VALIKKO

Finnwatch kiittelee somevaikuttajien verokikkailua suitsivaa lakiluonnosta – ”Päätös korjata porsaanreikä on tärkeä”

Finnwatchin mukaan lausuntokierroksella nyt oleva lakiluonnos vaikuttaisi myös järjestön tutkimiin somevaikuttajayhtiöihin. Kuvituskuva.

Finnwatch pitää holdingyhtiöjärjestelyn avulla tapahtuvaan osinkoverotuksen minimointiin puuttuvaa lakiluonnosta pääpiirteittäin onnistuneena ja toivoo, että lakimuutokset saatetaan voimaan mahdollisimman pian.

– Arvostamissäännöksiin ehdotetut muutokset laittavat stopin viime vuosina suppean omistuspiirin yrityksissä vauhdilla yleistyneille verovetoisille järjestelyille. Lakimuutos kasvattaa valtiovarainministeriön arvion mukaan vuotuisia verotuloja 34 miljoonalla eurolla, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kiittelee tiedotteessa.

Finnwatch on aiemmin selvittänyt somevaikuttajien verosuunnittelua. Finnwatchin mukaan lakimuutos purisi myös näihin somevaikuttajien yhtiöihin.

– Hallituksen päätös korjata osakevaihtoja koskeva porsaanreikä on tärkeä. Nykyisellään valtaosa osakevaihtojärjestelyistä toteutetaan nimenomaan osinkoverotuksen minimoimiseksi, Hietanen huomauttaa.

LAKILUONNOS julkaistiin lausuntokierrokselle ennen juhannusta. Luonnoksessa esitetään muutoksia holdingyhtiöjärjestelyssä omistustaan vaihtavien osakkeiden arvostukseen silloin, kun kyse on lähipiirin sisällä toteutetusta järjestelystä. Käyvän arvon sijaan osakkeet arvostettaisiin jatkossa niiden poistamattomaan hankintamenoon.

Finnwatchin mukaan muutos tarkoittaisi, ettei holdingyhtiöjärjestely enää jatkossa kasvattaisi omistajan mahdollisuuksia nostaa omistamastaan yhtiöstä niin kutsuttuja huojennettuja osinkoja.

Finnwatchin mukaan on tärkeää, että lakimuutos ei poista vain tulevien holdinyhtiöjärjestelyjen verohyötyjä. Lakiluonnoksessa tulevien osingonjakojen verotusta esitetään muutettavan kaikkien niiden yritysten osalta, jotka ovat toteuttaneet osakevaihdon 1.1.2017 tai sen jälkeen.

– Vuoden 2017 jälkeen osakevaihtojärjestelyjen määrät ovat kasvaneet nopeasti, ja vanhoista järjestelyistä olisi syntynyt isoja veromenetyksiä vielä vuosien ajan, tiedotteessa todetaan.

– Nyt tärkeintä on saattaa lakimuutokset voimaan mahdollisimman pian. Mitä pidemmälle niiden voimaan astuminen venyy, sitä enemmän verotuloja menetetään, Hietanen sanoo.

OSINKOVEROJEN minimoinnin lisäksi lausuntokierroksella olevalla lakiluonnoksella tarkoitus on puuttua myyntivoittoverojen välttelyyn osakevaihdon avulla.
Nykyisellään osakevaihto saattaa Finnwatchin mukaan nostaa yrityksen verotuksessa huomioon otettavaa hankintamenoa merkittävästi ja pienentää siten myöhemmän yrityskaupan yhteydessä syntyvää myyntivoittoa. Finnwatchin mukaan joissain tapauksissa myyntivoitosta voi osakevaihdon seurauksena muodostua kokonaan verovapaa.

– Myyntivoittoverojen minimointiin puuttuminen samassa yhteydessä on perusteltu valinta, Hietanen summaa.

Finnwatchin mukaan nyt esitetyt lakimuutokset eivät poista tarvetta korjata listaamattomien yhtiöiden kohdalla sovellettavia osinkoverosäännöksiä. Järjestö muistuttaa, että niin kutsuttuun osinkoverohuojennukseen liittyy muitakin ongelma. Se esimerkiksi kohtelee erilaisia yrityksiä eri tavoin, tuottaa perusteetonta etua varakkaiden yhtiöiden omistajille ja sisältää investointien ja tuottavuuden kannalta haitallisia kannusteita.

