Gazassa kuollut jo yli 5 000, sanoo Hamasin kontrolloima Gazan terveysministeriö

Irakin Punaisen puolikuun työntekijät pakkaavat Bagdadissa Gazaan lähetettävää avustusmateriaalia.

Israelin iskuissa Gazaan on kuollut jo yli 5 000 ihmistä, kertoo äärijärjestö Hamasin kontrolloima Gazan terveysministeriö.

Kuolleista yli 2 000 on terveysministeriön mukaan lapsia.

Haavoittuneita on pitkälti yli 15 000.

Pelkästään maanantain vastaisen yön ja maanantai-aamun aikana kuoli terveysministeriön mukaan 70 ihmistä.

YK:n mukaan kymmenittäin tunnistamattomia vainajia on haudattu joukkohautoihin Gazan kaupungissa, koska ruumishuoneilla ei ole tilaa ruumiiden säilyttämiseen.

YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön (UNRWA) mukaan 29 järjestön työntekijää on saanut surmansa sen jälkeen kun Hamas hyökkäsi Israeliin runsas kaksi viikkoa sitten. Puolet kuolleista oli toiminut opettajina Gazassa.

Israelin armeijan mukaan se on vuorokauden aikana iskenyt ”yli 320 sotilaalliseen kohteeseen Gazan kaistalla”.

- Kohteisiin kuuluvat tunneliverkostot, joissa oli Hamasin terroristeja, kymmenittäin toimivia komentokeskuksia sekä Islamilainen jihad -järjestön sotilas- ja tarkkailuasemia, armeijan lausunnossa sanottiin.

Hamasin hyökkäyksessä Israeliin kuoli Israelin viranomaisten mukaan ainakin 1 400 ihmistä. Lisäksi Hamasin hallussa on yli 200 panttivankia.

EU:N ulkosuhteista vastaava Josep Borrell vaati maanantaina avustustoimitusten nopeuttamista Gazaan. Borrellin mukaan EU:n johtajat keskustelevat kokouksessaan torstaina YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin vetoomuksesta humanitaarisen tulitauon saamisesta Gazaan.

- Mikä on tärkeää? Enemmän, nopeammin ja ennen kaikkea sellaisten perustarvikkeiden saaminen, jotka johtavat veden- ja sähkönjakelun palauttamiseen, Borrell sanoi ennen ulkoministerien kokousta.

Borrell sanoi henkilökohtaisesti kannattavansa tulitaukoa, jotta apua voidaan saada perille. Samalla hän vaati Hamasia lopettamaan rakettitulituksen ja vapauttamaan sieppaamansa panttivangit.

EGYPTIN median mukaan Gazan alueelle on määrä päästä maanantaina 40 avustusrekkaa. Sunnuntaina alueelle pääsi 17 rekkaa, mutta YK:n mukaan Gazaan pitäisi saada apua sadan rekkakuorman verran joka päivä, jotta alueen 2,4 miljoonan asukkaan perustarpeista pystyttäisiin huolehtimaan.

Samaan aikaan toistuvat tulitaistelut Libanonin rajalla Israelin pohjoisosassa lisäsivät pelkoja siitä, että konflikti laajenee ja äärijärjestö Hizbollah aloittaa laajan hyökkäyksen Israeliin.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu varoitti sunnuntaina jälleen Hizbollahia tekemästä ”elämänsä suurinta erehdystä”.

- Sen jälkeen tulisimme iskemään sellaisella voimalla, jota ei voi edes kuvitella ja jonka seuraukset Libanonin valtiolle tulisivat olemaan tuhoisat, Netanjahu sanoi.

AVAINSANAT

Syyriassa kiistaa ulkomaisista islamistitaistelijoista – ”Emme pidä tästä, mutta ei heitä voi vain karkottaa”

Ulkomaalaistaistelijoiden on raportoitu paikoin ahdistelleen syyrialaisnaisia, jotka eivät heidän mielestään olleet pukeutuneet "tarpeeksi siveellisesti".

Ulkomaalaisten ääri-islamistien kohtalo on noussut kiistanaiheeksi Syyriassa, jossa diktatuurin romahtamisesta on kulunut puoli vuotta. Syyriaan saapui maan aseellisen konfliktin aikana tuhansia jihadisteja osallistumaan sotaan Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Suurin osa heistä on Kiinan uiguureja.

