VALIKKO

Hallitus ankarana ”massimuijille”: influensserien suosima osakevaihtokikkailu pysäytetään

Hallitus kertoo poistavansa osinkoverotuksen porsaanreiät, jotka ovat houkuttaneet muun muassa somejulkkiksia kikkailemaan yritystensä osakevaihtojärjestelyillä veroetujen saamiseksi.

Kehysriihen tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi, että vastedes osakevaihtojärjestelyjen keinottelumainen hyödyntäminen osinkoverotuksessa estetään.

Purra mainitsi erityisesti niin sanotut ”massimuijat”, joihin verosuunnittelutapa on henkilöitynyt.

FINNWATCH-järjestö kertoi viime syksynä, että tunnetut somevaikuttajat olivat perustaneet holdingyhtiöitä, joihin he olivat siirtäneet varsinaista liiketoimintaansa keskinäisten osakevaihtojen avulla.

Järjestely on täysin laillista, mutta keinotekoisesti paperilla yrityksen arvoa paisuttamalla yritys pystyy jakamaan omistajilleen enemmän verottomia osinkoja.

Helsingin Sanomat kertoi talvella, miten muun muassa sijoittajainfluensseri Natalia Salmela oli järjestänyt KPMG-yhtiön kanssa asiakastilaisuuksia, joissa oli jaettu erilaisia ohjeita aggressiivisen verosuunnittelun maksimoimiseksi. Hän käytti tilaisuuksiin kutsutuista ihmisistä nimenomaan massimuija-termiä.

Nyt tämän verokikkailutavan poistaminen lisää valtiovarainministeriön laskelmien mukaan verotuloja 30 miljoonaa euroa.

AVAINSANAT

Purra: Velkasuhdetavoite säilyy – lisäsäästöjä pohditaan syksyllä

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vakuuttaa, että hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa velkasuhde, vaikka hänen oma ministeriönsä suhtautuu tavoitteen toteutumiseen epäuskoisesti.

Valtiovarainministeriö arvioi tänään julkaisemassaan talousennusteessa, ettei vakautus näytä ainakaan lähivuosina onnistuvan. Tavoitteeseen pääsy vaatisi ehkä noin miljardin euron säästöjä vielä tämän hallituskauden aikana.

-  Mikäli ja kun näyttää siltä, että se ei tehdyillä toimilla toteudu, olemme sitoutuneita tekemään enemmän, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) vakuutti maanantaina, että tavoite on ennallaan. Purrankin mukaan tilannetta pohditaan tarkemmin syksyllä.

-  Hallituksella ei ole tällä hetkellä lisäsäästöihin tai sopeuttamistoimiin liittyviä neuvotteluita, mutta pääministerin kanssa olemme tästä asiasta samaa mieltä ja syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä näitä voimme tarkistaa, Purra sanoi.

Hallitus aikoo odottaa siihen ensin valtiovarainministeriön seuraavaa talousennustetta.

-  Omasta mielestäni emme ole kyenneet säästämään riittävästi, Purra sanoi.

PURRA KERTOI olevansa henkilökohtaisesti valmis lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat ”toissijaisiin menokohteisiin”. Leikattavaa löytyisi esimerkiksi kehitysavusta, yritys- ja järjestötuista sekä ”tehottomista” tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia leikkauksia Purra ei aio esitellä.

VM:n maanantaina julkaistun ennusteen mukaan julkisen talouden velkasuhteen odotetaan kasvavan koko hallituskauden ajan. Ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka on tänä vuonna 86,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 87,4 prosenttia ja hallituskauden lopussa 87,7 prosenttia vuonna 2027.

Velkasuhteen vakauttaminen on ollut Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeisiä taloustavoitteita. Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä arvioi sen saavuttamista aiemmassa tiedotustilaisuudessa maanantaina.

-  Tässä meidän perusennusteessamme velkasuhde ei vakiinnu. Mutta onko sen mahdollista vakiintua? Ei se mahdotonta ole, mutta vaikeammaksi käy.

Spolanderin mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi ennustettua nopeampaa kasvua vuosille 2026 ja 2027.

SUOMEN TALOUS kasvaa tänä vuonna yhden prosentin verran, arvioi VM aiempaa heikommassa ennusteessaan. Tuleville vuosille ministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua ensi vuonna ja 1,7 prosentin kasvua vuonna 2027.

Kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset. Vielä huhtikuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote voisi kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, jos tullit jäisivät lyhytaikaisiksi ja epävarmuus hälvenisi. Nyt tämä ei arvion mukaan ole toteutumassa. Tuoreessa ennusteessa on oletettu, että Yhdysvaltojen tuonnille jäävät pysyvästi voimaan noin 10 prosentin tullit.

VM:n mukaan vientiyritykset kuitenkin sopeutuvat korkeampiin tulleihin vähitellen.

-  Kun samaan aikaan palkat nousevat, hintojen nousu on hidasta, korot pysyvät kohtuullisina ja ostovoima kasvaa, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit alkavat elpyä ja talouden kasvu nopeutuu.

Ministeriön mukaan kotitaloudet luulevat hintojen nousevan selvästi nopeammin kuin ne todella nousevat. Todellisuudessa inflaatio on hidastunut alimpiin lukemiin sitten koronapandemian.

Suomi kuitenkin tarvitsisi ennustettua nopeampaa kasvua, valtiovarainministeriö sanoo.

-  Ilman sitä Suomen julkinen talous ei pysty täyttämään hyvinvointivaltion palvelulupausta pidemmällä aikavälillä.

JULKISEN talouden alijäämä pienenee ministeriön mukaan lähivuosina ”piinallisen hitaasti”. Alijäämän ennustetaan tänä vuonna olevan 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituskauden lopulla vuonna 2027 sen ennustetaan olevan 3,5 prosentin tuntumassa bruttokansantuotteesta.

Hallitus tavoitteli alun perin luvun painamista yhteen prosenttiin hallituskauden lopussa, mutta on sittemmin luopunut tavoitteesta.

MINISTERIÖN mukaan valtiontaloutta heikentävät erityisesti hallituksen keväällä tekemät päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä.

Hallitus kertoi huhtikuussa keventävänsä esimerkiksi yritysten ja työn verotusta ja tavoittelevansa Suomen puolustusmenojen nostamista kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

VM:n Spolanderin mukaan veronkevennykset heikentävät julkista taloutta ainakin ennustejaksolla eli vuoteen 2029 asti. Sen jälkeiseen aikaan ennusteessa ei kuitenkaan oteta kantaa, Spolander huomautti.

Purra puolusti omassa tiedotustilaisuudessaan puoliväliriihen toimia ja sanoi olevansa edelleen vakuuttunut siitä, että ne olivat täysin välttämättömiä.

Hallitus on perustanut sopeutustavoitteestaan osan sille, että hyvinvointialueet tekevät omia säästötoimia ja että työllisyys paranee. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet eivät kykene säästämään aivan niin paljon kuin hallitus on halunnut ja osa työllisyyden lisäyksestä toteutuu vasta hallituskauden jälkeen.

 

AVAINSANAT

VM: Suomen talouskasvu jää kevään arvioita hitaammaksi

Suomen talous kasvaa tänä vuonna sittenkin vain yhden prosentin verran, arvioi valtiovarainministeriö uudessa ennusteessaan. Velkasuhdekin heikkenee koko hallituskauden ajan, toisin kuin hallitus on lupaillut.

Tuleville vuosille ministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua ensi vuonna ja 1,7 prosentin kasvua vuonna 2027.

Kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset. Vielä huhtikuussa ministeriö arvioi, että talous voisi kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, jos tullit jäisivät lyhytaikaisiksi ja epävarmuus hälvenisi.

Nyt tämä ei arvion mukaan ole toteutumassa. Tuoreessa ennusteessa on oletettu, että Yhdysvaltojen tuonnille jäävät voimaan noin 10 prosentin tullit pysyvästi.

VM:n mukaan vientiyritykset kuitenkin sopeutuvat korkeampiin tulleihin vähitellen.

Kun samaan aikaan palkat nousevat, hintojen nousu on hidasta, korot pysyvät kohtuullisina ja ostovoima kasvaa, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit alkavat elpyä ja talouden kasvu nopeutuu, ministeriö uskoo.

Ministeriön mukaan kotitaloudet luulevat hintojen nousevan selvästi nopeammin kuin mitä ne todella nousevat. Todellisuudessa inflaatio on hidastunut alimpiin lukemiin sitten koronapandemian.

SUOMI KUITENKIN tarvitsisi ennustettua nopeampaa kasvua, valtiovarainministeriö sanoo.

