VALIKKO

Hallituksen aikeet rajoittaa paperittomien terveydenhuoltoa saivat tyrmääviä arvioita

Hallituksen uusi versio lakiesityksestä, jolla halutaan rajoittaa paperittomien terveydenhuoltoa, sai lausuntokierroksella tyrmäävät arviot lukuisilta terveydenhuoltoalan toimijoilta.

Esitystä vastustavat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hus-yhtymä, Helsingin kaupunki, Lääkäriliitto, Suomen yleislääkärit GPF, Suomen sosiaali ja terveys ry Soste ja Suomen Punainen Risti.

Uudessa luonnoksessa muutoksia on tehty hoidon saamisen poikkeuksiin sekä esityksen tavoitteisiin ja kustannusarvioon. Lain perusperiaate on edelleen, että ilman oleskeluoikeutta maassa olevilla olisi oikeus vain kiireelliseen terveydenhuoltoon eli esimerkiksi akuuttiin päivystysapuun.

Välttämätön kiireetön hoito tulisi järjestää ”yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi taikka vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden”. Tällä hetkellä paperittomat saavat kiireellisen hoidon lisäksi myös välttämätöntä hoitoa, kuten hoitoa pitkäaikaissairauksiin.

Paperittomille lapsille tarjottaisiin edelleen tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin hyvinvointialueen asukkaille. Lisäksi raskaana oleville naisille myönnettäisiin raskauteen liittyvät terveyspalvelut. Useat lausunnonantajat kiittelevät, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät terveyspalvelut sekä lasten palvelut turvataan.

-  Etenkin pienten lasten terveydenhuollon toteutuminen edellyttää terveitä ja toimintakykyisiä huoltajia, mikä tulisi ottaa huomioon aikuisten hoito-oikeuden laajuutta arvioitaessa, Lääkäriliitto kuitenkin huomauttaa.

USEAT lausujat epäilevät, että ehdotettu sääntely rikkoo perustuslakia. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää ehdotusta ongelmallisena niin perus- kuin ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

-  Pidän kyseenalaisena, turvaako ehdotettu sääntely perustuslain 19. pykälän mukaiset oikeudet eli kaikille kuuluvan ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistason, Sakslin sanoo lausunnossa.

THL:n mukaan esitetty sääntely vaarantaisi oikeutta välttämättömään huolenpitoon sekä oikeutta elämään ja sillä heikennettäisiin oikeutta riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Esitys on THL:n mielestä ongelmallinen myös yhdenvertaisuusperusoikeuden sekä ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen kannalta. Esityksestä ei THL:n mukaan löydy perusteluja joiden nojalla paperittomien ihmisten oikeuksien heikentäminen olisi perusteltua tai tarkoituksenmukaista.

HALLITUKSEN esitys pelottaa terveysalan toimijoita myös käytännön näkökulmasta.

Hus-yhtymä toteaa lausunnossaan, että esityksen mukainen ”välttämätön kiireetön hoito” on terveydenhuollon lainsäädännössä täysin uusi määritelmä.

-  Välttämättömän kiireettömän hoidon tarpeen arvioiminen käytännön potilastyössä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla tulisi olemaan hyvin haastavaa.

THL on huolissaan, että välttämättömän tarpeen tulkinnanvaraisuuden arviointi johtaisi epäyhtenäisiin käytäntöihin ja yhdenvertaisuuden vaarantumiseen.

Sosten mukaan lakimuutos asettaisi hoitohenkilökunnan ammattieettisesti kestämättömiin tilanteisiin.

Samoilla linjoilla on yleislääkäreiden etujärjestö, joka on huolissaan siitä, että lääkärin tulisi tehdä arvio siitä mitä tapahtuu, jos potilaan välttämätöntä kiireetöntä hoitoa ei anneta muutaman viikon sisään.

-  Tämä vaatii päätöksentekijältä ymmärrystä potilaan lähtömaan terveydenhuoltojärjestelmän tilanteesta ja aluekohtaisesta saatavuudesta. Tätä voidaan pitää käytännössä mahdottomana vaateena, johon voi mennä tunteja työaikaa jokaisen potilaan kohdalla, Suomen yleislääkärit GPF sanoo.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviin ei tule kuulua maassa oleskelun syyn arviointi.

-  Kiireellisten ja välttämättömien palvelujen tarpeen tulee perustua lääketieteelliseen arvioon. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ei tule saattaa tilanteeseen, jossa heillä ei ole ammattietiikkansa vaatimalla tavalla mahdollisuutta hoitaa potilaita kliinisen arvion perusteella, lausunnossa vedotaan.

Myös Lääkäriliitto pitää ongelmallisena, jos sote-henkilöstö joutuu selvittämään potilaan maassa oleskelun syytä. Tämä vie myös aikaa varsinaiselta hoitotyöltä. Liitto sanoo, että lääkärin etiikan mukaan lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä.

ESITYKSEN mukaan terveydenhuolto-oikeuksien rajaamisen tavoitteena on poistaa laittoman oleskelun kannusteita ja edistää laittomasti oleskelevien paluuta.

Lausujat huomauttavat, ettei terveyspalveluista maahanmuuton vetovoimatekijänä ole riittävää näyttöä. Esimerkiksi Maahanmuuttovirasto sanoo, ettei terveydenhuollon palveluihin pääsyllä ole viraston kokemuksen mukaan vaikutusta paluupäätökseen, eikä tästä ole viitteitä muualtakaan Euroopasta.

THL lisää, että vastaavasti Yhdysvaltojen kaltaisissa maissa, joissa terveyspalveluja on rajoitettu paperittomilta henkilöiltä, tämä ei ole estänyt paperittomien maahanmuuton jatkumista.

Esityksen mukaan sillä säästettäisiin arviolta 600  000 euroa hyvinvointialueille sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia, mutta arvioon todetaan liittyvän merkittävää epävarmuutta.

Esimerkiksi Husin ja Lääkäriliiton mukaan säästö häviäisi helposti, jos välttämätöntä hoitoa edellyttävien sairauksien annettaisiin edetä kiireellistä hoitoa edellyttäviksi. Tämä nostaisi kiireellisen hoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten mielestä esityksen perustelut eivät vastaa esityksen tavoitteita. Järjestö toteaa, että jo esityksen perusteluista käy ilmi, että tähän mennessä toteutuneet käyntimäärät ja kustannukset eivät ole olleet merkittäviä.

-  Tällä esityksellä ei ratkaista julkisen terveydenhuollon jonoja tai ruuhkia, tai saada merkittäviä säästöjä.

Kaisu Suopanki / STT

AVAINSANAT

Kokoomuksella vaihtopäivät: eduskuntaryhmälle uusi vetäjä Marttisen tilalle

Matias Marttisen nousu työministeriksi panee eduskuntaryhmän johdon uusiksi.

Pääministeripuolue kokoomus valitsee tänään uuden puheenjohtajan eduskuntaryhmälleen. Paikka vapautui, kun Matias Marttinen siirtyi viime viikolla työministeriksi sovitusti hallituskauden puolivälissä.

Uusi puheenjohtaja valitaan pääministerin, kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon esityksestä. Valinta tehdään eduskuntaryhmän kokouksessa iltapäivällä.

Kokoomuksesta arvioidaan STT:lle, että ennakkosuosikkina Orpon valinnaksi voidaan pitää kansanedustaja Jukka Kopraa.

Myös muita nimiä kuitenkin pyörii kokoomuslaisten puheissa, esimerkiksi eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Pia Kauma ja Sinuhe Wallinheimo. Myös puolueen varapuheenjohtajan Karoliina Partasen nimi mainitaan.

KOPRAN ANSIOKSI luetaan muun muassa hänen toimintansa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Kopra on kolmannen kauden kansanedustaja Lappeenrannasta.