– Finnwatch kannustaakin hallitusta käynnistämään hallituksen esitysluonnoksessakin tarpeelliseksi todetun osinkoverojärjestelmän kokonaisuudistuksen, tiedotteessa patistellaan.

AVAINSANAT

Tutkimus: Naton maine ja luottamus puolustusliittoon Norjassa selvästi parempi kuin Suomessa ja Ruotsissa

Norjassa Nato sai parhaimmat arviot johtajuudesta. Suomessa korkeimmalle arvioitiin taloudellinen suorituskyky ja Ruotsissa työpaikat.

Puolustusliitto Naton maine on Norjassa selvästi korkeammalla tasolla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Asia käy ilmi kolmessa Pohjoismaassa toteutetusta Reputation and Trust Analyticsin Luottamus & Maine -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan Naton maine on suuren yleisön joukossa hyvällä tasolla Norjassa, mutta vain kohtalaisella Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa maine sai asteikolla 1-5 keskiarvoksi 3,59. Suomessa luku oli 3,21 ja Ruotsissa 3,14.

Norjassa Nato sai eri osa-alueista parhaimmat arviot johtajuudesta. Suomessa korkeimmalle arvioitiin taloudellinen suorituskyky ja Ruotsissa työpaikat.

Reputation and Trust Analyticsin kehitysjohtaja Riku Ruokolahti arvioi, että tutkimus heijastelee todennäköisesti maiden historiallisia eroja. Norja on ollut Naton jäsen liittouman perustamisesta, eli vuodesta 1949, lähtien.

-  Suomi ja Ruotsi ovat sen sijaan liittyneet Natoon vasta hiljattain oltuaan pitkään omavaraisia ja puolueettomia, mikä selittää osaltaan maiden kansalaisten epäluuloisempaa asennetta järjestöä kohtaan, Ruokolahti sanoo tiedotteessa.

TUTKIMUKSESSA arvioitiin myös kansalaisten luottamusta liittoumaan sekä halukkuutta tukea sitä kriisitilanteessa. Myös näissä norjalaisten lukemat olivat korkeammalla kuin ruotsalaisten ja suomalaisten.

Norjassa luottamus sai arvosanan 3,84 ja kriisituki 4,18.

Suomessa luottamus sai arvosanan 3,18 ja kriisituki 3,08. Ruotsissa lukemat olivat hieman tätä matalampia.

Myös tässä Ruokolahti näkee taustalla eron maiden jäsenyyksien kestossa.

-  Vaikka luottamus ja kriisitilanteen tuki ovat Suomessa ja Ruotsissa selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Norjassa, ne ovat silti kohtalaisia. Toisin sanoen pieni enemmistö suomalaisista ja ruotsalaisista luottaa Natoon ja on valmis tukemaan sitä. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä asenteet kehittyvät ajan myötä, hän sanoo.

Tutkimukseen osallistui reilut 3  000 suomalaista, yli 3  100 ruotsalaista ja runsaat 2  400 norjalaista helmi-maaliskuussa.

AVAINSANAT

Näin soi vanha hitti Kekkosen Suomesta – tällä kertaa syynä on maanpuolustus

Kuva: Istock

Juhannuksena puolet Suomesta unohtuu laiturin nokkaan katselemaan vesilintujen poikasia. Samalla Helsinkiä riivaava pula parkkipaikoista siirtyy kesämökkipaikkakuntien kauppojen edustoille.

Uutisia luetaan vähemmän, erityisesti jos ne liittyvät työmarkkinapolitiikkaan.

Haaste on kova Porin Suomi-areenaan osallistuville lobbareille. Mutta Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ei ole eilisen teeren viestijä. Hän nosti tänään otsikoihin arkipyhät, vanhan hitin Kekkosen Suomesta viidenkymmenen vuoden takaa.

Pentikäisen mukaan helatorstain ja loppiaisen vapaapäivät pitäisi poistaa, koska maanpuolustukseen uppoaa lähivuosina niin paljon rahaa. Samankaltaisia julkisten vapaapäivien perumisia on hiljattain ehdotettu myös Saksassa, sielläkin taloussyistä.

Suomessa arkipyhät on jo kertaalleen poistettu.

