VALIKKO

Häkkänen: Suomeen Nato-esikunta – kaikki Pohjoismaat Norfolkin alaisuuteen

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Naton jäsenmaat ovat hyväksyneet Naton maavoimien esikunnan sijoittamisen Suomeen. Samalla jäsenvaltiot siunasivat kaikkien Pohjoismaiden siirtymisen Naton Yhdysvalloissa sijaitsevan Norfolkin esikunnan alaisuuteen.

Puolustusministeri Häkkänen kertoi päätöksistä Nato-kokousta seuranneessa tiedotustilaisuudessaan Brysselissä perjantaina.

Häkkäsen mukaan kokous oli Suomen omien tavoitteiden kannalta erittäin onnistunut.

– Tänään kaikki Nato-maat ovat antaneet poliittisen tukensa Suomen keskeisillä Nato-integraation tavoitteille. Suomeen tulee Nato-esikunta. Suomeen tulee maavoimajoukkojen läsnäoloa. Ja kaikki Pohjoismaat hyväksyttiin Norfolkin alle. Näillä päätöksillä vahvistuu Suomen turvallisuus ja samalla Pohjois-Euroopan turvallisuus, Häkkänen sanoi.

HÄKKÄSEN mukaan Suomi saa turvallisuustilanteen kiristyessä tarvittaessa nopeasti apua Naton FLF-joukoilta. Se mistä jäsenmaista joukkoja kootaan, on vielä epäselvää. Yksityiskohdista päätetään Häkkäsen mukaan myöhemmin.

FLF-mallia on Häkkäsen mukaan rakennettu viime syksystä lähtien. Suunnittelussa on otettu huomioon Suomen laaja reserviläisarmeija.

– Tämä on Suomelle oma malli, jossa turvallisuustilanteen edellyttämällä tavalla meille tulee nopeasti väkeä lisää, jos syntyy vaarallisia tilanteita. Yksityiskohtien suunnittelu annetaan sotilaspuolelle. Yksityiskohdista tehdään myöhemmin päätös, eli mitkä maat tähän kenties kuuluvat.

Maajoukkojen sijaintipaikkakuntia Häkkäsen ei tässä vaiheessa suostunut kommentoimaan.

SUOMEEN sijoitettava Nato-esikunta johtaa Häkkäsen mukaan maasodankäyntiä Pohjois-Euroopan ja Skandinavian alueella.

– Se on erittäin painava tehtävä tälle Nato-esikunnalle. Suomella on siihen täysi osaaminen ja kyvykkyys yhdessä liittokunnan kanssa. Sen (esikunnan) tehtävä on varautua, valmistella ja suunnitella yhdessä Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan kanssa, Naton kokonaisjohtorakenteen kanssa, miten Suomen alueella Nato puolustaa koko aluetta ja koko Pohjois-Eurooppaa.

FLF-joukkojen rooli liittyy Häkkäsen mukaan turvallisuuden kannalta uhkaaviin tilanteisiin ennen varsinaisia sotilaallisia toimenpiteitä.

– Tällaisissa tilanteissa kykenemme saamaan hyvin nopeasti ja laaja-alaisesti liittolaisten joukkoja Suomeen harjoittelemaan, varautumaan ja osoittamaan läsnäoloa.

AVAINSANAT

Vihreät valitsee puheenjohtajansa kesäkuussa – Sofia Virralle ei haastajaa

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kunta- ja aluevaalien vaalivalvojaisissa vaalipäivänä Helsingissä 13. huhtikuuta 2025.

Vihreiden puheenjohtajavalinnan ehdokasasettelu on vahvistettu, eikä istuvalle puheenjohtajalle Sofia Virralle noussut haastajaa, puolue tiedottaa.

Vihreiden puheenjohtajavalinnan ehdokasasettelu jäsenäänestykseen päättyi maanantaina. Koska ehdokkaaksi ei asetettu muita kuin Virta, ei jäsenäänestystä puolueen puheenjohtajasta täten järjestetä. Puolueen vaalilautakunta vahvisti Virran ehdokkuuden tänään keskiviikkona.

Virta on toiminut puolueen puheenjohtajana kesäkuusta 2023. Tuolloin hänen vastaehdokkaanaan äänestyksessä oli vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö.

