VALIKKO

Hallituksen päätös puhuttaa – ylioppilaskirjoitusten 5 ensimmäistä koetta voivat jatkossa olla maksullisia

Kuvituskuvassa lukiolaisia ylioppilaskirjoituksissa Helsingin kielilukiossa 22. maaliskuuta 2023.

Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessään, että oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.

Päätöksellä on vaikutuksensa myös maksuttomuuteen koulumatkoissa.

Kehysriihen taustamateriaaleista on luettavissa, että asia koskee niin ikään ylioppilaskirjoituksia, jotka nekin muuttuisivat maksullisiksi viiden ensimmäisen kokeen osalta, mikäli ikäraja on tullut täyteen. Asia on herättänyt hämmennystä ja keskustelua muun muassa viestipalvelu X:ssä.

Kun oppivelvollisuutta hiljattain laajennettiin, oppivelvollisuuden piirissä olevat ovat voineet osallistua viiteen ensimmäiseen kokeeseen (koskien myös hylättyjen uusimista) maksutta ja muista kokeista on peritty maksu. Jatkossa siis ne kokeet, jotka suoritetaan hallituksen määräämän ikärajan jälkeen, olisivat maksullisia.

HALLITUKSEN oppimateriaalipäätös nousi tänään esiin myös eduskunnan kyselytunnilla.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu sanoi, että kehysriihimateriaalin saavuttua hän ajatteli, “että nyt on käynyt hallituksella kämmi”, kun toisen asteen maksuton materiaali rajattiin vain 18 ikävuoteen asti.

– Miten ajattelette toteuttaa sen, että abiturienteiltä kerätään tietokoneet pois, katkaistaan lisenssit juuri siinä kohtaa, kun pitäisi opiskella ylioppilaskirjoituksiin. Hirveä byrokratia sinne kouluihin. Eikö juuri siitä pitänyt karsia, tämmöisestä turhasta hallinnosta. Sama koskee ammatillista koulutusta. Materiaalit pitäisi viimeisenä opintovuonna kerätä pois, tai jos olet sattunut kertaamaan opintoja jossakin peruskouluvaiheessa tai olet mahdollisesti aloittanut kouluvuoden myöhässä, sitten maksat opinnoista pari vuotta. Vai onko kuitenkin ajatus, että kunnat sitten viime kädessä kompensoivat tämän ja silloin se leikkaus osuukin varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, johon te olette luvanneet olla koskematta? Hopsu kysyi.

Hänelle vastasi opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Hän kertasi, että tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen maksuttomuus päättyy sinä vuonna, jona opiskelija on täyttänyt 20 vuotta. Ikärajan laskun hän sanoi olevan säästötoimi.

– Se on rehellistä sanoa, että se on säästötoimenpide. Tässä on varmasti nyt myös syytä katsoa asiaa niin, että eihän tässä ole tarkoitus viedä keneltäkään tietokonetta pois kesken ylioppilaskirjoitusten. Ei ole tarkoitus tehdä näin. Tämäkin asia menee nyt valmisteluun ja muutos ei missään nimessä tule pakottamaan koulutuksen järjestäjiä keräämään näitä tietokoneita kesken tutkinnon suorittamisen. Se on aivan selvä asia, Henriksson sanoi.

LUKIOKOULUTUKSEN ja ammatillisen koulutuksen osasto ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä vahvistaa Demokraatille sen, että hallituksen päätöksen mukaan maksullisuus koskisi myös esimerkiksi viittä ensimmäistä ylioppilaskirjoitusta sikäli, kun uusi tuleva 18 vuoden ikäraja on tullut opiskelijalla täyteen.

– Tämmöinen päätös on tehty ja sen päätöksen mukaisesti tapahtuu rahoituksen vähennystä. Sillä tavalla pykäliä tullaan muuttamaan, Lempinen toteaa.

– Tällä hetkellä kaikki materiaalit ovat maksuttomia sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa. Nyt ylioppilaskirjoituksissa tutkintomaksu viidestä pakollisesta kokeesta sisältyy maksuttomuuteen. Olen ymmärtänyt, että jatkossa vain uusien ikään liittyvien aikamäärien sisällä suoritetut pakolliset kokeet olisivat maksuttomia.

Jatkossa oppilailla saattaisi olla osa ylioppilaskokeista maksuttomia ja osa maksullisia.

– Juuri näin. Ja näinhän se tälläkin hetkellä on, jos kirjoittaa enemmän kuin viisi ainetta.

