VALIKKO

Finanssivalvonta: Tällä tasolla asuntoluottojen lainakatto pidetään nyt

  • Talous
  • 25.03.2025
  • 10:12
  • (Päivitetty: 25.03. 10:13)

Finanssivalvonta on arvioinut Suomen rahoitusjärjestelmän tilaa, ja päättänyt pitää asuntoluotoille määrätyn lainakaton nykytasollaan.

Fivan tiedotteen mukaan rahoitusjärjestelmää ei tällä hetkellä vaaranna mikään sellainen uhka, joka vaatisi lainakaton kiristämistä.

Ensiasuntolainoissa katto on 95 ja muissa uusissa asuntolainoissa 90 prosenttia, eli lainanhakijan täytyy löytää 5-10 prosentin verran omia säästöjä tai muita vakuuksia ostoksensa tueksi.

FIVA ARVIOI, että euroalueen suhdannenäkymät ovat viime syksynä heikentyneet, samoin kotimainen kysyntä ja työmarkkinatilanne, mutta elpyminen voi täällä pikkuhiljaa käynnistyä.

Epävarmuus geopolitiikassa eli käytännössä Yhdysvaltain politiikan tempoilusta maailmankauppaan aiheutuneet pelot varjostavat silti kasvunäkymiä pitkään.

Suomalaisten kotitalouksien kokonaisvelat ovat kuitenkin Fivan mukaan tällä hetkellä suhteellisen järkevällä ja kestävällä tasolla. Mahdollisuus asuntokaupan ylikuumentumiseen ei näytä kovin suurelta.

AVAINSANAT

”No, onko tämä nyt sitten haihattelua?” – VM uskoo tolkun paluuseen

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander esitteli ministeriön talousennusteen Helsingissä 30. huhtikuuta.

Valtiovarainministeriö (VM) uskoo ja toivoo talousennusteessaan tolkun palaavan kansainväliseen kauppapolitiikkaan. Suomen taloudelliset puskurit ovat VM:n mukaan julkisen talouden heikon tilan ja velkasuhteen vuoksi heikot kauppasodan varalle.

VM julkisti ennusteensa vappuaattona. Kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kuulosti ministeriön tiedotustilaisuudessa varovaisen optimistiselta.

– Uskomme, että epävarmuus hälvenee, tolkku ja ennakoitavuus palaavat kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin. No, onko tämä nyt sitten haihattelua? Se selvinnee sitten lähikuukausien aikana, Spolander totesi.

SUOMEN julkisen talouden tilanne ei ennusteen valossa ole suotuisa. Vaje oli vuonna 2024 ennakoitua syvempi. Tämän vuoden tilanteessa on plussia ja miinuksia.

– Talouden viriävä kasvu, menojen kasvun hidastuminen ja hallituksen aiemmin päättämät sopeutustoimet pienentävät julkisen talouden alijäämää tästä vuodesta eteenpäin. Samalla rahan ohjaaminen puolustukseen ja talouden kasvutoimiin kasvattavat sitä (alijäämää). Perusennusteessa julkisen talouden alijäämä pysyy kolmen prosentin heikommalla puolella ja velka kasvaa suhteessa bkt:hen, Spolander sanoi.

VM:n arvion mukaan Suomen velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy vuoteen 2029 mennessä 90 prosenttia. Tilanne menee tätäkin synkemmäksi, jos Yhdysvaltojen tullipolitiikka johtaa eskaloituvaan ja pitkittyvään kauppasotaan.

Julkisen talouden alijäämä voisi VM:n huonoimmissa skenaarioissa syventyä lähitulevaisuudessa nykyisestä reilusta kolmesta jopa yli viiteen prosenttiin.

NÄIHIN olosuhteisiin Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kasvutoimista, joiden ytimessä ovat erityisesti varakkaimpia hyödyttävät veronalennukset. Hallituksen toiveissa on taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen, työntekemiseen ja investointeihin kannustava verotus, joka parantaa myös ostovoimaa.

VM ja Spolander kuvaavat veronalennusten mahdollisia vaikutuksia hallitusta monipuolisemmin.

