VALIKKO

Halla-aho Demokraatille: Pelttarilla ei ole tietoa, että hänen toimiaan tutkittaisiin

Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari (vasemmalla) ja puhemies Jussi Halla-aho (ps.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä helmikuussa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen vaatii Halla-aholta toimenpiteitä eduskunnan pääsihteeriä Antti Pelttaria koskevan selvityksen takia, uutisoi Helsingin Sanomat tänään.

Tuppurainen kuvaa mediassa julkitulleita tietoja HS:lle huolestuttaviksi. Hän toteaa, että tässä vaiheessa eduskuntaryhmiä ei ole informoitu asiasta. Tietoa asiasta ei siis ole.

– Nyt olisi syytä puhemiehen ryhtyä ripeästi luottamusta herättäviin toimiin, Tuppurainen sanoi ja lisäsi toimien olevan puhemiehen harkinnassa.

Iltalehti on uutisoinut tietoihinsa nojaten, että viranomaiset selvittävät suojelupoliisin päällikkönä aiemmin työskennelleen Pelttarin toimintaa tämän edellisessä tehtävässään ja että tutkinnassa olisi kyse ainakin siitä, onko tietolähde­toiminta ollut laillista.

Demokraatti kysyi eduskunnan puhemieheltä Jussi Halla-aholta (ps.), onko hän aikeissa tuoda Pelttarin tapausta esiin puhemiesneuvostossa tai informoida jollakin tavalla eduskuntaryhmiä.

– Tässäkään tapauksessa puheenjohtaja Tuppurainen ei ole ollut minuun minkäänlaisissa yhteyksissä. En ole saanut tällaisia vaatimuksia, Halla-aho sanoo.

Hän ei pidä Helsingin Sanomia sellaisena kanavana, jota pitkin tällaiset vaatimukset toimitetaan. Halla-aho on ennenkin kritisoinut sitä, että asioita, joita pitäisi käsitellä ”asianmukaisia kanavia pitkin”, tuodaan julkisuuteen.

Halla-aho toteaa kuitenkin, että riippumatta siitä, mitä Tuppurainen sanoo Helsingin Sanomissa, ryhmiä ja eduskuntaa informoidaan niin nopeasti kuin mahdollista.

– Mutta meillä on itsellämme, siis puhemiehistöllä, hiukan niukat tiedot vielä siitä, mistä on kysymys. Minulla ei itselläni ole esimerkiksi sellaista tietoa, että pääsihteeri Pelttaria epäiltäisiin rikoksesta tai nimenomaan hänen toimintaan kohdistuisi nyt jotain tutkintaa. Ja kun tällaisia väitteitä kuitenkin esiintyy tiedotusvälineissä, niin ennen kuin lähden tätä asiaa enempää kommentoimaan, mielelläni muodostaisin itselleni totuutta vastaavan käsityksen siitä, mitä on tapahtunut tai mitä on tekeillä.

HALLA-AHO sanoo, että hän ihmettelisi, jos tiedustelutoimintaan ja Pelttariin liittyvä tapaus ei nousisi tänään esiin ennen eduskunnan täysistuntoa kokoontuvassa puhemiesneuvostossa.

– Kyllä mekin haluamme saada tietoa siitä, mitä tässä asiassa tapahtuu. Mutta on vähän vaikea lähteä kommentoimaan epävarmojen ja ristiriitaisten tietojen pohjalta vain julkisuuteen. Yritän sitä välttää.

Halla-aho kertoo, että Pelttari on toistaiseksi toimittanut jonkinlaisen selvityksen hänelle ja varapuhemiehille siitä, mistä asiassa on kysymys. Kyseessä on kirjallinen selvitys.

– Mutta kyllähän tämä nyt ilman muuta edellyttää vielä lisää keskustelua, että tiedämme, missä mennään. On vähän ennenaikaista lähteä nyt ennakoimaan jotain Pelttariin kohdistuvia toimenpiteitä eduskunnan suunnalta, kun emme tiedä edes, tutkintaanko hänen toimiaan jollakin tavalla.

Se ei selvinnyt hänen selvityksestään, vai selvisikö, että hänen toimiaan ei tutkita?

– Hänelläkään ei ole sellaista tietoa, että hänen toimiaan tutkittaisiin tai häntä epäiltäisiin joistakin laittomuuksista esimerkiksi.

Tämä selvisi Halla-ahon mukaan Pelttarin selvityksestä ja myös keskustelusta, jonka hän on Pelttarin kanssa käynyt.