Moni taisteli Syyrian väliaikaisen presidentin Ahmed al-Sharaan johtaman Hayat al-Tahrir al-Sham (HTS) -aseryhmän riveissä. Se teki pesäeron al-Qaidaan vuonna 2016 ja soti myöhemmin sekä Isisiä että al-Qaidan Syyrian haaraa vastaan. Nimi HTS tuli käyttöön vuonna 2017.

Ulkomaalaisia taistelijoita arvioidaan olevan Syyriassa yhä muutamia tuhansia, pääosin Luoteis-Syyrian Idlibin maakunnassa. Heidän kohtalostaan on käyty kiivasta keskustelua. Vallanvaihdoksen jälkeen ulkomaisia jihadisteja kuvattiin kävelemässä pääkaupunki Damaskoksen kaduilla. Ulkomaalaisten raportoitiin myös paikoin ahdistelleen syyrialaisnaisia, jotka eivät heidän mielestään olleet pukeutuneet tarpeeksi siveellisesti.

Jihadisteja saapui Syyriaan muun muassa Keski-Aasian valtioista, muista arabimaista ja Euroopasta. Suurimman ryhmän muodostavat kuitenkin Kiinasta saapuneet uiguurit.

Joidenkin tietojen mukaan ulkomaalaisia osallistui Syyrian länsirannikolla maaliskuussa tapahtuneisiin väkivaltaisuuksiin. Niissä kuoli Reutersin mukaan yli tuhat siviiliä, pääosin alaviittivähemmistön jäseniä.

YHDYSVALLAT piti ulkomaalaisten taistelijoiden poistamista maasta pitkään ehtona Syyriaan kohdistettujen talouspakotteiden poistamiselle. Vaatimus asetti al-Sharaan kuitenkin hankalaan asemaan.

Valtaosalla ei ole paikkaa, johon palata, sillä lähtömaissa heitä uhkaa vankeus tai jopa kuolemantuomio. Ulkomaalaiset olivat myös tärkeässä roolissa al-Assadin hallinnon kukistumiseen johtaneissa taisteluissa.

Moni syyrialainen kuitenkin kysyy, ovatko ulkomaiset uskonsoturit lojaaleja Syyrian valtiolle ja muodostavatko he turvallisuusuhan. Al-Sharaan päätös nimittää kuusi ulkomaalaista johtotehtäviin Syyrian puolustusministeriössä herätti vastalauseita sekä Syyriassa että ulkomailla joulukuussa.

Syyrian johto pyrki vakuuttamaan Yhdysvalloille, että ulkomaalaisten taistelijoiden integroiminen valtion instituutioihin on sekä Syyrian että ulkovaltojen turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto. Muu ratkaisu voisi ajaa heidät al-Qaidan tai Isisin syliin.

Kesäkuun alussa Yhdysvallat näytti taipuvan Syyrian tahtoon antamalla siunauksensa 3  500 ulkomaalaistaistelijan sulauttamiselle Syyrian asevoimiin.

36-VUOTIAS Mohammed vierailee parhaillaan kotimaassaan ensi kertaa al-Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen. Hän törmäsi uiguuritaistelijoihin käydessään Idilibin maakunnassa. ”Maallistuneeksi vasemmistolaiseksi” itseään luonnehtivaa miestä ei ulkomaalaisten uskonsoturien läsnäolo kotimaassa ilahduta.

-  On selvää, ettei heitä voi vain karkottaa maasta, turvallisuutensa vuoksi vain etunimellä esiintyvä Mohammed toteaa STT:lle puhelimitse Syyriasta.

Hän uskoo, että eritoten uiguurien käännyttäminen takaisin Kiinaan tarkoittaisi heille varmaa kuolemaa.

-  He ovat täällä ja osallistuivat Syyrian vapauttamiseen, vaikken ajatuksesta erityisesti pidäkään. Monet ovat asuneet Syyriassa vuosikymmenen, heillä on syyrialaiset vaimot ja lapsia. He ovat tavallaan syyrialaisia, halusimme tai emme.