Kysyttäessä koskisiko oppimateriaalin maksuttomuuteen tuleva muutos vasta niitä, jotka aloittavat koulunsa hallituksen päätöksen voimaantulon jälkeen vai jo toisella asteella aloittaneita, Lempinen toteaa, että asian valmistelua ei ole käynnistetty vielä.

– Kyllä tässä on vielä yksityiskohtia, joita selvitetään. Meillä on käytännössä sama materiaali käytössä kuin esimerkiksi toimittajilla. Ihan kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Mutta määrärahaleikkauksia, joita tähän kohdistuu, tulee jo ensi vuodesta alkaen. Siitä voisi ajatella, että tämä on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2025 eli silloin päätös koskisi myös niitä opiskelijoita, jotka jatkavat (toisella asteella aloittamiaan) opintoja.

Ylioppilastutkintoja koskien ikärajamuutos on tulossa voimaan vasta syyslukukaudesta 2025, muutoin se alkaisi vaikuttaa vuoden 2025 alusta.

Voiko tästä tulla yhdenvertaisuusongelmia, että joillakin lukio tai ammattikoulu tulee kalliimmaksi kuin toisella?

– Varmasti voi tulla. Näin on ollut ennen vanhaankin, että eri kouluissa on saattanut olla erihintaisia materiaaleja. Sitten tietenkin on iso kysymys, miten koulutuksen järjestäjät aikovat toimeenpanna esitystä eli pyytävätkö he vaikkapa palauttamaan ikärajan tullen joitakin materiaaleja tai esimerkiksi millaisia digikirjojen lisenssejä heillä on. Kaikella tällä on tietysti vaikutusta yksittäiseen opiskelijaan. Siinä varmasti tulee olemaan koulutuksen järjestäjästä riippuvaa vaihtelua.

Eli vähän riippuu kouluista ja kunnista, mitä esimerkiksi läppärille tehdään, kerätäänkö se pois vai mitä tapahtuu?

– Kyllä. Näin voisin olettaa. Eihän se tarkoituksenmukaista ole kerätä kesken kaiken pois, koska ei niitä silloin seuraavana keväänä kukaan muu voi käyttää kuitenkaan. Mutta en voi sanoa sillä tavalla, että niitä ei pitäisi kerätä tai ministeriö ei voi ohjeistaa, kun tällainen päätös on tehty.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei ehtinyt kyselytunnin jälkeen muilta kiireiltään antaa kommentteja Demokraatille.

Näin kehysriihessä päätettiin:

“Rajataan oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali (ml. YO-kokeen 5 ensimmäistä koetta) sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.”

Uutista täydennetty kello 19.02 tuoreella tiedolla, jonka mukaan ylioppilastutkintoja koskien oppimateriaalien maksuttomuuteen liittyvä ikärajamuutos on tulossa voimaan vasta syyslukukaudesta 2025, muilta osin muutos alkaisi vaikuttaa vuoden 2025 alusta. Uutista täydennetty kello 19.11 myös tiedolla, jonka mukaan päätöksellä on vaikutuksensa myös maksuttomuuteen koulumatkoissa.

AVAINSANAT

Pääministeri Orpo Vornasen kohtalosta: “Monesti se on parasta, että tekee itse johtopäätöksiä”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) katsoo, että yökerhon edustalla viime perjantaina ammuskelleen kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) olisi hyvä tehdä omat johtopäätöksensä jatkamisestaan kansanedustajana.

– Monesti se on parasta, että tekee itse johtopäätöksiä, mutta tämä on nyt perussuomalaisten käsissä ja lähden siitä, että he tekevät oikeita päätöksiä, Orpo vastasi medialle torstaina.

Pääministeri myös toisti näkemyksensä, jonka mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän pohjaesitys Vornasen erottamisesta eduskuntaryhmän jäsenyydestä on oikea. Vornasen tapauksella ei Orpon mukaan ole vaikutusta hallituksen toimintaan.

– Kaikki hallituksen ministerit, myös perussuomalaiset, ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja hallitusohjelman toimeenpanoon. Siinä ei ole ongelmia.

HALLITUS menettää eduskunnassa yhden kansanedustajan tuen, jos ja kun perussuomalaiset erottavat Vornasen ryhmästään. Orpon mukaan tuki ei ole yhdestä ihmisestä kiinni.

– Tämä on kaiken kaikkiaan hyvin pysäyttävä tapahtuma. Tätä on vaikea ymmärtää. Tärkeintä on nyt se, että perussuomalainen ryhmä reagoi tähän voimakkaasti ja tärkeintä on myöskin se, että viranomaiset ja poliisi saa rauhan selvittää sen, että mitä on todella tapahtunut.

Orpo kertoi kuulleensa Vornasen edesottamuksista perjantaina aamulla valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralta.