Moni STT:n lähde katsoo, että ryhmänjohtajan tulisi olla vakaa hahmo, jolla on kansanedustajien laaja luottamus. Toisaalta Kopralla ei ole kokemusta eduskuntaryhmän johtopaikoilta, toisin kuin Kaumalla ja Wallinheimolla.

Moni kokoomuslainen ei lue Kauman eduksi huhtikuista kohua. Kauma tapasi tuolloin Parlamenttienvälisen liiton kokouksen yhteydessä Venäjän delegaation edustajan, ja hänen nähtiin rikkoneen toiminnallaan venäläisten eristyksen järjestössä.

Jotkut nostavat esiin tulevan ryhmänjohtajan sukupuolen, sillä pestissä ei ole pitkään aikaan ollut naista. Merkittävää painetta naisen valintaan ei kuitenkaan puolueesta kantaudu.

EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtajan tehtävä on merkittävä, erityisesti pääministeripuolueessa. Kokoomuksessa työnä on johtaa 48 kansanedustajan ryhmää, toimia linkkinä Orpon hallituksen ja kansanedustajien välillä sekä neuvotella muiden puolueiden ryhmänjohtajien kanssa.

Puheenjohtajan täytyy myös huolehtia ryhmäkurista eli siitä, että kansanedustajat äänestävät ryhmän kantojen mukaisesti. Ryhmänjohtaja on yleensä myös yksi puolueen näkyvimmistä kasvoista julkisuudessa.

Tulevina kahtena vuonna vaikeuskerrointa lisää seuraavien eduskuntavaalien lähestyminen ja hallituskauden päätöksen läheneminen. Vaalikausi on puolivälissä, ja seuraavat vaalit käydään keväällä 2027. Ryhmänjohtajan täytyy huolehtia myös hallituspuolueiden keskinäisistä väleistä eduskunnassa.

PUOLUE ON lähiaikoina tekemässä myös muutoksia valiokuntien puheenjohtajuuksiin. Jo kauden alussa kokoomus sopi alustavasti, että Arto Satonen siirtyisi työministeriytensä jälkeen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajaksi. Tuota tehtävää hoitanut Saara-Sofia Sirén on puolestaan siirtymässä suuren valiokunnan puheenjohtajaksi. Siinä tehtävässä on tähän asti ollut Heikki Autto.

Myös eduskuntaryhmän puheenjohtajan valinta aiheuttanee muutoksia valiokuntapaikoissa. Jos valinta osuisi Kopraan, avautuisi puolustusvaliokunnan puheenjohtajan paikka. Paikasta kiinnostuneita arvellaan olevan useita.

Näitä muutoksia ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä vielä tiistaina, vaan ylimääräinen ryhmäkokous keskittyy ryhmänjohtajan valintaan.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Paavo Lipposen muistelmat julki torstaina: myöntää tehneensä yhden strategisen virheen – ”Olisin ollut valmis mihin tahansa prosessiin”

-  Pahinta ei ollut Jäätteenmäen vaalikampanjassa harjoittama onneton Irak-vihjailu, vaan omieni käsienpesu ja aidalta jeesustelu.

Näin purkaa tuntojaan koko Suomea kuohuttaneen vuotojupakan ajalta entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies, SDP:n Paavo Lipponen muistelmateoksensa kolmannessa osassa.

Lipposen teos Valtionhoitaja – Muistelmat 1995-2024 julkistetaan virallisesti torstaina, mutta se on jo myynnissä.

Vuonna 2003 paljastui, että silloinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) oli saanut presidentti Tarja Halosen neuvonantajalta Martti Manniselta tietoja salaisiksi luokitelluista asiakirjoista. Jäätteenmäki käytti tietoja hyväkseen vaalikampanjassaan Lipposta vastaan eduskuntavaalien aikana. Hän arvosteli Lipposta etenkin poliittisesta hätiköinnistä avun lupaamisessa Irakin mahdollisen sodan jälkien siivoamiseen.