AHMED al-Sharaa on pyrkinyt vakuuttamaan ulkovallat siitä, ettei Syyrian uusi hallinto muodosta niille turvallisuusuhkaa eikä Syyrian maaperältä tehdä iskuja naapurimaihin.

Toisaalta maan johto on myös varonut provosoimasta ulkomaalaisia taistelijoita. Ulkomailta saapuneet jihadistit ovat osoittaneet lojaalisuutensa al-Sharaalle vuosien aikana, ja he ovat kurinalaisten ja kokeneiden taistelijoiden maineessa.

Ei ole varmuutta, miten ulkomaalaiset ääri-islamistit reagoisivat kokiessaan al-Sharaan pettäneen heidät. He saattaisivat painua maan alle, ajautua Isisin vaikutuspiiriin tai ryhtyä kostoiskuihin Syyrian hallintoa vastaan.

Taistelijoiden sitouttamista Syyrian valtion instituutioihin pidetään tästä syystä myös keinona kontrolloida heitä.

Tutkijoiden mukaan ulkomaalaistaistelijoiden radikaaleimmat elementit ovat jo nyt varsin tyytymättömiä al-Sharaan hallintoon. Toisin kuin he odottivat, Syyriassa ei ole otettu käyttöön sharia-lakia.

Närää ovat herättäneet myös Syyrian johdon tapaamiset länsimaiden ja Persianlahden valtioiden johtajien kanssa, kuten al-Sharaan ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kohtaaminen Riadissa toukokuun puolivälissä.

ISIS on pyrkinyt hyödyntämään ulkomaisten islamistien tyytymättömyyttä ja hyökkäsi al-Sharaan kimppuun uutiskirjeessään toukokuussa. Ääri-islamistijärjestö nimitti Syyrian presidenttiä petturiksi, joka on hylännyt islamin periaatteet, ja kannusti ulkomaalaisia taistelijoita liittymään Isisin riveihin.

Isis teki ensimmäisen onnistuneen iskunsa Syyrian hallinnon kohteeseen toukokuussa. Autopommi-iskussa turvallisuusjoukkojen tarkastuspisteeseen Itä-Syyriassa kuoli viisi ihmistä.

Syyrian hallinto syytti Isisiä myös kesäkuun lopulla Damaskoksessa kirkkoon tapahtuneesta iskusta, jossa surmansa sai yli 20 ihmistä. Toinen jihadistiryhmittymä on kuitenkin ilmoittanut tehneensä iskun.

Yhdysvaltain Syyrian-edustaja, Tom Barrack, kertoi hiljattain al-Monitor -uutissivustolle, että Yhdysvallat on huolissaan Syyrian presidentin turvallisuudesta. Amerikkalaisten arvion mukaan Syyrian lähentyminen länsimaiden kanssa voi asettaa al-Sharaan alttiiksi salamurhayrityksille.

Kreml: Tästä syystä sota Ukrainassa jatkuu

Dimitri Peskov Moskovassa 8. toukokuuta 2024.

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjä ei voi tällä haavaa saavuttaa tavoitteitaan Ukrainassa diplomaattisin keinoin.

Peskovin mukaan Venäjä saavuttaisi asettamansa tavoitteet mieluiten politiikan ja diplomatian kautta. Peskovin mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten sotatoimet Ukrainassa jatkuvat.

Samalla Venäjä ilmoitti suorittaneensa uuden vankienvaihdon Ukrainan kanssa. Viimeisin vankienvaihto oli Venäjän mukaan osa kesäkuun alun rauhanneuvotteluissa sovituista vankienvaihdoista. Venäjältä ei kerrottu tarkemmin vaihdettujen vankien määrää.

Venäjä jatkoi yöllä jälleen Ukrainan murjomista.

UKRAINAN pääkaupungin Kiovan ilma täyttyi yöllä räjähdyksistä, kun Venäjä iski kaupunkiin lennokein ja ohjuksin, kirjoittaa Kyiv Independent -lehti.

Ainakin 23 ihmistä haavoittui, Kiovan pormestari Vitali Klitshko kertoi. Heistä 14 on Klitshkon mukaan sairaalahoidossa.