-  Ilman sitä Suomen julkinen talous ei pysty täyttämään hyvinvointivaltion palvelulupausta pidemmällä aikavälillä, ministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sanoo tiedotteessa.

Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee ministeriön mukaan lähivuosina ”piinallisen hitaasti”. Alijäämän ennustetaan tänä vuonna olevan 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Hallituskauden lopulla vuonna 2027 sen ennustetaan olevan 3,5 prosentin tuntumassa bruttokansantuotteesta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoitteli alun perin luvun painamista alle prosenttiin, mutta on sittemmin luopunut tavoitteesta.

Velkasuhteen ennustetaan kasvavan koko hallituskauden ajan. Ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka on tänä vuonna 86,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 87,4 prosenttia ja hallituskauden lopussa 87,7 prosenttia vuonna 2027.

Velkasuhteen ennustetaan kasvavan koko hallituskauden ajan.

Velkasuhteen vakauttaminen on ollut toinen Orpon hallituksen keskeisistä taloustavoitteista.

-  Tässä meidän perusennusteessamme velkasuhde ei vakiinnu. Mutta onko sen mahdollista vakiintua? Ei se mahdotonta ole, mutta vaikeammaksi käy, Spolander sanoi ennustetta esitelleessä tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Spolanderin mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi ennustettua nopeampaa kasvua vuosille 2026 ja 2027.

MINISTERIÖN MUKAAN valtiontaloutta heikentävät erityisesti hallituksen keväällä tekemät päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä. Hallitus kertoi huhtikuussa keventävänsä esimerkiksi yritysten ja työn verotusta ja tavoittelevansa Suomen puolustusmenojen nostamista kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

Ennusteen mukaan hallituksen tekemät menoleikkaukset ja veronkiristykset heikentävät kysyntää, mutta vahvistavat julkista taloutta. Muun muassa veronkevennykset ja puolustusmenojen kasvattaminen taas kasvattavat kysyntää, mutta heikentävät julkista taloutta.

Hallitus on myös perustanut sopeutustavoitteestaan osan sille, että hyvinvointialueet tekevät omia säästötoimia ja että työllisyys paranee. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet eivät kykene säästämään aivan niin paljon kuin hallitus on halunnut ja osa työllisyyden lisäyksestä toteutuu vasta hallituskauden jälkeen.

Myös korkomenojen kasvu jatkuu, vaikka korkotaso on viime aikoina laskenut. Kun tänä vuonna korkomenot ovat arviolta 3,3 miljardia euroa, VM ennustaa niiden nousevan 5,4 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Se olisi lähes viisi prosenttia valtionhallinnon kokonaismenoista.

TÄLLÄ KERTAA ministeriö julkisti myös keskipitkän aikavälin ennusteensa. Sen mukaan julkisen talouden velka olisi jopa yli 90 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2029.

Keskipitkällä aikavälillä talouskasvua ennustetaan kohtalaiseksi. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2028 ja 1,6 prosenttia vuonna 2029.

Kasvun ennustetun piristymisen taustalla ovat erityisesti puolustusmenojen lisäykset ja myös yksityisten investointien vilkastuminen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

UPM: Vaneritehtaiden muutosneuvottelut ohi, näin monta ihmistä saa potkut

Metsäteollisuusjätti UPM kertoo lopettaneensa muutosneuvottelut Joensuun, Savonlinnan ja Pelloksen vaneritehtaillaan.

Neuvotteluiden kohteena oli 550 työntekijää. Heistä kolme ylempää toimihenkilöä ja 24 työntekijää menettää nyt työpaikkansa, UPM kertoo tiedotteessa.

Yhtiö perustelee ratkaisuja Pelloksen tehtaan kilpailukyvyn säilyttämisellä ja tuottavuuden parantamisella.

Savonlinnan ja Joensuun tehtaille on myös sovittu lomautusmahdollisuuksista, mikäli koivuvanerin kysyntä heikkenee ja tuotantoa joudutaan karsimaan.

UPM:n vaneriliiketoiminnassa on yhteensä noin 1600 työntekijää.

KAIKKIAAN Suomessa on eri yhtiöillä kymmenkunta vaneria ja viilua valmistavaa tehdasta. Koko alaa on vaivannut tällä vuosikymmenellä pula koivuraaka-aineesta.

Muun muassa MetsäGroup ilmoitti talvella sulkevansa Suolahden vaneritehtaansa tämän vuoden aikana.

