VALIKKO

Evan kysely: Donald Trump vähentää suomalaisten uskoa Naton turvatakuisiin

Naton jäsenmaiden sotilaita yhteistoimintaharjoituksessa 2023.
  • Kotimaa
  • 29.04.2025
  • 7:02
  • (Päivitetty: 28.04. 16:58)

Suomalaisten luottamus sotilasliitto Naton turvatakuisiin on heikentynyt selvästi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisen kauden aikana, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuore arvo- ja asennetutkimus.

Vain kolmasosa vastaajista uskoo, että turvatakuut muodostavat niin vahvan pelotteen, ettei kukaan uskalla hyökätä jäsenmaata vastaan.

Syksyyn 2023 verrattuna usko turvatakuiden pelotevaikutukseen on pudonnut 21 prosenttiyksikköä.

Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan yhä myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Sitä kannattaa 66 prosenttia vastaajista.

Nato-myönteisyys on kuitenkin laskenut viidessä kuukaudessa viidellä prosenttiyksiköllä. Se on nyt alimmillaan sitten jäsenyyden hakemisen toukokuussa 2022.

Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi, että muutosten taustalla on Yhdysvaltojen nykyinen linja.

-  Suomalaiset seuraavat ulkopolitiikkaa erittäin tiiviisti. Donald Trumpin puheet siitä, että riittävästi puolustukseensa rahaa käyttäviä Nato-maita ei välttämättä puolusteta, eivät ole jääneet suomalaisilta huomaamatta, Metelinen sanoi tiedotteessa.

SAMALLA näkemykset Yhdysvalloista ovat muuttuneet epäilevämmiksi. Vain 13 prosenttia suomalaisista arvioi Yhdysvaltojen toimivan maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsevan suomalaisten tuen.

Vastaavasti 29 prosenttia katsoi, että Suomen etu on tehdä Yhdysvaltojen kanssa mahdollisimman syvää yhteistyötä kaikissa asioissa. Tämä osuus on pienentynyt syksystä 2023 peräti 21 prosenttiyksikköä.

-  Trumpin kaudella suomalaisten ulkopoliittinen realismi on vahvistunut. Vaikka Yhdysvaltoja tarvitaan edelleen turvallisuuden takeena, suomalaisten odotukset ovat muuttuneet – kumppanuutta halutaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, Metelinen totesi.

Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn tulokset perustuvat yli 2  000 ihmisen vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaukset kerättiin 12.-24. maaliskuuta.

AVAINSANAT

Veroetu poistuu – tällainen lisälasku työsuhdepyöräilijää odottaa, jos sopimuskausi on kesken

Hallituksen kehysriihessä suunnittelema päätös poistaa työsuhdepolkupyörien verottomuus on lävähtämässä yrittäjien sekä kuluttajien silmille, arvioi Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman.

Työsuhdepyöräedun verottomuus olisi poistumassa heti vuoden 2026 alussa. Työnantaja voi tarjota työntekijälle polkupyöräedun joko palveluntarjoajan kautta leasingsopimuksella tai antamalla ostamansa pyörän työntekijän käyttöön. Etu on ollut verotonta Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudelta eli vuodesta 2021 alkaen.

-  Jos leasing-sopimuskautta on vielä muutama vuosi jäljellä, ei varmasti ole osattu varautua sellaiseen, että verovapaana oletettu etu muuttuu äkillisesti veronalaiseksi kesken sopimuskauden, Hellman sanoo.

Työntekijälle polkupyöräetu on verotonta tuloa 1  200 euroon asti vuodessa. Tulot ja pyörän hinta vaikuttavat veroedun määrään, mutta työntekijälle säästöä voi parhaimmillaan kertyä useita satoja euroja. Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen sanoo, että esimerkiksi 50  000 euroa vuodessa tienaavalle henkilölle veroalennus on vuositasolla ollut enimmillään noin 530 euroa.

Hellman arvioi, että työsuhdepyörästä voi joutua maksamaan ensi vuonna useita kymmeniä euroja kuussa enemmän.

VEROEDUN poistamisen keskeisin ongelma on Hellmanin mukana erityisesti siirtymäajan puute.

-  Päätös poistaa verovapaus ilman siirtymäaikaa tulee suurena yllätyksenä edun käyttäjien lisäksi etua tarjoaville työnantajayrityksille sekä pyöräliikkeille.