– Ja oletamme, että hän jos häntä epäiltäisiin jostakin, niin hän itse tietäisi siitä ja että minä tietäisin siitä.

Demokraatti ei ole tänään tavoittanut Antti Pelttaria kommentoimaan asiaa.

Pääsihteeri istuu puhemiesneuvostossa ja on sen sihteeri. Neuvoston muodostavat eduskunnan puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat.

Odotatko tänään, että Pelttari selvittää jotenkin puhemiesneuvostossa asiaa?

– Minä en nyt ala esittämään julkisuuden kautta mitään ukaaseja tai vaatimuksia. Ei tämä toimi sillä tavalla. Pidän todennäköisenä, että asiasta keskustellaan siellä.

Kysyttäessä, kuka on Pelttarin esimies ja kenelle tavallaan asia kuuluu, puhemies Halla-aho toteaa, ettei lähde spekuloimaan asialla. Hän toteaa pitävänsä todennäköisenä, että jos hän näin tekisi, hän tulisi sanoneeksi jotakin, josta ”saadaan sitten taas lietsottua lisää kierroksia”.

Antti Pelttari on itse kommentoinut viestipalvelu X:ssä, että ”tähän mennessä Supoa valvovat tai asiaa tutkivat viranomaistahot eivät ole olleet asiakokonaisuuteen liittyen minuun yhteydessä”.

– Päällikkökauteni päättyessä vuoden 2023 lopussa asiakokonaisuuteen liittyviä esitutkintoja ei ollut käynnissä, hän sanoo niin ikään.

Uutiseen lisätty kello 16.04 Antti Pelttarin kommentit viestipalvelu X:ssä.

 

AVAINSANAT

Orpo: Ei tämä ollut kokoomuksen operaatio: ”Prosessi on ollut normaali”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostaminen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus, eikä siitä saa mitenkään tehtyä kokoomuksen operaatiota.

Perustuslakivaliokunnan kanta oli vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yksimielinen eli sillä oli laaja tuki, Orpo huomauttaa STT:lle kokoomuksen puheenjohtajana.

Eduskunta käsittelee tiistaina täysistunnossaan vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostoa. Asia on herättänyt keskustelua, koska se ei kuulunut hallituksen esitykseen eikä esimerkiksi oikeusministeriö nähnyt sille perusteita. Rajojen nostamista ehdotti eduskunnan perustuslakivaliokunta mietinnössään hallituksen esityksestä.

Ehdotuksen mukaan ilmoitusrajoja nostettaisiin eduskunta-, presidentin-, EU- ja aluevaaleissa 2  000 euroon ja kuntavaaleissa 1  100 euroon. Näitä pienempien summien lahjoittajia ei siis tarvitsisi kertoa julkisuuteen. Nykyisin rajat ovat 1 500 euroa ja 800 euroa.

Hallituksen esityksessä ilmoitusrajojen nostamista ei ollut, mutta perustuslakivaliokunta on Orpon mukaan tehnyt normaalia työtään täydentäessään esitystä asiantuntijakuulemisten perusteella.

-  Se on eri asia, mitä mieltä on itse asiasta, mutta prosessi on ollut normaali, Orpo sanoo.

ORPO haluaa kiinnittää huomion siihen, että muutos koskee julkisuuteen tulevien rahojen määrää, ei luovutettavan rahan määrää.

-  Vaalirahatarkastuksessa kaikki on tarkistettavina. Valtiontalouden tarkastusviraston työhön tällä ei ole vaikutusta. Siihen ei tullut muutoksia, kuinka paljon saa antaa rahaa, eikä tämä jätä tarkastusviranomaiselta mitään pimentoon.

Orpon mukaan ilmoitusrajojen nostaminen ei ole ollut mitenkään merkityksellinen tavoite kokoomukselle. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että kokoomus vaati jo kesällä 2024 vaalirahoituksen ilmoitusrajojen tuntuvaa nostamista. Tämä käy lehden mukaan ilmi puolueen oikeusministeriölle tuolloin toimittamasta lausunnosta.

-  Kokoomus on puolueena lausunut oikeusministeriölle, että ilmoitusrajoja tulisi tarkastaa inflaatiokehityksen myötä, Orpo katsoo paperista.

-  En edes ihan rehellisesti sanoen tiennyt tästä, koska tämä ei ole niin iso asia meidän puolueelle.

