VALIKKO

EU asetti pakotteita venäläisvirkamiehille oppositioaktivisti Kara-Murzan vangitsemisesta

Evgenia Kara-Murza näytti kännykkäkuvaa miehestään AFP:n haastattelussa Genevessa 17. toukokuuta.

EU ilmoitti maanantaina asettaneensa pakotteita yhdeksälle venäläiselle virkamiehelle, jotka osallistuivat venäläisen oppositioaktivistin Vladimir Kara-Murzan vangitsemiseen.

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kritisoinut Kara-Murza tuomittiin huhtikuussa 25 vuodeksi vankilaan maanpetoksesta ja muista syytteistä. Kara-Murza on valittanut tuomiosta, joka on pisin venäläiselle oppositiohahmolle viime vuosina annettu tuomio.

PAKOTTEIDEN kohteena olevien venäläisten joukossa on apulaisoikeusministeri, tuomareita sekä vankilan virkamies, joka on EU:n mukaan vastuussa halventavasta kohtelusta, joka on johtanut Kara-Murzan terveyden heikkenemiseen. Oppositioaktivistin vaimo Evgenia Kara-Murza kertoi toukokuussa uutistoimisto AFP:n haastattelussa, että hänen miehensä terveys on heikentynyt telkien takana.

Pakotteiden kohteena olevien omaisuus on jäädytetty eivätkä he saa matkustaa EU-maihin tai niiden kautta.

EU:n korkea edustaja Josep Borrell sanoi lausunnossa, että Kara-Murzan ankara vankeustuomio osoitti selvästi Venäjän oikeuslaitoksen poliittisen väärinkäytön itsenäisten äänien tukahduttamiseksi.

AVAINSANAT

Evan kysely: Tällaista rauhaa suomalaiset eivät Ukrainalle halua

  • Kotimaa
  • 20.05.2025
  • 7:08
  • (Päivitetty: 19.05. 22:12)

Suomalaiset eivät hyväksy Ukrainan ja Venäjän välistä tulitaukoa tai rauhaa, joka olisi Ukrainalle epäoikeudenmukainen, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta.

Lähes 90 prosenttia vastaajista näkee joko välttämättömänä tai tarpeellisena, että sotarikolliset saatetaan oikeuden eteen. Yli 80 prosenttia vaatisi Venäjältä jälleenrakennuskorvauksia Ukrainalle aiheutetuista tuhoista.

Kahdeksan kymmenestä pitää lännen turvatakuita Ukrainalle tarpeellisena tai välttämättömänä.

ENEMMISTÖ vastaajista torjuu myös Ukrainan alueiden luovuttamisen. Yli 70 prosenttia vaatii Venäjän vetäytyvän kevään 2022 jälkeen valtaamiltaan alueilta. Yli 60 prosenttia pitää tärkeänä, että Ukraina saa takaisin koko alueensa, vuonna 2014 menetetty Krimin niemimaa mukaan lukien.

-  Suomalaiset pitävät kiinni oikeudenmukaisesta rauhasta: vastuu sotarikoksista, Venäjän jälleenrakennuskorvaukset ja vedenpitävät turvatakuut läntisestä turvallisuusarkkitehtuurista ovat asioita, joista ei tingitä, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso tiedotteessa.

Ukrainaa Nato-jäseneksi kannattaa 56 prosenttia ja EU-jäseneksi 61 prosenttia. Molempien jäsenyyksien kannatus suomalaisten keskuudessa on Evan mukaan kasvanut.

Kyselyyn vastasi maaliskuussa noin 2  000 henkilöä Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

AVAINSANAT

EU-maiden ulkoministerit keskustelevat tänään Israel-sopimuksen uudelleenarvioinnista

EU:n ulkoministerit kokoontuvat tänään Brysseliin. He keskustelevat muun muassa Hollannin aloitteesta koskien EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen tarkastelua.

Hollannin mukaan Israelin toimet Gazassa rikkovat sopimuksen ehtoa, jonka mukaan EU:n ja Israelin suhteiden tulee perustua ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamiseen.

EU:n jäsenmaista ainakin Suomi, Ranska, Belgia, Portugali ja Ruotsi ovat ilmoittaneet tukevansa aloitetta. Myös Irlanti ja Espanja tukevat aloitetta. Ne ovat jo aiemmin vaatineet sopimuksen tarkastelua.

Maanantaina Israel ilmoitti aikovansa ottaa haltuun koko Gazan kaistan ja aloitti väestön evakuointimääräykset.

Haaretzin mukaan Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrich on sanonut, että koko Gazan väestö pakkosiirretään kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos.

