VALIKKO

Eutanasia-aloitteen käsittely jatkuu syksyllä: ”Ei tämän lain säätämisen pitäisi olla muita kummempaa”

Eutanasialaki säädettävä Suomeen -kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 53 000 henkilöä.
Susanna Luikku

Kansalaisaloite eutanasian sallimisesta on kerta toisensa jälkeen siirretty työryhmiin lisäselvityksiä varten. Nyt asian käsittely jatkuu syksyllä, mutta miksi se on niin vaikeaa?

Sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti keskiviikkona julkisen asiantuntijakuulemisen kansalaisaloitteesta Eutanasialaki säädettävä Suomeen (KAA 4/2024). Kuulemisen pääviesti oli, että nyt on selvitetty tarpeeksi: valiokunnan on tehtävä päätös siitä, lähdetäänkö aloitetta viemään eteenpäin ja aikanaan eduskunnan käsittelyyn sekä äänestykseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Miettinen kertoi, että koska työryhmä ei ollut saanut aikaan yksimielistä lausuntoa, mietintöä ei jätetä. Miettisen mukaan asian käsittely jatkuu kuitenkin syksyllä, koska siihen liittyviin laillisiin ongelmiin on pyydetty lausuntoa oikeusministeriöltä.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) moitti OM:ää siitä, ettei se ollut vastannut pyyntöön. Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos vastasi, että pyyntö oli saapunut vasta edellisviikon perjantaina ja korosti että aloite vaatii monipuolista ja laaja-alaista oikeudellista arviointia.

– Rikoslain piiriin se ei missään tapauksessa kuulu. Tässä vaiheessa vaihtoehtoina voi nähdä muutokset potilaslakiin tai kokonaan uuden lain tekemisen, Kiriakos arvioi.

Eduskunta hylkäsi veteraanipoliitikkojen Esko Seppäsen ja Iiro Viinasen vetämän edellisen kansalaisaloitteen eutanasian sallimisesta vuonna 2018. Se keräsi lähes 63 ooo allekirjoittajaa.

Eduskuntakäsittelyn jälkeen Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti STM:n asiantuntijaryhmän selvittämään ihmisen elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja muun muassa eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita, mutta ryhmä ei kolmessa vuodessakaan saanut aikaan yksimielistä näkemystä siitä, tulisiko lääkäriavusteinen kuolinapu tai aktiivinen *) eutanasia laillistaa.

NYKYISEN aloitteen on allekirjoittanut yli 53 000 henkilöä, ja se luovutettiin eduskunnalle viime vuoden toukokuussa.

Aloitteen alkuunpanija, Terhokodin saattohoidossa pitkän uran tehnyt ylilääkäri Juha Hänninen kertasi kuulemisessa, että kuolinapu ja itsemurha ovat eri asioita eikä toisen ihmisen kärsimystä voi koskaan todella tuntea tai mitata.

– Eutanasia ei ole elämän ja kuoleman kysymys, vaan ihmisen itsemäärämisoikeudellinen lupa luopua kärsimyksestä. Sitä pitää kunnioittaa. On ihmisarvoa alentavaa, että toiselle voidaan sanoa ”et sinä oikeasti kärsi tai halua kuolla”, Hänninen sanoi.

Hänninen muistutti, että krooniset ja vaikeat sairaudet sekä kipu muuttavat ihmisen persoonaa ja rajoittavat tämän toimintakykyä ja elämää. Hän luetteli asioita, jotka on valmisteltava kuntoon, jotta laki eutanasian sallimisesta voitaisiin säätää: palliatiivisen ja saattohoidon saatavuuden varmistaminen, niihin ja eutanasiaan erikoistuneiden lääkärien riittävyys sekä koulutusta niille terveydenhuollon henkilöstössä, jotka sitä haluavat.