Irak-vuoto johti paljastuttuaan nopeasti sekä Jäätteenmäen eroon pääministerin tehtävästä että Mannisen erottamiseen presidentin neuvonantajan tehtävistä.

-  Keskustan sepittämän elämänvalheen mukaan sosialidemokraatit erottivat Jäätteenmäen. Tosiasiassa SDP pelasti keskustan ryhmän, ettei sen tarvinnut itse tehdä väistämätöntä päätöstä, kirjoittaa Lipponen.

Hän sanoo keskustan sepittäneen hänet konnan osaan helpottaakseen omaa tragediasta toipumistaan. Rinnalle kehitettiin hänen mukaansa tarina Lipposen Irak-politiikasta ja erimielisyydestä Halosen ja Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa.

-  Olimme alusta loppuun samalla linjalla: Irakin-kysymys oli pidettävä YK:n käsissä, turvallisuusneuvoston tuli päättää voimankäytöstä. Tämä oli viestini USA:n johdolle, Lipponen kirjoittaa.

LIPPOSEN mukaan keskustassa on aktiivisesti unohdettu, että puolueen johto, työvaliokunta, tiesi Jäätteenmäellä olevan asiapapereita. Lipposen mielestä se on osavastuussa.

Niille, jotka eivät tienneet salailusta – kuten Lipposen mukaan Timo Kalli – Jäätteenmäen paljastuminen oli valtava järkytys.

Lipponen kertoo kirjassa saaneensa 12. kesäkuuta 2003 presidentti Haloselta tiedon Jäätteenmäen yhteistyöstä Mannisen kanssa.

-  Tämä on helvetin kova juttu. Olisi ollut eri asia, jos vuotaja olisi ollut ulkoministeriössä, hän muistelee sanoneensa.

Lipposen mukaan hän ei lainkaan uskonut, että Halonen olisi ollut itse vuodon takana, vaikka sellaistakin huhuttiin.

SDP:n ydinryhmä kokoontui sunnuntai-iltana 15. kesäkuuta kriisipalaveriin Strand-hotellin kabinettiin. Silloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma tiesi kertoa, että vuotajan nimi tulisi julki seuraavan aamun Ilta-Sanomissa.

-  Aikamme päiviteltyämme tulimme siihen johtopäätökseen, että Jäätteenmäki joutuu eroamaan pääministerin paikalta, niin vakavasta asiasta oli kysymys. Kauan meidän ei tarvinnut pohtia seuraajakysymystä, kun totesimme, että Matti Vanhanen (kesk.) olisi kokeneena, vakaana ja yhteistyökykyisenä ihmisenä sekä yleiseltä että SDP:n kannalta paras ehdokas hallituksen vetäjäksi, Lipponen kirjoittaa.

-  Mieleenkään ei tullut kyseenalaistaa paikan kuulumista keskustalle. Minkäänlaista Jäätteenmäen erottamissuunnitelmaa emme silloin emmekä missään vaiheessa sen jälkeen tehneet.

SDP:n ydinryhmään kuuluivat Lipposen ja Heinäluoman lisäksi Antti Kalliomäki, Jouni Backman ja Markku Hyvärinen.

Jäätteenmäelle ratkaisu kerrottiin 17. kesäkuuta puhemiehen huoneessa eduskunnassa. Paikalla olivat puhemies Lipposen lisäksi keskustan ja SDP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kalli ja Backman.

Jäätteenmäki jätti eronpyyntönsä 18. kesäkuuta. Lipponen kertoo, ettei hän iloinnut Jäätteenmäen kohtalosta, vaan se päinvastoin masensi häntä. Hän kertoo sanoneensa Jäätteenmäelle, että ”olisit miettinyt kaksi kertaa ennen kuin ryhdyit pelaamaan presidentti-instituution kanssa”.

-  Irak-gatessa ei ollut kysymys Irak-politiikasta vaan yksinomaan Jäätteenmäen asiakirjasotkusta.

