VALIKKO

EU-komissiolta järeä kasvuesitys EU:n budjettiin – edessä kiivaat ja vaikeat neuvottelut

EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2  000 miljardiin euroon vuosille 2028-2034.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan budjetin on tarkoitus vastata niihin lukuisiin haasteisiin, joita EU:lla on nyt edessään.

-  Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan, von der Leyen sanoi keskiviikkona.

EU:n budjetin halutaan vastaavan haasteisiin joita unionilla on niin kilpailukyvyn, puolustuksen kuin ilmastonmuutoksen saralla.

Budjetin rahaa ohjataan muun muassa kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardia. Maataloudelle on tarkoitus varmistaa ainakin 300 miljardin euron rahoitus.

EU-komissio haluaa ohjata rahaa puolustukseen ja avaruusohjelmaan noin 131 miljardin euron edestä.

Lisäksi komissio esittää, että varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi.

Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan.

JÄSENMAAT ja EU-parlamentti ryhtyvät nyt neuvottelemaan budjetista komission esityksen pohjalta. Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaistakin monimutkaisempia.

Osa jäsenmaista on ilmaissut jo vastustavansa budjetin kasvattamista, muun muassa Ruotsi ja Saksa. Suomen kanta on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027 ja on kooltaan 121 miljardia.

Von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Hän kutsuikin uutta budjettiesitystä tähän mennessä kunnianhimoisimmaksi.

RAHOITUS tullaan sitomaan oikeusvaltiokehitykseen, minkä on katsottu olevan kohdennettu erityisesti Unkarille.

-  Oikeusvaltiokehitys on olennainen. Meidän täytyy varmistaa vastuullinen rahankäyttö ja täysi läpinäkyvyys, von der Leyen sanoi.

AVAINSANAT

Vääntö EU-budjetista alkaa – Suomi vaatii rahoitusta Itä-Suomelle ja suhtautuu kielteisesti yhteisvelkavälineisiin

Neuvotteluista odotetaan tavallistakin vaikeampia, sillä jäsenmailla on jo erimielisyyksiä budjetin koosta alkaen.

EU:n Eurooppa-ministerit käyvät perjantaina Brysselissä ensimmäisen alustavan keskustelun EU:n seuraavasta budjettiesityksestä.

EU-komissio antoi keskiviikkona esityksensä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034. Esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2  000 miljardia euroa.

Jäsenmaiden ja EU-parlamentin on nyt annettava hyväksyntänsä budjetille. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, ja valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.

Neuvotteluista odotetaan tavallistakin vaikeampia, sillä jäsenmailla on jo erimielisyyksiä budjetin koosta alkaen.

Suomi ja esimerkiksi Saksa ovat jo sanoneet, että esitetty budjetti on kooltaan liian suuri.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehti STT:lle EU-komission budjettiesitystä sisällöllisesti positiiviseksi, mutta kooltaan liian suureksi. Hänen mukaansa se vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistasoa pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

SUOMEA perjantain kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.).

Strand sanoi STT:lle keskiviikkona, että Suomen on ajettava budjettiin edelleen omaa erillistä rahoitusinstrumenttia Itä-Suomelle.

Suomi suhtautuu kriittisesti myös uusiin yhteisvelkavälineisiin. Komissio esitti osana budjettia 400 miljardin ”kriisimekanismia”, josta on tarkoitus jakaa tarvittaessa lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille.

Niitä voitaisiin ottaa käyttöön, jos unionia kohtaa vakava kriisi.

-  Ne eivät ole suoraan (korona-ajan) elpymisvälineen kaltaisia, mutta suhtaudumme niihin silti hyvinkin varauksellisesti ja kielteisesti, Strand sanoi.

AVAINSANAT

Näin rahat jaetaan komission budjettiesityksessä – ainoaa vain ympäristölle varattua rahastoa uhkaa lakkauttaminen

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Komission ehdottamasta uudesta EU-budjetista on luvassa vielä paljon vääntöä. Uuden budjetin painopisteet poikkeavat hieman nykyisestä budjetista, ja esimerkiksi puolustukseen on tarkoitus käyttää aiempaa selvästi enemmän rahaa.

Vuosille 2028-2034 esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2  000 miljardia euroa, josta tosin osa käytetään niin sanottujen koronavelkojen maksuun. Nykyinen budjetti on noin 1  200 miljardia euroa.

Kyseessä on tuntuva lisäys, josta sekä EU-parlamentti että jäsenmaat haluavat sanoa sanottavansa. Luvassa on vielä paljon keskustelua. Ensimmäisen kerran rahasto menee jäsenmaiden puitavaksi huomenna perjantaina, kun EU:n ministerit kokoontuvat yleisten asioiden neuvostoon.

Budjetti tarvitsee hyväksynnän kaikilta EU:n jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta.

KOMISSION mukaan uusi budjetti on aiempaa joustavampi ja yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on vastata Euroopan kohtaamiin moniin haasteisiin. Suurimman siivun budjetista saavat erilaiset alue- ja maataloustuet, vaikka maatalous- ja aluekehitysrahoihin ehdotetaankin leikkausta nykyiseen budjettiin verrattuna.

STT kävi läpi, keille ehdotetaan lisää rahaa budjetissa, ketkä taas saisivat sitä vähemmän.

Budjetin kasvattamisen vuoksi komissio esittää EU:lle uusia omia tulonlähteitä. Näihin kuuluisi muun muassa uusi suuryritysvero, jota maksaisivat yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Lisäksi se esittää veroa tupakkatuotteille ja elektroniikkajätteelle.

Komission arvion mukaan esitys kasvattaisi EU:n vuotuisia tuloja noin 58 miljardilla.

PÄÄOSA budjetin rahoituksesta tulee kuitenkin jäsenmaiden omista varoista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että tästä huolimatta jäsenmaiden maksuosuudet eivät kasvaisi. Hän ei kuitenkaan ole avannut, miten tämä olisi käytännössä mahdollista.

Vihreisiin investointeihin kanavoidaan rahaa noin 700 miljardin edestä. Lisäksi noin 35 prosenttia budjetista on ohjattu luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisuun.

Osa ehdotuksista on herättänyt ympäristö- ja ilmastojärjestöissä huolta.

-  On hyvä, että Euroopan komission budjettiesityksessä on 35 prosentin korvamerkintä ilmasto- ja luontotavoitteisiin. Mukana on vähähiilisyyden, cleantechin ja puhtaan siirtymän innovaatioiden tukia, jotka tukevat myös kestävää taloutta, sanoi Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tiedotteessa.

Komission esittämässä uudistuksessa vanhat rahastot ja hankkeet yhdistetään yhteen jättirahastoon. Tämä tarkoittaa sitä, että myös EU:n ainoa vain ympäristölle varattu rahasto LIFE ollaan lakkauttamassa.

-  LIFE-rahasto on ollut Suomelle edullinen, koska olemme hyvillä hankkeilla saaneet paljon EU-varoja kotimaista suojelurahoitusta täydentämään. Jos LIFE lopetetaan, luontohankkeiden jatko täytyy varmistaa uudessa jättirahastossa, Veistola sanoi.

Rahaston kautta on rahoitettu esimerkiksi pölyttäjien ja saimaannorppien suojelua.

Eurooppalaiset luonto- ja ympäristöjärjestöt moittivat myös sitä, ettei luontokadon torjumiseen ja biodiversiteetin varjeluun ole varattu omaa rahoitusta.

UUDESTA budjetista tullaan käyttämään noin 25 miljardia euroa vuodessa koronapandemian aikaisen elpymisrahaston takaisinmaksuun.

Sekä korkojen että 650 miljardin euron rahaston pääoman takaisinmaksut alkavat vuonna 2028 eli samana vuonna, kun uusi monivuotinen rahoituskehys astuu voimaan.

Vanhan lainan maksun lisäksi komissio esittää EU:lle uutta lainapohjaista kriisimekanismia, jolla halutaan varautua esimerkiksi pandemiaan ja muihin vastaaviin kriisitilanteisiin kireässä maailman tilanteessa.

Komissio kaavailee enintään 400 miljardin euron kriisimekanismia, jota käytettäisiin tarpeen vaatiessa jakamaan lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Komissio voisi tällöin hakea markkinoilta lainaa.

Uusi 409 miljardin euron Euroopan kilpailukykyrahasto sijoittaa komission mukaan strategisiin teknologioihin sisämarkkinoiden hyödyksi.

Kilpailukykyrahoista puolustukseen ja avaruusohjelmaan ehdotetaan käytettäväksi 131 miljardia euroa, mikä on viisinkertaisesti nykyinen määrä.

EU ei voi kuitenkaan tällä rahalla tehdä yhteisiä asehankintoja, joten rahoitus keskittynee esimerkiksi puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja alan tuotekehittelyyn. Varsinaiset aseostot jäävät yhä jäsenmaiden itsensä vastuulle.

Lisäksi varoja kohdennetaan muun muassa sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen niin, että sotilaskalustoa pystytään siirtämään helpommin EU-maasta toiseen.

Ulkosuhteisiin ja kehitysapuun on uudessa budjetissa varattu 200 miljardia. Tässä on huomioitu Ukraina, ja komissio haluaa jatkaa maan tukemista myös uudessa budjetissa 100 miljardin euron rahastolla.

Komissio korosti oikeusvaltioperiaatetta ja sen kunnioittamista. Komission mukaan oikeusvaltioperiaate on välttämätön Euroopan demokratialle, turvallisuudelle ja talousvakaudelle.

Jäsenvaltioiden on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, jotta nämä voivat saada rahoitusta. Tällä viitataan erityisesti Unkariin.

Suomelle oikeusvaltioperiaatteen ajaminen on ollut tärkeä asia.

Sanna Raita-aho, Anna-Elina Perttula/STT

AVAINSANAT

Komissiolta Suomelle kaksi muistutusta – vastausaikaa kaksi kuukautta

Euroopan komissio antoi Suomelle torstaina kaksi muistutusta EU:n lainsäädännön velvoitteiden rikkomuksista.