– Täytyy myöntää, että vaikka veronalennukset kannustavat kansalaisia lisäämään työntekoa, he voivat ostaa kasvaneilla käytettävissä olevilla tuloillaan myös lisää vapaa-aikaa. Yritykset voivat puolestaan käyttää kasvavat käytettävissä olevat tulonsa paitsi investointeihin, myös jakaa niitä osinkoina omistajilleen. Lisätulot voi aina kuluttaa, jättää säästöön pahemman päivän varalle tai lyhentää niillä velkaa.

– Kaikki tämä litania tarkoittaa siis sitä, että jäämme nyt katsomaan, että mitä tässä nyt loppujen lopuksi tapahtuu. Miten ne, joihin työnverotuksen alennus voimakkaimmin kohdistuu lisäävät mahdollisesti työntekoaan. Miten tämä kaikki tukee tuottavuutta, miten yritysten investoinnit näiden päätösten seurauksena mahdollisesti kasvavat, Spolander selvensi.

HALLITUKSEN velkasuhteen tasapainotustavoitetta Spolander ei pitänyt ”täysin mahdottomana” saavuttaa. Tavoite edellyttäisi sitä, että hallituksen pitää kiinni 9 miljardin sopeutustavoitteestaan. Huhtikuun riihessä päätettyjen kasvutoimien pitäisi myös kantaa pian hedelmää.

– Tavoitteen toteutumiselle olisi myös eduksi, jos suotuisia yllätyksiä toteutuisi ja epäsuotuisia jäisi toteutumatta.

AVAINSANAT

VM: Suomen julkisen talouden tilanne on heikko – puskurit kauppasodan varalle olemattomat

Suomen talous kasvaa, mutta kauppasota uhkaa hidastaa kasvua merkittävästi, todetaan valtiovarainministeriön (VM) tänään julkaisemassa talousennusteessa.

Ministeriön mukaan Suomen julkisen talouden tilanne on heikko ja puskurit kauppasodan varalle ovat olemattomat.

Suomen talous kääntyi taantuman pohjalta kasvuun viime vuoden aikana, ja alkuvuoden tietojen perusteella talouskasvun piristyminen on jatkunut vuodenvaihteen jälkeen. Muutokset kansainvälisessä kauppapolitiikassa ovat VM:n mukaan kuitenkin heikentäneet talouden näkymiä selvästi.

ENNUSTEESSA esitetään perusura sekä kaksi skenaariota kauppasodan ja EU:hun kohdistuvien tullien vaikutuksesta Suomen bruttokansantuotteeseen (bkt). Perusuralla, joka on tehty oletuksella, että tullit ovat voimassa vain lyhyen aikaa, Suomen bkt kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2025, 1,6 prosenttia vuonna 2026 ja 1,5 prosenttia vuonna 2027.

Skenaarioissa, joissa tullit ovat voimassa pidempään, bkt:n kasvu on VM:n mukaan selvästi hitaampaa vuosina 2025 ja 2026. Se tarkoittaisi myös perusuraan verrattuna selvästi suurempia alijäämiä ja julkisen talouden velan kasvua.

– Emme osaa ennakoida, miten ja miksi tullit muuttuvat ja mitä niistä lopulta seuraa. Siksi haarukoimme tulevaa perusennusteen ja kauppasotaskenaarioiden avulla. Epävarmuus kalvaa taloutta, mutta monet tekijät puoltavat edelleen myös toiveikasta näkymää, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander VM:n tiedotteessa.

Reaalitalouden ennuste ei sisällä puoliväliriihessä tehtyjen päätösten vaikutuksia.

AVAINSANAT

Työttömyysvakuutusmaksuja on Työllisyysrahaston arvion mukaan tarpeen nostaa

Työllisyysrahasto arvioi, että työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarvetta nostaa ensi vuodelle.

Rahasto on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle arvion, että työnantajan ja työntekijän maksujen yhteismäärään noston tarve olisi 0,5-1,5 prosenttiyksikköä.

Maksujen yhteismäärä on nykyisellään noin 1,21 prosenttia.

Arvio perustuu ennusteisiin ja laskelmiin, joissa on huomioitu esimerkiksi talouden ja työllisyyden kehitystä.

Arvio on alustava. Lopullinen maksuesitys vahvistetaan elokuussa.

