VALIKKO

Evan tutkimus: 80 prosenttia suomalaisista pitää hybridivaikuttamista vähintään melko suurena uhkana

Suomalaisten arviot yhteiskuntaan kohdistuvista uhista ovat lieventyneet lähes kauttaaltaan, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta.

Etenkin jengi- ja nuorisoväkivalta sekä terveydenhuollon kantokyvyn romahtaminen nähdään nyt pienempinä uhkina kuin aiemmin. Jengiväkivaltaa uhkana pitävien osuus putosi vuoden 2023 mittauskerrasta 18 prosenttiyksikköä 44 prosenttiin, ja terveydenhuollon kantokyvyn romahtamista uhkana pitävien osuus putosi 14 prosenttiyksikköä 58 prosenttiin.

Evan toimituspäällikkö Sami Metelisen mukaan jengirikollisuuden uhan vähenemistä voi selittää esimerkiksi se, ettei isoja jengirikollisuuteen liittyviä tapauksia ole viime aikoina ollut esillä julkisuudessa.

-  Suomalaiset luottavat poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan. Tulosten vihjaama koetun turvallisuuden kasvu antaa aiheen kysyä, onko Suomi sittenkin edelleen lintukoto verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, hän sanoo Evan tiedotteessa.

HYBRIDIVAIKUTTAMISEN uhka on kuitenkin kasvanut suomalaisten silmissä. Asiaa pitää vähintään melko suurena uhkana noin 80 prosenttia suomalaisista.

Hybridivaikuttamisen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamisen uhka pitää Evan kyselyssä pelkojen kärkisijaa. Listan kakkosena on nyt aiemmin kärkipaikalla ollut uusi laajamittainen talouskriisi maailmalla. Sen uhaksi arvioivien osuus on kuitenkin pudonnut 11 prosenttiyksikköä syksyn 2023 mittauskertaan nähden.

Uhka-arvioissa ovat Evan mukaan keskimäärin kasvaneet ainoastaan sotilaallisen hyökkäyksen uhka ja yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvan rasismin lisääntyminen. Muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Sotilaallista hyökkäystä Suomeen pitää nyt uhkana kolmasosa ja rasismin lisääntymistä lähes puolet.

Kolme neljästä suomalaisesta silti katsoo, että Suomi on varautunut sotilaalliseen hyökkäykseen vähintään melko hyvin.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus maaliskuussa. Se perustuu noin kahdentuhannen 18-79-vuotiaan suomalaisen vastauksiin internetpaneelissa. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka suurina uhkina he pitävät Suomelle, läheisilleen tai itselleen kahtakymmentäkahta yhteiskuntaan vaikuttavaa mahdollista uhkatekijää.

Evan Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

AVAINSANAT

HS: Suojelupoliisiin kohdistuu uusi rikosepäily – tästä on kyse

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suojelupoliisiin (supo) kohdistuu uusi rikosepäily. Esimiesasemassa toimiva ylitarkastaja on hyllytetty rikostutkinnan takia.

HS:n mukaan päätös virasta pidättämisestä tehtiin sen jälkeen, kun valtakunnansyyttäjän toimisto oli ilmoittanut supolle rikostutkinnan aloittamisesta.

Rikosnimikkeitä on useita, ja tapaus liittyy siviilitiedustelun toimivaltuuksiin, joiden käytössä ylitarkastajalla on ollut päätösvaltaa. Päätös virasta pidättämisestä tehtiin 15. toukokuuta. Epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

HS:n tietojen mukaan rikosepäily ei liity aiemmin uutisoituun tiedusteluvyyhtiin, jossa supon entistä päällikköä, nykyistä eduskunnan pääsihteeriä Antti Pelttaria epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Supon viestinnästä vahvistettiin STT:lle keskiviikkona, että kyse on toisesta esitutkinnasta. Sitä viestinnästä ei kuitenkaan pystytty vahvistamaan, liittyvätkö tapaukset toisiinsa vai eivät. Molemmissa esitutkinnoissa on sama tutkinnanjohtaja.

PELTTARIN rikosepäily liittyy hänen entiseen tehtäväänsä supon päällikkönä. Pelttari kertoi viime viikolla viestipalvelu X:ssä, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.

Syyttäjälaitoksen mukaan on syytä epäillä, että supon toiminnassa on käytetty siviilejä niin, että he ovat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja voineet käsitellä sitä valvomattomasti.