TAPAHTUMIEN taustalla oli Lipposen vierailu Washingtonissa joulukuussa 2002, jolloin hän tapasi Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin. Vierailun jälkeen Suomessa heräsi epäilyksiä, että pääministeri olisi antanut ymmärtää Suomen näyttävän vihreää valoa Yhdysvaltojen suunnittelemille sotatoimille Irakissa.

Kolme kansanedustajaa, joukossa SDP:n Lippos-kriitikko ja sittemmin venäläismielisiä kirjoituksia julkaissut Mikko Elo, tekivät eduskunnassa joulukuussa kirjallisen kysymyksen Lipposen toiminnasta vierailulla. Muut kaksi olivat entinen taistolainen Jaakko Laakso (vas.) ja vihreiden Anni Sinnemäki.

-  Kysyjien myötäjuoksua tuki Rauhanpuolustajat, kansainvälisen kommunismin peitejärjestöstä sujuvasti jatkoon selvinnyt järjestö pääsihteerinsä Markku Kangaspuron johdolla, Lipponen sivaltaa.

Lipposen arvion mukaan Jäätteenmäki valittiin toteuttamaan keskustan K-linjan jälkeläisten kaipaamaa revanssia Mauno Koiviston murskavoitosta presidentinvaaleissa.

-  Jäätteenmäki syötti heittoja medialle, joka meni sekaisin Annelista.

Lipponen kirjoittaa, että hallituksen linjaa Washingtonissa ammattitaidolla edustanut pääministeri jätettiin yksin. Ulkoministeri Tuomioja antoi jonkinlaista tukea, mutta Lipposen mukaan hyvin pidättyväistä.

Lipponen katsoo, että jos Jäätteenmäki olisi tosissaan uskonut, että hän oli luvannut Suomen tuen Yhdysvaltojen hyökkäykselle Irakiin, Jäätteenmäki olisi haastanut Lipposta eduskunnassa.

Lipponen myöntääkin kirjassa tehneensä yhden strategisen virheen.

-  Minun olisi pitänyt vaatia keskustaa tuomaan väitteensä eduskuntaan välikysymyksellä. Jos olisin menetellyt Bushin tapaamisessa Jäätteenmäen vihjailemalla tavalla, minut olisi pitänyt viedä valtakunnanoikeuteen. Olisin ollut valmis mihin tahansa prosessiin.

Lipponen letkauttaa, että eduskuntavaaleihin olisi saatu sopivaa dramatiikkaa vaikkapa kutsumalla George Walker Bush todistajaksi.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Kansa näyttää työntävän SDP:tä ja keskustaa jälleen yhteiseen hallitukseen – entä sitten?

Antit neuvonpidossa eduskunnassa: Kaikkonen ja Lindtman.

SDP:n sisältä löytyy niin perinteisen punamullan kuin sinipunankin kannattajia, mutta myös modernista punavihreästä koalitiosta haaveilevia.

Maaseudun Tulevaisuuden tänään julkistaman kyselyn mukaan suomalaiset toivovat seuraavasta hallituksesta sinipunamultaa eli SDP:n, keskustan ja kokoomuksen muodostamaa hallituspohjaa.

Näin uutisoitu tulos on saatu kysymällä vastaajilta, minkä kolmen puolueen he ainakin tahtovat muodostavan pohjan seuraavalle hallitukselle. Kysely jättää siis oven auki myös laajemmalle hallituspohjalle, mikä saattaa näkyä tuloksissa jollain tapaa.

Joka tapauksessa näin kysyttynä suurimman suosion sai SDP, jonka nimesi peräti 58 % vastaajista. Korkeaa kannatusta nautti myös toinen oppositiopuolue keskusta 47 prosentilla.

Muista nykyopposition puolueista vihreät nimesi 27 % vastaajista ja vasemmistoliiton 25 %.

Hallituspuolueista kokoomus (34 %) oli puolestaan selvästi perussuomalaisia (19 %), RKP:tä (17 %) ja kristillisdemokraatteja (12 %) suositumpi myös seuraavaan hallitukseen.