-  Ihan ymmärrettävästi päätös koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Eivätkä yrityksetkään ole tällaiseen tietenkään pystyneet varautumaan. Jos etu poistetaan ilman siirtymäaikaa, eivät yritykset ehdi siihen sopeutua.

Oletuksena on, että edun poisto tulee oitis vaikuttamaan uusien työsuhdepyörien myyntiin. Työnantaja voi jatkossakin tarjota pyöräetua henkilöstölle, mutta Janne Kalluinen uskoo poiston vaikuttavan etuuden suosioon työntekijöiden keskuudessa.

Jukka-Pekka Hellmanin mukaan Suomen Yrittäjille on tullut jo viestiä, että työsuhdepyörien myynti saattaa joistain liikkeistä loppua kokonaan.

-  Selvää on, että verovapauden poistaminen tulee vaikuttamaan kysyntään voimakkaastikin.

-  Olisi kohtuullista toteuttaa tällainen muutos parin vuoden siirtymäajalla, eikä kertarysäyksellä romuttaa näiden pyöräliikkeiden bisnestä.

HALLITUS KERTOI, että poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu saataisiin yhteensä 70 miljoonan euron verotuotot.

Polkupyörämyynnin mahdollisesti vähentyessä arvonlisäverotuotot kuitenkin samalla pienevät.

-  En osaa sanoa, onko osattu ajatella heijastevaikutuksia muualle. Esimerkiksi siihen, jos yritysten myynti putoaa, Hellman toteaa.

Veronmaksajien Kalluisen mukaan esimerkiksi työhuonevähennyksen ja työsuhdepolkupyörien verovapaan edun poistamisella saatavilla varoilla rahoitetaan yleisiä veronkevennyksiä.

-  70 miljoonalla ei kovin mittavaa ansiotuloveronkevennystä saa aikaan, mutta osana isompaa verotuksen muutospakettia se hyödyttää niitä, jotka työsuhdepolkupyöräetua eivät jatkossakaan olisi tulleet saamaan.

Teksti: STT / Joona Laukkanen, Antti Haavisto

AVAINSANAT

Kansanedustaja Timo Vornasta vastaan nostettiin syytteet – syytetään muun muassa pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

Kansanedustaja Timo Vornanen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 4. joulukuuta 2024.
  • Kotimaa
  • 29.04.2025
  • 15:54
  • (Päivitetty: 29.04. 16:39)

Kansanedustaja Timo Vornasta (tv.) vastaan on nostettu syytteet, kertoi Syyttäjälaitos tiistaina. Syytteet liittyvät noin vuoden takaisiin tapahtumiin helsinkiläisessä ravintolassa ja sen edustalla.

Vornasta syytetään pahoinpitelystä, kahdesta laittomasta uhkauksesta, vaaran aiheuttamisesta, ampuma-aserikoksesta sekä ampuma-aserikkomuksesta.

Poliisin esitutkinnan mukaan Vornanen ampui viime vuoden huhtikuun lopulla Helsingissä Bar Ihkun ulkopuolella maahan ja osoitti aseella kahta ihmistä kohti. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa fyysisesti. Poliisin mukaan laukaus osui kuitenkin lähelle ihmisiä.

Vornanen kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Hän pitää toimintaansa hätävarjeluna.

-  Tulen kiistämään kaikki ravintolan sisä- ja ulkopuolella sattuneisiin tilanteisiin liittyvät syytteet, koska olen toiminut tilanteissa hätävarjelusäännösten nojalla itseäni suojatakseni, Vornanen sanoo tiedotteessa.

-  Tapahtumista on olemassa hyvät valvontakameroiden tallenteet, joten uskon asioiden oikeuslaitoksessa selviävän oikeudenmukaisella tavalla, hän jatkaa.

Valtionsyyttäjä nosti Vornasen lisäksi syytteet myös kahta muuta miestä vastaan. Vuonna 1984 syntynyttä miestä syytetään lievästä pahoinpitelystä ja vuonna 1994 syntynyttä miestä laittomasta uhkauksesta. Näissä syytteissä Vornanen on asianomistajan eli epäillyn rikoksen uhrin asemassa.

