VALIKKO

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

Näin rahat jaetaan komission budjettiesityksessä – ainoaa vain ympäristölle varattua rahastoa uhkaa lakkauttaminen

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Komission ehdottamasta uudesta EU-budjetista on luvassa vielä paljon vääntöä. Uuden budjetin painopisteet poikkeavat hieman nykyisestä budjetista, ja esimerkiksi puolustukseen on tarkoitus käyttää aiempaa selvästi enemmän rahaa.

Vuosille 2028-2034 esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2  000 miljardia euroa, josta tosin osa käytetään niin sanottujen koronavelkojen maksuun. Nykyinen budjetti on noin 1  200 miljardia euroa.

Kyseessä on tuntuva lisäys, josta sekä EU-parlamentti että jäsenmaat haluavat sanoa sanottavansa. Luvassa on vielä paljon keskustelua. Ensimmäisen kerran rahasto menee jäsenmaiden puitavaksi huomenna perjantaina, kun EU:n ministerit kokoontuvat yleisten asioiden neuvostoon.

Budjetti tarvitsee hyväksynnän kaikilta EU:n jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta.

KOMISSION mukaan uusi budjetti on aiempaa joustavampi ja yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on vastata Euroopan kohtaamiin moniin haasteisiin. Suurimman siivun budjetista saavat erilaiset alue- ja maataloustuet, vaikka maatalous- ja aluekehitysrahoihin ehdotetaankin leikkausta nykyiseen budjettiin verrattuna.

STT kävi läpi, keille ehdotetaan lisää rahaa budjetissa, ketkä taas saisivat sitä vähemmän.

Budjetin kasvattamisen vuoksi komissio esittää EU:lle uusia omia tulonlähteitä. Näihin kuuluisi muun muassa uusi suuryritysvero, jota maksaisivat yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Lisäksi se esittää veroa tupakkatuotteille ja elektroniikkajätteelle.

Komission arvion mukaan esitys kasvattaisi EU:n vuotuisia tuloja noin 58 miljardilla.

PÄÄOSA budjetin rahoituksesta tulee kuitenkin jäsenmaiden omista varoista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että tästä huolimatta jäsenmaiden maksuosuudet eivät kasvaisi. Hän ei kuitenkaan ole avannut, miten tämä olisi käytännössä mahdollista.

Vihreisiin investointeihin kanavoidaan rahaa noin 700 miljardin edestä. Lisäksi noin 35 prosenttia budjetista on ohjattu luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisuun.

Osa ehdotuksista on herättänyt ympäristö- ja ilmastojärjestöissä huolta.

-  On hyvä, että Euroopan komission budjettiesityksessä on 35 prosentin korvamerkintä ilmasto- ja luontotavoitteisiin. Mukana on vähähiilisyyden, cleantechin ja puhtaan siirtymän innovaatioiden tukia, jotka tukevat myös kestävää taloutta, sanoi Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tiedotteessa.

Komission esittämässä uudistuksessa vanhat rahastot ja hankkeet yhdistetään yhteen jättirahastoon. Tämä tarkoittaa sitä, että myös EU:n ainoa vain ympäristölle varattu rahasto LIFE ollaan lakkauttamassa.

-  LIFE-rahasto on ollut Suomelle edullinen, koska olemme hyvillä hankkeilla saaneet paljon EU-varoja kotimaista suojelurahoitusta täydentämään. Jos LIFE lopetetaan, luontohankkeiden jatko täytyy varmistaa uudessa jättirahastossa, Veistola sanoi.

Rahaston kautta on rahoitettu esimerkiksi pölyttäjien ja saimaannorppien suojelua.

Eurooppalaiset luonto- ja ympäristöjärjestöt moittivat myös sitä, ettei luontokadon torjumiseen ja biodiversiteetin varjeluun ole varattu omaa rahoitusta.