AVAINSANAT

Kuluttajat kokevat työttömyyden uhan suurena, luotto Suomen myönteiseen talouskehitykseen heikkeni

EK:n mukaan yritysten suhdannetilanteessa rakentamisen tilanne on selvästi päätoimialojen heikoin.

Kuluttajien ennestään vaisu näkemys Suomen talouskehityksestä heikkeni huhtikuussa maaliskuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Huhtikuussa ainoastaan noin viidennes kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista noin kaksi viidestä puolestaan otaksui maamme talouden heikkenevän.

Arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta parani, mutta jäi yhä hyvin heikoksi. Myös odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua nousi huhtikuussa hieman.

Vuodentakaiseen nähden näkemykset taloudesta kirkastuivat jonkin verran.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli huhtikuussa -7,4, kun se oli maaliskuussa -8,2 ja helmikuussa -9,0. Vuotta aiemmin huhtikuussa luottamusindikaattori sai arvon -12,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,7.

KULUTTAJIEN odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa synkkeni huhtikuussa hyvin heikolle tasolle. Työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät kokivat myös työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan suureksi. Työllisistä vain viisi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 28 prosenttia puolestaan arvioi riskin kohonneen.

Toisaalta 40 prosenttia työllisistä koki huhtikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Huhtikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja säästämiselle.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä jatkuivat huhtikuussa melko niukkoina, pienestä lisääntymisestä huolimatta.

Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi huhtikuun alkupuolella noin 1  200 Suomessa asuvaa.

SUOMALAISYRITYSTEN suhdanteet ovat kohentuneet loivasti alkuvuoden aikana. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuun Suhdannebarometristä.

Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kuitenkin keskimääräistä heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Kysyntä on vaisua monilla yrityksillä, ja tuotantomäärien arvioidaan pysyvän ennallaan.

-  Maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös suomalaisyritysten näkymiin, arvioi EK:n pääekonomisti, johtaja Penna Urrila.

Teollisuudessa tuotanto kääntyi alkuvuonna kasvuun. Toisen neljänneksen aikana eli huhtikuun ja kesäkuun välillä tuotantomäärien ei ennusteta kasvavan, mutta loppukesälle on varovaisia odotuksia kasvun viriämisestä uudelleen.

Rakentamisen tilanne on selvästi päätoimialojen heikoin. Tuotannon vähenemisen ennustetaan kuitenkin loivenevan, ja loppukesällä lasku voisi jo päättyä.

EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. EK:n tiedusteluun vastasi yhteensä 1  135 yritystä.

AVAINSANAT

Tutkimus: Luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt – yksityinen säästäminen yleistynyt

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten yleistyi viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksesta.

Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen lisääntyi: säästämisestä kertovien vastaajien osuus lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 näin vastasi neljännes.

Lähes puolet nuorista, jotka eivät olleet vielä säästäneet eläkeaikaa varten, aikoi aloittaa säästämisen. Yleisimmin säästivät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloiset ja lähellä eläkeikää olevat.

Aineiston keruuhetkellä ei ollut tietoa eläkeuudistusneuvotteluiden sisällöstä. Aineisto kerättiin syksyllä 2024 toteutetulla kyselyllä. Siihen vastasi 1  600 satunnaisesti valittua iältään 25-67-vuotiasta suomalaista, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi.

NUORTEN eläkesäästämisen yleistyminen saattaa heijastaa heikentynyttä luottamusta eläketurvaan, tutkimusraportissa arvioidaan. ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo STT:lle, että kyselyn aineistoa tullaan vielä analysoimaan mahdollisen yhteyden osalta.

Kyselyssä viidesosa kaikista vastaajista ajatteli, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään. Osuus oli 7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019.

Nuoremmat ikäluokat, naiset ja matalammin koulutetut luottivat eläketurvaan muita ryhmiä vähemmän. Alle 30-vuotiaista vajaa 40 prosenttia luotti järjestelmään, kun osuus yli 60-vuotiailla oli lähes kaksinkertainen.

Maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä keskustelu eläkeuudistuksesta saattoivat heijastua mielipiteisiin.

-  Poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus huolestutti aiempaa useammin. Talous- ja työllisyystilanteen kehitys oli myös aiempaa useammalle huolestuttava asia ja kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, Tenhunen kertoo.

AVAINSANAT