivahankintojen jälkeen, Suomen puolustusbudjetti olisi laskemassa alle kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ellei lisähankinnoista päätetä.

Puolustusmenoissa puhutaan jo seuraavan hallituskauden ajasta. Asiasta on kuitenkin tehtävä linjauksia nyt, sillä puoliväliriihessä hallitus laatii julkisen talouden suunnitelman vuosille 2026-2029.

KASVUTOIMIA haarukoinut työryhmä luovutti raporttinsa pääministeri Orpolle perjantaina.

Työryhmä ehdottaa muun muassa perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoiton verotuksella. Vaihtoehtona tälle esitetään sukupolvenvaihdosten toteutuksen helpottamista nykysääntelyä päivittämällä.

Perintöverosta luopumiseen ehdotetaan kytkettäväksi osinkoverouudistus. Siinä listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamien osinkojen verosääntelyä muutettaisiin niin, että nykyinen veronalainen osuus 25 prosenttia nousee viiden vuoden aikana 40 prosenttiin. Osinkoverouudistusta ei suositella tehtäväksi, jos perintöveroa ei poisteta.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on muun muassa vaatinut perintö- ja lahjaveron poistamista, osinkoverotuksen yksinkertaistamista sekä suurinta palkkaa saavien verotuksen keventämistä.

EK on myös esittänyt yhteisöveron alentamista viidellä prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista.

Keskuskauppakamarin mukaan yhteisöveron laskeminen jo esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin parantaisi kiistatta Suomen kilpailukykyä yritysten ja konsernien sijaintipaikkana.

Sanna Nikula, Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

Nurminen ja Saarikko saivat vapautuksen kansanedustajan tehtävästä

Eduskunta on myöntänyt vapautuksen edustajantoimesta Annika Saarikolle (kesk.) ja Ilmari Nurmiselle (sd.).

Vapautus myönnettiin molemmille tiistain täysistunnossa.

Saarikko siirtyy Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimitusjohtajaksi ja Nurminen Tampereen pormestariksi.

Saarikon tilalle eduskuntaan on nousemassa Mauri Kontu (kesk.) ja Nurmisen tilalle Hanna Laine (sd.).

Annika Saarikko.

AVAINSANAT

EU haluaa käännyttää turvapaikanhakijoita unionin ulkopuolisiin ”turvallisiin” maihin

Britanniaan pyrkiviä siirtolaisia Pohjois-Ranskan rannikolla Gravelinesissa 26. maaliskuuta.

Euroopan unioni yrittää helpottaa turvapaikanhakijoiden käännyttämistä EU-maissa. On kulunut tasan vuosikymmen siitä, kun EU:ta ravisteli erityisen laaja pakolaiskriisi.

Viimeksi EU julkisti toukokuussa suunnitelman, jolla on tarkoitus helpottaa turvapaikanhakijoiden lähettämistä ”turvallisiin kolmansiin maihin” unionin ulkopuolella. EU-maat, myös Suomi, saisivat jättää turvapaikanhakijan turvapaikkahakemuksen tutkimatta, jos hakijan katsotaan voivan saada suojelua muualla.

PALAUTETUILLA siirtolaisilla ei itsellään tarvitsisi olla minkäänlaista yhteyttä lähetettävään maahan tai tietoa siitä. Pelkkää kauttakulkua turvallisen kolmannen maan kautta ennen EU:hun saapumista voitaisiin pitää riittävänä yhteytenä ”turvallisen kolmannen maan” käsitteen soveltamiseksi, ehdotuksessa sanotaan.

Turvalliseksi katsottuun maahan voitaisiin myös lähettää, jos kyseisen unionin ulkopuolisen maan kanssa on tehty sopimus tai järjestely.

Tällaisten turvalliseksi katsottujen maiden listalla ovat tällä hetkellä Kosovo, Bangladesh, Kolumbia, Egypti, Intia, Marokko ja Tunisia. Näiden maiden turvallisuudesta on jäsenmaidenkin keskuudessa eriäviä mielipiteitä – Kosovoa kaikki EU-maat eivät ole edes tunnustaneet itsenäiseksi valtioksi.

Esimerkiksi Kolumbia on tunnettu huumekartelleistaan ja maailman suurimmasta kokaiinin tuotannostaan. Tunisian rajaviranomaiset puolestaan ovat YK:n sisäisen tiedonannon mukaan työntäneet siirtolaisia Libyaan, jossa heitä on käytetty pakkotyöhön, kidutettu ja surmattu, kertoi tiedonannon nähnyt Reuters viime vuonna.