VUONNA 1973 loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaille, mistä tuolloin vielä voimissaan ollut evankelisluterilainen kirkko hermostui.

Revanssia haettiin jo 1980-luvulla, mutta kiitos Kekkosta presidenttinä seuranneen Mauno Koiviston, se saatiin vasta vuonna 1992. Helatorstai ja loppiainen palasivat arkipyhiksi.

Koivisto ei tuottavuuden päälle ymmärtäneenä presidenttinä tykännyt laiskottelusta ja lykkäsi arkipyhien palauttamista ajaneen lakimuutoksen voimaantuloa viidellä vuodella.

Suomessa on verrattain vähän arkipyhiä, koska olemme kulttuurisesti luterilainen maa. Toisin on esimerkiksi kirkon ja valtion erolla ylpeilevässä Ranskassa, jossa kulttuuripiiri on vanhastaan katolilaista. Olen turhaan yrittänyt siellä tehdä ostoksia Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivänä, 15. elokuuta.

On totta, ettei suurin osa kansasta tiedä googlaamatta miksi helatorstaita, helluntaita tai loppiaista vietetään. Helluntai on aina sunnuntai, mutta loputkin mainituista voisi niiden inflatoitumisen perusteella siirtää viikonloppuun.

Antaa kirkollisempien, sellaisten, jotka esimerkiksi Kristuksen taivaaseenastumista haluavat muistella, viettää juhlapyhiään omalla ajallaan.

TÄLLAISESSA ajattelussa on montakin ongelmaa, joista yksi liittyy perinteisiin ylipäänsä.

Koko vuodenkierron rytmitys on kirkollisten juhlapyhien dominoimaa. Samoin viikon. Arki keskeytyy sunnuntaihin, seitsemänteen päivään jolloin Jumala jostakin syystä, luomiskertomuksen mukaan lepäsi.

Mitä tekoa sunnuntailla on vapaapäivänä? Kuka meistä lepää, koska Jumala on lepopäivän asettanut?

Perinteitä ei ole ollut tapana heittää ikkunasta sitä mukaan, kun niiden merkitykset väljähtyvät. Päinvastoin, niiden sisällöstä muistutellaan peruskoulussa edelleen siinä toivossa, että sivistys kestäisi. Mutta juhlia ei tule vietettyä. Kukaan ei myy edes helatorstai-leivoksia.

Tuottavuus ei ole historiallisesti huolettanut vain kapitalisteja.

”Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.”

NIIN syvältä työnantajapuolen riveistä kun Pentikäisen idea meille annetaankin, se tuo isänmaallisuudessaan mieleen Neuvostoliiton työn sankarin Aleksei Stahanovin, kaikkien tuottavuusloikkien kommunistisen isän.

Hiilikaivosmies Stahanov ylitti Stalinin Neuvostoliitossa väitetysti 14-kertaisesti päivittäisen tuotantotavoitteensa ja louhi yhdellä kertaa 102 tonnia hiiltä. Myöhemmin hän petrasi ennätystään.

Stahanoville ei saatu itänaapurissa omaa juhlapäivää, mutta elokuun viimeiselle sunnuntaille perustettiin vuonna 1980 hiilikaivosmiesten päivä. Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.

ENNEN kuin ryhdymme vähentämään yhteisiä juhlapäiviä, ehdotan, että niiden tilalle keksitään edes yksi uusi vaikkapa neuvostoliittolaisen esimerkin innoittamana.

Puolustusbudjetin rahoittaminen on oma kysymyksensä, mutta elämä ei voi olla pelkkää uhrautumista maanpuolustuksen ja tuottavuuden hyväksi.

Ja jos onkin, edes sitä pitäisi juhlistaa omalla, erillisellä arkivapaallaan.

AVAINSANAT

Ulkoministeriö pahoittelee hidasteluaan suurlähettilään häirintäilmoituksessa – IS: Tavion matka peruttiin kohun vuoksi

Portugalin suurlähetystön koko henkilöstö syyttää Titta Maja-Luotoa muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta.

Ulkoministeriö (UM) myöntää, että sen olisi pitänyt hoitaa nopeammin Lissabonin suurlähetystöä koskeva ilmoitus päällikön epäasiallisesta käytöksestä.