Vornanen valittiin eduskuntaan perussuomalaisten listoilta. Hänet erotettiin perussuomalaisista ampumisen jälkeen.

Jutun käsittelypäivä Helsingin käräjäoikeudessa selviää myöhemmin.

Uutista täydennetty klo 16.39 Vornasen kommentein.

AVAINSANAT

Hovioikeus tuomitsi Veijo Baltzarin seksuaalirikoksista ehdottomaan vankeuteen

Hovioikeus toteaa, että Veijo Baltzar käytti törkeästi väärin teatteriyhteisönsä naisten riippuvuussuhdetta sekä toisen uhrin osalta myös tämän kypsymättömyyttä.

Helsingin hovioikeus on tuominnut kulttuurineuvos-kirjailija Veijo Baltzarin seksuaalirikoksista vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Hovioikeuden mukaan Baltzar, 82, syyllistyi kahteen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, jotka kohdistuivat kahteen eri ihmiseen.

Hovioikeus katsoo, että rangaistusta ei ole perusteltua lieventää asian saaman julkisuuden, Baltzarin iän tai hänen terveydentilansa perusteella.

Syyttäjä vaati Baltzarille vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistusta useista seksuaali- ja ihmiskaupparikoksista. Hovioikeuden mukaan ihmiskaupasta tai kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ei kuitenkaan ollut näyttöä.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi helmikuussa 2022 kaikki syytteet jutussa. Baltzar on kiistänyt kaikki syytteet.

OIKEUDENKÄYNNISSÄ käsitellyt tapahtumat ajoittuvat vuosiin 2004-2019. Useat, tuolloin 15-36-vuotiaat naiset olivat mukana Baltzarin teatteriproduktioissa ja asuivat yhdessä tai muutoin oleskelivat Baltzarin kanssa eri asunnoissa.

Hovioikeuden mukaan Baltzar taivutti asemaansa hyväksikäyttäen kaksi naisista sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan tekoon. Toista uhria Baltzar hyväksikäytti oikeuden mukaan vuosina 2016-2019 ja toista vuosina 2017-2019.

Naisten kertomukset tapahtumista olivat oikeuden mukaan johdonmukaisia ja niiden tueksi on myös kirjallisia todisteita. Myös todistajien kertomukset ovat asian eri vaiheissa pysyneet pääosin muuttumattomina.

Hovioikeuden mukaan yhteisössä oli noin vuodesta 2015 lähtien fyysisen ja henkisen väkivallan uhkaa, vaikkakaan näyttöä toistuvasta väkivallan käytöstä ei ollut. Henkisen väkivallan uhka ilmeni arvostelemisena ja moitteina.

HOVIOIKEUS toteaa julkisessa selosteessa, että Baltzar käytti törkeästi väärin naisten riippuvuussuhdetta sekä toisen uhrin osalta myös tämän kypsymättömyyttä.

Baltzarilla ja rikoksen uhreiksi joutuneilla oli huomattava ikäero ja siten myös eroa elämänkokemuksessa, hovioikeus toteaa. Baltzar oli myös auktoriteettiasemassa ja ylläpiti hierarkiaa sekä teatteriharjoituksissa että yhteisössä.

-  Asianomistajien ryhtyminen tekoihin ei ollut pohjautunut osapuolten kannalta tasavertaiseen tilanteeseen. Baltzarin oli täytynyt ymmärtää asianomistajien ryhtyneen tekoihin ja alistuneen tekojen kohteeksi johtuen riippuvuussuhteesta, hovioikeus muotoilee.

Hovioikeuden mukaan kyse ei kuitenkaan ollut raiskauksista, törkeistä raiskauksista tai pakottamisista seksuaalisiin tekoihin, joista syyttäjä ensisijaisesti vaati rangaistusta.

Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoo, että yhteisössä oli ollut kultinomaisia piirteitä. Hovioikeuden mukaan kyse ei kuitenkaan ollut rikoslaissa kuvatun tunnusmerkistön mukaisesta ihmiskaupasta tai törkeästä ihmiskaupasta. Myöskään kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ei ollut näyttöä.

Jutun suullinen pääkäsittely käytiin sekä hovioikeudessa että käräjäoikeudessa suljetuin ovin. Myös oikeudenkäyntiasiakirjat on pääosin salattu.

