Ex-ministeri Susanna Huovinen ykkösehdokas Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi

Susanna Huovinen (s. 1972) on ollut liikenne- ja viestintäministerinä sekä sosiaali- ja terveysministerinä 2000-luvun alussa.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta esittää liiton uudeksi varatoimitusjohtajaksi yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Huovista.

Pitkäaikainen entinen kansanedustaja ja ministeri Huovinen (sd.) työskentelee nykyisin valtiovarainministeriössä alivaltiosihteerinä. Työvaliokunta haastatteli kuutta varatoimitusjohtajaksi hakenutta ihmistä, ja Huovisen lisäksi liiton nykyinen kehittämispäällikkö Ari Korhonen pääsi jatkoon soveltuvuusarviointiin.

Valiokunta päätyi yksimielisesti Huoviseen. Tehtävää olivat hakeneet muun muassa kansanedustajat Krista Kiuru (sd) ja Johanna Ojala-Nieminen (sd.)

Työvaliokunta perustelee suositustaan Huovisen ministeriö- ja eduskuntakokemuksella, johtajuustaidoilla sekä vaikuttavuusnäytöillä.

Lopullisen valinnan tekee Kuntaliiton hallitus kokouksessaan 22. toukokuuta. Varatoimitusjohtajan määräaikainen pesti kestää seitsemän vuotta.

Varatoimitusjohtaja johtaa liiton Hyvinvointi ja sivistys -yksikköä sekä ohjaa toimialueensa edunvalvontaa.

Janne Riiheläinen: Sodan jumalalle uhraamisesta tuli Venäjän valtionuskonto

Venäjällä perustuslaki kieltää valtiollisen ideologian, mutta sodan vaatimien uhrausten palvomisesta on tullut maalle kuin uusi uskonto.

Perustuslain jyrkkä kirjaus on perua siitä, että Neuvostoliiton romahdettua maa halusi poistua ajasta, jolloin maassa oli vain yksi ainoa sallittu valtioaate, kommunismi.

Tuolloin Venäjä uskoi ehkä itsekin muuttuvansa moniarvoiseksi yhteiskunnaksi, jossa erilaiset ajatusmallit kilpailisivat kansan suosiosta demokraattisissa vaaleissa. Jos jokin ideologia tai toimintamalli ei enää miellyttäisi, voisi kansa vaaleissa vaihtaa valtaa ja vallanpitäjien ajattelutapaa.

Tästä ajatuksesta ei ole juuri mitään jäljellä Vladimir Putinin neljännesvuosisadan mittaisen vallan jälkeen. Hänen hallintonsa toimintatapaan kuuluu tehdä asioita näennäisen laillisesti. Siksi duuma pääsee aina tarpeen tullen kumileimaamaan Putinin vallassapysymiselle tarpeellisia lakeja ja lakimuutoksia.

Putinin valta on hyvin yksinvaltaista ja vaihtoehtojen puute edellyttää jonkinlaista perustelua tilanteelle. Me suomalaiset toki tiedämme Kekkosen ajoista, että pitkäaikaiseen valtionpäämieheen on helppo liittää ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä ainoan järkevän vaihtoehdon.

Mutta pelkkä henkilöpalvonta ei kuitenkaan pitkälle kanna, vaan on luotava myös maailmankuva tämän palvonnan perustaksi.

NEUVOSTOLIITOSSA perustana oli pitkään Suuri isänmaallinen sota. Siitä kerrotussa tarinassa neuvostokansat joutuivat lännestä tulevan tuhoisan hyökkäyksen kohteeksi, joka oli lähellä johtaa totaaliseen tuhoon ja kuolemaan.

Fasismin pahuus kuitenkin ensin torjuttiin ja sitten kukistettiin valtavin tappioin. Neuvostovaltio pelasti tässä tulkinnassa lähes yksin koko muun maailman tämän pahan kynsistä.

(Hinta oli kova: miljoonia kuolleita siviilejä ja raunioitunut maa. Sodasta toipuminen kesti pitkään, ja sillä voitiin vuosikymmenien ajan perustella kansalaisille maan teknologista, taloudellista ja sosiaalista jälkeenjäämistä.)