Ministeriön tiedotteen mukaan asian pitkittyminen on aiheuttanut lisätaakkaa kuormittavassa tilanteessa työskentelevälle työyhteisölle, mitä ulkoministeriö pahoittelee.

Ilta-Sanomat kertoi viime viikolla, että Suomen Portugalin-suurlähettiläästä Titta Maja-Luodosta on tehty helmikuussa häirintäilmoitus. Suurlähetystön henkilöstö syyttää Maja-Luotoa muun muassa kiusaamisesta, solvaamisesta, rasistisesta käytöksestä ja henkisestä väkivallasta.

Tapauksen käsittelyssä ei päästy kolmen kuukauden tavoiteaikaan, joka ministeriössä on asetettu. Ulkoministeriön osastopäällikkö Olli Kantanen kertoi STT:lle tiistaina, että edustustosta tulleen työsuojeluilmoituksen käsittely on tulossa päätökseen tällä viikolla.

ASIAAN liittyvät asiakirjat ovat Kantasen mukaan salassa pidettäviä eikä niitä jaeta muille kuin asianosaisille. Päätös mahdollisista virkamiesoikeudellisista seurauksista tehdään vasta käsittelyn jälkeen.

Maja-Luoto on kieltänyt häneen kohdistuvat rasismisyytökset. Maja-Luoto kertoi STT:lle aiemmin, että häirintäilmoitusasiaan liittyy rinnakkaisesti käynnissä olevia muita prosesseja. Hänen mukaansa nämä liittyvät toisiin tutkintoihin, jotka eivät kaikki ole ulkoministeriön toiminnan piirissä.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) vienninedistämismatka Portugaliin on peruttu kohun vuoksi. Asia vahvistetaan IS:lle Tavion kabinetista. Tavion olisi ollut tarkoitus matkustaa Portugaliin ensi viikolla.

ULKOMINISTERIÖ sanoo, että se suhtautuu epäasialliseen käytökseen ja häirintään suurella vakavuudella.

-  Jokainen tapaus on liikaa. Toimintamme Suomen kasvoina maailmalla tuo mukanaan erityistä vastuuta toimia esimerkillisesti, tiedotteessa sanotaan.

Ulkoministeriö myöntää kehitystarpeensa ja tarkastelee omia menettelytapojaan. Se kannustaa ilmoittamaan epäasiallisesta käytöksestä.

Käytäntöjä on kevään aikana parannettu oikeuskanslerin suositusten pohjalta. Esimerkiksi esihenkilövastuita on selkeytetty.

Viime vuodesta lähtien ulkoministeriö on velvoittanut henkilöstönsä suorittamaan työsuojelukoulutuksen, ja esihenkilöille on lisäksi muita velvoittavia esihenkilökoulutuksia. Myös aiemmin käytössä ollut johtajuusarvio otetaan uudestaan käyttöön.

UM:N mukaan julkisuudessa on esiintynyt käsityksiä, joiden mukaan vain diplomaatit käsittelisivät työsuojeluilmoituksia ulkoministeriössä.

-  Tämä ei pidä paikkaansa. Henkilöstöhallintomme avaintehtävissä työskentelee myös diplomaattiuran ulkopuolella olevia virkamiehiä, kuten työsuojelupäällikkö sekä henkilöstöjohtaja, joka vastaa virkamiesoikeudellisten seurausten arvioinnista ja päätöksenteosta.

UM kertoo, että osastopäälliköiden rooli suurlähettiläitä koskevien häirintätapausten käsittelyssä perustuu esihenkilösuhteeseen.

-  Sisäisen tarkastuksen päällikkö tuo prosesseihin riippumatonta näkökulmaa ja varmistaa toiminnan läpinäkyvyyden.

UM:N mukaan keskusteluun epäasiallisen käytöksen seuraamuksista liittyy väärinkäsityksiä. Jos seuraamus on muu kuin virkasuhteen päättäminen, virkamies jatkaa työskentelyään ulkoasiainhallinnossa. UM:n mukaan virkamies voi myös menettää virkansa, jos hän toimii varoituksen vastaisesti.

Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén siirrettiin viime vuonna asiantuntijatehtäviin UM:n Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikköön jälkeen, kun ministeriö totesi hänen käytöksensä Ottawan edustuston päällikkönä täyttävän epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen häirinnän määritelmät.

