Finnair peruu torstaina 128 lentoa Ilmailualan unionin (IAU) työtaistelun vuoksi.
IAU:n neljän tunnin mittaiset työtaistelut kohdistuvat eri työvuoroihin ja vaikuttavat siten päivän aikana muun muassa maapalvelutoimintoihin ja ateriapalveluihin.
Lentojen perumisilla on Finnairin mukaan vaikutusta noin 8225 asiakkaan matkasuunnitelmiin.
Finnair tarjoaa peruttujen lentojen asiakkaille vaihtoehtoisen lennon.
Lentoyhtiö Finnair on perunut tänään kaikkiaan 128 lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelun takia. Finnairin mukaan perumiset vaikuttavat yli 8 000 asiakkaan matkustussuunnitelmiin.
Perutuille lennoille varauksen tehneille matkustajille on tarjottu vaihtoehtoisia lentoja.
IAU on ilmoittanut uusista työnseisauksista lentokenttäpalveluissa myös keskiviikkona 2. heinäkuuta. Työriitaa soviteltiin viimeksi tiistaina, mutta tuloksetta. Sovittelu jatkuu ensi seuraavan kerran maanantaina.
ILMAILUALAN uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuusta asti. Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua.
Työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.
Ruokalähettiyhtiö Wolt sanoo pitävänsä lähettinsä toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina, vaikka KHO katsoi ennakkopäätöksessään lähettien olevan työntekijöitä. Yhtiö ei halua ennakoida, miten KHO reagoi sen vastarintaan.
Korkein hallinto-oikeus teki toukokuussa linjauksen ruokalähettien oikeudellisesta asemasta Suomessa. Päätöksen mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.
Wolt ei kuitenkaan aio muuttaa käytäntöjään. Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski ja Pohjoismaiden operatiivinen johtaja Joel Järvinen kertoivat keskiviikkona mediatilaisuudessa, etteivät näe KHO:n päätöstä yksiselitteisenä, vaan tilanne on vielä monin osin epäselvä.
KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit ovat alisteisessa asemassa yhtiöön, mutta samalla se katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia. Tähän liittyy Woltin mukaan isoja tulkinnallisia kysymyksiä, kuten sairausajan palkan määräytyminen, kun kiinteä tuntimäärä puuttuu.
- Pidemmän päälle tähän tarvitaan lainsäädännöllisiä keinoja ja lainsäädännön uudistamista selkiyttämään uutta kategoriaa: työntekijä ilman työaikaa alustatyössä, Koski sanoo.
Yrityksen edustajat kertovat, että hankkeet asian selvittämiseksi ovat lähteneet käyntiin.
- Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, ja se vaatii vuoropuhelua sekä viranomaisten että lähettien kanssa. Edusti heitä sitten PAM tai jokin muu taho, mutta halutaan tietää myös lähettien näkemykset siihen, kuinka järjestää alustatyö työsuhteessa, Koski kertoo.
YHTIÖN MUKAAN sen tavoitteena on luoda jatkossa läheteille kaksijakoinen malli. Lähetit olisivat joko itsenäisiä yrittäjiä tai uusia alustatyösuhdemallin työsuhteisia, jolloin heillä olisi sekä työnantajan määrittelemiä suoritusvaatimuksia että enemmän sääntöjä, kuten kielto käyttää sijaisia.
Molemmille maksettaisiin tehtäväkohtaisesti, ja kokonaisansiot olisivat molemmissa suunnilleen samat.
Työsuhteiset työntekijät ansaitsisivat noin 65 prosenttia nykyisestä tehtäväkohtaisesta palkkiosta verojen, eläkkeen, lomakorvausten ja vakuutusten jälkeen, jotka Wolt hoitaisi. Itsenäiset lähettikumppanit saisivat edelleen 100 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkkiosta ja hoitaisivat kulut itse, kuten nykyäänkin.
Yhtiön muista toimintamaista vain Saksassa kaikki lähetit ovat työsuhteisia. Suomessa yrittäjyys jatkuu toistaiseksi.
Woltin edustajat eivät halua ottaa kantaa mahdollisiin juridisiin riskeihin, joita KHO:n päätöksen tulkinnasta voi koitua.