Yhden toiminnassa käytetyn siviilin tietokoneeseen kohdistuneen tietomurron vuoksi salassa pidettäviä tietoja on paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle. STT:n tietojen mukaan tietokone on ollut erään supon eläkeläisen käytössä.

Antti Pelttari katsoo, ettei ole syyllistynyt rikokseen.

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti kutsua Pelttarin kuultavaksi esitutkinnan takia. Kuulemisen jälkeen toimikunta päättää, pidätetäänkö Pelttari virasta vai voiko hän jatkaa tehtävässään.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoi viime viikolla STT:lle, että kansliatoimikunta kuulee Pelttaria 5. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Perjantaina lentoliikenne jumittuu: näin ilmailualan lakko vaikuttaa

Lentoyhtiö Finnair peruu perjantaina noin 110 lentoa Ilmailualan Unionin (IAU) työtaistelun vuoksi. Finnair arvioi, että peruutukset vaikuttavat noin 8  000 asiakkaaseen. Peruttujen lentojen asiakkaille Finnair tarjoaa vaihtoehtoiset lennot.

-  Olemme hyvin pahoillamme, että IAU:n työtaistelutoimet sotkevat asiakkaidemme tärkeät matkasuunnitelmat juuri kesälomakauden alussa, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt tiedotteessa.

Neljän tunnin lakot vaikuttavat esimerkiksi maapalvelutoimintoihin ja lentokonehuoltoon.

Ilmailualan Unioni hylkäsi keskiviikkoaamuna sovittelijan sovintoesityksen lentoliikenteen palveluiden työriitaan. Ammattiliitto lakkoilee perjantain lisäksi myös 2. ja 4. kesäkuuta.

Finnairin mukaan on todennäköistä, että näilläkin työtaisteluilla on merkittäviä vaikutuksia, jos ne toteutuvat. Mia Eloranta Finnairin viestinnästä kertoo, ettei ensi viikolle ole vielä tehty peruutuspäätöksiä.

-  Toistaiseksi vielä arvioidaan niitä (lakkojen) vaikutuksia.

Eloranta arvioi, että mahdolliset ensi viikon peruutukset selviävät vielä tämän viikon aikana. Lakkojen aiheuttamia tappioita Eloranta ei tarkemmin kommentoi.

-  Tietenkin näistä uudelleenreitityksistä ja asiakkaiden matkojen järjestämisestä syntyy kuluja, hän toteaa.

Finnair on jo aiemmin tarjonnut lakkopäivien matkustajille mahdollisuuden siirtää lentojaan ja näin välttää matkustamasta lakkopäivinä. Keskiviikkona jo lähes kaikki perjantain peruutukset oli saatu uudelleenreititettyä vain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Myös asiakkailla, joilla on lento ensi viikon lakkopäivinä, voivat muuttaa matkustuspäiväänsä olemalla yhteydessä Finnairiin tai lipun myyneeseen tahoon.

PALVELUALOJEN työnantajat Paltan mukaan lakko uhkaa myös keskiviikkona 11. kesäkuuta.

Palta olisi hyväksynyt sovittelijan sovintoesityksen. Palta on pettynyt siihen, että IAU päätyi toistamiseen hylkäämään alalle annetun sovintoehdotuksen.

-  Olisimme toivoneet, että lakot ja niistä lentomatkustajille aiheutuva haitta olisi voitu välttää, erityisesti näin koulujen lomakauden alkaessa, sanoo neuvottelujohtaja Pasi Vuorio tiedotteessa.

IAU sanoo, että se on ehdottanut vastapuolelle yritystason neuvottelujen käynnistämistä välittömästi.

Palta kertoo olevansa valmis neuvottelemaan yleisen linjan mukaisesta ratkaisusta myös sovittelun ulkopuolella, jos IAU luopuu kaikista ilmoittamistaan työtaistelutoimista.

PALKANSAAJIA edustavan IAU:n mukaan työriita kiteytyy niin sanotun yleisen linjan noudattamiseen palkankorotuksissa. Se katsoo, että vuosina 2021 ja 2022 toteuttamatta jääneiden palkankorotusten vuoksi ala on jäänyt jälkeen palkankorotusten yleisestä linjasta, mikä pitäisi nyt huomioida.

-  Lentoliikenteen palveluja koskevalla sopimusalalla keskimääräiset vuosiansiot ovat huomattavasti pienemmät kuin Finnair-konsernissa keskimäärin, sanotaan tiedotteessa.

Palta katsoo, että säästötoimista tehtiin aikanaan osapuolten yhdessä hyväksymä ja allekirjoittama sopimus, jossa sovittiin, että koronavuosien säästöjen takia tekemättä jääneitä korotuksia ei kompensoida myöhemmin.