– Viranomaistietoja tuli sitten vasta päivän mittaan niukasti. Tänään on ollut hallituksen nelikko koolla ja kävimme keskustelun tilanteesta.

Perussuomalaiset ei kertonut tapauksesta eduskunnalle perjantaina aamulla, oliko se mielestäsi oikein?

– Kyllähän varmaan tilanne oli se, että tämä oli tapahtunut ilmeisesti aamuyön tunteina. Kun kyse on epäilystä, niin silloin täytyy odottaa myöskin viranomaisten ja poliisin tietoa asiasta. Ja kuitenkin perjantaipäivän aikana tietoa tuli.

– On aivan selvää, varsinkin kun on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, kansanedustaja kyseessä, että näissä pitää pyrkiä toimimaan mahdollisimman avoimesti ja nopeasti. Mutta esimerkiksi pääministerin näkökulmasta on aivan oleellista kuulla poliisilta ensin tieto siitä, mitä todella on tapahtunut. Pelkästään mediatietojen varassa ei voi lähteä kommentoimaan, Orpo sanoi.

AVAINSANAT

Yleltä uusi tieto Vornasen aseesta – näin poliisi kommentoi IS:n tietoa selvityksestä

Kuvituskuvaa.
  • Kotimaa
  • 02.05.2024
  • 13:44
  • (Päivitetty: 02.05. 14:17)

Kansanedustaja Timo Vornasen menneiden toimien selvittely laajentuu – ja Ylen tietojen mukaan hänen taskuaselupansakin olisi peräisin jo viime vuosituhannelta.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään, että poliisi on ryhtynyt selvittämään Timo Vornasen (ps) toimintaa Itä-Suomen poliisilaitoksessa.

Lehden mukaan sisäinen selvitys liittyisi Vornasesta esitettyihin uusiin väitteisiin, joiden mukaan hän olisi käyttäytynyt epäasiallisesti poliisina.

Lisäksi Yle kertoi tänään, että kansanedustaja Vornanen (ps.) on jo 1990-luvulla saanut luvan taskuaseelle, jota hän käytti ampumistilanteessa viime perjantain vastaisena yönä. Tähän asti ei ole tiedetty, milloin ja kuka aseluvan on Vornaselle myöntänyt. Ylen tietojen mukaan ase on myönnetty Timo Vornaselle 1990-luvun lopussa ja luvan on myöntänyt tuolloin Joensuun poliisi.

Itä-Suomen poliisipäällikkö Samppa Holopainen ei vahvista Demokraatille Ylen tietoja aseluvasta, koska asia on salassapidettävä.

– Poliisiviranomainen on myöntänyt minulle aseen kantoluvan aikaisemman työni ja henkilön (itseni) suojaamiseen liittyvällä perusteella. En avaa luvan myöntämisen taustoja ja perusteita. Totean ainoastaan, että tälle poikkeukselliselle kantoluvalle on ollut asianmukaiset ja erittäin vahvat perusteet. Tämä aseen kantolupa on ollut minulla useiden vuosien ajan, Vornanen on itse tiedottanut aiemmin.

Hän on päivittänyt asiasta myös Facebookissa, jossa hän sanoo, että “poliisin aserekisterissä näkyy hyvin selvästi mihin käyttötarkoitukseen Vornasen aseen kantolupa on myönnetty”.

Suomen aselaki ei ole vuosikymmeniin tuntenut vanhentunutta termiä “kantolupa”, vaan nykyisin puhutaan pelkistä aseluvista.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen on aiemmin arvioinut Iltalehdelle, että kansanedustaja Vornasen aseluvan on oltava yli neljännesvuosisadan takaa, jos se on sellainen kuin Vornanen on kertonut.

Nykyinen ampuma-aselaki on vuodelta 1998, ja sitä on lisäksi päivitetty useaan kertaan sen jälkeen. Taskuaselupia on nyttemmin annettu lähinnä rekisteröidyille asekeräilijöille.

– Minun tietojeni mukaan poliisi ei ole uuden lain voimassa ollessa sellaisia lupia antanut, Tolvanen kommentoi Iltalehdelle toissapäivänä.

ILTA-SANOMIEN uutisoimasta sisäisestä selvityksestä Holopainen toteaa, että eilen poliisin tietoon tuotiin, “että olisi tapauksia tai ainakin tapaus, missä kansanedustaja Vornanen olisi poliisina toimiessaan toiminut mahdollisesti siten, että se on poliisille sopimatonta”.

