VALIKKO

Finnair peruu keskiviikolta 110 lentoa – vaikuttaa 11 000 asiakkaaseen

Lentoyhtiö Finnair peruu keskiviikolta noin 110 lentoa Ilmailualan Unionin työtaistelun vuoksi.

Yhtiön viestinnästä kerrotaan STT:lle, että lentojen peruutusten arvioidaan vaikuttavan noin 11  000 asiakkaaseen.

Tältä päivältä Finnair on perunut noin 50 lentoa, mikä vaikuttaa noin 3  600 asiakkaaseen.

Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman matkatavaroiden käsittelyssä voi olla tänään häiriöitä. Asiakkaiden on hyvä tehdä lähtöselvitys ennakkoon, saapua lentoasemalle ajoissa ja pakata olennaiset tavarat, kuten lääkkeet, käsimatkatavaroihin, Finnair tiedottaa.

FINNAIR tarjoaa peruttujen lentojen tilalle vaihtoehtoisen reitityksen. Asiakas voi myös perua matkan ja hakea lipun hinnan takaisinmaksua.

Perjantaina Finnair perui IAU:n työtaistelun vuoksi noin 110 lentoa.

Ilmailualan Unioni hylkäsi viime viikolla sovittelijan sovintoesityksen lentoliikenteen palveluiden työriitaan, jota se käy Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa.

AVAINSANAT

Paikallisen sopimuksen voi tehdä myös ulkomainen yritys – Onko valvonta mitenkään mahdollista?

Eniten ulkomaista alihankintaa käytetään Suomessa rakennusalalla, jolla moni työmaa pyörii sen voimin.

Kuluvan vuoden alusta EU/ETA-alueen yrityksissä, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen, on voitu sopia työehdoista paikallisesti työehtosopimuksen rajoissa.

Aluehallintoviraston mukaan työsuojeluviranomainen valvoo paikallisia sopimuksia myös ulkomaisten yritysten osalta, mutta käytännössä urakka voi olla mahdoton.

Tammikuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen kaikki eli myös työntekijöitä Suomeen lähettävät yritykset voivat sopia paikallisesti niistä asioista, joista järjestäytyneet yritykset ovat voineet sopia jo aiemmin.

Aluehallintoviraston (Avi) tiedotteen mukaan työntekijöiden lähettämisestä on kyse, kun muusta valtiosta lähetetty työntekijä tekee Suomessa tilapäisesti työtä sopimuksen perusteella alihankintana, yrityksen sisäisenä siirtona tai vuokratyössä.

Työntekijöiden lähettämisellä toteutetaan palvelujen tarjoamisen vapautta Euroopan unionin alueella.

Eniten ulkomaista alihankintaa käytetään Suomessa rakennusalalla, jossa työsopimusten ja -ehtojen valvonta on ollut vaikeaa vaihtuvien ja kirjavien alihankintaketjujen vuoksi.

Aluehallintoviraston työsuojelun ylitarkastaja Antero Seppänen myöntää, että valvontaa tehdään jatkossakin pääasiassa tarkastuksilla työpaikoille.

– Ilmoitusvelvollisuuden perusteella pystytään jossain määrin seuraamaan, missä ulkomaiset yritykset toimivat. Nyt myös työvoimaa lähettävän yrityksen pitää tehdä paikalliset sopimukset kirjallisena ja toimittaa ne alueen työsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa, Seppänen sanoo Demokraatille.

Toimitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä 1 000-10 000 euron seuraamusmaksu. Kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä voidaan määrätä yhteinen maksu, joka on enintään 15 000 euroa.

TIEDOTTEESSA korostetaan, että lakimuutoksen jälkeenkään sopimismahdollisuus ei ole rajaton. Toisin sanoen riippuu alan työehtosopimuksesta, mistä kaikesta on mahdollista sopia.

Paikallisella sopimuksella ei voida myöskään poiketa siitä, että lähetetyn työntekijän kohdalla tulee noudattaa lähtömaan työsuhteen ehtoja, jos ne ovat työntekijälle edullisemmat.

Antero Seppänen muistuttaa, että työehtosopimuksissa on suuria eroja: joissain lakimuutos voi muuttaa paljon, joissain ei mitään.

Käytännössä ”paikallinen sopiminen” voi tarkoittaa ja on usein tarkoittanut myös sitä, että työnantaja sanelee palkka- ja muut ehdot piittaamatta suomalaisesta lainsäädännöstä. Tällöin kielimuuri, tietämättömyys ja pelko työpaikan ja -keikkojen menettämisestä estävät tekijöitä pitämästä puoliaan.