IAU pitää perusteluja poikkeustilanteesta kaksoisstandardina Finnairin johdon palkitsemispolitiikan vuoksi.

AVAINSANAT

Tilastokeskus: Maahanmuutto Suomeen väheni – sisäistä muuttovoittoa saivat eniten Uusimaa ja Pirkanmaa

Nettomaahanmuutto Suomeen oli viime vuonna vajaat 50  000 ihmistä.

Suomeen tehtiin viime vuonna lähes kymmenentuhatta maahanmuuttoa vähemmän kuin vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus.

Sen mukaan maahanmuuttojen määrä pysyi kuitenkin korkeana. Viime vuonna Suomeen tehtiin noin 64  000 muuttoa. Nettomaahanmuutto oli vajaat 50  000 ihmistä.

Vielä 2010-luvulla Suomeen muutti vuosittain ihmisiä noin puolet vähemmän kuin nykyään.

Maastamuutto Suomesta nousi viime vuonna hieman edellisvuosista.

ENITEN muuttovoittoa muualta Suomesta viime vuonna saivat Uusimaa ja Pirkanmaa. Muuttotappiota kärsivät eniten Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä eniten muuttovoittoa kerryttivät Helsinki, Tampere, Espoo ja Turku. Määrällisesti suurin muuttotappio muualle Suomeen oli Tilastokeskuksen mukaan Lappeenrannassa.

AVAINSANAT

Varokaa, metsurit: näin rajusti raakkujen korvaushinta nousee

Monien rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien rahallinen arvo nousee kesäkuun alusta ympäristöministeriön päivitettyä lajien arvot. Arvokkain eläin on naali, mutta myös raakkujen hinta moninkertaistuu.

Arvo annettiin yhteensä 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Monille rauhoitetuille lajeille on annettu arvo nyt ensimmäistä kertaa.

Lajin arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Uusissa arvoissa on huomioitu myös inflaation merkitys. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo lähes kolminkertaistuu, kun sen arvo nousee 589 eurosta 1  495 euroon.

Sen sijaan merikotkan arvo putosi merkittävästi. Lajin tilanne on parantunut suojelutyön myötä, joten sen arvo laski 7  400 eurosta 407 euroon.

SUOMEN ARVOKKAIN eläin on vastedes naali, jonka korvaushinta nousi 7  400 eurosta yli 17  600 euroon.

Tunnettuja rauhoitettuja kasvilajeja ovat muun muassa hämeenkylmänkukka, jonka arvo on jatkossa noin 1  500 euroa, ja kangasvuokko, jolle asetettiin noin 500 euron arvo.

Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa antaneensa uuden asetuksen lajien arvoista edellisen asetuksen vanhentumisen takia. Edellinen asetus ei ollut ajan tasalla nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luettelon kanssa. Edellinen asetus annettiin vuonna 2002.

AVAINSANAT

TS: Aivoliiton toiminta loppumassa konkurssiin

Aivoliiton hallitus hakee liittoa konkurssiin, kertoo Turun Sanomat.

Oikeuspalveluvirasto kertoi tiistaina perivänsä liitolta takaisin 85  000 euroa valtionavustusta. Rahoitus oli myönnetty Aivoliiton hankkeeseen, joka oli tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana.

Syynä takaisinperinnälle ovat Aivoliiton taloudelliset ongelmat, jotka sosiaali- ja terveysjärjestöjä avustava valtionapuviranomainen Stea havaitsi tarkastellessaan liiton avustusten käyttöä.

Helsingin Sanomien mukaan liitto on käyttänyt avustuksiaan tappiollisen Aivoliiton palvelut -tytäryhtiönsä rahoittamiseen. Huonon taloudenpidon seurauksena liiton varsinaista työtä tekevälle henkilökunnalle ei ole aina pystytty maksamaan palkkoja.

Aivoliitto on vuonna 1977 perustettu järjestö. Omien periaatteidensa mukaan se tukee ja auttaa henkilöitä, jotka ovat muun muassa sairastaneet aivoverenkiertohäiriön. Liitto on rahoittanut toimintansa pääosin vain valtion tuella.

Liiton luottamustehtävissä on vuosien mittaan ollut sosiaali- ja terveysalaan erikoistuneita poliitikkoja. Aivoliiton liittohallituksen puheenjohtajana on viime vuodesta asti toiminut entinen demarivaikuttaja ja entinen Hyvinvointiala Halin toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

AVAINSANAT