Vilén sai kirjallisen varoituksen, mutta virkamiehen irtisanomiskynnys ei ylittynyt.

AVAINSANAT

Suomelle tulossa miljardien lisälasku puolustusmenoista – rahoituskeinot epäselvät

Naton jäsenmaiden on määrä nostaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Sotilasliitto Naton huippukokouksessa on määrä keskiviikkona hyväksyä lopullisesti uusi puolustusmenotavoite jäsenmaille. Uusi tavoite tarkoittaa Suomelle sitä, että varsinaiseen puolustukseen menisi noin 11,5 miljardia euroa.

Lisäksi tavoitetaso niin sanotuille turvallisuuteen ja puolustukseen liittyville, muiden hallinnonalojen menoille olisi lähes viisi miljardia euroa. Näihin lukuihin viittasi esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) viime viikolla. Ne pohjautuvat tämänhetkiseen bruttokansantuotteeseen.

Naton jäsenmaiden on määrä nostaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin siten, että sotilaalliseen maanpuolustukseen menisi vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja puolustusta tukeviin muihin menoihin 1,5 prosenttia.

Ajankohta, jolloin maiden odotetaan yltävän puolustusmenotavoitteeseen, on määrä linjata Naton huippukokouksessa. STT:n tietojen mukaan näyttää todennäköiseltä, että se asettuu noin 2030-luvun puoliväliin.

Korotuspaine on melkoinen, sillä Suomessa puolustukseen on budjetoitu tälle vuodelle 6,7 miljardia euroa. Valtion koko budjetti on tänä vuonna noin 90 miljardia euroa.

PUOLUSTUSMENOJEN suuruutta voi hahmottaa myös vertaamalla niitä muihin isoihin menoeriin. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi toissa vuonna koulutusmenot vastasivat reilua kuutta prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suhteuttaakseen puolustusmenojen suuruutta STT kysyi myös Veronmaksajain keskusliitolta, mitä niiden kattaminen verovaroin käytännössä tarkoittaisi. Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan nostamalla ansiotuloverotusta yhdellä prosenttiyksilöllä saadaan aikaan noin miljardin euron tulot valtion kassaan.

Puolustusmenojen nousua ei Lehtisen mukaan kuitenkaan voisi kattaa yhdellä staattisella muutoksella verotukseen.

-  Ansiotuloverojen kiristäminen tuskin tulee kyseeseen tässä. Silloin lisätuottoa ei tulisi, vaan saadaan aikaan vain taantumaa. Pitäisi puuttua laajoihin veropohjiin, jos halutaan suuria verotuloja.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on aiemmin antanut ymmärtää, että Naton puolustusmenotavoitteen vaatimia rahoja ei kerätä veronkorotuksin tai valtionlainalla. Orpon mukaan ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

Talouskasvun näkymät ovat kuitenkin tällä hetkellä epävarmat.

HALLITUS ilmoitti jo keväällä, että se nostaa puolustusmäärärahojen tason ”vähintään” kolmeen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2029 mennessä. Puolustuksen rahoitukseen se tarkoittaa noin 3,7 miljardin lisäystä seuraavan neljän vuoden aikana.

Tämä perustui kansallisesta näkökulmasta arvioituun tarpeeseen, ja samalla ennakoitiin Naton päätöstä puolustusmenojen nostosta. Lopullinen tavoitetaso ei ollut vielä tuolloin tiedossa. Jo tällä päätöksellä puolustusmenot olisivat olleet ensi vuosikymmenen alkupuolella noin 10 miljardia euroa.

Menojen nosto 3,5 prosenttiin tulee tarkoittamaan lisäyksiä muun muassa materiaalihankintoihin, henkilöstön määrään, puolustuksen infrastruktuuriin ja toimintaan.

-  Koko koneisto täytyy skaalata isomman kokoiseksi, ja tämä on kaikilla Nato-mailla edessä, kuvailee lähde STT:lle.