EUTANASIAN sallimiseen liittyy paljon eettisiä dilemmoja, ennakko-oletuksia ja pelkoja. Yleisimpiä syitä vastustaa on oletus siitä, että esimerkiksi elämän loppuvaiheessa olevien vanhusten tai vammaisten ihmisarvoa alettaisiin heikentää – tai pahimmillaan tarjota eutanasiaa ”ratkaisuksi” terveydenhuollon krooniseen resurssipulaan.

– On tietenkin selvää, että millään rahaan liittyvällä ei ole eikä saa olla päätöksen kanssa tekemisestä. Verrokkimaiden kokemuksista ei liioin löydy näyttöä ihmisarvo-ongelmista, Juha Hänninen kommentoi kuulemistilaisuudessa.

Eutanasia tai lääkäriavusteinen itsemurha on sallittu kymmenessä maassa. Ne ovat Hollanti, Belgia, Luxemburg, Sveitsi, Espanja, Portugali, Kanada, Kolumbia, Uruguay ja Uusi-Seelanti. Australiassa ja Yhdysvalloissa eutanasia on sallittu joissakin osavaltioissa.

Suomessa aihe jakaa lääkärikuntaa voimakkaasti. Lääkäriliitto on ottanut aloitteeseen kielteiseen kannan, mutta kyselytutkimuksissa enemmistö lääkäreistä on ilmaissut kannattavansa sitä, kunhan reunaehdot ja vastuukysymykset ovat selvät.

Suomen Lääkäriliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan eutanasian laillistamisen kannatus suomalaisten lääkäreiden keskuudessa on kasvanut. Vuonna 2024 tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä noin 55 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä sen väittämän kanssa, että eutanasia tulisi laillistaa.

Uutissuomalaisen vuonna 2024 teettämässä kansalaiskyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että eutanasia tulisi laillistaa Suomessa.

SDP:N kansanedustajan, lääkäri Aki Lindénin mukaan puolue otti viime kesän kokouksessaan lakialoitteeseen varovaisen myönteisen kannan.

– Sen edellytyksenä on tietenkin, ettei ole promillenkaan mahdollisuutta, että lain soveltamiseen liittyisi mitään hinta- tai säästökysymyksiä. Myös palliatiivinen ja saattohoito on saatava riittävälle tasolle valtakunnallisesti, Linden kommentoi.

Demareista Suna Kymäläinen ihmetteli, miksi eutanasialakia siirretään hallituskaudelta toiselle aina uusiin työryhmiin ja selvityksiin, eikä edes yritetä saada asiaan ratkaisua – suuntaan tai toiseen. Hän sai tukea niin ikään lääkäritaustaiselta Maarit Castrenilta (kok.) sekä asiantuntijaryhmän emeritusprofessori Raimo Lahdelta.

– Olen ollut mukana monien lakien teossa ja uudistamisessa, viimeksi aborttilain. Sitäkin pidettiin aikoinaan täysin mahdottomana säätää. Korostan, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella (EIT) ole ollut huomauttamista asiaan niissä maissa, joissa aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja, Lahti sanoi.

Emeritusprofessori painotti, ettei aloitteeseen tarvita ”enää yhtäkään työryhmää tai kuulemista” lisää.

– Tämä vuosikausien aikana kerätty pohja on täysin riittävä. On aika ottaa aloite normaaliin käsittely- ja päätösprosessiin. Ei tämän lain säätämisen pitäisi olla muita kummempaa.

Sitä ei tapahdu ainakaan ennen syksyä, jolloin oikeusministeriö antaa lausuntonsa aloitteesta. Nähtäväksi jää, riittääkö Petteri Orponkaan (kok.) hallituksella rohkeus tarttua monella tapaa vaikeaan ja arkaan asiaan.

Juttua muokattu to klo 14.19: täsmennetty Raimo Lahden kommenttia.

Juttua muokattu pe klo 8:50: lisätty viite ”aktiivinen eutanasia” -ilmaisuun.

* Lääkärin etiikka -kirja muistuttaa, että passiivisen eutanasian käsitettä ei pidä käyttää sen ristiriitaisuuden takia. Myös lääkäriavusteinen kuolinapu on liian monitulkintainen ilmaisu, joten lääkärit suosittelevat mieluummin termejä eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha.