LAKIMUUTOKSEN jälkeen työnantajan ei enää tarvitse olla järjestäytynyt eli kuulua työnantajaliittoon, jotta yrityksessä voidaan sopia paikallisesti niistä asioista, joissa työehtosopimus sen mahdollistaa.

Aiemmin työehtosopimuksiin perustuvat paikalliset sopimukset olivat mahdollisia vain liittoon kuuluville työnantajille.

Jos työehtosopimuksessa edellytetään sopijapuoleksi henkilöstön puolelta luottamusmiestä, sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, lähetettyjen työntekijöiden on valittava keskuudestaan luottamusvaltuutettu edustamaan heitä.

Työnantajan tulee varmistaa, että luottamusvaltuutetulla on riittävät valmiudet hoitaa paikalliseen sopimiseen liittyvät tehtävät.

Kun tuolloinen työministeri Arto Satonen (kok.) esitteli viime syksynä lakimuutoksen paikallisen sopimisen laajentamisesta, palkansaajajärjestö SAK:ssa nähtiin se taas yhtenä osana hallituksen pyrkimyksiä romuttaa suomalainen työmarkkinamalli.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta piti mahdollisena, että työnantajilla saattaisi myös olla kiusaus sekaantua valtuutetun valitsemiseen ja muutenkin toimia työpaikoilla järjestäytymistä ja ammattiliittoja vastaan.

AVAINSANAT

Väitöstutkimus: Sukupuolten palkkaerot jäävät kilpailukykymantran jalkoihin

Hoitoala on yksi naisvaltaisista aloista, joiden palkankorotusvaatimuksia on pyritty Suomessa torppaamaan vuosikymmenet. Kuva mielenosoituksesta vuodelta 2022.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on ajanut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Naisvaltaisten alojen palkkavaatimukset on esitetty jopa uhaksi hyvinvointivaltiolle ja ”yhteiselle hyvälle”.

Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä.

Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.

YTM Miikaeli Kylä-Laason sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja (De)politicisation of Gender Equality in Finnish Competitive Corporatism tarkastettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa toukokuussa.

SUOMEN työmarkkinamallia voidaan pitää monin tavoin sukupuolten tasa-arvoa tukevana. Aiemman tutkimuksen mukaan esimerkiksi Suomessa yhä keskeisessä roolissa olevat yleissitovat työehtosopimukset parantavat naisten työskentelyolosuhteita sekä palkkoja.

Väitöstutkimuksen mukaan työmarkkinamallilla on kuitenkin myös nurja puoli, sillä keskitetty sopiminen on ollut merkittävässä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron ylläpitämisessä.

Kylä-Laaso tutki väitöstutkimuksessaan sukupuolten tasa-arvon ja erityisesti palkkaerojen muotoutumista Suomen työmarkkinamallin murroksessa. Hän esittää väitöskirjassaan, että taustalla on vientisektorin kustannuskilpailua korostava palkanmuodostusmalli, jonka mukaan vientisektorin on määritettävä katto palkankorotuksille muilla sektoreilla.

Tämä malli on edelleen merkittävässä roolissa keskitetyn sopimisen päättymisestä huolimatta erityisesti työnantajien vahvan työehtoneuvotteluja koskevan koordinaation vuoksi.

VÄITÖSKIRJASSA tutkitaan Suomen työmarkkinamallin historiaa, vuoden 2016 kilpailukykysopimusta sekä vuosien 2020 ja 2022 julkisen sektorin työehtoneuvotteluja. Väitöskirja osoittaa, kuinka niin työmarkkinajärjestöjen kuin valtion suhtautuminen sukupuolten tasa-arvoon on ristiriitainen.

– Työnantajajärjestöille sekä valtiolle sukupuolten tasa-arvo on toissijainen kysymys kilpailukykyyn nähden, ja kilpailukyvyn edistämisellä voidaan toisaalta oikeuttaa tasa-arvoa heikentäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi kilpailukykysopimusta koskevissa neuvotteluissa kilpailukyky kehystettiin Suomen itsemääräämisoikeutta sekä valtiontalouden vakautta korostavan puhetavan kautta, jolloin julkinen sektori sekä sopimusta vastustaneet liitot asemoitiin uhaksi koko Suomen yhteiselle hyvälle, Kylä-Laaso kertoo.

Tutkimuksen mukaan ammattiliittojen keskusjärjestöt vuorostaan puhuvat hieman aktiivisemmin tasa-arvon puolesta, mutta niidenkin suhtautuminen tasa-arvoon voi olla välineellinen. Keskeisimmin agendalleen tasa-arvon ovatkin nostaneet naisenemmistöisten alojen liitot julkisella sektorilla.

