VALIKKO

Hallituksessa repesi turveriita – Ps-edustajat: ”Ministeri Mykkänen on tulkinnut hallitusohjelmaa väärin”

Perussuomalaisten kansanedustajat Juha Mäenpää ja Antti Kangas syyttävät ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä (kok.) virheellisen tiedon levittämisestä. Mäenpää ja Kangas toteavat Maaseudun Tulevaisuuden mielipiteessään, että Mykkänen tulkitsee hallitusohjelmaa väärin turpeen käytön tulevaisuuden osalta.

– Turvealalle on nyt annettava selkeä signaali siitä että kasvu- ja kuiviketurveala turvaa jatkossa myös energiaturpeen nostoalaa, eikä alalle toivota mitään nopeaa ja hallitsematonta alasajoa.

– Mykkäsen kannattaa tarkastaa kantaansa turpeeseen Kokoomuksen hallitusneuvottelijoilta, Mäenpää ja Kangas kirjoittavat ja viittaavat Mykkäsen Maaseudun Tulevaisuudelle 15. syyskuuta antamaan haastatteluun.

Mykkänen totesi lehdelle syyskuun puolivälissä pitävänsä realistisena, että polttoturpeen laajamittainen käyttö päättyy vuosikymmenen loppuun mennessä.

MÄENPÄÄ ja Kangas vetoavat hallitusohjelman kirjauksiin, joissa suhtaudutaan huoltovarmuussyistä myönteisesti turpeen energiakäyttöön.

”Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.” Hallitusohjelmassa todetaan.

Huoltovarmuuskeskus on MT:n mukaan suunnitellut varmuusvarastoivansa turvetta vain vuoteen 2028 saakka.

Lisäksi hallitus ei olisi Mykkäsen mukaan tekemässä muutoksia esimerkiksi turpeen verotukseen, jota Sanna Marinin hallituskaudella nostettiin.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyy pikaviestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) miksi perussuomalaiset ovat sopineet hallitusohjelmassa, että turpeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa loppuu viimeistään 2030-luvun aikana.

– Onko käynyt niin kuin matkakuluvähennyksen kanssa, että eivät tienneet, mistä ovat sopineet? Aittakumpu kysyy.

AVAINSANAT

Von der Leyenin luottamus mitataan, syynä vanha tekstiviestisalailu

EU-parlamentti äänestää komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin luottamuksesta ensi viikolla.

Asiasta uutisoi muun muassa Politico–verkkolehti. Myös STT on saanut asiasta vahvistuksen.

Taustalla on romanialaisen oikeistomepin Gheorghe Piperean laatima epäluottamuslause, joka koskee muun muassa von der Leyenin koronapandemian aikaisten tekstiviestien salaamista.

KOMISSIO ei ole suostunut julkaisemaan medialle von der Leyenin aikoinaan lääkeyhtiö Pfizerin johdolle lähettämiä tekstiviestejä, joissa hän yritti kiirehtiä koronarokotteiden saamista EU-maihin.

Julkisuudessa on epäilty, että komission puheenjohtaja meni tuolloin omin lupinsa maksamaan rokotteista ylihintaa.

EU:n korkein oikeusistuin päätti toukokuussa, ettei perusteita viestien salaamiselle ole. Kiistaa on puitu vuodesta 2021 alkaen. Välillä von der Leyenin esikunta on myös antanut ymmärtää, ettei tekstiviestejä olisi enää tallella.

PUHEENJOHTAJA von der Leyen saapuu parlamentin kuultavaksi maanantaina. On odotettavissa, että nykyisillä parlamentin voimasuhteilla hän selviää äänestyksestä.

Jos näin ei kuitenkaan käy, koko EU-komissio ja sen komissaarit jouduttaisiin valitsemaan käytännössä uudelleen.

Romanialainen euroedustaja Piperea syyttää komissiota myös maansa presidentinvaaleihin sekaantumisesta, koska EU-myönteinen ehdokas voitti ne.

AVAINSANAT

Ministeri Ranne arvostelee ministeri Multalaa – hallitus riitaantui päästötavoitteesta

Lulu Ranne (ps.).

Perussuomalaisten liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvostelee kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Ranteen mukaan Multala ei olisi voinut kertoa julkisesti Suomen kantaa EU:n päästövähennystavoitteisiin, koska kannasta ei ole vielä päätetty hallituksessa.

MULTALA sanoi eilen, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Ranne sanoo STT:lle, että perussuomalaiset ei ole kuittaamassa kantaa eikä hyväksy linjauksia, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia Suomelle.

AVAINSANAT

Ylen kannatuskysely: SDP:n johtoasema vahvistui, perussuomalaiset toipui

Ylen uuden kannatusmittauksen mukaan SDP jatkaa Suomen suosituimpana puolueena. SDP:tä äänestäisi eduskuntavaaleissa 25,1 prosenttia vastaajista.