Muistutukset koskevat EU:n metaaniasetusta ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevaa direktiiviä.

KOMISSION mukaan Suomi ei ole ilmoittanut sille kansallisista toimenpiteistä, joilla direktiivi otetaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Jäsenmaiden tuli ottaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 17. lokakuuta 2024 mennessä.

Lisäksi Suomi on rikkonut EU:n metaaniasetusta jättämällä nimeämättä viranomaisen, joka vastaa metaanipäästöjä koskevien sääntöjen seurannasta ja valvonnasta. Suomen olisi pitänyt ilmoittaa viranomaisen nimeämisestä ja yhteystiedoista komissiolle 5. helmikuuta 2025.

Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata muistutuksiin ja korjata puutteet.

AVAINSANAT

Ministeri Juuso varoittaa helteistä

Ihmiset viilentyvät Kuninkaantammen alueella sijaitsevalla Palettilammen uimarannalla Helsingissä 17. heinäkuuta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) tiedottaa helteiseen säähän liittyvistä terveysriskeistä.

Ilmatieteen laitokselta kerrotaan heinäkuisten helteiden jatkuvan lähipäivinä. Vanhukset, pitkäaikaissairaat ja pienet lapset ovat Juuson mukaan erityisen alttiita helteen haittavaikutuksille.

Juuso korostaa tiedotteessaan, että sairaaloissa, hoivakodeissa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kotihoidossa on tärkeää ymmärtää helteistä aiheutuvat terveysriskit.

– Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksikäissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, Juuso sanoo.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut seikkaperäiset ohjeet helteen aiheuttamien terveyshaittojen torjunnasta hoitolaitoksissa.

– THL:n antamia ohjeita on aiheellista noudattaa. Hoivakotien asukkaiden on saatava oleskella viileissä tiloissa helteelläkin, yksiköissä kaikilla tulisi olla mahdollisuus oleskella avoimessa viileässä tilassa.

Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan myös kotihoidossa. Helteen aikana myös kotihoidon henkilöstön ja asiakkaiden välinen yhteydenpito on Juuson mukaan entistäkin tärkeämpää.

AVAINSANAT

”Ruma mahalasku” – Kurviselta suorat sanat hallituksen ennakkovaikuttamisesta

Perussuomalaisten Ari Koponen (vas.), keskustan Antti Kurvinen, SDP:n Joona Räsänen ja keskustan Markus Lohi eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. kesäkuuta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen on pettynyt Euroopan komission esitykseen EU:n vuosien 2028-2034 budjetiksi. Kurvinen katsoo Petteri Orpon (kok.) hallituksen epäonnistuneen ennakkovaikuttamisessaan.

Komissio näyttää Kurvisen mukaan unohtaneen huoltovarmuuden merkityksen EU:n turvallisuudelle.

– Suurimpien häviäjien joukossa ovat huoltovarmuudelle kriittiset alue- ja maatalousrahat, joissa Suomi on perinteisesti ollut vieläpä nettosaajana, Kurvinen toteaa tiedotteessaan.

Maatalous- ja aluetukien yhteenlaskettu osuus uudesta budjettikehyksestä on vain 40 prosenttia, kun perinteisesti kummallekin on varattu noin kolmannes EU:n budjetista, eli yhteensä 2/3.

Suoria maataloustukia ollaan leikkaamassa 386 miljardista 300 miljardiin euroon.

– Myös ulkorajaohjelma, jolla olisi kohdennettu tukea itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, puuttuu budjetista täysin. Tulevissa neuvotteluissa EU on saatava ymmärtämään, että vain asuttu raja on turvallinen raja. Jos raja-alueilla eivät asiat ole kunnossa, ei turvallisuuskaan toteudu.

KURVISEN mukaan hallituksen ennakkovaikuttaminen ei näytä onnistuneen.

– Tämä ei ollut ihan sitä, mitä odotettiin, kun pääministeri Orpo kahvitutti komission puheenjohtaja von der Leyeniä pitkin Suomea. Kivoja valokuvia someen saatiin, mutta tuloksia ei. Ennakkovaikuttaminen näyttää olleen pelkkää name droppingia, Kurvinen sanoo.

Hallituksen ja Suomen itselleen asettamista tavoitteista jäätiin Kurvisen mukaan kauas, vaikka kaikki edellytykset niiden saavuttamiselle olivat olemassa.

– Kokoomuksella on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa värisuora sekä suorat yhteydet EU:n suurimpaan ryhmittymään ja avainhenkilöihin. Myös muuttunut turvallisuusympäristö tukee Suomen tavoitteita. Kaikesta tästä huolimatta tuloksena on ruma mahalasku.

Kurvisen mukaan tuleviin budjettineuvotteluihin lähdetään melkoiselta takamatkalta hallituksen lepsuilun seurauksena.

– Edessä on pitkä työsarka, jotta huoltovarmuus, ruokaturva ja alueiden kehittäminen saadaan neuvoteltua takaisin budjetin keskiöön.

AVAINSANAT