AVAINSANAT

Ravintolat ja hotellit odottavat kitsasta kesää – kysyntää yhä liian vähän

Helsingissäkin uudet katuterassit ovat olleet vielä vähällä käytöllä. Kuva on otettu 12.6.
  • Kotimaa
  • 16.06.2025
  • 9:27
  • (Päivitetty: 16.06. 9:28)

Lähes puolet matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä odottaa kesän liikevaihdon olevan pienempi kuin viime vuonna. Asia selviää alan etujärjestö Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran jäsenkyselystä.

Neljännes yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan kesä-elokuussa vuoden takaisesta.

Yritysten odotuksia painaa kuluttajien heikosta luottamuksesta johtuva säästäminen. Suurimpina uhkina alan tulevaisuudelle yritykset näkevät kustannusten nousun jatkumisen ja kysynnän vähäisyyden. Ammattitaitoisen työvoiman puutteen merkitys uhkana on tilapäisesti pienentynyt heikomman kysynnän takia.

Kuluttajien heikko luottamus näkyi jo keväällä, sillä lähes 60 prosentilla alan yrityksistä liikevaihto aleni maalis-toukokuussa edellisvuodesta. Noin kolmanneksella liikevaihto kasvoi.

Erityisen ankeat odotukset ovat pubeilla ja yökerhoilla.

Kotimaisten kuluttajien heikon luottamuksen lisäksi muun muassa huono lumitilanne ja pääsiäisen myöhäinen ajankohta rokottivat hiihtokeskusten liikevaihtoa. Kausi oli vaikea etenkin eteläisen Suomen hiihtokeskuksissa.

-  Matkailualan kasvu tulee ulkomaalaisista asiakkaista. Pohjois-Suomen matkailun hyvä veto ei ulottunut kotimaisiin asiakkaisiin, jotka pihistelivät rahan käytössä, Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo tiedotteessa.

Kevään liikevaihtoa painoi myös kolea toukokuu. Se vähensi Maran jäsenyritysten arvion mukaan liikevaihtoa noin puolella yrityksistä. Suhteellisen kolea alkukesä on myös syönyt palvelujen kysyntää ja maltillistanut kesän odotuksia.

Erityisen ankeat odotukset ovat pubeilla ja yökerhoilla, joista kaksi kolmannesta ennakoi kesäsesongin olevan heikompi kuin viime vuonna.

KYSELYN MUKAAN hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset maistuivat alan yrittäjille. Lähes puolet yrityksistä piti tärkeimpänä päätöksenä ansiotuloveron alentamista.

-  Alan suurin ongelma on kuluttajien heikosta luottamuksesta aiheutuva säästäminen. Ansiotuloverotukseen tehtävät reilut alentamiset yhdessä korkojen laskun ja ostovoimaa tukevien palkankorotusten kanssa luovat uskoa tulevaisuuteen. Myös Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusbarometri ennustaa kuluttajien luottamuksen merkittävää piristymistä vuoden sisällä. Alan yritykset ja työntekijät odottavat hartaasti kysynnän piristymistä usean vaikean vuoden jälkeen, Lappi sanoo.

Maran jäsenkyselyyn vastasi 382 yritystä.

AVAINSANAT

VM julkistaa ennustelukunsa: paljon toiveita ja pelkoja ilmassa

Valtiovarainministeriö kertoo tänään, miten se odottaa Suomen talouden kehittyvän lähivuosina. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittelee talousennusteen, johon sisältyy vuoteen 2029 ulottuva talouden keskipitkän ajan kehitysarvio.

Huhtikuussa julkaistussa edellisessä ennusteessa valtiovarainministeriö ennakoi, että Suomen bruttokansantuote kasvaisi tänä vuonna 1,3 prosenttia sillä olettamuksella, että presidentti Donald Trumpin tullit eivät jää pitkäaikaisiksi. Velkaantumisen ennakoitiin tuolloin jatkuvan niin, että julkinen velka nousee vuonna 2029 lähes 90 prosenttiin bkt:sta.

VALTIONTALOUDEN tarkastusvirasto arvioi viime viikolla, että hallituksen kevään puoliväliriihessä tekemät päätökset heikentävät julkista taloutta entisestään eivätkä riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Suomi on ottamassa tänä vuonna yli 13 miljardia euroa lisää velkaa, mikä on lähes miljardin enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen velkasuhde kasvaa tänä vuonna yli 85 prosenttiin.

AVAINSANAT