 

AVAINSANAT

Purra: Rahaa käytetään “häpeällisiin hilipatihippan pippaneihin” – vaati sosiaaliturvaa vain Suomen kansalaisille

Perussuomalaisten jatkava puheenjohtaja Riikka Purra pitää linjapuheen puoluekokouksessa Lahdessa 15. kesäkuuta.

Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mielestä talouden ongelmissa piilee suurin syy perussuomalaisten huonoon kannatukseen.

Purra sanoi näin linjapuheessaan perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa.

Purra nosti myös esiin kysymyksen eurosta. Hän listasi talouden vaikeuksia ja sanoi, että niistäkin selviämiseen olisi auttanut oma valuutta.

– Yksi syy tälle meidän ankeudelle on eurovaluutta ja sillä hyvä, Purra sanoi.

Purran mielestä aihe on lähes tabu Suomessa.

PERUSSUOMALAISET haluavat Purran mukaan vain Suomen kansalaisille tarkoitetun sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelut.

– Koska Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, koulu tai sairaala, piste.

Purra totesi samassa yhteydessä, että myös Petteri Orpon (kok.) hallituksessa käytetään rahaa “häpeällisiin hilipatihippan pippaneihin”.

Perussuomalaiset ei Purran mukaan hyväksy alisuoriutumisen lisäämistä lakiin irtisanomisen syyksi, koska alisuoriutumista ei voi todeta riidattomasti. Myös työsopimusten perusteettomaan ketjuttamiseen puuttumisesta on hänen mukaansa pidettävä kiinni.

Purra kutsui puheessaan työmarkkinaosapuolet keskustelemaan Suomen talouden ja työllisyyden tilannekuvasta ”maahanmuutto mukaanlukien”.

Täydennetty klo 14.47.

AVAINSANAT

Adlercreutz jatkaa RKP:n puheenjohtajana – ”Kiitos tästä suuresta luottamuksesta”

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreut puhuu RKP:n puoluekokouksessa Vaasassa 14. kesäkuuta.

Hallituspuolue RKP:n jatkokaudelle valitun puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan on ennenaikaista määritellä, minkälaisia mahdollisia uusia toimia puolue olisi valmis toteuttamaan julkisen talouden tasapainottamiseksi.

-  Pitää pystyä reagoimaan hetkessä. Tällä hetkellä olisi oleellista, että saataisiin talouskasvu liikkeelle, hän vastasi toimittajille RKP:n puoluekokouksen yhteydessä.

Tilannetta helpottaisi kauppasodan peruminen ja Ukrainan sodan loppuminen, hän totesi.

-  Kyllä sitä ehkä helpottaisi myös, että me poliitikot pystyisimme edes vähän valamaan uskoa meidän hyviin asioihimme, hän sanoi.

VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston (VTV) aiemmin tällä viikolla julkaiseman arvion mukaan hallituksen kevään puoliväliriihen lisätoimet heikentävät julkista taloutta entisestään. VTV:n finanssipolitiikan valvojat pitävät Suomen julkisen talouden jatkuvaa velkaantumista huolestuttavana.

Valvojien mukaan hallituksen ilmoittamat sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Hallitus on pyrkinyt kautensa aikana sopeuttamaan taloutta useilla miljardeilla muun muassa veronkiristyksillä ja menoleikkauksilla. Kevään puoliväliriihessä se puolestaan päätti keventää esimerkiksi palkansaajien ja yritysten verotusta.

”Kiitos tästä suuresta luottamuksesta”

Hallituspuolue RKP:n puoluekokous valitsi puheenjohtajiston tänään Vaasassa. Adlercreutzilla ei ollut vastaehdokkaita.

KIRKKONUMMELAINEN Adlercreutz valittiin RKP:n puheenjohtajaksi viime kesänä. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015.