AVAINSANAT

Häkkänen ei vahvista mediatietoja Lappiin sijoitettavista Nato-joukoista – Ruotsin puolustusministerin mukaan myös Norja ja Britannia osallistuvat

Antti Häkkäsen mukaan luottamuksellisia neuvotteluja Suomen FLF-Nato-joukkojen kokonaisuudesta käydään liittolaismaiden kanssa myös Haagin huippukokouksen yhteydessä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei STT:lle Haagissa antamassaan haastattelussa vahvista tai kiistä tietoja, että Norja ja Ruotsi olisivat tehneet päätöksen joukkojen sijoittamisesta Suomen Lappiin osana Naton FLF-joukkoja.

Iltalehti uutisoi aiemmin tiistaina Nato-lähteiden tietojen perusteella, että päätös olisi tehty siitä, että Ruotsi ja Norja sijoittavat Nato-joukkoja Lappiin osaksi Suomessa toimivia FLF-joukkoja. Myös Britannian on kerrottu osallistuvan.

-  Minulla on nyt ollut puolentoista vuoden ajan neuvotteluja useiden liittolaismaiden kanssa tästä Suomen FLF-Nato-joukkojen kokonaisuudesta. Neuvottelut ovat edenneet hyvin, mutta emme tässä vaiheessa vielä kommentoi julkisuuteenkaan menneitä tietoja, eikä vahvisteta tai kiistetä niitä, Häkkänen sanoo STT:lle Haagissa.

-  Tämä on niin luottamuksellinen neuvottelu eri maiden kanssa, että me kokonaisuutena kerrotaan tämä asia, kun se on kypsässä vaiheessa.

Tarkkaa aikataulua neuvottelujen valmistumisesta hän ei anna.

-  Minulla on täälläkin nyt tämän asian tiimoilta tapaamisia. Olen tänäänkin käynyt keskusteluja asiasta eri ministereiden kanssa, Naton huippukokoukseen osallistuva Häkkänen kertoo.

RUOTSIN puolustusministeri Pål Jonson puolestaan kertoi ruotsalaismedialle, että Britannia ja Norja osallistuvat Ruotsin johtamiin monikansallisiin Nato-joukkoihin eli niin sanottuihin FLF-joukkoihin Pohjois-Suomessa.

Jonson kommentoi asiaa Haagissa Naton huippukokouksessa.

Dagens Nyheter kertoo, että toisin kuin Naton FLF-joukoissa, kyse ei ole pysyvästi sijoitetuista joukoista, vaan upseereista koostuvasta esikunnasta, joka voi tarvittaessa kutsua paikalle suurempia joukkoja.

Joukot sijoitetaan Rovaniemen ja Sodankylän varuskunta-alueille.

Antti Häkkäsen tapaan myöskään Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei ole vahvistanut tietoja.

SUOMEN tuoreimpaan Ukrainalle annettavaan apupakettiin kuuluu nyt kotimaista tuotantoa. Riittävätkö Suomen puolustusteollisuuden rahkeet sekä kotimaisten varastojen täydentämiseen että Ukrainan auttamiseen samaan aikaan?

Häkkänen maalaa kuvan, että kyllä riittävät.

-  Nyt on samaan aikaan siis kaksi isoa puolustusteollisuuden haastetta käynnissä, eli Euroopan puolustuskyvyn vahvistaminen uusilla tuotteilla, johon tarvitaan puolustusteollisuutta, ja Ukrainan tukeminen, johon tarvitaan puolustusteollisuutta, Häkkänen sanoo.

Häkkäsen mukaan puolustusministeriön suunnittelussa nämä molemmat tavoitteet kulkevat nyt käsi kädessä, ja Suomen varastoja täydentävien tilausten yhteydessä Suomi pystyy myös sitoutumaan Ukrainalle sen päälle tilattaviin ammusmääriin.

Tiistai oli Haagissa puolustusteollisuuskeskustelua täynnä varsinaisen huippukokouksen edellä. Häkkäsen mukaan Euroopan puolustusteollisuuden pönkittämisen suurin ongelma on suurten tilauskantojen ja yhdessä sovittujen yhteisten tuotteiden puuttuminen.

-  Meillä on Euroopassa kymmenittäin eri tykistöjärjestelmiä, amerikkalaisilla on yksi tai kaksi. Se johtaa siihen, että ei synny isoja tilauskokonaisuuksia. Ja jos ei synny isoja tilauskokonaisuuksia, niin silloin yritykset eivät tee sitä uutta tehdasta.

AVAINSANAT