Isku aiheutti vaurioita muun muassa asuinrakennuksiin, liiketiloihin ja yhteen kouluun. Iskua seurasi lukuisia tulipaloja, mikä teki ilmasta vaarallista hengittää. Savu levisi laajalle alueelle, ja kaupungin asukkaita kehotettiin pitämään ikkunat suljettuina.

Kyiv Independentin toimittajien mukaan kaupungissa kuultiin ensimmäisiä räjähdyksiä iltakymmeneltä paikallista aikaa. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä iski Kiovaan ballistisin ohjuksin yöllä puoli yhdeltä ja puoli kolmelta.

Ukrainan ilmavoimat ilmoitti myöhemmin, että Venäjä iski maahan 550 lennokilla ja ohjuksella kuluneen yön aikana. Sen mukaan lennokkeja oli yhteensä 539, joista Ukraina onnistui torjumaan 268. Ohjuksia oli 11, joista Ukraina sanoi torjuneensa neljä.

Ukrainan ilmavoimien tiedottajan Juri Ihnatin mukaan kyseessä on yli kolme vuotta käynnissä olleen sodan uusi ennätys.

-  Tämä on suurin määrä, jota vihollinen on käyttänyt yhdessä iskussa, Ihnat sanoi.

AVAINSANAT

EKP varoittaa: helleaalto tulee kalliiksi eurotaloudelle

Suurta osaa Euroopasta korventavat ennätyshelteet voivat kiihdyttää euroalueen inflaatiota ja jarruttaa talouskasvua, varoittaa Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Frank Elderson.

-  Ymmärrämme paremmin, että ilmasto- ja ympäristökriisit täytyy ottaa huomioon. Jos ajatellaan vuoden 2022 poikkeuksellisen kuumaa kesää, niin ruuan hinnan nousu oli 0,4-0,9 prosenttiyksikköä, mikä vaikutti selvästi Saksan bkt:hen, Elderson sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.

Eldersonin mukaan EKP tutkii edelleen vuoden 2022 hellekesän vaikutuksia muodostaakseen paremman kuvan siitä mitä euroalueella voi olla edessään.

KUUMUUS nostaa ruuan hintatasoa, jos sadot jäävät ennakoitua pienemmiksi tai jos viljelysten kasteluun kuluu odotettua enemmän rahaa.

EKP aikoo jatkossa ottaa tarkemmin huomioon ilmastoon liittyvät talousriskit ohjatessaan euroalueen rahapolitiikkaa. Linjaus tehtiin EKP:n vuosikokouksessa Portugalissa alkuviikosta.

”Iso juttu” – Trump kaavailee Valkoisen talon pihalle vapaaottelusarjaa

Trump puhui Des Moinesissa Iowassa 3. heinäkuuta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump paljasti paikallista aikaa torstai-iltana aikovansa järjestää vapaaottelusarja UFC:n ottelutapahtuman Valkoisen talon tiluksilla ensi vuonna, uutisoi CBS News.

Ottelun on tarkoitus olla osa Yhdysvaltain 250-vuotisjuhlallisuuksia.

-  Meillä tulee olemaan joitain uskomattomia tapahtumia. Joitain ammattilaistapahtumia, joitain amatööritapahtumia. Mutta UFC-ottelu tulee myös olemaan iso juttu, Trump sanoi CBS Newsin mukaan.

Tapahtumasta ei ole toistaiseksi tarkempia tietoja, mutta Valkoisen talon tiedottajan Karoline Leavittin mukaan Trump on tosissaan tapahtuman suhteen. Myös UFC-sarjan tiedottaja vahvisti suunnitelmat CBS Newsille.

TRUMP kuvaili tapahtumaa mestaruusotteluksi, jota seuraamaan on tarkoitus saada mahtumaan jopa 20  000 tai 25  000 katsojaa.

Trumpin mukaan Valkoisen talon piha-alueella riittää lääniä ottelutapahtuman järjestämiseen. Järjestelyistä vastaa hänen mukaansa UFC-sarjan pitkäaikainen toimitusjohtaja Dana White.

Trump on tuttu näky UFC-otteluissa, joissa hän on ESPN:n mukaan vieraillut vuoden sisään kahdesti.