10 000:n alustalla toimivan ja osittain aktiivisen lähetin siirtäminen työsuhteeseen ei onnistu käden käänteessä. Tilanne olisi Olli Kosken mukaan katastrofaalinen myös monille ravintoloille, jos palvelu suljettaisiin tai lähettien määrä yllättäen romahtaisi.
- Nyt on pakko jatkaa näin, Koski sanoo.
Viikkotasolla aktiivisia lähettejä on tällä hetkellä noin 6 000, Joel Järvinen kertoo. Tuhansia halukkaita olisi yhtiön mukaan tulossa mukaan, mutta tällä hetkellä Wolt ei aio merkittävästi kasvattaa lähettien määrää.
- Voi olla yksittäisiä kaupunkeja, missä nähdään, että lähettimäärä ei vastaa kuluttajakysyntää, Järvinen sanoo.
Teksti: STT / Laur Forsén
SAK:n ja PAMin juristit pitävät Petteri Orpon (kok.) hallituksen esittämiä työelämäuudistuksia työnantajapuolen sanelemina ja työntekijän asemaa ja suojaa perustavasti heikentävinä.
Järjestöjen mukaan vaatimuksia on tullut jatkuvasti lisää, viimeisimpänä varoituskäytännön muuttaminen.
SAK:n työehto-osaston juristi Katariina Sahlberg kertasi keskiviikkona medialle järjestetyssä taustatilaisuudessa, että irtisanomissuojan heikennykset on viety työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) valmistelussa huomattavasti hallitusohjelman kirjauksia pidemmälle. Myös poliittinen ohjaus on hänen mukaansa ollut poikkeuksellisen ja jopa ennenkuulumattoman vahvaa.
– Erityisavustaja on vahtinut ryhmätyöskentelyä, ja elinkeinoelämän edustajat ovat jatkuvasti tuoneet uusia vaatimuksia suoraan ministeriön poliittiselle johdolle ohi kolmikantavalmistelun. On aika vaikeaa keskustella, kun linja on, että tämä on hallituksen tahto ja se toteutetaan, Sahlberg tokaisi.
Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen eli niin sanottu potkulaki sisältää useita kohtia, jotka SAK:n mukaan johtavat kokonaisuudessaan eurooppalaisittain heikkoon irtisanomissuojaan ja murentavat työoikeuden sopimus- ja perusperiaatteita, joihin suomalaisessa työelämässä on nojattu vuosikymmenet.
SE, että hallitusohjelmassa linjattiin irtisanomisen syyksi riittävän jatkossa asiallinen syy asiallisen ja painavan syyn sijaan, ei vielä aiheuttanut suurta kuohuntaa. Sen jälkeen työnantajapuoli on kuitenkin vaatinut ja saanut yhä uusia lisäyksiä irtisanomispykälään.
Katariina Sahlbergin mukaan pykälä on käytännössä kirjoitettu täysin uusiksi TEMissä: uudelleensijoittamiseen ja selvitysvelvoitetta on heikennetty, alisuoriutuminen on lisätty potkuperusteeksi ja kokonaisarvioinnin merkitystä on muutettu niin, että irtisanomiskynnys madaltuu.
– Ilmapiiristä kertoo jotain, että työntekijän olosuhteiden merkitys yritettiin saada kokonaan pois. Se olisi tarkoittanut käytännössä työnantajan yksipuolista sanelu- ja määrittelyvaltaa asiassa, Sahlberg kommentoi.
Alisuoriutumisen käsitteen epämääräisyys on herättänyt julkista kohua ja kysymyksiä. Hallituspuolueista kannatusalhosta kärsivä perussuomalaiset on pyrkinyt irtautumaan siitä ja muista lisämuutoksista. Eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä valitti hiljan, että kokoomus tuo niitä esitykseen ohi puolueen edustajien ja hallitusohjelman.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi aihetta viikonlopun puoluekokouksessa. Purran mukaan perussuomalaiset ei hyväksy alisuoriutumisen lisäämistä lakiin irtisanomisen syyksi, koska alisuoriutumista ei voi todeta riidattomasti.