-  Väestön pakkosiirrot ovat sotarikos eivätkä voi olla osa mitään ratkaisua, Suomen ulkopoliittinen johto sanoi maanantaina X:ssä.

EU:N ja Israelin välinen assosiaatiosopimus on ollut voimassa lähes 25 vuotta. Sen tavoitteena oli luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

STT:n aiemmin haastattelema Israelin ja EU:n välisiin suhteisiin perehtynyt Martin Konecny on arvioinut, että sopimuksen kauppaa koskevan osion jäädyttäminen olisi yksi järeimmistä keinoista, joilla EU voisi painostaa Israelia.

Sopimus hyödyttää enemmän Israelia kuin EU:ta, sillä unioni on Israelin suurin kauppakumppani. Israel on taas vasta EU:n 25:nneksi suurin kauppakumppani.

Konecnyn mukaan kuitenkin jäsenvaltioiden yksinkertainen enemmistö voisi ottaa ensimmäisen askeleen ja pyytää EU-komissiolta assosiaatiosopimuksen osittaista keskeyttämistä nimenomaan kaupan osalta.

-  Jo tämä riittäisi saamaan Israelin suhtautumaan EU:n kantoihin vakavammin, Konecny arvioi.

Konecnyn mukaan komission ehdotus kauppapilarin keskeyttämisestä vaatisi vain jäsenvaltioiden määräenemmistön hyväksynnän. Koko sopimuksen keskeyttäminen vaatisi taas yksimielisyyttä.

EU:n jäsenmaista esimerkiksi Israelia vahvasti tukevien Unkarin ja Itävallan voi odottaa vastustavan sopimuksen tarkastelua.

EU:N ulkoministereiden lisäksi puolustusministerit ovat tänään koolla. Ministerit puivat Gazan lisäksi muun muassa Ukrainan tilannetta.

Suomea molemmissa kokouksissa edustaa poliittinen valtiosihteeri Pasi Rajala, eli ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) eivät osallistu kokouksiin.

AVAINSANAT

Trump: Venäjä valmis aseleponeuvotteluihin, Putin kiistää sopineensa mistään

Vatikaani on Trumpin mukaan ehdolla Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelupaikaksi.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan Venäjä ja Ukraina aloittavat välittömästi neuvottelut aselevosta. Hän kertoi asiasta maanantaina omassa Truth Social -palvelussaan keskusteltuaan puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Trumpin mukaan Vatikaani on valmis isännöimään keskusteluja.

Putin ei vahvistanut tietoa neuvottelujen jatkosta Ukrainan kanssa. Hän puhui venäläismedialle vain valmistelevan muistion tekemisestä mahdollisen rauhansopimuksen varalle. Putinin lausuntojen mukaan mistään merkittävistä edistysaskelista puhelussa ei sovittu. Esimerkiksi aselepo ei ole toistaiseksi toteutumassa.

Putinin avustajan mukaan presidentit eivät käsitelleet mahdollisten aseleponeuvottelujen aikataulua keskustelussaan, kertoi Guardian.

Puhelinkeskustelu kesti noin kaksi tuntia.

Trump informoi sen sisällöstä ryhmäpuhelussa myös Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä, EU-komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia, Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia, Italian pääministeriä Giorgia Melonia, Saksan liittokansleria Friedrich Merziä ja Suomen presidenttiä Alexander Stubbia.

-  Presidentti Trump kertoi puhelustaan presidentti Putinin kanssa. Keskustelimme meneillään olevista neuvotteluista, tulitauosta ja askelmerkeistä kohti kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa. Tiivis yhteys Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä jatkuu, Stubb kommentoi puhelua viestipalvelu X:ssä.

Kremlin mukaan Trump ja Putin keskustelivat Ukrainan sodan lisäksi maidensa välisten suhteiden normalisoinnista, mitä molemmat kannattivat. He myös puhuivat mahdollisesta keskinäisestä vankienvaihdosta.

VENÄJÄN ja Yhdysvaltain johtajat keskustelivat viimeksi puhelimessa tiettävästi maaliskuun 18. päivänä. Viime viikolla Lähi-idän-vierailulla ollut Trump sanoi olevansa valmis matkustamaan paikalle Istanbulin-neuvotteluihin, jos myös Putin olisi sinne saapunut. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Viime viikolla Turkin Istanbulissa käydyissä neuvotteluissa ei tapahtunut juuri edistystä aselevon saamiseksi Ukrainaan. Turkin välittämien neuvottelujen tuloksena maat saivat sovittua vain vankienvaihdosta, jossa molemmat luovuttavat toisilleen tuhat sotavankia.