-  Kiitos tästä suuresta luottamuksesta. Olen vakuuttunut siitä, että RKP:ta tarvitaan tänään enemmän kuin koskaan.

Hän sanoi, että Suomessa tarvitaan puoluetta, joka haluaa rakentaa siltoja eikä rakenna politiikkaansa vastakkainasettelulle.

-  Meillä on vielä kaksi vuotta aikaa seuraaviin vaaleihin. Käyttäkäämme nämä vuodet viisaasti, hän sanoi puolueväelle.

KOKOUKSESSA valittiin puolueelle myös varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajina jatkavat Varsinais-Suomesta Paraisilta kotoisin oleva kansanedustaja Sandra Bergqvist ja Vaasan kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja Ramieza Mahdi. Bergqvist toimi hallituskauden kaksi ensimmäistä vuotta liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä.

Uutena varapuheenjohtajana aloittaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, HR-päällikkö Cecilia Ehrnrooth.

Puolueessa on ollut tapana valita puheenjohtajistoon yksi jokaiselta puolueen vahvalta alueelta eli Uudeltamaalta, Helsingistä, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta.

RKP järjestää puoluekokouksen joka vuosi.

Puolue sai kevään kuntavaaleissa 4,7 prosenttia ja aluevaaleissa 5 prosenttia äänistä.

RKP:n puoluekokous päättyy tänään.

AVAINSANAT

Grönroos perussuomalaisten puheenjohtajistoon – Tynkkynen hävisi toisella kierroksella

Simo Grönroos (vas.) ja Sebastian Tynkkynen olivat ehdolla kolmanneksi varapuheenjohtajaksi perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa 14. kesäkuuta.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajaksi on valittu toisella kierroksella entinen puoluesihteeri Simo Grönroos 335 äänellä.

Toiseksi tullut europarlamentaarikko ja puolueen moninkertainen varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sai 301 ääntä.

Kisassa käytiin kaksi kierrosta.

AVAINSANAT

IL: Purra aikoo perua suurituloisten eläkeläisten veroalen

Riikka Purra valittiin jatkamaan puolueen puheenjohtajana perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa 14. kesäkuuta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo Iltalehdelle, että suurituloisille eläkeläisille ei sittenkään ole tulossa veroalea, kun hallituksen päättämät tuloveron kevennykset ajetaan läpi.

Purra sanoo lehdelle, että hallituksen tarkoitus ei ollut suosia suurituloisia eläkeläisiä.

Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan hallituksen alkuperäinen verokevennys ei juuri hyödyttäisi pienituloisia eläkeläisiä.

HYÖTYJIÄ olisivat tiettyjen tuloluokkien suurituloiset eläkeläiset. Iltalehden mukaan hallitus valmistelee esitystä lausunnolle vielä kesäkuun aikana.

Purran mukaan hallituksen tahtotila asiassa on selvä, kun myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut asiaan kantaa samassa hengessä.

Hallitus haluaa alentaa marginaaliveroja, koska työnteon ja yrittämisen kannustimia halutaan parantaa. Eläkeläisten kohdalla marginaaliveron alentamisella ei olisi juuri tällaisia kannustinvaikutuksia.

AVAINSANAT

”Performanssit sikseen” – puheenjohtajistoon noussut Teemu Keskisarja lupaa painavampia julkisia esiintymisiä

Teemu Keskisarja puhumassa perussuomalaisten puoluekokouksessa Lahdessa 14. kesäkuuta.

Yllättäen perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi ohi sisäministeri Mari Rantasen valittu Teemu Keskisarja pitää voittoaan sormen heristyksenä puoluejohdolle.

– Nöyristely loppuu. Näytänkö sellaiselta mieheltä, että allekirjoitan jotakin rasismin vastaisia tiedonantoja, Keskisarja kommentoi kysymystä mikä hänen valintansa myötä perussuomalaisissa muuttuu.

Keskisarja voitti Rantasen äänin 494-421 Lahden puoluekokouksessa lauantaina.