Orpo sanoo hänelle olevan tärkeintä, että tarkastusviranomainen saa tehdä tehtävänsä. Inflaatiokehitys eli elinkustannusten nousun huomioiminen on hänen mielestään perusteltua.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA siis perusteli korkeampia ilmoitusrajoja elinkustannusten nousulla. Valiokunta sanoi mietinnössä, että ilmoitusrajojen reaalinen arvo pysyy samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin.

-  Silloin, kun nykyinen vaalirahoituslaki on säädetty, ilmoitusrajoja koskevassa perustelulausumassa on nimenomaisesti todettu, että ilmoitusrajojen toimivuutta tulee seurata tutkimuksen keinoin myös rahanarvon muutoksen vuoksi, perustelee valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) STT:lle.

Vestmanin mukaan valiokunnan kuulemisissa nousi asiantuntijalausunnon johdosta esille kysymys, että ilmoitusrajoja olisi syytä inflaation vuoksi tarkistaa.

Myös Vestman huomauttaa, että jatkossakin Valtiontalouden tarkastusvirastolla (VTV) on oikeus valvoa kaikkea vaalirahoitusta.

-  Tätä tarkastusoikeutta VTV on myös käytännössä käyttänyt vaatimalla ehdokkailta kampanjatilin tai tukiryhmän tilin tiliotteen. VTV on tähänkin asti voinut ja voi jatkossakin tarkastaa joka sentin vaalirahoituksesta.

VALIOKUNNASSA muutosta vastusti vain vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Muiden puolueiden edustajat hyväksyivät esityksen.

Perustuslakivaliokunnassa ovat edustettuina lähes kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta kristillisdemokraatteja ja Liike Nytiä.

Yrttiaho jätti mietintöön vastalauseen, jossa hän kannatti rajojen pitämistä ennallaan hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisesti.

-  Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää, Yrttiaho kirjoitti vastalauseessaan.

Maanantaina vastustamaan heräsi myös vihreät, vaikka perustuslakivaliokunnassa Fatim Diarra (vihr.) vielä hyväksyi mietinnön. Vihreät lähetti maanantai-iltana tiedotteen sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli aiempina päivinä kirjoittanut aiheesta ja puolueen toiminnasta.

Tiedotteen mukaan puolue tulee esittämään käsittelyn pohjaksi hallituksen alkuperäistä esitystä. Puolueen mielestä ilmoitusrajaa pitäisi pikemminkin laskea läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

RAJOJEN nostamiselle ei nähnyt perusteita myöskään oikeusministeriö, jolta perustuslakivaliokunta pyysi lausuntoa asiasta.

Oikeusministeriö vetosi lausunnossaan siihen, että vaalirahoituslain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua.

-  Lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin, oikeusministeriö lausui.

Ministeriö myös huomautti, että muutos olisi täysin vastoin Valtiontalouden tarkastusviraston kantaa. Virasto on aiemmin esittänyt, että ilmoitusrajaa pitäisi laskea tai se pitäisi poistaa kokonaan oikeushenkilöiltä.

-  Oikeusministeriö katsoo, että rajan perustaminen elinkustannusten nousuun olisi osin edellä esitetyn mukaisesti epäloogista lain tavoitteeseen ja aikaisempaan kehityskulkuun.

Anni Keski-Heikkilä, Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Eduskunta keskusteli miinasopimuksesta – oppositio syytti hallitusta vaalitempusta

SDP:n Mika Kari puhuu eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 3. kesäkuuta.

Eduskunta kävi tiistaina keskustelua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Hallitus sai oppositiolta kritiikkiä tavasta, jolla se toi esityksensä julkisuuteen.

– Jonkin verran joudun antamaan kritiikkiä tästä prosessista, Ottawasta irtautumista kannattava vihreiden Atte Harjanne sanoi.

Hallitus ilmoitti esittävänsä sopimuksesta irtautumista tiedotustilaisuudessaan aivan alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestyksen alla.

– Vähän niin kuin temppuna rikkoen parlamentaarista perinnettä, joka tässä talossa näin vakaviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin on. Siinä suosittelen peiliin katsomista hallitukselle, Harjanne jatkoi.

KRITIIKKIÄ jatkoi niin ikään hallituksen esitystä kannattava SDP:n Mika Kari.

– Samalla pienen risukimpunkin toimitan hallitukselle. Kuten tässä edustaja Harjanne aikaisemmin totesi, olisi ollut asianmukaista, että eduskunnan normaalin päiväjärjestyksen mukaan olisi näistä asioista eduskuntaa tiedotettu eikä tiedotustilaisuudella ennen kuntavaaleja, Kari sanoi.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei opposition kritiikkiä täysin allekirjoittanut.

