VALIKKO

Ex-pääministeri Sanna Marin sanoo suoraan: Vladimir Putinista pitäisi päästä eroon

Pääministeri Sanna Marin vieraili Ukrainan Buchassa joukkosurmien tapahtumapaikalla toukokuussa 2022.

Suomen entinen pääministeri Sanna Marin kertoo yhdysvaltalaisen Elle-lehden haastattelussa näkemyksensä Venäjän johtajasta. Marinin mukaan lännen ei pitäisi turhaan pohtia, miten Putin saa säilytettyä kasvonsa.

Lehden julkaisemassa poikkeuksellisen näyttävässä haastattelussa Sanna Marin kertoo urastaan ja pääministerikokemuksistaan.

Hän puhuu myös harvinaisen kovasanaisesti Venäjästä ja Venäjän johdosta.

Marinin mukaan heti Venäjän Ukraina-suurhyökkäyksen alettua 2022 Suomessa tajuttiin, miten Naton jäsenyyden hakeminen on ainoa keino varmistaa, ettei sota tule maaperällemme.

MARIN KERTOO nähneensä pääministerinä Ukrainan-vierailuillaan niin joukkosurmien jälkiä kuin haavoittuneita sotilaitakin, ja ymmärtäneensä millainen uhka Vladimir Putinin johtama Venäjä on länsimaisille demokratioille.

Jos autoritäärinen hallinto oppii, että se saa rankaisematta hyökätä mihin tahansa, mikään maa ei ole sen jälkeen turvassa, Marin korostaa.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei Vladimir Putinille pidä luoda jotain kasvot pelastavaa ratkaisua. Hänestä pitäisi päästä eroon, Marin ilmoittaa jyrkästi.

Hänen mukaansa Ukrainan vahva tukeminen Venäjän tappioon asti on lännelle välttämätöntä, eikä siitä saa lipsua.

Suomi ei Marinin pääministeriaikana eikä sen jälkeen ole ottanut kantaa Putinin hallinnon oikeutukseen. Marin korostaa haastattelussa, ettei hän toimi enää politiikassa eikä hänellä ole mitään asemaa Suomen edustajana.

AVAINSANAT

Huijari esiintyi Yhdysvaltain ulkoministerinä – tavoitteli muiden maiden kollegoitaan

Oikea Marco Rubio ei ole kommentoinut tapahtunutta.

Yhdysvaltain ulkoministerinä Marco Rubiona esiintynyt huijari on ottanut yhteyttä ainakin kolmen valtion ulkoministereihin sekä yhteen yhdysvaltalaiseen kuvernööriin ja yhteen kongressin jäseneen, kertoi Washington Post tiistaina.

Lehti perusti tietonsa viranomaislähteeseen ja ministeriön muistioon.

Tekijää ei ole pystytty selvittämään, mutta heinäkuun 3. päivälle kirjatun muistion mukaan hänen oletetaan yrittäneen päästä käsiksi salattuun tietoon ja käyttäjätileihin. Hän käytti yhteydenottoihinsa tekstiviestejä ja Signal-viestipalvelua.

Tekijä käytti kesäkuun puolivälissä alkaneessa huijauskampanjassaan tekoälyä, jonka avulla hän kloonasi Rubion ääntä.

Hän lähetti kontakteilleen sekä ääni- että tekstiviestejä. Muistiosta ei käy ilmi, keihin huijari otti yhteyttä, eikä se, vastasivatko he yhteydenottoihin.

AVAINSANAT

Tutkija: Trumpin hallinto toimii samaan tapaan kuin Putinin – ”Poukkoilua ja kyykytystä”

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistanut useasti Ukrainan tarvitsevan kipeästi ilmapuolustusjärjestelmiä.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Pami Aallon mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon poukkoileva suhtautuminen Ukrainan aseapuun on jälleen yksi esimerkki sen pyrkimyksistä purkaa kaikki presidentti Joe Bidenin hallinnon aikaiset päätökset.