Hän tähdensi nöyristelyn olevan eri asia kuin politiikassa välttämätön kompromissien teko. Nöyristelyllä Keskisarja viittasi ”psykologiseen matelemiseen” ja taipumiseen kulttuurisodissa.

HALLITUKSESSA ei Keskisarjan mukaan pidä roikkua mukana katkeraan loppuun saakka.

– Jos me esimerkiksi syksyllä muutaman kuukauden kuluttua hyväksymme EU:n seuraavan oikean, siis ison yhteisvelkapaketin, jolla ei ole mitään tekemistä rajaturvallisuuden kanssa, silloin me olemme vainaat. Silloin kannattaa ennemmin laittaa kivi kaulaan ja hypätä Päijänteeseen kuin jatkaa hallituksessa hymistelyä.

Keskisarja ei kertonut mihin yhteisvelkapakettiin hän mahdollisesti viittaa. Safe-puolustuspaketin hyväksymistä hän kutsui poliittiseksi realiteetiksi.

PERUSSUOMALAISTEN nykyinen EU-linja on Keskisarjan sanoin hakusessa.

– Perussuomalaiset ei ole EU-kriittinen puolue vaan perussuomalaiset on EU-vihamielinen puolue juuriltaan ja nykyiseltä sielunmaisemaltaan.

Euroopan unioni ei Keskisarjan mukaan järkeisty. Tästä syystä Suomen pitää hänen mukaansa luopua yhteisvaluutasta ja myös unionin jäsenyydestä. Keskisarja ei kuitenkaan tunnu kannattavan suoraa EU:sta eroamista vaan luottaa unionin hajoavan. Suomalaisten tulee Keskisarjan mukaan valmistautua tähän käänteeseen valppaasti.

– Imperiumit eivät ole ikuisia. Imperiumit kaatuvat aina. Kukaan ei uskonut vuonna 1916 tsaarin Venäjän kaatuvan. Suomalaiset ja kaikki muutkin länsimaalaiset vakuuttivat vielä 1989, että Neuvostoliitto on ikuinen. Samalla talousviisaat hokevat, että ei EU:sta voi mitenkään erota eikä se ole juridisestikaan mahdollista. Mutta EU sortuu omaan mahdottomuuteensa Suomesta riippumatta ja ehkä paljon nopeammin kuin aavistammekaan.

Millaista viesti tämä oli puoluejohdolle, että sinut valittiin, kun etukäteen pidettiin todennäköisenä, että Mari Rantanen voittaisi?

– Kyllä se oli sormen heristys. Sanoin ennen vaalia, että olen soraääni ja semmoinen minä olen.

Keskisarjan mukaan hänen mielipidettään on varapuheenjohtajana pakko ”ainakin jossain määrin” kuunnella toisin kuin rivikansanedustajana.

– En tiedä onnistuuko se tuossa nelikossa.

Keskisarja aikoo vaatia itseltään jatkossa harvempia mutta painavampia julkisia esiintymisiä.

– Performanssit sikseen. Aikansa kutakin.

Hän myönsi harrastaneensa julkisia performansseja siksi, ettei valtalehtien otsikoihin pääse kovinta asiaa puhumalla.

– Siitä syystä olen hiukan esittänyt puheissani. Politiikan tarkoitus ei saa olla ihmisten viihdyttäminen mutta ei myöskään ihmisten kuoliaaksi pitkästyttäminen, hän sanoi ja viittasi eduskunnan täysistunnon pitkiin keskusteluihin.

– Voi herrajumala, ei siinä ole mitään järkeä. Jos ei ole mielenkiintoista sanottavaa, niin turpa kiinni.

OMISTA performansseistaan Keskisarja mainitsi ”käänteisen keikaroinnin” vaatetuksellaan.

– Tein vahingossa somehitin, irtokynnet ja silmäripset. Se oli ihan hauska juttu, mutta eivät ihmiset jaksa sitä montaa kertaa. Niitä hittejä ei ole enää luvassa.

AVAINSANAT