Tämän hetken Venäjällä valtio kaikessa viestinnässään korostaa tilanteen samanlaisuutta. Sota on käynnissä, lännestä tulee edelleen uhka venäläisen maailman ja elämäntavan olemassaololle.

Ilman tätä eksistentiaaliseksi maalattua uhkaa kansalaisille olisi vaikeaa perustella vapauden ja vaurauden tavoittelun vaihtumista opposition sortamiseen ja sotateollisuuteen.

UHRAUSTARINAN suurin pyhä on Venäjällä 9.5. vietettävä voitonpäivä. Tämänvuotiset juhlallisuudet olivat paljon suuremmat kuin moniin vuosiin.

Moskovassa päivän kunniavierailla, kuten Kiinan presidentillä Xi Jinpingilla oli rintapielessään musta-oranssi Yrjönnauha. Se on Putinin Venäjän menneelle ja nykyiselle sodalle rakennetun ideologian keskeinen symboli, Z-kirjaimen ohella.

Voitonpäivän toinen performanssimuoto on Kuolematon rykmentti -nimellä kulkevat kansalaismarssit. Niillä kannetaan sodassa kuolleiden neuvostosotilaiden kuvia, soitetaan neuvostoliittolaisia sotilaslauluja ja puetaan lapsia Puna-armeijan univormujen mukaelmiin.

Tänä vuonna marsseja järjestettiin äiti-Venäjän lisäksi eri puolilla maailmaa venäläisverkostojen voimannäyttönä. Toimintaa koordinoivan järjestön johtoon kuuluva duuman jäsen esitti väitteen, että marsseja olisi tänä vuonna nähty jopa 120:ssa maassa, Huippuvuorilta Caracasiin asti.

SUOMESSAKIN suomenvenäläisten kokoonkutsuma Kuolemattomien rykmentti -marssi on nähty ennen koronapandemiaa pari kertaa.

Tänä vuonna keskeinen voitonpäivän tapahtuma Suomessa oli Venäjän suurlähetystön vastaanotto. Paikalla oli ainakin Vapauden liitto -puolueen edustusta sekä yksi Vasemmistoliiton pitkäaikainen ex-kansanedustaja. Myös Neuvostoliitossa ja Venäjällä opiskelleita suomalaisia oli saapunut paikalle juhliin.

Heidän sosiaalisessa mediassa julkaisemansa yhteiskuvat suurlähettiläs Kuznetsovin kanssa luovat vaikutelmaa, että juhlista on rohkaistu jakamaan tietoa.

Voitonpäivän juhlallisuuksien määrä ja laatu tänä vuonna luovat vaikutelmaa Venäjän ulkopolitiikan rytminvaihdoksesta. Se pyrkii nyt luomaan kuvaa vahvoilla olevasta ja laajalti liittoutuneesta imperiumista.

Venäjä ei halua vaikuttaa nurkkaan ahdistetulta, vaan pystypäin yrittää vakuuttaa kansalaisilleen sekä koko maailmalle olevansa taas valmis uhraamaan sodalle paljon ja enemmän.

Venäläisnuorten järjestämä ”Kuolemattomien marssi” nähtiin voitonpäivänä muun muassa Moldovassa. Kuva: AFP / Lehtikuva

Valiokunta: Sähköpotkulaudoille tulossa 15 vuoden ikäraja

Lasten ja nuorten sähköpotkulautojen käyttö on ollut esillä erityisesti liikenneonnettomuuksien myötä.

Sähköpotkulautojen käytön ikärajaksi on todennäköisesti tulossa 15 vuotta. Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää mikroliikkumista koskevan lakiesityksen mietinnössä, että 15 vuoden ikäraja kirjattaisiin lakiin.

Hallituksen esityksessä ikärajaa ei ollut.

Valiokunnan mietinnön mukaan ikäraja koskisi sähköpotkulautoja ja muita kevyitä sähköajoneuvoja, ei kuitenkaan sähköpyöriä. Tällaista ajoneuvoa ei saisi myöskään luovuttaa alle 15-vuotiaan kuljetettavaksi ja luovuttamisesta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu. Ikäraja ja luovutuskielto koskisivat sekä yksityisten omistamia että vuokrattavia sähköajoneuvoja.