-  Siellä on hyvin voimakas hylkimisreaktio kaikkiin edellisen hallinnon tekoihin, ja tämä on yksi esimerkki siitä, hän sanoo.

Aalto vertaa Yhdysvaltain nykyisen hallinnon käytöstä lisäksi Venäjään.

-  Käytös on hyvin samankaltaista sen kanssa, mitä Venäjällä on tehty jo pitkään. Johtajan asemaa korostetaan sillä, että annetaan ensin jonkun vähäpätöisemmän ministerin kertoa jotakin ja sitten muutaman päivän päästä presidentti kertookin jotain toista.

Trump kertoi eilen Yhdysvaltojen aikovan lähettää lisää aseita Ukrainaan. Vielä viime viikolla Yhdysvallat kertoi, että maa keskeyttää osan edellisen hallinnon aikana luvatuista aseiden ja ammusten toimituksista Ukrainaan.

Uutiskanava NBC Newsin mukaan puolustusministeri Pete Hegseth olisi keskeyttänyt asetoimitukset hatarin perustein.

AIEMPAA päätöstä aseavun osittaisesta keskeytyksestä Ukrainaan perusteltiin Yhdysvaltain omien varastojen ehtymisellä.

Aallon mukaan perustelu ei alun perinkään kuulostanut uskottavalta.

-  Vaikka (Trumpin) hallinto toimii vähän kaoottisesti eikä järin tehokkaasti, en usko, että siellä on hirveän huono kuva siitä, mihin kaikkiin asioihin tulisi varautua yhtä aikaa ja minne kaikkialle aseita pitäisi pystyä syytämään omien tarpeiden ohella.

Aallon mukaan ristiriitaisilla päätöksillä pidetäänkin Ukrainaa samalla varpaillaan.

-  Tällä tavoin pyritään luomaan epätietoisuutta. Ukrainan aselevon suhteen ei ole edetty vähään aikaan, eli siinä varmaan pyritään pitämään Ukrainaa vähän varpaillaan ja etsimään vaihtoehtoja. Samaan aikaan voidaan kätevästi järjestää näytelmä, jossa presidentin valta korostuu ja presidentin henkilöstöä kyykytetään.

Kelkan kääntö voi Aallon mukaan myös ennakoida tulevaa päätöstä antaa puolustusministeri Hegsethille potkut.

-  Potkut ovat voineet olla muutenkin jo tulossa, sillä Iranin ydinlaitoksiin kohdistettua ilmaiskua lukuun ottamatta hänen suoriutumistaan tuskin arvioidaan erinomaisena, hän arvioi.

Huhtikuussa konservatiivisen Fox News -televisiokanavan ankkurina tunnettu Hegseth joutui mediaskandaaliin, kun hänen katsottiin jakaneen salaista tietoa Yhdysvaltojen sotilasiskuista Signal-viestisovelluksessa.

TRUMP sanoi maanantaina lisäksi, ettei hän ole tyytyväinen Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Trump on ilmaissut tyytymättömyyttään Putiniin viime aikoina useaan otteeseen.

-  Hän haluaa mennä päätyyn asti, jatkaa vain ihmisten tappamista. Se ei ole hyvä, Trump sanoi toimittajille Yhdysvaltain presidentin Air Force One -lentokoneessa viime viikolla.

Aalto ei kuitenkaan usko, että Trump olisi lopullisesti kääntänyt takkiaan Putinille.

-  Mielestäni on näyttänyt pitkään siltä, että Yhdysvaltojen suhtautuminen Venäjään on suopeampaa kuin Ukrainaan. He näkevät Venäjässä enemmän strategisia Yhdysvaltojen intressejä kuin Ukrainassa.

Aiemmin Trumpin välit Putinin kanssa ovat olleet jopa lämpimät, ja Trump on esimerkiksi kuvaillut Putinia älykkääksi ja vahvaksi johtajaksi. Trumpin on myös epäilty suosivan Venäjän intressejä Ukrainan sodassa ja siihen liittyvissä rauhanneuvotteluissa.