Kylä-Laason mukaan kilpailukyvyn asemaa työmarkkinapolitiikassa selittääkin osittain kilpailukyvyn käsittäminen turvallisuuskysymyksenä. Kilpailukykyretoriikassa ilman kilpailukykyä ei ole talouskasvua, ja ilman talouskasvua hyvinvointivaltion talouspohja murenee.

Turvallisuuspuhetta ovat hyödyntäneet myös julkisen sektorin työntekijäliitot. Esimerkiksi vuoden 2022 työehtoneuvotteluissa palkankorotuksia perusteltiin hyvinvointivaltion palveluiden kestävyydellä koronakriisin jälkimainingeissa. Sukupuolten tasa-arvon nojalla vaaditut palkankorotukset vuonna 2020 eivät vuorostaan saaneet yhtä suurta vastakaikua.

TUTKIMUSTULOSTEN perusteella Kylä-Laaso väittää, että kilpailukykyä pidetään määrittävänä kehyksenä poliittiselle päätöksenteolle ja palkanmuodostukselle.

Niin työmarkkinamallin kuin tasa-arvon näkökulmasta ongelmana on, että palkkaeron vähentämiseen ei työmarkkinamallissa ole rakennettu keinoja. Tämän puutteen vuoksi naisenemmistöisten alojen tavoitteet palkkaeriarvoisuuden purkamisesta kehystetään herkästi uhkana kilpailukyvylle ja jopa hyvinvointivaltiolle sekä työmarkkinoiden toiminnalle.

Miikaeli Kylä-Laaso työskentelee informaatikkona Jyväskylän yliopistossa.

AVAINSANAT

Tehy valitsi uuden puheenjohtajan – ”Tämä hallitus vihaa palkansaajia”

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn valtuusto valitsi tänään järjestäytymiskokouksessaan Tehyn puheenjohtajaksi Millariikka Rytkösen.

Rytkönen jatkaa siis tehtävässä.

Rytkönen valittiin tehtävään äänestyksen jälkeen. Rytkönen voitti äänestyksessä vastaehdokkaansa Kim Yli-Pelkolan äänin 68-15.

Rytkönen on johtanut Tehyä vuodesta 2017 alkaen ja hänet valittiin nyt kolmannelle kaudelle vuosiksi 2025-2029.

RYTKÖNEN haukkui puheessaan maan hallituksen.

– Tämä hallitus vihaa palkansaajia. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on suora hyökkäys tavallisten työntekijöiden kimppuun. Samalla hallitus jättää ay-liikkeen esittämän sijoitustuottojen verotuksen pöydälle – koska motiivi ei ole taloudellinen vaan poliittinen.

Hänen mukaansa kyse ei ole valtiontalouden tasapainottamisesta, vaan hyvinvointivaltion alasajosta.

– Velkapuhe on savuverhoa. Samalla kun leikataan sote-palveluista ja sosiaaliturvasta, jaetaan miljardiluokan verokevennyksiä kaikkein hyvätuloisimmille.

AVAINSANAT

Finnair perunut yli 100 lentoa lakon vuoksi

Lentoyhtiö Finnair on perunut noin 110 tälle päivälle suunniteltua lentoa Ilmailualan Unionin (IAU) työtaistelun vuoksi.

Yhtiön mukaan lentojen peruutukset vaikuttavat arviolta noin 11  000 asiakkaaseen.

IAU on aiemmin kertonut uusista työnseisauksista myös ensi viikon keskiviikkona ja kesäkuun 17. päivänä.

FINNAIR on perunut kevään ja alkukesän aikana yhteensä satoja lentoja IAU:n aiempien työseisausten vuoksi.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi maanantaina viestipalvelu X:ssä, että IAU:n ja Palvelualojen työnantajien Paltan työriidan sovittelu jatkuu perjantaina. Neuvotteluja lentoliikenteen palveluja koskevasta työehtosopimuksesta on käyty tammikuusta lähtien.

AVAINSANAT

Sitra: kenkää 25 henkilölle

Sitra tiedottaa, että kevään muutosneuvottelujen seurauksena päättyy yhteensä 25 työsuhdetta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto karsii merkittävästi tukitoimintojaan ja siirtää painopistettään innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi.

– Pyrimme uudistamaan työskentelyämme ketterämmäksi ja hyödyntämään teknologiaa. Haluamme varmistaa, että toimintaympäristön muuttuessa Sitra tuottaa mahdollisimman hyvin arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle ja tukee Suomen uudistumista yhdessä kumppaneiden kanssa, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen sanoo tiedotteessa.

Alun perin työnantaja arvioi päättyvien työsuhteiden yhteismääräksi enintään 29. Irtisanomisuhka kohdistui 48 henkilöön.

AVAINSANAT