VIIMEISIMPÄNÄ yllätyksenä pöytään tuotiin SAK:n mukaan vielä varoituskäytännön muuttaminen. Nykylaissa varoittaminen ennen irtisanomista on vahva pääsääntö: tällöin työntekijällä on mahdollisuus korjata menettelytapojaan.
Suora irtisanominen on silti nytkin täysin mahdollista, jos rikkomus on riittävän vakava.
– Esitysluonnokseen on kuitenkin tuotu mahdollisuus irtisanoa työntekijä ilman varoitusta, vaikka tämä ei olisi edes tietoinen rikkeestään. On epäselvää, kuinka vahvasti varoituksen tulisi olla asiallisessa ja ajallisessa yhteydessä irtisanomisperusteeseen. Tällöin riskinä on, että mikä tahansa vuosienkin takainen asia voidaan vetää uudelleen esiin, Katariina Sahlberg avasi.
Uusien, nuorten ja vaihtuvien työntekijöiden perehdyttäminen jää nykyisin työpaikoilla yhä useammin puutteelliseksi, koska siihen ei ole aikaa tai resursseja. Harva taas lukee kymmensivuisia ohjeita, etenkin jos ne löytyvät vain työpaikan intrasta monen linkin takaa.
VAIKKA potkulaki heikentää työntekijän asemaa ja suojaa useammalla tavalla ja kautta linjan, irtisanomissuojan taso ja soveltaminen vaihtelee toimialojen ja sopimusten mukaan.
PAMin juristi Sanna Mannonen muistutti, että irtisanomissuoja heikkenisi käytännössä eniten matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla palvelualoilla sekä niissä yksityisen sektorin tehtävä- ja ammattiryhmissä, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä. Teollisuuden ja kuljetusalojen valtakunnallisissa sopimuksissa työntekijän suoja on pääsääntöisesti sovittu ja vahvempi.
Jo potkulain käsitteiden epämääräisyys antaa mahdollisuuden tulkinnanvaraisuudelle ja pahimmillaan ”pärstäkertoimeen” perustuvalle sanelu- ja mielivallalle.
– Mikä esimerkiksi on jatkossa epäasiallista käytöstä, mikä tahansa työnantajan tai esihenkilön kritisointi ääneenkö? Kuinka vähäinen huolimattomuus työssä voidaan katsoa asialliseksi irtisanomisperusteeksi: riittääkö potkuihin kertaluonteinen myöhästyminen tai etäosallistuminen kokoukseen lähityöpäivänä? Tai mikäli alisuoriutuminen johtuu diagnosoidusta mielenterveysongelmasta, josta ei ole halunnut syrjinnän ja stigman pelossa kertoa esihenkilöille, miten silloin toimitaan? Sanna Mannonen kysyi.
SAK:N ja PAMin juristit korostavatkin, että kaikkineen lakimuutos aiheuttaa tällaisenaan suurta epävakautta myös yritysten toimintaympäristöön. Uuden oikeustilan vakiintuminen kestää ja pykälät testataan vasta riitatilanteissa, joiden käsittelyajat venyvät oikeudessa usein vuosiksi.
– On vaikea nähdä tällaisen ikuisen koeajan ja epävarmuuden lisäämisen olevan edes työnantajan etu. Hallituksen vaatimilla muutoksilla ei liioin ole työllisyyttä edistäviä vaikutuksia, joilla niitä on perusteltu, Katariina Sahlberg kommentoi.
Juttua muokattu klo 16.43: korjattu kirjoitusvirhe.
Palvelualojen ammattiliitto PAM patistaa Woltia solmimaan työsopimukset ruokalähettien kanssa. Yle uutisoi tänään, että lähettien yrittäjätoiminnan perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat vaakalaudalla.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi vajaa kuukausi sitten ratkaisussaan, että ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit eli lähetit tekevät työtä työsuhteessa eivätkä itsenäisinä yrittäjinä. Ylen uutisen mukaan kymmeniä ruokalähettejä voi uhata karkotus, kun maahanmuuttovirasto ei enää myönnä yrittäjän oleskelulupaa KHO:n ratkaisun vuoksi.