Liikenne- ja viestintävaliokunta oli mietinnössään yksimielinen eli ikärajaa kannattivat sekä hallituksen että opposition edustajat. Puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) sanoi medialle eduskunnassa, että on aivan selvää, että ikärajasta pitää säätää lailla.

-  Me tiedämme, että lapset ja nuoret eivät havaitse kaikkia sellaisia tilanteita liikenteessä kuin aikuiset. Lapsilla on korostunut riski joutua sähköpotkulaudoilla liikenneonnettomuuteen.

Hän kuitenkin korosti, ettei pelkkä laki paranna liikenneturvallisuutta.

-  Vastuu on myös kodeilla, kouluilla ja kasvattajilla.

Kokoomuksen valiokuntavastaava Marko Kilpi huomautti, että 15 vuoden ikäraja olisi linjassa myös sen kanssa, että rikosoikeudellinen vastuuikäraja on Suomessa 15 vuotta.

SÄHKÖPOTKULAUTOJEN käytölle on tulossa lakimuutoksen myötä myös muuta sääntelyä. Lakiesitykseen on kirjattu esimerkiksi 0,5 promillen raja sähköpotkulaudoilla liikkumiselle. Sama promilleraja koskisi myös moottorilla varustettuja sähköpyöriä. Liikenteenvalvojille annettaisiin valtuudet puhalluttaa näillä välineillä liikkuvia.

Samoin esitetään myös mikroliikenneluvan käyttöönottamista. Jatkossa sähköpotkulautojen tai muiden mikroliikkumisvälineiden ammattimainen vuokralle tarjoaminen edellyttäisi kunnan myöntämää mikroliikennelupaa. Kuntien ja kaupunkien olisi mahdollista ohjata lupaehdoilla muun muassa vuokrattavien ajoneuvojen käyttöaikoja, pysäköintiä ja ajonopeuksia silloin kun se on liikenneturvallisuuden, esteettömyyden tai tien kunnossapidon kannalta tarpeellista.

Lakiesityksessä halutaan lisäksi korottaa mikroliikenteen liikennevirhemaksuja.

Sekä ikärajasta että muista muutoksista päättää lopulta eduskunta.

POLIISILTA esitys ikärajan kirjaamisesta lakiin saa kiitosta. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio sanoo STT:lle, että uutinen on hyvä sekä lasten oman turvallisuuden että yleisen liikenneturvallisuuden kannalta. Hän huomauttaa, että lapset ovat olleet viime aikoina osallisina useissa vakavissakin onnettomuuksissa. Lisäksi on ollut paljon läheltä piti -tilanteita.

Kallio nostaa esiin sen, että alle 15-vuotiailla ei esimerkiksi ole kenelläkään vielä mopokorttia. Tämä voi vaikuttaa osaamiseen liikennekäyttäytymisessä.

Sähköpotkulaudat ovat myös yleisesti ottaen onnettomuustilastoissa yliedustettuina suhteessa niiden käyttöön. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, että lautoja käytetään osin holtittomasti.

-  Niillä suihkitaan siellä, missä ei saisi ajaa, eli jalkakäytävillä. Ja sitten vähän oiotaan, mennään päin punaista, tehdään kaikkea mahdollista ja on monta henkeä kyydissä, hän sanoo.

-  Kun se on vielä kaiken lisäksi sellainen äänetön, erittäin kiihtyvä vehje, niin siihen sisältyy vähintään sitä vaaramomenttia.

Kallio sanoo, että jos ikäraja tulee voimaan, poliisi valvoo sitä normaaliin tapaan. Nuoren näköinen kuljettaja voidaan esimerkiksi pysäyttää ja varmistaa hänen ikänsä.

-  Ja jos pidetään ratsiatyyppistä, johon otetaan polkupyöräilijöitä ja kevyitä sähköajoneuvoja, niin siinä sitten samalla vähän arvioidaan näitä ikiä, hän sanoo.

Myös tulossa olevaa promillerajaa Kallio pitää äärimmäisen tarpeellisena. Hän huomauttaa, että esimerkiksi kaatumistapauksissa sähköpotkulaudan kuljettaja on usein ollut päihtynyt.