AVAINSANAT

Ylen Merja Ylä-Anttila jää eläkkeelle – uuden toimitusjohtajan haku alkaa ensi viikolla

Merja Ylä-Anttila.
  • Kotimaa
  • 29.04.2025
  • 11:17
  • (Päivitetty: 29.04. 11:21)

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila jää eläkkeelle vuoden 2025 loppuun mennessä. Ylen hallitus on yhtiön tiedotteen mukaan aloittanut uuden toimitusjohtajan haun.

Ylä-Anttila täyttää 65 vuotta toukokuussa.

– Olemme nyt Ylessä vähitellen monien muutosten paremmalla puolella. Tulemme selviämään turbulentista ajasta hyvin ja suuntaamme vahvasti eteenpäin. Yhtiö on vakaalla pohjalla: sisällöt tavoittavat hyvin yleisönsä ja Yle Areena on suomalaisten rakastetuimpia brändejä. Uudistunut organisaatio ja innostunut ammattilaisten joukko Ylessä ovat valmiina uusiin haasteisiin. On siis hyvä hetki vaihtaa kapulaa, Ylä-Anttila sanoo Ylen tiedotteessa.

YLÄ-ANTTILA on työskennellyt Ylen toimitusjohtajana syyskuusta 2018 alkaen. Hänellä on takanaan kaikkiaan yli 40 vuoden ura media-alalla.

– Merja Ylä-Anttila ansaitsee isot kiitoksemme tavasta, jolla hän on johtanut Yleisradiota läpi kahden ison myllerryksen, Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen sanoo tiedotteessa.

Ylä-Anttila jatkaa tehtävässään uuden toimitusjohtajan aloittamiseen saakka. Yhtiön hallitus on käynnistänyt jo uuden toimitusjohtajan hakuprosessin. Haku toteutetaan sekä suorahakuna että julkisena hakuna, joka avautuu ensi viikolla.

AVAINSANAT

VR:lle sakot työtuomioistuimelta – RAU: Ei ollut yksittäinen lipsahdus

Työtuomioistuin on määrännyt junayhtiö VR:lle sakot veturinkuljettajien työehtosopimuksessa määriteltyjen lepoaikojen rikkomisesta, kertoo työntekijöitä edustava Rautatiealan Unioni (RAU).

Rikkomukset koskivat veturinkuljettajien palautumisaikoja ja yhdenjaksoisia ajoaikoja kahdessa työvuorossa toissa vuonna.

RAUn mukaan VR on myöntänyt rikkoneensa työehtosopimusta ja perustellut rikkomuksia työvuorosuunnittelujärjestelmän virheillä. RAU katsoo, että virheitä ei korjattu, vaikka niistä huomautettiin ja neuvoteltiin useasti.

VR:n maksettavaksi määrättiin 3 000 euron sakot sekä yli 5 000 euron oikeudenkäyntikulut.

RAUn mukaan kyse ei ole yksittäisestä lipsahduksesta.

-  Yhtiön työvuorokäytännöt vaarantavat kuljettajien jaksamisen, eikä yhtiö ole puuttunut ongelmiin, vaikka sitä on toistuvasti vaadittu, RAU sanoo tiedotteessa.

RAUn mielestä rangaistukset eivät vastaa teon vakavuutta. Liitto vaatii tiukempia seurauksia, jotta VR ryhtyisi todellisiin muutoksiin.

-  Jos veturinkuljettaja rikkoisi tietoisesti sääntöjä, hänet irtisanottaisiin. Nyt suuri yritys selviää pienillä hyvityssakoilla, sanoo RAUn juristi Maria Säteri tiedotteessa.

Säteri huomauttaa, että työntekijäpuolelle voidaan asettaa jopa 150 000 euron hyvityssakot työnantajan toimintaa vastaan suunnatusta työtaistelusta, mutta työnantaja joutuu maksamaan korkeintaan 37 400 euroa tietoisesta sopimusrikkomuksesta.

-  Työehtosopimuslaki on maan hallituksen muutosten jälkeen täysin epäreilu, Säteri kommentoi.

Työtuomioistuimen tuomiosta ilmenee, että VR on myöntänyt RAUn nostaman kanteen oikeaksi.

Työtuomioistuin antoi tuomionsa viime torstaina. Tuomio oli yksimielinen.

AVAINSANAT