– Miten prosessi on kulkenut. Täältä kuului kritiikkiä. Kannan tästä vastuun. Mutta eduskuntaa on tiedotettu ennen jopa kuin valtiojohto teki päätökset puolustushallinon suosituksesta, Häkkänen puolustautui.

Häkkäsen totesi, että eduskuntaryhmille ja puoluejohtajille järjestettiin info, jonka aiheena oli se, tehdäänkö asiasta eduskunnan päätettäväksi lakiesitys.

– Eihän valtiojohto tehnyt päätöstä salassa, vaan tässähän tehtiin päätös lakiesityksen valmistelusta, Häkkänen sanoi ja jatkoi eduskunnan seuraavaksi päättävän sopimuksesta irtautumisesta.

EDUSKUNNAN puolustusvaliokunnassa tiedonkulku puolustusministeriön ja eduskunnan välillä koettiin vaikeaksi.

– Puolustusvaliokunnalle luvattiin matkan varrella tästä asiasta informaatiota, mutta viime kädessä seurasimme tiedotustilaisuutta kukin omien medioiden kautta, Mika Kari kommentoi Ylelle hallituksen vaalien alla järjestämää infoa.

Miinasopimuksesta irtautumiselle esitettiin eduskuntakeskustelussa perusteluiksi muun muassa Ukrainan sodan opit, kansainvälinen poliittinen tilanne ja Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat. Mika Kari viittasi jalkaväen massamaiseen käyttöön Ukrainassa, Venäjän taktiikkaan, joka tuli tutuksi jo toisessa maailman sodassa. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui Venäjän taktiikkaa hiuksianostattavaksi ja ihmishengistä piittaamattomaksi.

Ministeri Häkkänen sanoi jalkaväkimiinojen olevan halpoja ja huoltovarmoja. Miinoitteet myös sopivat Häkkäsen mukaan Suomen maasto-olosuhteisiin jopa paremmin kuin Ukrainaan.

HARJANNE huomautti, ettei Ottawan sopimuksesta voi sen ehtojen mukaan irtautua aseellisen konfliktin aikana.

– Pidän vastuullisena, että keskustelu käydään nyt, kun se voidaan sopimuksen puitteissa ja sääntöjen mukaan käydä ja päätös tehdä.

– Merkittävästä ja globaalisti menestyksekkäästä aserajoitussopimuksesta irtaantuminen ei ole varsinaisesti ilon tai juhlan aihe mutta valitettavasti tässä ajassa Suomelta perusteltu ratkaisu, Harjanne sanoi.

LINDTMANIN mukaan SDP katsoo asiaa ennenkaikkea Suomen ja suomalaisten turvallisuuden näkökulmasta.

– Samaan aikaan on tärkeää, että Suomi jatkaa ja ehkä tämän jälkeen myös vahvistaa tukeaan humanitääriselle työlle miinojen haittojen ehkäisemiseksi, raivaamiseksi, Lindtman sanoi.

Täysistunnon lähetekeskustelusta hallituksen lakiesitys etenee ulkoasianvaliokunnan käsiteltäväksi. Ottawan sopimuksesta irtautumisesta äänestetään tällä tietoa juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Eduskuntaryhmistä eniten sopimuksesta irtautumista vastustetaan vasemmistoliitossa ja vihreissä. Päätöksen tekemiseen riittää yksinkertainen enemmistö.

AVAINSANAT

SDP:n ryhmä tukee rajalain jatkamista – tämä kuusikko sai luvan äänestää toisin

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo, että demariryhmä tukee edelleen rajalain jatkamista.

Tuppuraisen mukaan turvallisuustilanne ei ole muuttunut viime kesästä ainakaan paremmaksi.

SDP:n ryhmä oli koolla iltapäivällä.

– Ryhmä tukee tätä lainsäädäntöä. Meillä oli kuusi kansanedustajaa, jotka hakivat ryhmäsääntöjen mukaisesti lupaa käyttäytyä äänestyksessä toisin ja tämän luvan ryhmä myönsi näille kuudelle kansanedustajalle.

Viime kesänä SDP:stä lakia vastaan äänesti kuusi edustajaa: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Nimet ovat nyt samat.