– On ollut suuri kunnia luotsata tätä joukkuetta viimeiset pari vuotta. Olemme yhdessä urakoineet jo kolmet vaalit, palauttaneet Vihreät neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ja keränneet kymmeniä tuhansia ääniä enemmän kuin eduskuntavaaleissa 2023, Virta sanoo tiedotteessa.

Hän kokee työnsä olevan vasta alussa ja sanoo siksi hakevansa puolueensa jäseniltä luottamusta jatkaa.

Vihreät valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan Hämeenlinnassa 7. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Vasemmistoliiton mepeiltä huutia hallituksen Gaza-linjalle – lähettivät kirjeen ulkoministeri Valtoselle

Ihmiset hakivat tavaraa raunioista UNRWA:n koulumajoituksessa pakolaisille Israelin iskun jälkeen 7. toukokuuta.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo lähettivät ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) kirjeen Gazan tilanteesta. Kirjeessään he kritisoivat Suomen hallitusta.

He moittivat hallituksen kykenemättömyyttä toimia Gazan kansanmurhan tuomitsemiseksi ja pysäyttämiseksi.

– Lähetimme kirjeen Valtoselle, sillä Suomen hallituksen pelkuruus puuttua kansanmurhaan ja puolustaa kansainvälistä oikeutta on hengenvaarallinen linja. Siitä linjasta palestiinalaiset maksavat joka päivä hengillään, europarlamentaarikot kertovat tiedotteessa.

Kirjeessään he muistuttavat muun muassa, että okakuun 20223 jälkeen Gazassa on tapettu ainakin yli 50 000 palestiinalaista, suurin osa naisia ja lapsia. He nostavat esiin, että useat YK:n edustajat ovat todenneet Israelin toimien täyttävän sotarikosten ja kansanmurhan tunnusmerkkejä.

– Länsimaiden ja Suomen haluttomuus puuttua näihin räikeisiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin murentaa koko sääntöpohjaista moninkeskistä järjestelmää, vaikka sen tarve olisi suurempi kuin koskaan. Tällä linjalla Suomi horjuttaa juuri kaltaisillemme maille elintärkeitä rakenteita, he kirjoittavat.

Kolmikko vaatii Suomen hallitusta keskeyttämään asekauppa Israelin kanssa välittömästi. He myös vaativat, että hallitus ajaa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä.

– Niin Suomen kuin EU:n on käytettävä kauppa- ja talouspoliittisia keinoja Israelin painostamiseen, aivan kuten Venäjänkin suhteen, he vaativat.

Andersson, Kyllönen ja Saramo vaativat myös Palestiinan tunnustamista välittömästi.

AVAINSANAT

Heinäluoma: Itärajan tukitarpeet huomioitiin EU-parlamentissa – ”Hallituksen pitäisi nyt herätä talviunilta”

Kuva suljetulta Vaalimaan raja-asemalta Vironlahdella 4. huhtikuuta 2025.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) on tyytyväinen, että tuki EU:n itärajan alueille on vahvasti mukana Euroopan parlamentin mietinnössä EU:n pitkän aikavälin budjetista.

Tänään hyväksymällään oma-aloitemietinnöllä parlamentti ohjaa Euroopan komission tulevaa rahoituskehysesitystä vuosille 2028-2034 ja antaa Heinäluoman mukaan viestin jäsenvaltioiden hallituksille EU-neuvotteluihin valmistauduttaessa.

Heinäluoma korostaa, että EU:n budjetin pitää mahdollistaa puolustuskyvyn vahvistaminen sekä erityinen tuki alueille, jotka ovat muuttuneesta turvallisuustilanteesta eniten kärsineet.

– Tuki unionin itärajan alueille on nyt parlamentin mietinnössä vahvasti mukana. Kolmen vuoden ajan olen ajanut Suomen asiaa parlamentissa, sillä itärajamme on pitkä, sen sulkemisella on kauaskantoiset vaikutukset. Suomi turvaa tänään käytännössä koko unionin ulkorajaa, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

Euroopan parlamentti tunnustaa Heinäluoman mukaan laajalla kannatuksella nyt sen, että raja-alueille tarvitaan tukea sekä turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi että talousvaikutusten loiventamiseksi.

