• Kotimaa
• 12.05.2025
• 7:59
• (Päivitetty: 12.05. 8:00)

Suomen hallitus joutui ensimmäistä kertaa punnitsemaan luontoarvoja taloutta vastaan Sakatin kaivoksen osalta, kun se pohti hankkeen tulevaisuutta tammikuisessa kokouksessaan. STT:n tietojen mukaan 3,3 miljardin euron verotuotot ratkaisivat.

Valtioneuvoston yleisistunto päätti tammikuisessa kokouksessaan olla vastustamatta Anglo American -yhtiön Sodankylän Sakatin kaivoshankkeen hakemusta EU:n strategiseksi hankkeeksi.

-  Valtioneuvoston lähestymistapa tässä asiassa oli se, että jos hanke sitä hakee, niin meillä ei ole perustetta kansallisesti sen enempää Sakattia kuin mitään muutakaan hanketta tässä vaiheessa prosessia vastustaa, elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sanoo STT:n haastattelussa.

EU-komissio myönsi myöhemmin maaliskuussa Sakatille strategisen hankkeen aseman, jonka jälkeen se on oikeutettu muun muassa nopeutettuihin lupaprosesseihin. Strategisen aseman myöntäminen voi myös edistää hankkeen asemaa lintu- luonto- ja vesipuitedirektiivien mukaisessa poikkeusharkinnassa.

Sakatin osalta asia on keskeinen, koska kaivosta on kaavailtu soidensuojelulailla ja Natura-alueena suojellun Viiankiaavan suon alle.

Kaivostoiminnan aloittamisessa suon tuntumassa keskeinen riski on pohjaveden tason laskeminen, mikä saattaisi johtaa suon kuivumiseen.

Valtioneuvosto linjasi yhdellä nuijankopautuksella, ettei se estä yhtäkään hanketta hakemasta strategista statusta.

Rydman vakuuttaa, että strategisen hankkeen asema ei heikennä ympäristönsuojelun tasoa kansallisesti. Varsinaisen poliittisen harkinnan paikka tulee Sakatin osalta vasta myöhemmässä vaiheessa.

-  Alustavaa arviointia on tehty, mutta tämä ei ole ollut se päätöksenteon paikka.

HALLITUS ei kokouksessaan ottanut suoraan kantaa Sakatin kaivoksen puolesta tai sitä vastaan. Oikeuskansleri on kuitenkin arvioinut, että kansallisen vastustusoikeuden käyttäminen strategisen hankkeen aseman myöntämisessä on luonteeltaan päätös, jonka yhteiskuntapoliittinen tai taloudellinen merkitys edellyttää asian ratkaisemista valtioneuvoston yleisistunnossa.

Rydmanin mukaan valtioneuvosto linjasi yhdellä nuijankopautuksella, ettei se estä yhtäkään hanketta hakemasta strategista statusta.

Jäsenvaltiolla on oikeus vastustaa aseman myöntämistä ja siten estää strategisen aseman saaminen. EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaan strategisesti tärkeiden hankkeiden listalle pääseminen edellyttää muun muassa hankkeen kestävää toteutettavuutta, erityisesti ympäristövaikutusten ehkäisemisen ja minimoinnin näkökulmasta.

Suomi olisi voinut vastustaa Sakatin valitsemista hankelistalle, mikäli se olisi esimerkiksi nähnyt, ettei kaivos voi saada toimintaan tarvittavia ympäristölupia.

SUOMEN TIETOTOIMISTO hankki valtioneuvoston päätöksen taustapaperit työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) niiden tultua osin julkisiksi valittujen hankkeiden julkistuksen jälkeen.

Esityksen valtioneuvostolle on valmistellut TEM, mutta valmistelussa on kuultu myös ympäristöministeriötä.

Sakatin louhintahankkeen ja rikastuslaitoksen osalta päätöksen perustelumuistiossa todetaan, että tarve mahdolliselle tai todennäköiselle Natura-suojelusta poikkeamiselle on hanketta koskevan kansallisen kannan muodostuksen osalta merkityksellinen.

Toisin sanoen hallituksen on pitänyt punnita hankkeen luontoarvoja asiasta päätöstä tehdessään.

Muistion mukaan riskinä on nähty erityisesti alueen pohjaveden tason laskeminen ja siitä seuraava mahdollinen suon kuivuminen.

Yhtiön maaliskuussa julkaiseman päivitetyn Natura-arvion mukaan kaivoshanke voisi lieventävistä toimenpiteistä huolimatta heikentää kolmea luontotyyppiä ja kahden suojellun kasvilajin elinolosuhteita Viiankiaavan luoteisreunassa.