-  Tällä hetkellä meillä ei ole ollut toimivaltuutta puhalluttaa näitä kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajia, mutta nyt jatkossa sitten on. Se helpottaa meidän valvontaa. Me voimme tukeutua alkometritulokseen tai jopa huumetestiin, jos sille on aihetta.

Isoin asia on kuitenkin Kallion mukaan se, että kun promilleraja tulee lakiin, se vaikuttaa ihmisten käytökseen.

-  Me suomalaiset olemme melkoisen lainkuuliaista kansaa, eli tämä nyt sitten blokkaa jo monelta sen, että ei lähde enää muutaman oluen jälkeen sähköpotkulaudan ohjaksiin.

LASTEN ja nuorten sähköpotkulautojen käyttö on ollut esillä julkisessa keskustelussa erityisesti liikenneonnettomuuksien myötä. Viimeksi Helsingin poliisi kertoi 14-vuotiaan törmänneen sähköpotkulaudalla 92-vuotiaaseen naiseen maanantai-iltana.

Lisäksi aiemmin päivällä kaksi lasta oli poliisin mukaan ajanut samalla sähköpotkulaudalla. Toinen lapsista oli poistunut kyydistä ennen onnettomuutta, ja kyytiin jäänyt 13-vuotias ajoi sähköpotkulaudalla henkilöauton alle. Kumpikin onnettomuus tapahtui Helsingin Viikissä.

Tiedossa ei ole, olivatko lasten sähköpotkulaudat omia vai vuokrattuja.

Myös potkulautojen vuokraajien piiristä on kannatettu ikärajoihin puuttumista lainsäädännöllä. Suomessa neljässä kaupungissa lautoja vuokraavan Voin yhteiskuntasuhdevastaava Hannu Oskala sanoi aiemmin STT:lle, että laissa määritelty ikäraja olisi signaali nuorille, vanhemmille, yhtiöille ja myös poliisille, joka voisi sitä valvoa.

Nykyisin sähköpotkulautoja vuokraavilla yrityksillä on käyttäjille usein 18 vuoden ikäraja, mutta sitä on ollut käytännössä vaikea valvoa.

Uutista täydennetty ja muokattu kauttaaltaan klo 15.50.

Lapsista joka kymmenes kokee aineellista puutetta – perheillä ei välttämättä ole varaa edes kodin lämpimänä pitämiseen

Joka kymmenes lapsi koki viime vuonna aineellista puutetta, kertoo Tilastokeskus. Osuus on lähes kolminkertaistunut kolmessa vuodessa.

Yhden aikuisen perheissä elävistä 0-15-vuotiaista puutteen kokemuksia oli yli viidesosalla.

Puutteet liittyivät esimerkiksi siihen, että kotitaloudessa ei ollut varaa internetiin, autoon tai kodin pitämiseen lämpimänä. Asumiseen ja lainoihin liittyvät maksuvaikeudet olivat myös yleisiä puutetta kokevien lasten perheissä.

Tilastokeskuksen mukaan yli puolella puutetta kokevista lapsista ei ollut varaa esimerkiksi säännölliseen harrastukseen, merkkipäivän juhlimiseen tai kouluretkille osallistumiseen.

SUOMESSA lasten kokema aineellinen puute on hieman harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa, jossa viime vuonna puutetta koki keskimäärin noin 14 prosenttia lapsista. Suomessa puute kuitenkin yleistyi muita maita nopeammin, Tilastokeskus kertoo.

Kaikissa tutkimusmaissa puute oli yleisempää yhden kuin kahden aikuisen kotitalouksissa.

-  Suomessa yhden huoltajan talouksissa asuvien lasten kokema aineellinen puute oli aavistuksen EU-keskiarvoa harvinaisempaa, mutta osuus kasvoi Suomessa Kreikan jälkeen toiseksi eniten, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen sanoo tiedotteessa.

Kreikassa noin kolmannes lapsista koki aineellista puutetta. Tämä oli korkein osuus koko Euroopassa. Kroatiassa, Sloveniassa ja Ruotsissa puolestaan puutetta koki vain muutama prosentti lapsista.