Nykyhallituspohja ei juuri nauti luottamusta.

JOS tekee yhdenlaisen galluprikoksen ja vertailee eri kysymyksiä sisältäneitä eri gallupeja keskenään, voi laskea, että SDP:tä ja keskustaa toivovat hallitukseen hyvin runsaasti myös sellaiset henkilöt, jotka eivät lukeudu puolueen varsinaisiin kannattajiin.

Ylen tuoreimmassa puoluemittauksessa SDP:tä kannatti 25,3 % ja keskustaa 15,6 % vastaajista, mutta MT:n kyselyssä enemmän kuin joka toinen haluaa SDP:n hallitukseen ja keskustankin lähes joka toinen.

Nykyisen pääministeripuolueen kokoomuksen 20 % puoluekannatus ei taas riittänyt kuin noin kolmanneksen ääniin hallituskyselyssä.

Onnettomin tilanne on perussuomalaisilla, jonka eduskuntavaaleissa saama 20 prosentin kannatus oli romahtanut Ylen puoluekyselyssä hädin tuskin 11 prosenttiin.

MT:n hallitusmittauksessa puolue ei saanut aivan edes viidennestä äänistä, vaikka vastaaja sai nimetä toivehallitukseensa peräti kolme puoluetta.

Ennen tätä päivää SDP ja keskusta ovat olleet yhtä aikaa poliittisen hallituksen ulkopuolella 1920-luvulla.

MITEN kyselyitä tulisi sitten tulkita nimenomaan tulevan hallituksen koostumuksen näkökulmasta?

Liioiteltua ei ole sanoa, että kansa työntää ainakin SDP:tä ja keskustaa yhteiseen hallitukseen. Sitä toivoo karkeasti joka toinen.

Nykyhallituspohja ei sen sijaan nauti juuri lainkaan luottamusta eikä olisi enää edes mahdollinen ainakaan enemmistöhallituksena perussuomalaisten luhistumisen vuoksi.

Perussuomalaisten vaihtuminen keskustaan ei sekään kannatusmielessä todennäköisesti riittäisi, ja ratkaisu sivuuttaisi tyystin kyselysuosikin ja mahdollisen vaalivoittajan. Näin olisi myös kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kombinaation laita.

Suomen perinteisestä kolmesta suuresta puolueesta SDP:stä, kokoomuksesta ja keskustasta yksi on jäänyt yleensä oppositioon vaalien jälkeen.

Perussuomalaisten noustua ykköskategorian toimijaksi se on ollut nyt kahdessa hallituksessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta tällä kertaa niin, että perinteisestä kolmesta suuresta kaksi on oppositiossa.

Ennen Orpon hallitusta molemmat SDP ja keskusta tai sen edeltäjät ovat olleet yhtä aikaa poliittisen hallituksen ulkopuolella 1920-luvulla.

Näkymä on nyt ainakin hallituskauden puolessavälissä se, että vähintäänkin jompikumpi SDP:stä tai keskustasta palaa hallitukseen ellei kumpikin. Jos se on vain SDP, ainakin perussuomalaiset on käytännössä ulkona.

Marinin hallituksen kaltainen punamultakoalitio ei näytä enää mahdolliselta keskustan julkisen vastustuksen vuoksi

SDP:N sisältä löytyy vakiintunutta kannatusta niin punamultaan kuin sinipunaankin. Keskustelu aihepiiristä on lisääntynyt viime viikkoina selvästi, osin tuplavaalien, kannatusmuutosten ja hallituksen puolivälikrouvin seurauksena – ja tällaisten mittausten.

Marinin hallituksen kaltainen kansanrintamakoalitio ei näytä enää mahdolliselta keskustan julkisen vastustuksen vuoksi, joten SDP:n sisälläkin tunnetaan ainakin joissakin piireissä houkutusta myös SDP:n, kokoomuksen ja keskustan muodostamaan ”superliittoon”. Toisaalta jopa puhdasta punavihreää vaihtoehtoakin on jo julkisuudessa väläytelty.