– Ryhmässä käytiin asiasta vilkas keskustelu ja selkeää on, ettei ryhmässä haluttu muodostaa minkäänlaista pysyvää käytäntöä tällaisten erillislupien myöntämisestä vaan päinvastoin nähtiin, että tämä oli hyvin kertaluonteinen, poikkeuksellinen päätös nyt tässä kohdassa rajaturvallisuuslain jatkosta päätettäessä, Tuppurainen kommentoi medialle eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että asetelma on sama kuin viime kerralla vuosi sitten. Hänen mukaansa puolueessa katsotaan laajasti, että Suomen rajojen turvallisuus on tärkeää kaikissa oloissa.

Määräaikaisena poikkeuslakina säädetty rajaturvallisuuslaki hyväksyttiin eduskunnassa viime heinäkuussa. Nyt eduskunta käsittelee lain voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun saakka.

Myös lain jatkoaika vaatii eduskunnassa ensin 5/6:n enemmistön ja sen jälkeen vielä 2/3 enemmistön.

AVAINSANAT

Minja Koskela kutsuu Orpoa ”hampurilaismannekiiniksi” ja puhuu kokoomuksen ”vaalirahasumuroinnista”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kritisoi perustuslakivaliokunnan enemmistön esittämää vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostamista, joka hänen mukaansa heikentäisi vaalirahoituksen avoimuutta.

Vasemmistoliitto vastustaa muutosta.

– Nyt on tullut ilmi, että vaalirahoituksen pimittäminen on ollut kokoomuksen oma tavoite. Toisin kuin julkisuudessa on esitetty, yksikään asiantuntija ei ole sitä esittänyt. Kokoomuksen vaalirahasumurointi herättää kysymyksen mitä halutaan salata, Koskela lataa tiedotteessaan.

Koskela pitää kestämättömänä sitä, että jatkossa jopa lähes 2 000 euron arvoisen lahjoituksen voisi tehdä nimettömänä.

– Samaan aikaan pääministeri Orpo toimii hampurilaismannekiinina Hesburgerille, jonka perustaja on rahoittanut merkittävillä summilla hänen eduskuntavaalikampanjaansa, Koskela viittaa Orpon vierailuun Ukrainassa.

Koskelan mukaan vaalirahoituksen avoimuutta pitäisi lisätä merkittävästi ja myös kampanjoiden enimmäisbudjeteille asettaa katto.

– Yhdysvallat toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun Elon Muskin kaltaiset miljardöörit kahmivat poliittista valtaa itselleen.

AVAINSANAT

SDP nousi yrittäjäkyselyssä – perussuomalaiset putosi

SDP on kohentanut kannatustaan yrittäjien keskuudessa, kertoo tuore Yrittäjägallup. Ylivoimaisesti suosituin on kuitenkin kokoomus.

Yrittäjistä 39 prosenttia kertoo äänestävänsä kokoomusta, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Kannatus on noussut maaliskuusta kolme prosenttiyksikköä. Kokoomus on etenkin suurten yritysten mieleen.

Keskusta on noussut toiseksi suosituimmaksi yrittäjäpuolueeksi 11 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten yrittäjäkannatus putosi maaliskuusta kolme prosenttiyksikköä ja on nyt 10 prosenttia.

– Kokoomuksen kannatuksen nousu kertoo siitä, että puoliväliriihen päätökset olivat kokoomusta tukevien yrittäjien mieleen. Perussuomalaisten kannatuksen kehitys taas viestii siitä, että heidän yrittäjäkannattajillaan on ollut enemmän sulattelemista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

SDP:n yrittäjäkannatus on puolestaan vahvistunut ja on nyt kahdeksan prosenttia.

Yksinyrittäjien keskuudessa kokoomus on suosituin 29 prosentilla. Perussuomalaiset ja SDP ovat tasoissa toisena 12 prosentin kannatuksella.

YRITTÄJISTÄ hallituksen toimintaan 42 prosenttia on tyytyväisiä ja 48 prosenttia tyytymättömiä.

– Yrittäjien tyytyväisyys hallitukseen on laskenut tasaisesti mutta hitaasti. Kevään aikana isoin muutos on tyytyväisyyden kasvu oppositioon. Se on silti selvästi alhaisempaa kuin tyytyväisyys hallitusta kohtaan, Pentikäinen sanoo.

Pääministeri Petteri Orpon toimintaan on tyytyväisiä 43 prosenttia ja valtiovarainministeri Riikka Purran toimintaan 42 prosenttia yrittäjistä. Tyytymättömiä on hieman enemmän kuin tyytyväisiä.

AVAINSANAT