Tulli: Suomeen tuotiin laittomasti yli 10 miljoonaa savuketta, epäillyt Baltiasta

Tullin mukaan rikolliset käyttävät hyväkseen laillisia logistiikkaketjuja ja -yrityksiä poikkeuksellisen laajan toimintansa peittelyssä.

Tulli tutkii tapausta, jossa Suomeen tuotiin viime vuonna laittomasti jopa yli 10 miljoonaa savuketta. Esitutkinnan aikana Tulli takavarikoi yli kolme miljoonaa savuketta.

Laittomaan maahantuontiketjuun liittyi laillinen ulkomainen kuljetusyritys. Yritykseltä ostettiin logistiikkapalveluita, joiden avulla tuotiin Tullin epäilyn mukaan useita savuke-eriä varastoon Itä-Uudellemaalle viime syksyn aikana.

-  Rikolliset käyttävät hyväkseen laillisia logistiikkaketjuja ja -yrityksiä toimintansa peittelyssä. Laittomalle tavaralle tilataan nouto, kuljetus ja varastointi aivan kuten laillisessa tavarantoimituksessa. Tutkimassamme tapauksessa kaikki maahantuodut savuke-erät on tuonut sama kuljettaja, sanoo Tullin tutkinnanjohtaja Janne Mikkonen tiedotteessa.

Esitutkinnan aikana Tullin pyynnöstä on otettu kiinni useita ihmisiä Virossa ja Latviassa. Tapauksessa on epäiltyinä neljä Baltian maiden kansalaista, jotka ovat Suomessa tutkintavankeudessa.

Tullin mukaan savukkeista olisi pitänyt maksaa maahantuontiveroja yli 3,5 miljoonaa euroa. Juttua on tutkittu törkeänä veropetoksena.

Esitutkinta on loppuvaiheessa ja rikoskokonaisuus siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle toukokuun aikana.

TULLI kertoo, että laiton maahantuonti paljastui toiseen rikoskokonaisuuteen liittyvän varastotutkinnan yhteydessä viime syksynä. Tullin tutkima kokonaisuus on osa isompaa rikoskokonaisuutta, jossa tutkintavastuu on Itä-Uudenmaan poliisilla.

-  Poliisi tutkii isompaa varkaussarjaa, ja tämän tutkinnan yhteydessä poliisi meni varastoon, josta savukkeet löytyivät, Mikkonen kertoo STT:lle.

Kolmen miljoonan tupakan takavarikkoa Mikkonen kuvailee suureksi.

-  Yli miljoonan savukkeen kertatakavarikoita ei ihan kaikissa savuketutkinnoissa ole. Määrä on poikkeava.

Esitutkinnassa ei ole Mikkosen mukaan selvinnyt tarkasti, mihin ja kenelle savukkeet ovat menneet. Hänen mukaansa on syytä epäillä, että tupakat ovat päätyneet kotimaan markkinoille.

”ISIS-äidin” esitutkinta valmistui: epäillään omien lastensa ihmiskaupasta

Keskusrikospoliisi epäilee Suomeen Syyriasta palannutta, niin sanottua ISIS-äitiä omien lastensa vaarantamisesta. Häntä on tutkittu rikosnimikkeellä törkeästä ihmiskaupasta epäiltynä.

KRP:n mukaan esitutkinta on nyt valmistunut. Poliisin tiedotteen mukaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisen epäillään vieneen vuonna 2014 kaksi lastaan terroristijärjestö ISIS:n hallitsemalle islamilaisen kalifaatin alueelle ”ihmisarvoa loukkaaviin” olosuhteisiin.

– Esitutkinnan perusteella lapset ovat altistuneet sellaiselle elämälle, jossa eivät toteudu lasten oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jan Aarnisalo tiedotteessa.

Nainen oli tuolloin noin kolmikymppinen. Myöhemmin kalifaatin kaaduttua perhe päätyi Syyrian al-Holin leirille, josta nainen palasi yhden lapsensa kanssa Suomeen 2021 ja asettui pääkaupunkiseudulle. Toinen lapsi palasi tänne myöhemmin.

Nainen ei ole ollut esitutkinnan aikana vangittuna, poliisi sanoo. Lapset ovat nykyisin jo täysi-ikäisiä.

Juttu siirtyy KRP:n mukaan nyt syyteharkintaan.