VENÄJÄ on kuitenkin Yhdysvalloille Aallon mukaan ongelma Yhdysvaltojen taloudellisten intressien vuoksi. Jos sotaa Ukrainassa ei saada loppumaan, on Yhdysvaltain ja Ukrainan mineraalisopimusta vaikea toteuttaa täysimääräisesti.

-  Ennen kaikkea sekä se (Trumpin muuttuneet lausunnot Putinista) että tämä koko episodi johtuu siitä, että sekä Ukrainaan että Venäjään pyritään nyt kohdistamaan painetta.

Aallon mukaan kumpikaan maista ei ole Yhdysvalloille tällä hetkellä tavattoman tärkeä.

-  Sen suhteen ei ole tapahtunut isoja liikahduksia, että mitä Trump ajattelee Venäjästä tai Ukrainasta.

Kreml kritisoi tiistaina Yhdysvaltojen päätöstä tuen jatkamisesta ja sanoi, että aseiden lähettäminen Ukrainaan vain pitkittää konfliktia.

YHDYSVALLAT sitoutui edellisen presidentti Bidenin johdolla tarjoamaan Ukrainalle yli 65 miljardin dollarin edestä sotilaallista apua. Trump on suhtautunut nihkeästi Ukrainan avustamiseen edeltäjäänsä verrattuna.

Aallon mukaan on olemassa riski, etteivät kaikki jo luvatut asetoimitukset saavu perille Ukrainaan.

-  Jos ne kaikki saadaan toimitettua vielä tämän hallinnon aikana, niin se olisi jo pieni voitto Ukrainalle.

Trump ei ole kuluvan kautensa aikana ilmoittanut uusista sotilasapupaketeista Ukrainalle. Aalto sanoo, että on vaikea uskoa, että näin tulisi tapahtumaan jatkossakaan.

-  Voi kuitenkin olla, että heidän on pakko. Sota voi jatkua vielä muutaman vuodenkin, eivätkä nämä nykyiset toimitukset riitä ilmapuolustuksen vahvistamiseen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistanut useasti Ukrainan tarvitsevan kipeästi ilmapuolustusjärjestelmiä. Erityisesti Yhdysvaltojen Patriot-ilmatorjuntaohjuksille olisi tarvetta.

Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagonin lyhyessä tiedotteessa asetoimitusten lähettämisestä ei tiistaina aamulla kerrottu, millaisista määristä tai asetyypeistä on kyse.

AVAINSANAT

Macron valtiovierailulle Britanniaan – Sarkozyn käynnistä yli 15 vuotta

Keir Starmer ja Emmanuel Macron tapasivat G7-kokouksessa Kanadan Albertassa 16. kesäkuuta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron aloittaa tänään kolmipäiväisen valtiovierailun Britanniaan.

Vierailunsa aikana Macron muun muassa puhuu tänään Britannian parlamentissa ja isännöi ylihuomenna Britannian pääministerin Keir Starmerin kanssa Ukraina-huippukokousta Lontoossa.

MACRONIN vierailu on ensimmäinen Ranskan presidentin valtiovierailu Britanniaan yli 15 vuoteen. Entinen presidentti Nicolas Sarkozy vieraili Britanniassa vuonna 2008.

Britannian ja Ranskan välit olivat jännitteisiä usean vuoden ajan Britannian EU-eron jälkeen.

Välit ovat lämmenneet sen jälkeen, kun työväenpuoluetta edustava Starmer nousi pääministeriksi vuosi sitten.

AVAINSANAT

”Heihin kohdistuu erittäin, erittäin kovia iskuja” – Trump lupasi lisää aseapua Ukrainaan

Trump tapasi Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun Valkoisessa talossa 7. heinäkuuta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat aikoo lähettää lisää aseita Ukrainaan.

-  Meidän on lähetettävä lisää aseita — ensisijaisesti puolustusaseita, Trump sanoi toimittajille Valkoisessa talossa maanantaina.

-  Heihin kohdistuu erittäin, erittäin kovia iskuja, hän luonnehti tilannetta Ukrainassa.