AVAINSANAT

Jarrutus ei auttanut, Trump sai budjettilakinsa läpi kongressissa

Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson pääsi allekirjoittamaan lain myöhään torstaina Suomen aikaa.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin laaja lakipaketti hyväksyttiin lopulta kongressissa, kun edustajainhuone äänesti jarrutusyritysten jälkeen sen puolesta myöhään torstaina Suomen aikaa.

Edustajainhuoneessa ryhmä aiemmin lakipakettia vastustaneita republikaaneja muutti viime hetkellä mieltään ja päätti sittenkin puoltaa kattavia veromuutoksia ja muita muutoksia, jotka vaikuttavat Yhdysvalloissa kaikkiin väestöryhmiin.

Jättimäinen vero- ja menoleikkauspaketti muun muassa keventää veroja, lisää rahoitusta puolustukseen ja maahanmuuton valvontaan sekä kasvattaa valtion velkaa. Veronkevennyksiä rahoitetaan muun muassa leikkaamalla julkisesta terveysvakuutuksesta.

Trumpin mukaan lakipaketti aloittaa maan ”uuden kultaisen ajan”. Trump kommentoi asiaa Truth Social -viestipalvelussaan.

Trumpin mukaan lakipaketin myötä yhdysvaltalaiset ovat rikkaampia ja enemmän turvassa kuin koskaan aiemmin. Trump myös kuvaili republikaanisen puolueen olevan yhtenäisempi kuin koskaan.

Trump puhui myöhemmin Iowan osavaltiossa Des Moinesin kaupungissa, jossa hän sanoi uutiskanava CNN:n mukaan lakipaketin läpimenon olevan ”ilmiömäinen voitto” Yhdysvalloille.

VALKOISEN TALON mukaan presidentti allekirjoittaa lakipakettinsa keskiyöllä lauantain vastaisena yönä Suomen aikaa. Kyseessä on viimeinen askel paketin hyväksymisessä Yhdysvalloissa. Senaatissa lakipaketti meni läpi alkuviikosta.

-  Lakiesitys tulee presidentin pöydälle allekirjoitettavaksi suuressa, kauniissa seremoniassa huomenna heinäkuun neljäntenä päivänä — aivan kuten presidentti oli aina sanonut ja toivonut tapahtuvan, Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt sanoi toimittajille myöhään torstaina Suomen aikaa.

Heinäkuun neljäntenä päivänä vietetään Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää.

ILLAN AIKANA demokraatit jarruttivat tahallaan lakipaketista äänestämistä yrittäen tuoda esiin, millä eri tavoin heidän vastustamansa muutokset tulevat vaikuttamaan kansalaisiin.

Edustajainhuoneen demokraattijohtaja Hakeem Jeffries piti tästä useita tunteja kestäneen maratonpuheen. Politicon mukaan puhe kesti kahdeksan tuntia ja 45 minuuttia, ja se rikkoi pisimmän edustajainhuoneen nykyhistoriassa pidetyn puheen ennätyksen.

Jeffries muun muassa kertoi esimerkkejä ihmisistä, joiden elämää lakipaketin tuomat terveydenhuollon ja muiden palvelujen leikkaukset tulisivat vaikeuttamaan. Hän piti pitkiä taukoja ja lausui välillä sanansa hyvin hitaasti.

Sosiaalisessa mediassa republikaanit kirjoittivat vihaisia viestejä Jeffriesin puheesta ja vakuuttivat sen vain vahvistavan heidän haluaan hyväksyä lakipaketti.

Demokraattien kongressiedustaja Jason Crow kertoi CNN:lle, että taktiikan tarkoituksena oli antaa tavallisille amerikkalaisille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Maratonpuheessaan Jeffries muun muassa luki äänestäjien kirjeitä. Joitain kirjeistä luettiin sitä mukaa kun niitä saapui, Crow kertoi.

Crow’n mukaan republikaanit eivät ole keskustelleet tarpeeksi paketin sisällöstä julkisuudessa vaan kiirehtivät sen läpiviemistä ilman riittävää julkista keskustelua.

LAKIPAKETTI oli kyselyiden perusteella useiden väestö- ja ikäryhmien keskuudessa yksi epäsuosituimmista koskaan käsitellyistä lakiehdotuksista, kertoi AFP. Demokraattien lisäksi useat republikaaniedustajat olivat vastustaneet esitystä.

 

AVAINSANAT