UUDESTA budjetista tullaan käyttämään noin 25 miljardia euroa vuodessa koronapandemian aikaisen elpymisrahaston takaisinmaksuun.

Sekä korkojen että 650 miljardin euron rahaston pääoman takaisinmaksut alkavat vuonna 2028 eli samana vuonna, kun uusi monivuotinen rahoituskehys astuu voimaan.

Vanhan lainan maksun lisäksi komissio esittää EU:lle uutta lainapohjaista kriisimekanismia, jolla halutaan varautua esimerkiksi pandemiaan ja muihin vastaaviin kriisitilanteisiin kireässä maailman tilanteessa.

Komissio kaavailee enintään 400 miljardin euron kriisimekanismia, jota käytettäisiin tarpeen vaatiessa jakamaan lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Komissio voisi tällöin hakea markkinoilta lainaa.

Uusi 409 miljardin euron Euroopan kilpailukykyrahasto sijoittaa komission mukaan strategisiin teknologioihin sisämarkkinoiden hyödyksi.

Kilpailukykyrahoista puolustukseen ja avaruusohjelmaan ehdotetaan käytettäväksi 131 miljardia euroa, mikä on viisinkertaisesti nykyinen määrä.

EU ei voi kuitenkaan tällä rahalla tehdä yhteisiä asehankintoja, joten rahoitus keskittynee esimerkiksi puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja alan tuotekehittelyyn. Varsinaiset aseostot jäävät yhä jäsenmaiden itsensä vastuulle.

Lisäksi varoja kohdennetaan muun muassa sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen niin, että sotilaskalustoa pystytään siirtämään helpommin EU-maasta toiseen.

Ulkosuhteisiin ja kehitysapuun on uudessa budjetissa varattu 200 miljardia. Tässä on huomioitu Ukraina, ja komissio haluaa jatkaa maan tukemista myös uudessa budjetissa 100 miljardin euron rahastolla.

Komissio korosti oikeusvaltioperiaatetta ja sen kunnioittamista. Komission mukaan oikeusvaltioperiaate on välttämätön Euroopan demokratialle, turvallisuudelle ja talousvakaudelle.

Jäsenvaltioiden on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, jotta nämä voivat saada rahoitusta. Tällä viitataan erityisesti Unkariin.

Suomelle oikeusvaltioperiaatteen ajaminen on ollut tärkeä asia.

Sanna Raita-aho, Anna-Elina Perttula/STT

AVAINSANAT

Komissiolta Suomelle kaksi muistutusta – vastausaikaa kaksi kuukautta

Euroopan komissio antoi Suomelle torstaina kaksi muistutusta EU:n lainsäädännön velvoitteiden rikkomuksista.

Muistutukset koskevat EU:n metaaniasetusta ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevaa direktiiviä.

KOMISSION mukaan Suomi ei ole ilmoittanut sille kansallisista toimenpiteistä, joilla direktiivi otetaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Jäsenmaiden tuli ottaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 17. lokakuuta 2024 mennessä.

Lisäksi Suomi on rikkonut EU:n metaaniasetusta jättämällä nimeämättä viranomaisen, joka vastaa metaanipäästöjä koskevien sääntöjen seurannasta ja valvonnasta. Suomen olisi pitänyt ilmoittaa viranomaisen nimeämisestä ja yhteystiedoista komissiolle 5. helmikuuta 2025.

Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata muistutuksiin ja korjata puutteet.

AVAINSANAT

Ministeri Juuso varoittaa helteistä

Ihmiset viilentyvät Kuninkaantammen alueella sijaitsevalla Palettilammen uimarannalla Helsingissä 17. heinäkuuta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) tiedottaa helteiseen säähän liittyvistä terveysriskeistä.

Ilmatieteen laitokselta kerrotaan heinäkuisten helteiden jatkuvan lähipäivinä. Vanhukset, pitkäaikaissairaat ja pienet lapset ovat Juuson mukaan erityisen alttiita helteen haittavaikutuksille.