Viime viikolla Yhdysvallat kertoi, että maa keskeyttää osan edellisen hallinnon aikana luvatuista aseiden ja ammusten toimituksista Ukrainaan. Päätöstä perusteltiin Yhdysvaltain omien varastojen ehtymisellä.

Uutiskanava NBC Newsin mukaan puolustusministeri Pete Hegseth olisi kuitenkin keskeyttänyt asetoimitukset hatarin perustein. Uutiskanavan lähteiden mukaan aseapu Ukrainaan ei olisi todellisuudessa vaarantanut Yhdysvaltain ammusvarastoja.

NBC:n lähteet kertovat, että päätös asetoimitusten keskeyttämisestä yllätti Ukrainan ja sen eurooppalaisten liittolaisten lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeriön ja kongressin.

HEGSETH oli vaatinut aiemmin tänä vuonna, että Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvosto tarkistaa maan ammusvarastot. Kolme asiaan perehtynyttä lähdettä kertoo NBC:lle, että arvioinnissa havaittiin, että joidenkin ammusten varastot olivat aiempaa alhaisemmalla tasolla, mutta ne eivät olleet huvenneet kriittiselle tasolle.

Lähteiden mukaan puolustushaarakomentajien neuvosto oli todennut, että aseaputoimitusten jatkaminen Ukrainaan ei laskisi Yhdysvaltain omia varastoja sotilaallisen valmiuden edellyttämän tason alle.

Trump sanoi maanantaina lisäksi, ettei hän ole tyytyväinen Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Trump on ilmaissut tyytymättömyyttään venäläispresidenttiin aiemminkin.

-  Hän haluaa mennä päätyyn asti, jatkaa vain ihmisten tappamista. Se ei ole hyvä, Trump sanoi toimittajille Yhdysvaltain presidentin Air Force One -lentokoneessa viime viikolla.

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa vuoden 2022 helmikuussa.

VENÄJÄ on tehnyt kuluvan kesän aikana mittavia lennokki- ja ohjusiskuja Ukrainaan. Maanantaina Venäjän puolustusministeriö sanoi, että venäläisjoukot ovat vallanneet kylän Ukrainan keskiosassa sijaitsevalta Dnipropetrovskin alueelta. Venäläisjoukot eivät ole aiemmin yltäneet Dnipropetrovskiin saakka.

Yhdysvallat sitoutui edellisen presidenttinsä Joe Bidenin johdolla tarjoamaan Ukrainalle yli 65 miljardin dollarin edestä sotilaallista apua.

Tammikuussa toisen presidenttikautensa aloittanut Trump suhtautuu Bidenia nihkeämmin Ukrainan avustamiseen, eikä hän ole seurannut edeltäjänsä esimerkkiä. Trump ei ole esimerkiksi ilmoittanut kuluvan kautensa aikana uusista sotilasapupaketeista Ukrainalle.

AVAINSANAT

Israelin ja Hamasin epäsuorat aseleponeuvottelut alkoivat Dohassa

Hamasin ottamia panttivankeja esittelevä taulu Jerusalemissa 4. heinäkuuta.

Israelin ja äärijärjestö Hamasin väliset epäsuorat aseleponeuvottelut alkoivat sunnuntaina Qatarin Dohassa. Uutistoimisto AFP:n lähteen mukaan neuvottelut aloitettiin illalla puoli kymmeneltä.

Palestiinalaislähteet kertoivat uutistoimisto Reutersille varhain maanantaina, että ensimmäinen tapaaminen oli päättynyt ilman selkeää lopputulemaa. Lähteet sanoivat lisäksi, ettei Israelin neuvottelijoilla ole riittäviä valtuuksia sopimuksen tekemiseen.

Hamas on pyrkinyt hakemaan tuoreimpaan aselepoehdotukseen yksittäisiä muutoksia. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on torjunut Hamasin ehdotukset.

HAMAS ei ole kertonut julkisuudessa tarkempia yksityiskohtia vastauksestaan aselepoehdotukseen. Palestiinalaislähteet ovat kuitenkin kertoneet uutistoimisto AFP:lle, että Hamas on esittänyt vaatimuksia liittyen muun muassa Israelin vetäytymiseen alueelta sekä YK-johtoisen avustustoiminnan jatkamiseen Gazassa.