– Itäisiä rajamaita ei saa jättää yksin vihamielisen Venäjän kanssa. Vahva Suomi ja vahva Itä-Suomi on koko unionin etu.

Heinäluoman mukaan Suomen hallituksen ”pitäisi nyt herätä talviunilta” ja ottaa itärajan tukiohjelman aikaansaaminen EU-vaikuttamisensa painopisteeksi.

– Olisi enemmän kuin noloa, jos Suomen hallitus ei Eurooppa-neuvostossa saisi muilta hallituksilta tukea itärajan tarpeille sen jälkeen, kun EU-parlamentti ilmoittaa tähän valmiutensa, hän sanoo.

Heinäluoma pitää myös oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ehdottomana edellytyksenä EU:n varojen saamiselle.

– Tämä koskee sekä nykyistä että tulevaa monivuotista rahoituskehystä. Oikeusvaltioperiaate on EU:n peruspilareita, eikä rahoitusta voida myöntää maille, jotka eivät sitä noudata. Katseet kohdistuvat nyt ennen kaikkea Unkariin.

AVAINSANAT

Näin jättieläkkeiden veroale käytännössä peruttaisiin – Orpo: ”Palataan siihen sitten”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja kansanedustaja Juho Hänninen (kok.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 6. toukokuuta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti osana huhtikuun puoliväliriihen veropakettiaan alentaa yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien marginaaliveron 52 prosenttiin nykyisestä lähes 60 prosentista.

Koska alentaminen tehdään käytännössä valtion tuloveroasteikkoa muokkaamalla, huojennus koskee myös suuria, yli 100 000 euron vuosieläkkeitä nauttivia kansalaisia ja heitä, joiden yhteenlasketut eläke- ja ansiotulot ylittävät 100 000 euron vuosirajan.

Muun muassa kokoomuksen konkaripoliitikko Ben Zyskowicz katsoi Helsingin Sanomissa, että isoja eläkkeitä saavien veroale on työnteon kannustavuutta tavoitelleen riihiratkaisun oheisseuraus ja sen perumista pitäisi jatkovalmistelussa harkita.

– On syytä tarkastella, onko tämä seuraus ei-tarkoitettu ja ylimääräinen ja olisiko se mahdollista ja aiheellista korjata, Zyskowicz sanoi HS:lle.

MYÖS pääministeri Orpo vakuutti eduskunnassa tiistaina, että asiaan palataan.

Demokraatti soitti Veronmaksajien pääekonomistille Mikael Kirkko-Jaakkolalle ja kysyi, miten isoja eläkkeitä nauttivien veroale voitaisiin perua, jos hallitus niin päättäisi tehdä.

– Jos alennusta ei haluta eläkkeensaajille, niin verohelpotus voidaan poistaa raippaverona tunnetulla eläketulon lisäverolla. Sitä voisi vastapainoksi valtion tuloveroasteikon kevenemiselle kiristää, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Jos hallitus tulee jatkovalmistelussaan siihen tulokseen, että suurten eläkkeiden verotusta ei haluta keventää, olisiko tämä todennäköisin vaihtoehto?

– Näin se varmaan olisi. Ainakin yksi ratkaisu olisi muokata jollakin tavoin eläketulon lisäveroa.

SUOMESSA on jo voimassa yli 47 000 euron vuosieläkkeitä koskeva 5,85 prosentin raippavero. Hallitus on aikeissa keventää tätä veroa, koska veroratkaisujen kokonaisuus olisi muussa tapauksessa kiristämässä verotusta alle 100 000 euroa vuodessa tienaavilta eläkeläisiltä.

– Alle 100 000 euroa tienaavat eläkkeensaajat eivät tästä raippaveron kevennyksestä käytännössä hyödy. Kevennys tehdään sen takia, ettei verotus kokonaisuudessaan heiltä kiristyisi. Yli 100 000 vuodessa tienaavilla eläkeläisillä, joihin tämä ylimpien marginaaliverojen kevennys osuu, raippaveron kevennys taasen osaltaan kasvattaa verokevennyksen mittaluokkaa.