Perinteisen kolmen suuren liittoa ei ole Suomessa nähty sitten 1950-luvun. Tyypillisesti SDP:n kenttäväen keskuudessa vähintäänkin epäillään kumppanuutta kahden (suuren) porvaripuolueen kanssa, jollaiseksi keskustakin viime kädessä katsotaan.

MT:n kyselyssä SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien suosikki olisi edellisen hallituksen kansanrintamapohja.

Historiallisesti utooppinen punavihreä hallitus taas edellyttäisi SDP:ltä vielä uutta roimaa kannatuksen tasoloikkaa. Oma lukunsa on ajoittain päätään nostava vasemmistopuolueiden keskinäinen sapelinkalistelu, jota oikealla katsottaneen vain hyvällä.

Tässä vaiheessa mielekkäintä lienee kaikissa spekulaatioissa muistaa, että eduskuntavaaleihin on kaksi vuotta. Vaaleissa kansa ei myöskään äänestä hallituksesta.

AVAINSANAT

Vammaispalvelulain tarkennus lähetettiin lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt vammaispalvelulain soveltamisalan tarkennuksen lausuntokierrokselle. Esitykseen halutaan täydentää soveltamista niin, että siihen lisätään elämänvaiheita koskeva säännös.

Tarkoitus on auttaa erottamaan elämänvaiheisiin kuuluva avun ja tuen tarve sellaisesta avuntarpeesta, johon vastataan vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla.

Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle syksyllä ja saattaa uudistettu laki voimaan vuodenvaihteessa.

Ministeriö on myös käynnistänyt hankkeen, jolla seurataan uuden vammaispalvelulain tavoitteiden toteutumista. Seurantahanketta toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vuoden 2027 loppuun asti.

AVAINSANAT

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta suorat sanat: ”Hallitukselta puuttuu ymmärrys”

MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki.

Hallituksen esitys poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on vakava heikennys työntekijöiden mahdollisuuksiin kehittyä ja menestyä työelämässä, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA linjaa.

Verovähennysoikeuden poistoa vastustava MMA muistuttaa, että veroetu turvaa sen, että mahdollisimman moni pääsee ammattiliiton palvelujen piiriin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi ammattiosaamista ja työelämäosaamista vahvistavat koulutukset ja palvelut ja parannettu oikeusturva.

MMA muistuttaa, että hallituksen aiempi päätös lopettaa aikuiskoulutustuki on iskenyt kovaa työntekijän mahdollisuuteen kouluttautua ja vastata niin työelämän muuttuviin vaatimuksiin.

– Ammattiliiton jäsenmaksu on erittäin vahvasti tulonhankkimismeno, ja sen tulee olla jatkossakin verovähennyskelpoinen. Palvelumme takaavat sen, että jäsenet voivat keskittyä tuloksentekoon, eli myyntiin ja markkinointiin, MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki sanoo tiedotteessa.

MMA kritisoi myös hallituksen esitystä kaavamaisen työhuonevähennyksen poistamisesta. Ammattijärjestö huomauttaa, että moni myynnin ja markkinoinnin ammattilainen työskentelee kotikonttorilla ja vastaa itse työpisteensä kuluista.

– Hallitukselta puuttuu ymmärrys siitä, miten monimuotoista ja hajautettua asiantuntijatyö nykyisin on. Etätyö, liikkuva työ ja itsenäinen vastuu ovat monelle arkipäivää, samoin niihin liittyvät kustannukset, MMA kiteyttää.

MMA muistuttaa, että myynnin ja markkinoinnin osaajat mahdollistavat yritysten kasvun, viennin ja uusien työpaikkojen syntymisen.

– Yksikään yritys ei palkkaa uutta työntekijää, jos kysyntää ei ole. Jotta kysyntää syntyy, tuotteet ja palvelut on osattava myydä ja markkinoida, Hovinmäki sanoo.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on Akavaan kuuluva ammatillinen etujärjestö.

AVAINSANAT