Luontoarvojen lisäksi muistiossa nostetaan esiin Sakatin työllisyys- ja talousvaikutukset. Yhtiön hakemuksen mukaan hankkeen välitön työllistävä vaikutus olisi rakennusvaiheessa noin 300 ihmistä vuosittain ja välillisesti 2  800 henkilöä. Hankkeen odotetaan sen toimintavaiheessa luovan alueelle paikallisesti 350 työpaikkaa suoraan ja 700 työpaikkaa epäsuorasti.

Kaivoshankkeen arvioidaan elinkaarensa aikana tuovan Suomeen kokonaisuudessaan 1,5 miljardia suoria investointeja ja tuottavan valtiolle 3,3 miljardia euroa erilaisina veroina.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän muistion mukaan johtopäätös on selvä.

-  Kokonaisuutena tarkasteltuna, ja ottaen huomioon muun muassa hankkeen merkityksen EU:n strategisen autonomian kannalta, hankkeeseen ei ole katsottu liittyvän sellaisia seikkoja, joiden perusteella kansallisen vastustamisoikeuden käyttämiselle nähtäisiin syytä, muistiossa muotoillaan.

HALLITUS voi Suomessa myöntää poikkeuksen Natura-alueen luonnonarvoja merkittävästi heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.

EU:n strategisen hankkeen aseman katsotaan täyttävän erittäin tärkeän yleisen edun kriteerin.

Mitä tarkoittaa, että Sakattia arvioidessa on otettu huomioon sen merkitys EU:n strategisen autonomian kannalta?

-  Ylipäätään, jos katsotaan kriittisiä raaka-aineita ja mineraaleja, niin Eurooppahan on erittäin riippuvainen ulkomaisesta tuonnista, eikä vähiten Kiinan tuonnista. Nämä ovat tietysti hyvin perusteltuja syitä arvioida sitä, millä tavoin EU:n omaa raaka-ainetuotantoa voitaisiin vahvistaa, sanoo Rydman.

Sakatin takana oleva Anglo American on monikansallinen yhtiö, jolla on tytäryhtiö myös Kiinassa. Onko Suomella mahdollisuutta säädellä sitä, mihin louhitut mineraalit kulkeutuvat ja kuka niistä hyötyy?

-  Suomen näkökulmasta on tärkeää, että se mitä Suomessa löydetään, myöskin mahdollisimman laajassa mitassa jalostetaan Suomessa korkeamman jalostusarvon tuotteiksi.

Ministerin mukaan asian kannalta oleellista on se, millaisia tuotantoketjuja Suomen sisällä pystytään muodostamaan.

NATURA-POIKKEAMAN myöntäminen olisi Suomessa poikkeuksellista. Vastaava päätös on tehty vain kerran, kun valtioneuvosto päätti aiemmin toukokuussa, että Kokemäenjoelle voidaan ihmisten terveyden ja yleisen turvallisuuden vuoksi rakentaa tulvasuojelutoimenpiteenä oikaisu-uoma.

Tätä ennen poikkeuslupaa on ympäristöministeriön mukaan vuosien saatossa haettu kahdelle hankkeelle, mutta sitä ei ole myönnetty.

-  Totta kai se olisi ainakin periaatteellisella tasolla merkittävä ja uudenlainen avaus, Rydman arvioi.

Hän ei näe tässä vaiheessa syytä, miksi poikkeamaa ei voitaisi myöntää.

-  Nähdäkseni on olemassa kaikki edellytykset sille, että hanke voidaan toteuttaa tavalla, joka on sekä taloudellisesti kannattava ja Euroopan strategista omavaraisuutta vahvistava että kunnioittaa myöskin luontoarvoja.

Hankesuunnitelman mukaan kaivostoimintaa tapahtuisi vain suojelualueen reunamilla suon alapuolella, eikä lähempänä maanpintaa olevaa esiintymää hyödynnettäisi. Alueelle kaivettavan tunnelin suuaukko olisi Natura-alueen ulkopuolella.

-  Nämä ovat mielestäni sellaisia peruslähtökohtia, jotka nähdäkseni aika laajastikin kunnioittavat luontoarvojen perimmäistä ydintä.

Rydmanin mielestä Natura-päätöstä on tarvittaessa arvioitava uudelleen.

-  Mielestäni olisi aika sääli, jos Natura-päätös tekisi mahdottomaksi jopa sen, että hyödynnettäisiin suojelualueen reunan alapuolella sijaitsevaa esiintymää suojelualueen ulkopuolelta kaivettavaa tunnelia pitkin.

Erityisesti luonnonsuojelupuolella mahdollinen päätös Natura-poikkeamasta on herättänyt pelkoa suomalaisen luonnonsuojelujärjestelmän romuttumisesta. Rydmanin mukaan ei voida ajatella, että Natura-päätöksiä ei missään tilanteissa voitaisi muuttaa.

-  Kyllä se nähdäkseni aika irrationaaliselta toiminnalta ja ajattelulta kuulostaisi, että minkäännäköisiä uudelleenarviointeja ei koskaan voisi tehdä.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki