VALIKKO

EU:n ulkomaankauppaministerit ylimääräiseen kokoukseen tulleista

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU haluaa edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisun Yhdysvaltojen kanssa.

EU:n ulkomaankauppaministerit kokoontuvat tänään ylimääräiseen kokoukseen Brysseliin. Aiheina ovat muun muassa kauppasuhteet ja erityisesti tullitilanne Yhdysvaltojen kanssa.

Ministerit saavat ottaa kantaa presidentti Donald Trumpin uhkaukseen, jonka mukaan hän määrää EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei unionin kanssa saada neuvoteltua kauppasopimusta sitä ennen.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi sunnuntaina, että EU haluaa edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisun Yhdysvaltojen kanssa. Hän ilmoitti, että EU lykkää Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitulleille suunniteltuja vastatoimia elokuun alkuun asti. Alun perin ne olisivat astuneet voimaan tiistaina.

Suomesta ministerikokoukseen osallistuu ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).

Eräs korkea diplomaattilähde kuvasi viime viikolla kauppaneuvotteluiden tilannetta vaikeaksi. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen kanssa käytyjä neuvotteluita ei voida käsitellä myöskään erillään muista Yhdysvaltojen ja EU:n välisistä suhteista, kuten Ukrainaan ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

LISÄKSI kokouksessa puidaan käynnissä olevia muita kauppasopimusneuvotteluita muun muassa Etelä-Amerikan ja Intian kanssa.

-  EU:n kauppaneuvotteluissa eri suunnilla on viime aikoina edistytty hyvin. Toivomme esimerkiksi, että sopimus Etelä-Amerikan Mercosur-alueen kanssa voidaan allekirjoittaa lähikuukausina, ministeri Tavio kommentoi tiedotteessa ennen kokousta.

Etelä-Amerikan kanssa solmittavasta Mercosur-vapaakauppasopimuksesta on neuvoteltu jo pitkään.

Esimerkiksi Ranska ja Puola ovat ilmaisseet huoltaan sopimuksen vaikutuksesta EU:n maataloustuottajien asemaan, sillä ne pelkäävät sopimuksen heikentävän eurooppalaisten maanviljelijöiden asemaa ja vääristävän kilpailua. Ympäristö- ja ilmastotoimijat ovat taas olleet huolissaan sopimuksen ilmastovaikutuksista.

EU:ssa pidetään nyt kuitenkin entistä tärkeämpänä saada aikaan sopimuksia muiden kauppakumppaneiden kanssa, kun kauppasuhteet Yhdysvaltoihin takkuavat.

AVAINSANAT

Saksa torjuu EU:n budjettiesityksen – Suomi komppaa

Pääministeri Orpon mukaan EU-budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

Saksa torjuu EU-komission budjettiesityksen liian suurena.

-  EU:n budjetin kattava korotus ei ole hyväksyttävää aikana, jolloin kaikki jäsenvaltiot pyrkivät merkittävästi vakauttamaan kansallisia budjettejaan, Saksan hallituksen edustaja Stefan Kornelius sanoi lausunnossa.

-  Siksi emme voi hyväksyä komission ehdotusta.

EU-komissio julkisti keskiviikkona alkuillasta esityksensä EU:n budjetista vuosille 2028-2034. Komissio esittää budjetin tuntuvaa kasvattamista lähes 2  000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on noin 1  200 miljardia euroa.

Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.

Yksi komission ehdottamista uusista tavoista kerätä rahaa on vero suurille eurooppalaisille yrityksille, joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa.

Korneliuksen mukaan Saksa ei hyväksy myöskään ehdotusta yritysten lisäverotuksesta.

-  Meidän on jatkettava komission uudistusaloitetta ja budjetin keskittämistä uusiin prioriteetteihin, Kornelius kuitenkin lisäsi.

KESKIVIIKKOILTANA julkistettu budjettiesitys keskittyy ulkomaisen kilpailun torjumiseen ja Venäjän vastaiseen toimintaan samalla, kun sillä pyritään parantamaan kilpailukykyä unionissa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan budjettiehdotus vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

-  Sisältö on hyvin pitkälle Suomen tavoitteiden mukainen, tästä työ alkaa, Orpo sanoi STT:lle keskiviikkoiltana.

Orpo mainitsi hyvänä muun muassa sen, kuinka ehdotuksesta löytyy jatkoa Ukrainan tuelle sekä reippaita panostuksia puolustukseen ja kilpailukykyyn.

Pääministerin mukaan Suomen kannalta on olennaista, että vaikka Suomen toivomaa erillistä välinettä itärajan tukemiseen ei nyt budjetissa ole, itäisten raja-alueiden painotus kuitenkin mainitaan useaan otteeseen budjetin yhteydessä.

-  Se on sitten jatkoneuvotteluista kiinni, miten se konkretisoituu rahana.

Orpon mukaan rahat puolustukseen viisinkertaistetaan, sotilaalliseen liikkuvuuteen kymmenkertaistetaan sekä panostukset rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttoon kolminkertaistetaan.

-  Ne ovat erittäin kovia tasoja. Ne ovat painopisteitä ja tarvitsevat lisää rahaa, mutta jatkossa se sitten arvioidaan, kuinka paljon se nousu lopulta on.

AVAINSANAT

30 prosentin kummitus – Saksan sätti Yhdysvaltoja provokaatiosta tullineuvotteluissa

Ranskan ja Saksan valtiovarainministerit kehottavat Yhdysvaltoja vakaviin neuvotteluihin, jotta Yhdysvallat ja EU saavuttaisivat oikeudenmukaisen kauppasopimuksen tullikiistassa.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil korosti maiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen päivittäiset uudet provokaatiot eivät auta neuvottelujen etenemistä.

Klingbeilin mukaan EU ei aio hyväksyä mitä tahansa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Hän sanoi yhteydenpidon maan kanssa jatkuvan.

EU:n kauppakomissaari Maros Sefcovic matkusti keskiviikkona Washingtoniin jatkamaan neuvotteluja kauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.

EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Komission tiedottajan mukaan Sefcovicin on määrä tavata Yhdysvaltojen kauppaministeri Howard Lutnick ja kauppaedustaja Jamieson Greer.

Kauppakomissaarin matkasta Washingtoniin ja neuvottelujen jatkumisesta ei keskiviikkona iltakuuteen mennessä tullut lisätietoja.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei kauppasopimusta synny.

EU tavoittelee edelleen kauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa, koska 30 prosentin tullit uhkaisivat lamauttaa transatlanttisen kaupan. Sefcovic sanoi maanantaina, että EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Uutistoimisto AFP:n näkemän listan perusteella vastatoimet iskisivät muun muassa lentokoneisiin, autoihin, kemikaaleihin, sähkölaitteisiin, mutta myös muun muassa eläviin mehiläisiin, kameleihin, papukaijoihin sekä kondomeihin ja oopiumiin.

Trumpin uhkausta on kuitenkin laajasti arvioitu neuvottelutaktiikaksi. Tähän mennessä Trump on lykännyt kovimpien tullien voimaantuloa jo pariin otteeseen.

AVAINSANAT

EU-komissiolta järeä kasvuesitys EU:n budjettiin – edessä kiivaat ja vaikeat neuvottelut

EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2  000 miljardiin euroon vuosille 2028-2034.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan budjetin on tarkoitus vastata niihin lukuisiin haasteisiin, joita EU:lla on nyt edessään.

-  Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan, von der Leyen sanoi keskiviikkona.

EU:n budjetin halutaan vastaavan haasteisiin joita unionilla on niin kilpailukyvyn, puolustuksen kuin ilmastonmuutoksen saralla.

Budjetin rahaa ohjataan muun muassa kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardia. Maataloudelle on tarkoitus varmistaa ainakin 300 miljardin euron rahoitus.

EU-komissio haluaa ohjata rahaa puolustukseen ja avaruusohjelmaan noin 131 miljardin euron edestä.

Lisäksi komissio esittää, että varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi.

Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan.

JÄSENMAAT ja EU-parlamentti ryhtyvät nyt neuvottelemaan budjetista komission esityksen pohjalta. Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaistakin monimutkaisempia.

Osa jäsenmaista on ilmaissut jo vastustavansa budjetin kasvattamista, muun muassa Ruotsi ja Saksa. Suomen kanta on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027 ja on kooltaan 121 miljardia.

Von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Hän kutsuikin uutta budjettiesitystä tähän mennessä kunnianhimoisimmaksi.

RAHOITUS tullaan sitomaan oikeusvaltiokehitykseen, minkä on katsottu olevan kohdennettu erityisesti Unkarille.

-  Oikeusvaltiokehitys on olennainen. Meidän täytyy varmistaa vastuullinen rahankäyttö ja täysi läpinäkyvyys, von der Leyen sanoi.

AVAINSANAT

Saksan valtiovarainministeri puuttui Trumpin provokaatioihin

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil Berliinissä 24. kesäkuuta.

Ranskan ja Saksan valtiovarainministerit kehottavat Yhdysvaltoja vakaviin neuvotteluihin, jotta Yhdysvallat ja EU saavuttaisivat oikeudenmukaisen kauppasopimuksen tullikiistassa.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil korosti maiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen päivittäiset uudet provokaatiot eivät auta neuvottelujen etenemistä.

Klingbeilin mukaan EU ei aio hyväksyä mitä tahansa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei kauppasopimusta synny.

AVAINSANAT

Luonnonsuojeluliitolta tiukka vaatimus ministeri Essayahille

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd.) puuttumaan saimaannorppien kuuttien kuolemiin.

Metsähallitus kertoi keskiviikkona jo viidennestä kalanpyydykseen kuolleesta saimaannorpasta tänä kesänä. Poliitikkojen on luonnonsuojeluliiton mukaan jatkettava verkkokalastuskieltoa vähintään heinäkuun loppuun. Luonnonsuojeluliitto kuitenkin ajaa ympärivuotista kieltoa, sillä verkot tappavat norppia ympäri vuoden.

Kalanpyydykset ovat liiton mukaan saimaannorpan suurin yksittäinen kuolinsyy.

– Näiden turhien, täysin estettävissä olevien kuolemien lopettaminen olisikin nopein ja tehokkain tapa suojella ainoaa kotoperäistä nisäkästämme, erittäin uhanalaista saimaannorppaa, luonnonsuojeluliitto toteaa tiedotteessaan.

– Verkkokalastuskieltoa on viipymättä pidennettävä vähintään kuukaudella eli heinäkuun loppuun, jolloin verkkokuoleman riski pienenee. Paras vaihtoehto norpan suojelemiseksi olisi kuitenkin ulottaa verkkokalastuskielto norpan elinalueella ympärivuotiseksi, koska verkot tappavat norppia vuodenajasta riippumatta, luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen sanoo.

NYKYINEN valtioneuvoston asetus kalastusrajoituksista on voimassa vuoden 2026 huhtikuulle.

– Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin on asetettava saimaannorpan tulevaisuus mökkiläisten verkkokalastuksen edelle. Saimaan alueen ammattikalastajat kalastavat jo nyt pitkälti norppaturvallisesti, Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-aluekoordinaattori Marjaana Kovanen sanoo.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että nykyinen pääministeripuolue kokoomus vaati edellisen asetuksen säätämisen aikaan, että kalastusrajoituksia jatkettaisiin heinäkuulle. Kokoomus myös kannatti kansalaisaloitetta, joka vaati nykyistä laajempaa verkkokalastuskieltoa.

Liiton mukaan Petteri Orpon (kok.) allituksella on nyt todellinen näytön paikka.

– Suomella vastuu saimaannorpan suojelusta, koska ainutlaatuinen norppa elää ainoastaan Saimaalla.

AVAINSANAT