Sunnuntaina palestiinalainen virkamies kertoi vielä AFP:lle, että Hamas haluaa saada Rafahin rajanylityspaikan avattua, jotta sitä kautta voidaan evakuoida haavoittuneita.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvioi, että Gazassa olevien panttivankien vapauttamisesta saadaan hyvällä todennäköisyydellä sopimus äärijärjestö Hamasin kanssa alkavalla viikolla. Trump sanoi, että Gazassa vielä olevista panttivangeista melko moni saataisiin vapautettua.

Trump kommentoi Gazan tilannetta ja aseleponeuvotteluja toimittajille sunnuntaina.

TRUMPIN on määrä tavata Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa Valkoisessa talossa maanantaina. Netanjahuun on kohdistunut viime aikoina enenevässä määrin painetta saada taistelut Gazassa loppumaan ja panttivangit vapautettua.

Netanjahu lähti sunnuntaina matkaamaan kohti Yhdysvaltoja. Hän sanoi toivovansa, että tapaaminen Trumpin kanssa auttaisi edistämään aseleponeuvotteluja.

-  Teemme työtä saavuttaaksemme tämän sopimuksen, josta olemme keskustelleet, niillä ehdoilla, joista olemme sopineet, Netanjahu sanoi ennen lentokoneeseen nousemista.

Israelilaislehti Haaretz julkaisi sunnuntaina analyysin, jonka mukaan tuore aselepoehdotus palvelee Netanjahun omia poliittisia tarpeita. Aselepoehdotuksen välitti Hamasille Qatar, mutta lehden mukaan Netanjahun ja Trumpin hallinnot ovat käytännössä kynäilleet sen yhteistyössä.

TUOREIN sopimusluonnos käsittää 60 päivän aselevon, jonka aikana Hamas vapauttaisi Gazasta kymmenen elossa olevaa panttivankia sekä palauttaisi Israelille useita ruumiita. Vastineeksi Israelin on määrä vapauttaa palestiinalaisvankeja.

Gazassa on tiettävästi vielä viitisenkymmentä panttivankia, joista vajaat 30 on Israelin mukaan kuollut. Gazasta vapautettavien määrä vastaa siis noin puolta kaistalla yhä olevista panttivangeista ja Haaretzin mukaan tämä on linjassa Netanjahun vaatimusten kanssa.

Netanjahun koalitiohallituksen äärioikeistolaiset edustajat ovat uhanneet kaataa hallituksen, jos Israel lopettaa taistelut. Netanjahu yrittää lehden mukaan estää tätä tapahtumasta vakuuttamalla heidät siitä, että hän jatkaa taisteluita kahden kuukauden tauon jälkeen.

NEUVOTTELUJA välittävät maat ovat kuitenkin sanoneet, että 60 päivän jälkeen taistelut loppuvat vielä aselepoa pysyvämmin. Tästä välittäjien lupailemasta jatkosta on tarkoitus neuvotella tulevan aselevon aikana.

Viime aikoina hyökkäystään Gazan kaistalla laajentanut Israel jatkoi iskujaan sunnuntaina. Gazan väestönsuojeluviraston mukaan Israelin iskut surmasivat sunnuntaina ainakin 26 ihmistä Gazassa.

Gazan terveysministeriön mukaan Israel on surmannut noin 21 kuukauden aikana päälle 57  400 ihmistä Gazassa. YK pitää uhrilukuja luotettavina.

ISRAEL alkoi moukaroida Gazaa sen jälkeen, kun Gazan aluetta hallitseva Hamas ja muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät iskun Israelin puolelle 7. lokakuuta vuonna 2023. Israelin mukaan hyökkäyksessä sai surmansa päälle 1  200 ihmistä ja noin 250 ihmistä otettiin panttivangiksi Gazaan.

YK:n erityiskomitea on arvioinut, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

AVAINSANAT