EU:N maahanmuutosta vastaava komissaari Magnus Brunner on kuvaillut ehdotusta työkaluksi, joka auttaisi jäsenvaltioita käsittelemään turvapaikkahakemuksia tehokkaammin.

-  EU-maat ovat olleet merkittävän muuttopaineen alla viimeisen vuosikymmenen ajan, Brunner perusteli toukokuussa uutistoimisto AFP:n mukaan.

EU:hun on kohdistunut kasvavaa painetta monista jäsenmaista hillitä maahantulijoiden määrää ja helpottaa karkotuksia. Kaikkialla tiukentunut yleinen mielipide maahanmuutosta on ruokkinut laitaoikeiston vaalivoittoja useissa jäsenvaltioissa.

IHMISOIKEUSJÄRJESTÖT ovat arvostelleet ehdotusta ja vedonneet jäsenmaihin, jotta ne tyrmäisivät sen. Amnesty Internationalin EU:n maahanmuuttoasioista vastaava edustaja Olivia Sundberg Diez syytti EU:ta vastuun pakoilemisesta.

-  Sen sijaan, että EU käyttäisi loputtomasti aikaa ja resursseja vastuidensa siirtämiseen muille maille, sen tulisi investoida omiin turvapaikkajärjestelmiinsä ja antaa turvapaikanhakijoiden alkaa rakentaa elämäänsä uudelleen, Diez sanoi järjestön tiedotteessa.

Hän piti ehdotusta ”kyynisenä yrityksenä kiertää EU:n pakolaisten suojeluun liittyviä vastuita” siirtämällä ne maihin, joilla on vähemmän resursseja ja vähemmän kykyä tarjota pysyvää suojelua.

-  Ihmisten lähettäminen maihin joihin heillä ei ole yhteyttä, joissa heillä ei ole tukea tai tulevaisuudennäkymiä, tai joiden kautta he ovat ehkä kulkeneet vain lyhyen aikaa, on paitsi kaoottista ja mielivaltaista, myös tuhoisaa inhimillisellä tasolla, hän sanoi.

Ehdotusta on myös verrattu Britannian aiempaan kohusuunnitelmaan lähettää maahan laittomasti saapuneet siirtolaiset Ruandaan. Suunnitelma peruttiin lopulta laajan vastustuksen takia.

EU:N ehdotus on osa viime vuonna hyväksyttyä EU:n laajaa maahanmuuttopakettia, jonka on määrä tulla voimaan 2026. Toukokuinen ehdotus ”turvallisen kolmannen maan” käsitteen soveltamisesta tarvitsee vielä Euroopan parlamentin sekä Euroopan unionin neuvoston hyväksynnän määräenemmistöllä. Tämän on arvioitu kestävän kuukausia.

EU-maiden, kuten Suomen, ei tosin ole pakko soveltaa päätöksissään tarkalleen EU:n laatimaa listaa turvalliseksi katsotuista maista, kunhan maan kansallinen lista täyttää EU:n kriteerit.

Maaliskuussa EU esitti myös mahdollisuutta perustaa niin sanottuja siirtolaisten ”palauttamiskeskuksia” kolmansiin maihin unionin ulkopuolella.

PALAUTTAMISKESKUKSIIN voitaisiin siirtää sellaisia ihmisiä, jotka oleskelevat EU-alueella laittomasti ja ovat saaneet lopullisen poistumismääräyksen EU:sta. Esityksen ulkopuolelle rajattaisiin ilman huoltajia saapuneet alaikäiset ja perheet, joissa on alaikäisiä lapsia.

EU on jo onnistunut vähentämään siirtolaisten saapumista: koko viime vuoden aikana laittomat rajanylitykset unionin alueelle putosivat 38 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin mukaan tulijoiden lukumäärä oli alin sitten pandemiavuoden 2021. Yhteensä EU:n alueelle saapui viime vuonna vajaat 240  000 siirtolaista.

Syynä on erityisesti EU:n ja Italian yhteistyö Tunisian ja Libyan valvontaviranomaisten kanssa – siitä huolimatta, että ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maat kohtelevat niihin jumiin jääneitä siirtolaisia karulla tavalla.

-  Lasku johtuu EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välisestä tehostetusta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on purkaa salakuljetusverkostoja ja tehostaa rajavalvontaa, komission tiedotteessa sanottiin vuoden alussa.