– Siitä on nyt käynnistetty selvitystyö. Nämä ovat normaaleja selvitystyötä, että jos vaikkapa joku kansalainenkin ilmoittaa, että joku poliisimies on toiminut epäasiallisesti, mehän käynnistämme selvitystyön siitä ja sitten selvitetään, onko näin vai ei.

Poliisi tekee hallinnolliset selvitykset sisäisesti. Jos kävisi ilmi, että olisi syytä epäillä rikosta, asia siirtyisi syyttäjälle.

Holopaisen mukaan poliisin saamat väitteet ovat nimettömiä eikä niissä puhuta tarkasta ajankohdasta väitetyille asioille. Hän toteaa, ettei sen vuoksi lausu julkisuuteen, mistä on kyse ja toteaa, että väitteet voivat olla myös täysin perättömiä.

– Kukaan ei ole vielä ainakaan seisonut nimellään niiden takana.

Eli teillä ei ole tietoa henkilöllisyydestä, edes siitä, kuka tällaisen vihjeen on antanut?

– Ei ole.

Holopainen arvioi, että väite liity todennäköisesti Vornasen toimiin virantoimituksessa, mutta hän muistuttaa, että tietyt poliisin käyttäytymissäännöt sitovat myös virkavapaa-aikana.

Vornanen on vanhempi konstaapeli Itä-Suomen poliisilaitoksella, mutta kansanedustajana hän on tällä hetkellä virkavapaalla.

AVAINSANAT

Pääministeri Orpo: Vornasen erottaminen perussuomalaisilta oikea ratkaisu

Perussuomalaisten esitys erottaa kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) puolueen eduskuntaryhmästä on oikea, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta on esittänyt, että Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.

ORPON mielestä on hyvä, että perussuomalaiset käsittelee asiaa päättäväisesti. Orpon mukaan se on ainoa oikea tapa toimia, koska kyse on vakavasta asiasta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän on tänään tarkoitus päättää, erotetaanko Vornanen eduskuntaryhmästä. Ryhmän kokous alkaa kello 14.00.

Vornasen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan.

AVAINSANAT

Suzanne Innes-Stubb on Suomen Unicefin uusi suojelija: “Lasten ääni hukkuu etenkin tämän ajan maailman myrskyissä”

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb on Suomen Unicefin uusi suojelija, kertoo järjestö tiedotteella.

-  Lasten ääni hukkuu etenkin tämän ajan maailman myrskyissä. Toivon osaltani voivani nostaa tätä heidän ääntään, sillä hyvään lapsuuteen nojaa yhteiskuntien tulevaisuus. Otan tehtävän vastaan kunnialla, Innes-Stubb kertoo tiedotteella.

Lisäksi Innes-Stubb on valintakomitean puheenjohtaja Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustukselle, joka jaetaan vuosittain lapsen oikeuksien puolesta tehdyssä työssä ansioituneelle henkilölle tai taholle.

Tasavallan presidentin puoliso on toiminut järjestön suojelijana vuodesta 1967 lähtien, jolloin Suomen Unicef perustettiin. Tuolloin ensimmäiseksi suojelijaksi valittiin silloisen tasavallan presidentin puoliso Sylvi Kekkonen.

AVAINSANAT

Miten käy Timo Vornasen? – eduskuntaryhmältä odotetaan tänään päätöstä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän on tänään tarkoitus päättää, erotetaanko kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) (kuvassa) ryhmästä.

Eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää, että Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.

Perussuomalaisilta on vaadittu toimia sen jälkeen, kun selvisi, että Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä. Vornasen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan.

Työvaliokunta toimii eduskuntaryhmässä käsiteltäviä asioita valmistelevana ja eduskuntaryhmän päätöksiä toteuttavana elimenä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokuntaan kuuluu ryhmän puheenjohtajisto ja neljä muuta kansanedustajaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimii Jani Mäkelä ja varapuheenjohtajina Jenna Simula sekä Vilhelm Junnila.​

Työvaliokunta kuuli Vornasta ampumavälikohtauksesta.

VORNASEN erottaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä heikentäisi merkittävästi tämän toimintaedellytyksiä kansanedustajana. Asiaa arvioi STT:lle alkuviikolla Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

Yhden hengen eduskuntaryhmän toimintaresurssit ovat vaatimattomat etenkin, jos ryhmä on muodostettu kesken vaalikauden. Lisäksi Vornanen menettäisi todennäköisesti myös valiokuntapaikkansa.

Hallituksen ja opposition voimasuhteisiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän mahdollinen pieneneminen ei tee isoa muutosta. Vornanen mukaan luettuna hallituspuolueilla on 109 edustajaa ja oppositiolla 91.

AVAINSANAT