Juuso korostaa tiedotteessaan, että sairaaloissa, hoivakodeissa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kotihoidossa on tärkeää ymmärtää helteistä aiheutuvat terveysriskit.

– Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksikäissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, Juuso sanoo.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut seikkaperäiset ohjeet helteen aiheuttamien terveyshaittojen torjunnasta hoitolaitoksissa.

– THL:n antamia ohjeita on aiheellista noudattaa. Hoivakotien asukkaiden on saatava oleskella viileissä tiloissa helteelläkin, yksiköissä kaikilla tulisi olla mahdollisuus oleskella avoimessa viileässä tilassa.

Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan myös kotihoidossa. Helteen aikana myös kotihoidon henkilöstön ja asiakkaiden välinen yhteydenpito on Juuson mukaan entistäkin tärkeämpää.

AVAINSANAT

”Ruma mahalasku” – Kurviselta suorat sanat hallituksen ennakkovaikuttamisesta

Perussuomalaisten Ari Koponen (vas.), keskustan Antti Kurvinen, SDP:n Joona Räsänen ja keskustan Markus Lohi eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. kesäkuuta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen on pettynyt Euroopan komission esitykseen EU:n vuosien 2028-2034 budjetiksi. Kurvinen katsoo Petteri Orpon (kok.) hallituksen epäonnistuneen ennakkovaikuttamisessaan.

Komissio näyttää Kurvisen mukaan unohtaneen huoltovarmuuden merkityksen EU:n turvallisuudelle.

– Suurimpien häviäjien joukossa ovat huoltovarmuudelle kriittiset alue- ja maatalousrahat, joissa Suomi on perinteisesti ollut vieläpä nettosaajana, Kurvinen toteaa tiedotteessaan.

Maatalous- ja aluetukien yhteenlaskettu osuus uudesta budjettikehyksestä on vain 40 prosenttia, kun perinteisesti kummallekin on varattu noin kolmannes EU:n budjetista, eli yhteensä 2/3.

Suoria maataloustukia ollaan leikkaamassa 386 miljardista 300 miljardiin euroon.

– Myös ulkorajaohjelma, jolla olisi kohdennettu tukea itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, puuttuu budjetista täysin. Tulevissa neuvotteluissa EU on saatava ymmärtämään, että vain asuttu raja on turvallinen raja. Jos raja-alueilla eivät asiat ole kunnossa, ei turvallisuuskaan toteudu.

KURVISEN mukaan hallituksen ennakkovaikuttaminen ei näytä onnistuneen.

– Tämä ei ollut ihan sitä, mitä odotettiin, kun pääministeri Orpo kahvitutti komission puheenjohtaja von der Leyeniä pitkin Suomea. Kivoja valokuvia someen saatiin, mutta tuloksia ei. Ennakkovaikuttaminen näyttää olleen pelkkää name droppingia, Kurvinen sanoo.

Hallituksen ja Suomen itselleen asettamista tavoitteista jäätiin Kurvisen mukaan kauas, vaikka kaikki edellytykset niiden saavuttamiselle olivat olemassa.

– Kokoomuksella on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa värisuora sekä suorat yhteydet EU:n suurimpaan ryhmittymään ja avainhenkilöihin. Myös muuttunut turvallisuusympäristö tukee Suomen tavoitteita. Kaikesta tästä huolimatta tuloksena on ruma mahalasku.

Kurvisen mukaan tuleviin budjettineuvotteluihin lähdetään melkoiselta takamatkalta hallituksen lepsuilun seurauksena.

– Edessä on pitkä työsarka, jotta huoltovarmuus, ruokaturva ja alueiden kehittäminen saadaan neuvoteltua takaisin budjetin keskiöön.