Toiseksi suosituin oli kokoomus 20,8 prosentin kannatuksella. Vaikka SDP:n oma kannatus pysyi muuttumattomana noin kuukausi sitten julkaistuun kyselyyn nähden, puolueen johto kasvoi, kun kokoomuksen suosio laski liki prosenttiyksiköllä.

Seuraavina tulevat keskusta 13,9 prosentin ja perussuomalaiset 11,8 prosentin kannatuksilla.

Edellisessä kyselyssä kuluvan hallituskauden pohjalukemissa käynyt perussuomalaiset kasvatti suosiotaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä ja kaikki muutkin puolueiden suosiomuutokset mahtuvat virhemarginaaliin.

PIENEMMISTÄ oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä 9,8 prosenttiin, kun taas vihreiden kannatus laski 1,1 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin.

RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannatukset kohenivat kukin 0,3 prosenttiyksiköllä. RKP:tä ja kristillisdemokraatteja suosi 4,0 prosenttia ja Liike Nytiä 1,2 prosenttia vastaajista.

Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten kesäkuussa noin 2  400:aa ihmistä, joista puoluekantansa ilmoitti noin 1  800. Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

Virhemarginaali on suurimmillaan kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

”Vuosikymmenten säästöt savuna ilmaan” – kansanedustaja vaatii hallitukselta toimia

Ville Skinnari (sd.).

SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari vaatii hallitukselta selkeitä toimia digihuijausten torjumiseksi ja huijausten uhreiksi joutuneiden auttamiseksi.

Digitaaliset huijaukset ovat lisääntyneet Suomessa räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Skinnari toteaa tiedotteessaan, että suomalaisilta yritettiin viime vuonna huijata yli 107 miljoonaa euroa ja lähes 63 miljoonaa euroa siirtyi rikollisten tileille.

– Olen tehnyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaadin hallitukselta toimia pankkihuijausten ja muiden digitaalisten petosten estämiseksi. Kysyn muun muassa, aikooko hallitus valmistella lainsäädäntöä, joka selkeyttää ja vahvistaa pankkien korvausvastuuta tilanteissa, joissa huijaus on perustunut teknisesti tai sosiaalisesti taitavaan petokseen, Skinnari sanoo.

Hän kysyy myös, onko hallitus arvioinut mahdollisuutta ottaa käyttöön riskien hallinnan kannalta toimivampi järjestelmä, joka varoittaisi asiakasta poikkeuksellisista tai riskialttiista maksutapahtumista, erityisesti suurten summien kohdalla.

– Olennaista on myös se, että poliisilla ja muilla viranomaisilla on riittävät resurssit tutkia digitaalisia huijauksia ja tavoittaa rikoshyödyt. Verkossa tapahtuva rikos on rikos siinä missä muutkin. Sen uhriksi joutuva ei saa olla muita heikommassa asemassa.

Skinnari haluaa lisäksi kuulla, miten hallitus suhtautuu EU:n suunnittelemaan lainsäädäntöön maksujen vahvemmasta tunnistamisesta sekä maksajan ja saajan tietojen tarkastamisesta.

– Onko Suomi tukemassa näitä toimia aktiivisesti ja aiotaanko Suomessa käynnistää viranomaisten, pankkien ja kansalaisjärjestöjen välinen kansallinen yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisy, koulutus ja uhrien tukeminen? Nämä ihmiset ovat saattaneet menettää vuosikymmenten säästöt savuna ilmaan. He ansaitsevat tukea, he ansaitsevat oikeutta.

NETTIRIKOKSISSA ei Skinnarin mukaan voida puhua yksittäistapauksista. Rikokset ovat järjestelmällistä, ammattimaista toimintaa, jossa uhria huijataan ja manipuloidaan aina vain uusin tavoin. Rikoksen uhri saattaa menettää koko elinikäiset säästönsä ja jäädä täysin yksin tilanteessa, jossa viranomais- tai pankkilaitteet eivät ole kyenneet estämään rikosta.

– Yhteiskunta ei saa olla polvillaan tämän rikollisuuden muodon edessä, vaan lainsäädäntöä on kehitettävä. Nykyisellään nettirikoksen uhri jää usein tyhjän päälle. Lainsäätäjän ja vastuullisen valvonnan vastuulla on päivittää sääntelyä, joka vastaa paremmin nykypäivän digitaalisia riskejä.

EU-tasolla on valmisteilla sääntelyä, joka velvoittaisi pankkeja ilmoittamaan, jos maksun saajan ja saajan tilin tiedot eivät täsmää. Espanjan korkein oikeus on linjannut, että pankkien vastuun tulee kasvaa.