Yrittäjän oleskelulupaa hakevan yrittäjätoimintaa arvioivat ely-keskukset. Ely-keskuksesta todetaan Ylelle, ettei yrittäjän oleskelulupaa voi myöntää, jos ei ole yrittäjä. Maahanmuuttovirasto päättää oleskelulupien jatkosta ely-keskuksen sitovan lausunnon perusteella.
– Woltin olisi nyt kannettava vastuunsa, toimittava oikeuden päätöksen mukaan ja solmittava ruokalähettien kanssa työsopimukset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on sitova ja sen mukaan olisi toimittava, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
PAMin mukaan työsuhteessa olevat voivat hakea työntekijän oleskelulupaa. Hakemukseen tarvitaan työnantajan eli Woltin ilmoitus työsuhteesta ja sen keskeisistä ehdoista.
PAM muistuttaa, että KHO:n päätös ei suoraan muuta ruokalähettien sopimuksia työsuhteiksi, vaan Woltin pitäisi noudattaa KHO:n ratkaisua. Ylellä Wolt kertoo yhä käyvänsä läpi KHO:n päätöstä.
PAM kertoo tiedotteessa, että liitto on ollut Woltiin jo aiemmin yhteydessä, mutta yhteydenottopyyntöihin ei ole vastattu.
– On kohtuutonta, että ihmiset, jotka ovat tehneet Woltille töitä, ovat nyt tilanteessa, jossa heitä uhkaa oleskeluluvan menetys, vaikka heidän työnsä on jatkunut samanlaisena, Rönni-Sällinen sanoo.
Ammattiliitto huomauttaa, että KHO:n päätöksen perusteella ollaan puuttumassa vakavasti yksittäisten ihmisten elämään.
– Toivomme, että viranomaistoiminnassa yritettäisiin hakea nyt mahdollisuutta humaaniin linjaan. Oikeustila on ollut vuosikausia epäselvä, mutta silti lupia on myönnetty yrittäjätoiminnan perusteella.
Muokattu klo 14.17 otsikkoa: täsmennetty, että oleskeluluvat voivat olla vaakalaudalla.
Hoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää välttämättömänä, että kotihoidon palveluita kehitetään ja resursseja lisätään. Inbergin mukaan kotihoidon kiireet aiheuttavat hoitojonoja toisaalla.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg kommentoi Ylen kyselyä, jonka mukaan kotihoidon käynnit eivät ole turhia, vaan ne ovat korvaamaton apu monelle kotona asuvalle ikääntyneelle.
Yle kertoo jutussa, että kotihoidon työntekijöillä voi olla jopa 20 asiakaskäyntiä päivässä. Aikataulu on tiukka ja hoitajat arvostelevat muun muassa sitä, ettei siirtymäaikoja asiakkaalta toiselle ole suunniteltu todellisen matka-ajan mukaan.
Inberg pitää tärkeänä, että kotihoidon työntekijöille annetaan riittävä työrauha ja aikaa myös siirtymisiin sekä välttämättömiin taukoihin. Tämä ei Inbergin mukaan ainoastaan paranna työntekijöiden hyvinvointia, vaan tuo myös säästöjä yhteiskunnalle.
– Kun työntekijät voivat tehdä työnsä rauhassa ja huolellisesti, vähenee kiireestä johtuva virheiden määrä. Myös asiakastyytyväisyys paranee, Inberg sanoo tiedotteessa.
– Jos kotihoidossa hoitajien työolosuhteet ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa, niin vanhukset tulevat entistä useammin kuormittamaan terveysasemien ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoita ja turvautuvat yhä useammin jopa erikoissairaanhoidon palveluihin. Tämä tulee hyvinvointialueille entistä kalliimmaksi ja häiritsee vakavasti myös sairaaloiden normaalia toimintaa.
Tilanne on Inbergin mukaan kotihoidon jatkuvuuden näkökulmasta vakava, koska alalta hakeudutaan pois, jos työtä ei voida enää tehdä itselle hyväksyttävällä tavalla.
– On välttämätöntä, että kotihoidon palveluja kehitetään ja resursseja lisätään, jotta kotona asuvat saavat tarvitsemansa hoidon ja hoitajat voivat tehdä työnsä eettisesti ja kestävästi, hän sanoo.