Puoliväliriihen päätös laskea yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien marginaalivero 52 prosenttiin, laskisi käytännössä esimerkiksi 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä saavan ihmisen verotusta 1 440 eurolla vuodessa. 15 000 euron kuukausieläkkeellä vuosialennus olisi jo 5 760 euroa.

MIKÄLI hallitus haluaa nämä veronalennukset estää, yksi tapa olisi Kirkko-Jaakkolan mukaan siis raippavero eli eläketulon lisäveron muokkaaminen suurituloisten eläkeläisten tapauksessa.

Demokraatti kysyi keskiviikkona eduskunnassa pääministeri Orpolta onko hallitus kaavailemassa suuriin eläkkeisiin raippaveroa.

– Totesin eilen yksiselitteisesti, että hallituksen primääritavoite on alentaa työn verotusta, Nämä esitykset ja niiden vaikutukset arvioidaan jatkovalmistelussa, Orpo toisti.

Kun Orpolta kysyttiin miten hallitus voisi arvioida uudelleen suurten eläkkeiden verotusta. Hän vastasi näin.

– Palataan siihen sitten.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2024 Suomessa asuvista eläkkeensaajista noin 4 775 henkilöllä eläke oli yli 100 000 euroa vuodessa.

AVAINSANAT

Purra: Ihmisten rahat ovat heidän omiaan – valtio ottaa jatkossa vähemmän

Seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi vähintään yhtä suuri julkisen talouden sopeuttaminen kuin nykyiselle, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).

Purra kommentoi asiaa esittelypuheenvuorossaan, kun eduskunta alkoi käsitellä julkisen talouden suunnitelmaa tuleville vuosille. Hallitus linjasi suunnitelmasta puoliväliriihessään toissa viikolla.

Purra sanoi hallituksen uskovan vahvasti, että työmarkkinoiden joustavoittaminen, verotuksen nettomääräinen keventäminen ja talouden sopeutus etupäässä leikkauksin on oikeata ja tervettä talouspolitiikkaa.

-  Kovenevassa kilpailussa meidän on pärjättävä pienemmällä valtiolla. On kuitenkin jo nyt selvää, että seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi vähintään yhtä suuri julkisen talouden sopeuttaminen, Purra sanoi.

Hallitus on päättänyt kautensa aikana talouden sopeuttamisesta useilla miljardeilla muun muassa veronkiristyksillä ja menoleikkauksilla. Tämän kevään puoliväliriihessä hallitus puolestaan päätti keventää esimerkiksi palkkojen ja yritysten verotusta.

Suurituloisten verokevennyksiä Purra perusteli sillä, että akateemisen tutkimuksen mukaan ylimpien marginaaliverojen alentaminen on erittäin tehokas kasvutoimi.

Purra totesi veropolitiikan olevan myös arvopolitiikkaa.

-  Ihmisten rahat ovat lähtökohtaisesti ihmisten omia rahoja, valtio ottaa niitä itselleen jatkossa hieman vähemmän. Ansiotuloverotus säilyy Suomessa edelleen kovana ja tuloja voimakkaasti tasaavana.

VASTA vuosi sitten hallitus päätti valtavista lisäsopeutuksista julkiseen talouteen. Purra painotti puheenvuorossaan, että tuolloin ei ollut vielä näkymää maailmantalouden turbulenssista ja globaalista kauppasodan uhasta.

-  Suomi on pieni avotalous, ja maailmantalouden laineet lyövät tännekin, Purra sanoi.

Purra kuvaili Suomen talouskasvun olleen vuosikausia säälittävää ja olematonta. Tällä hän perustelee veronalennuksia, joiden hallitus toivoo vauhdittavan talouskasvua pitkällä aikavälillä.

Veronalennuksista puhuessaan Purra nosti esiin muun muassa pieni- ja keskituloiset, joille hänen mukaansa painottuu valtaosa veronkevennyksistä. Hän nosti esiin veronkevennysten merkityksen myös liikennepolttoaineen hinnalle ja ruoan arvonlisäveron puolen prosenttiyksikön laskun.

Esille nousi myös jauhelihasta syntynyt pula. Purran mukaan jauhelihahyllyillä näkyy vuosikausia jatkunut tuottajien aliarvostus ja liian keskittynyt kauppa. Hänen mukaansa hallitus vahvistaa alkutuottajan asemaa.

AVAINSANAT