– Myös Suomessa hallituksen on ryhdyttävä toimeen, jotta aina vain vaikeammin havaittavien huijausten kohteeksi joutuneet ihmiset saavat turvaa ja oikeutta, Skinnari toteaa tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Näin etujärjestöt kommentoivat EU-ilmastoesitystä: Hyvä mutta sisältää riskejä

EU-komission ilmastoesitys sai keskiviikkona odotetusti ristiriitaisen vastaanoton suomalaisilta järjestöiltä. EU-komissio kertoi esittävänsä 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan komission päästövähennystavoite luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen muistuttaa, että Suomessa puhdas siirtymä on jo hyvässä vauhdissa.

-  Vireillä on yli 300 miljardin euron vihreät investoinnit, joiden tarjoama kasvupotentiaali on Suomen taloudelle huomattava. Investoinnit etenevät toteutukseen kuitenkin vain, jos ilmastopolitiikan suunta pysyy vakaana. Siksi onkin tärkeää, että komission ehdotus tuo yrityksille pitkäjänteistä ennakoitavuutta, Heinonen sanoo EK:n tiedotteessa.

Metsäteollisuus ry pitää EU:n ilmastotavoitteita kunnianhimoisina. Etujärjestön mukaan ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä.

Järjestön mielestä kestävä, metsäpohjainen biotalous tulee integroida kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja kiertotaloutta.

Energiateollisuus ry pitää komission esitystä hyvänä. Järjestön mukaan komission päästövähennystavoite vahvistaa Suomen vähähiilisyydelle perustuvia mahdollisuuksia, jos tilaisuuteen osataan tarttua.

-  Suomella on hyvät valmiudet toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja kasvaa yhä merkittävämmäksi investointikohteeksi. Sähkömme on puhdasta ja verkot ovat kansainvälisessä vertailussa sekä tehokkaat että edulliset, toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo Energiateollisuuden tiedotteessa.

-  Lisäinvestointeja kaivataan kuitenkin kipeästi, jotta voimme saavuttaa ilmastotavoitteemme ja varmistaa energian saatavuuden myös jatkossa. Tämä edellyttää hallitukselta viisasta politiikkaa, investointiympäristön on oltava kunnossa, että hiilineutraalisuus muodostuu menestystekijäksemme, Leskelä jatkaa.

MAATALOUDEN tuottajajärjestö MTK arvioi tiedotteessaan, että komission tiukkaa ilmastotavoitetta ei voida saavuttaa maankäyttösektorilla.

MTK:n mukaan EU-komission tulisi huomata, että maankäyttösektorin nielukapasiteetti on selvästi aiemmin arvioitua heikompi.

Metsien kasvun hidastuminen, lisääntyvät tuho- ja myrskyriskit sekä kuivuutta ja tulvia aiheuttavat sään ääri-ilmiöt heikentävät nieluja ympäri Eurooppaa.

-  On tärkeää, että ilmastopolitiikassa nojaudutaan tieteelliseen tietoon ja ajantasaisiin arvioihin. Emme voi rakentaa EU:n ilmastotavoitteita oletuksille, jotka eivät enää vastaa todellisuutta metsien ja maankäytön osalta. Maankäyttösektorin nielutavoitteet tulee muuttaa realistisiksi, koska nyt niihin on mahdoton päästä, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo tiedotteessa.

SUOMEN Luonnonsuojeluliitto painottaa tiedotteessaan, että EU:n ilmastotoimia ei saa ulkoistaa kehittyville maille. Esitetty 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040 on Luonnonsuojeluliiton mielestä ehdoton minimi.

Komission ehdotuksen mukaan osan vuoden 2040 ilmastotavoitteista voisi kattaa ostamalla kansainvälisiä päästöyksiköitä EU:n ulkopuolelta.

Luonnonsuojeluliiton mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä vastuun ulkoistamista kehittyviin maihin, kuten Afrikan valtioihin, sen sijaan, että päästöjä vähennettäisiin EU:n sisällä.

Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijan Nelli Immosen mukaan päästöyksiköiden ostaminen olisi kallista ja lyhytnäköistä ilmastopolitiikkaa, sillä se ohjaisi rahoitusta pois EU:n omista päästövähennyksistä ja vihreistä investoinneista.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen kannustaa hallitusta ajamaan voimakkaasti eteenpäin EU-komission tuoretta esitystä vuoden 2040 päästötavoitteeksi. Myös Tynkkynen varoittaa riskeistä, joita sisältyy ajatukseen kattaa osa velvoitteesta ostamalla päästöoikeuksia ulkomailta.

-  Komission esitys on ehdoton vähimmäistaso, johon Euroopan pitää ilmastokriisin ratkaisemiseksi sitoutua. Eurooppaa parhaillaan kurittavat äärihelteet ovat karu muistutus siitä, millaisia vahinkoja ilmaston kuumeneminen aiheuttaa jo nyt, Tynkkynen sanoo tiedotteessaan.

AVAINSANAT