AVAINSANAT

AKT: Riikka Purra ja perussuomalaiset luovat itse halpatyömarkkinoita ja tuhoavat duunarien oikeuksia

AKT muistuttaa kannanotossaan että perussuomalaiset on hallituksessa hyväksynyt lukuisia heikennyksiä työlainsäädäntöön, mikä mahdollistaa halpatyömarkkinoiden laajenemisen.

AKT ottaa kantaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran ay-liikkeeseen kohdistamiin syytöksiin.

Purra syytti keskiviikkona puolueensa Perussuomalainen-lehdessä ammattiyhdistysliikettä duunarin oikeuksien tuhoamisesta. Tämä tapahtuu Purran mukaan ”hillittömän mamutuksen” kautta.

– Väite on täysin vailla pohjaa, ja vaikka eletäänkin mätäkuuta, ei ministeritason ihmisen pitäisi tällaista pötyä julkaista, AKT:n tiedotteessa kuitataan.

AKT:n aloista linja-autoalalla työskentelee eniten maahanmuuttajataustaisia kuljettajia, kaupungista riippuen noin 30-40 prosentin osuudella.

– Ilman heidän työpanostaan lapset eivät pääsisi kouluun tai mummot kauppaan, tiedotteessa muistutetaan.

ALAN työehtosopimuksessa, jota AKT valvoo yhdessä työnantajan kanssa, ei ole yhtään määräystä, joka mahdollistaisi erilaisen kohtelun maahanmuuttajille. Ongelmia ei tästä näkökulmasta ole ollut.

– Vahvat työehtosopimukset ovat kaikkien duunareiden paras tuki, ihonväristä riippumatta. Ne voidaan saavuttaa vain, jos ammattiliitoilla on voimaa niitä neuvotella. Ay-liikkeen perustehtäviä on yhtäläisten työehtojen ja työturvallisuuden varmistaminen kaikille työntekijöille. Epäreilu halpatyö syntyy aina sinne, missä ei ole sääntelyä tai valvonta on surkeaa, tiedotteessa sanotaan.

Tiedotteessa kerrataan, että perussuomalaiset ovat koko hallitustaipaleensa ajan johdonmukaisesti pyrkineet heikentämään suomalaisten duunareiden mahdollisuuksia neuvotella itselleen parempia työehtoja.

Puolue on kakomatta kuitannut lukuisia heikennyksiä työlainsäädäntöön, jotka mahdollistavat halpatyömarkkinoiden laajenemisen.

– Keinoja on ollut monia: perussuomalaiset ovat osana hallitusta esimerkiksi heikentäneet työehtosopimusten sitovuutta ja lakko-oikeutta, ja siten mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihin. He ovat edistäneet alustatalouden laajentumista työsuhteiden kustannuksella ja leikanneet irtisanottavien ja lomautettavien palkkoja.

AKT:N mukaan viimeisimpänä tavoitteenaan erityisesti perussuomalaiset ovat liittoutuneet työnantajien kanssa, jotta palkka-avoimuusdirektiiviä ei implementoitaisi Suomeen, kuten kuuluisi. Tällä tähdätään siihen, etteivät esimerkiksi naisten tai vaikkapa maahanmuuttajien, palkat kokonaisuutena yltäisi miesten palkkoihin.

– On valitettavaa, että perussuomalaiset ovat omalla palkansaajavihamielisellä politiikallaan heikentäneet duunarien asemaa työmarkkinoilla. Jos perussuomalaiset olisivat aidosti kiinnostuneita duunareista, pitäisi heidän tehdä täyskäännös politiikassaan ja alkaa vihdoin vahvistaa palkansaajien oikeuksia ja pelastaa se mikä vielä pelastettavissa on.

– Se on paras tapa varmistaa, että puolueen maalaamat uhkakuvat maahanmuuton luomasta halpatyömarkkinoista eivät toteudu. Toivottavasti liian paljon ei ole vielä tuhottu, tiedotteessa kommentoidaan.

AVAINSANAT