SALAKULJETTAJAT kuitenkin kokeilevat uusia, entistä vaarallisempia reittejä. Koska suosituin reitti Libyasta Italiaan on vaikeutunut, viimeisin keino on kuljettaa siirtolaisia Libyasta Kreikan saarille ja rannikolle.

Vaikka Italia on säilyttänyt paikkansa siirtolaisten ykköskulkumaana EU:hun, ovat Kreikan viranomaiset havainneet uutta aktivoitumista rajoillaan.

Toisaalta Kreikkaan pyrkiminenkin on riskialtista. Kreikka on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan työntänyt järjestelmällisesti siirtolaisia laittomasti takaisin Turkkiin ja käyttänyt väkivaltaisia keinoja tulijoiden estämiseksi.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan viime vuonna yli 2  300 ihmistä kuoli Välimerellä yrittäessään päästä EU:hun. IOM arvioi, että noin yksi 120:stä Välimeren ylitystä yrittäneestä ihmisestä kuoli matkalla Eurooppaan.

Ayla Albayrak/STT

AVAINSANAT

Valtiovarainministeriö hylkäsi neljän hyvinvointialueen oikaisuvaatimukset

Ainakin yksi hyvinvointialue aikoo valittaa ministeriön rahoituspäätöksestä hallinto-oikeuteen.

Neljän hyvinvointialueen rahoitusta koskevat oikaisuvaatimukset on hylätty, kertoo Uutissuomalainen.

Valtiovarainministeriö antoi päätökset oikaisuvaatimuksiin kesäkuun alussa.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Länsi-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet hakivat oikaisua rahoitukseensa tämän vuoden keväällä. Syynä oikaisuvaatimuksiin olivat diagnoositietojen siirtymiseen ja kirjaamiseen liittyvät ongelmat, jotka hyvinvointialueiden mukaan pienensivät niiden rahoitusta merkittävästi.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta noin 80 prosenttia on tarveperusteista. Diagnoosit ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat tarvekertoimeen ja sitä kautta rahoitukseen.

Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo Uutissuomalaiselle, että hyvinvointialue aikoo viedä asian hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

AVAINSANAT

IL: Eduskunta perii ulosotolla Ano Turtiaiselta yli 30 000:ta euroa

Ano Turtiainen toimi ensin perussuomalaisten ja sitten perustamansa Valta kuuluu kansalle -puolueen kansanedustajana vuosina 2019–2023.

Eduskunta yrittää periä entiseltä kansanedustajalta Ano Turtiaiselta yli 30  000 euron saatavaa, kertoo Iltalehti.

Saatava liittyy Turtiaisen yhden miehen eduskuntaryhmälle maksettuihin ryhmäavustuksiin vuosina 2022-23. Turtiainen ei ole pyynnöistä huolimatta antanut eduskunnalle selvitystä rahojen käytöstä.

Koska eduskunta ei ole saanut selvitystä rahojen käytöstä, on se lähtenyt siitä, että summa peritään takaisin Turtiaiselta, sanoi hallintojohtaja Pertti Rauhio Iltalehdelle.

Turtiainen valittiin eduskuntaan perussuomalaisten ehdokkaana vuonna 2019, mutta hän sai ryhmästä potkut seuraavana vuonna. Hän tavoitteli uudelleenvalintaa kevään 2023 vaaleissa pienpuolueen listalta, mutta ei päässyt läpi.

AVAINSANAT

Tytti Tuppurainen: SDP tukee hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain uudistamisesta – yksi edustaja sai vapaat kädet

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan SDP tukee hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain uudistamisesta.

Tuppurainen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että kyse on merkittävästä ihmisoikeuskysymyksestä.

– Saamelaiskäräjälaki on saatava viimein uudistettua. Hallituksen esitys vastaa keskeisimmiltä sisällöiltään Marinin hallituksen vuonna 2022 antamaa esitystä.

Samalla Tuppurainen kertoo, että SDP:n lappilainen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on omasta pyynnöstään saanut painavin henkilökohtaisin perustein ryhmältä vapaat kädet asian käsittelyyn.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa jätettiin kaksi vastalausetta saamelaiskäräjälain uudistusta koskevaan mietintöön. Niistä toisen jätti Ojala-Niemelä.

Lapin kansanedustajat hallituspuolueissa eivät puolestaan ole saaneet erivapauksia tulevassa äänestyksessä saamelaiskäräjälaista, kerrotttiin eduskuntaryhmistä STT:lle viikonloppuna.

AVAINSANAT