Trump oli sanonut jo ennen neuvotteluja, ettei usko mitään merkittävää tapahtuvan ennen kuin hän itse puhuu suoraan Putinin kanssa.

Trump on useaan otteeseen sanonut aikovansa päättää Ukrainassa käytävän sotimisen. Viime aikoina Trump on tukenut Zelenskyin vaatimaa 30 päivää kestävää ehdotonta aselepoa Ukrainassa, mutta Venäjä ei ole siihen suostunut.

MYÖS RANSKAN presidentti Emmanuel Macron keskusteli Trumpin sekä Euroopan johtajien kanssa maanantaina ennen Trumpin ja Putinin puhelua. Hän vaati viestipalvelu X:ssä, että Putinin olisi suostuttava ehdottomaan 30 päivän aselepoon.

Trumpin lisäksi Macron kertoi keskustelleensa Britannian pääministerin Keir Starmerin, Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin ja Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa.

Macronin mukaan Putinin on osoitettava, että hän haluaa rauhaa, ja suostuttava Trumpin ehdottamaan aselepoon, jota Ukraina ja Eurooppa tukevat.

AVAINSANAT

Tiukaksi menee kakkoskierros: Puolan presidentinvaaleissa EU- ja nationalistiehdokas lähes tasoissa

Rafal Trzaskowski (s. 1972) tuli edellisissä vaaleissa 2020 toiseksi, häviten nykyiselle presidentti Dudalle.

Varsovan EU-myönteinen pormestari Rafal Trzaskowski ja kansallismielinen historioitsija Karol Nawrocki kohtaavat Puolan presidentinvaalien toisella kierroksella ensi viikon sunnuntaina.

Trzaskowski sai eilen järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella 31,36 prosenttia äänistä ja Nawrocki 29,54.

Mielipidetiedusteluissa Trzaskowskille oli ennustettu selkeämpää voittoa. Lisäksi kaksi äärioikeistolaista ehdokasta sai yhteensä 21,15 prosenttia äänistä, joista valtaosan odotetaan menevän toisella kierroksella Nawrockille.

Ensimmäisellä kierroksella äänesti yli 67 prosenttia äänioikeutetuista, mikä oli poikkeuksellisen korkea määrä.

Puolan EU-myönteinen hallitus on toivonut Trzaskowskin voittoa, sillä presidentti voi veto-oikeudellaan estää monia hallituksen toivomia uudistuksia.

Väistyvä presidentti Andrzej Duda on esimerkiksi torpannut hallituksen yritykset höllentää maan tiukkaa aborttilainsäädäntöä.

AVAINSANAT

EU ja Britannia hakevat uutta alkua – puolustus- ja turvallisuusyhteistyösopimus solmittu

EU:n ja Britannia pitävät ensimmäisen virallisen huippukokouksensa sen jälkeen, kun Britannian EU-ero astui voimaan vuonna 2020.
  • Ulkomaat
  • 19.05.2025
  • 13:44
  • (Päivitetty: 19.05. 15:11)

EU ja Britannia ovat sopineet tämänpäiväisessä huippukokouksessaan joukosta asioita, joiden tarkoituksena on lähentää Britannian ja EU:n suhteita brexitin jälkeen.

Osana tätä EU ja Britannia ovat solmineet puolustus- ja turvallisuusyhteistyösopimuksen.

Britannian hallituksen tiedotteen mukaan sopimus ”raivaa tietä” Britannialle ja sen puolustusteollisuudelle osallistua EU:n valmistelemaan 150 miljardin euron Safe-puolustusrahoitusvälineeseen.

Asia vaatii vielä kuitenkin lisäneuvotteluita Britannian ja EU:n välillä.

150 miljardin euron rahoitusvälineen avulla EU-maat voivat hakea puolustushankintoihin lainoja, jotka taataan EU:n budjetista. Suomi linjasi kannattavansa välinettä perjantaina. EU-tasolla välineen käyttöönotosta on tarkoitus saada sovittua virallisesti vielä toukokuun aikana.

Osana sopimusta EU ja Britannia myös lisäävät yhteistyötä muun muassa Ukrainan tukemisen osalta ja muun puolustusyhteistyön saralla.

Britannian ja EU:n korkein johto tapaavat tänään Lontoossa. Paikalla ovat Britannian pääministeri Keir Starmer, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa.

Kyseessä on ensimmäinen EU:n ja Britannian välinen virallinen huippukokous sen jälkeen, kun Britannian EU-ero astui voimaan vuonna 2020.

EU ja Britannia sopivat myös siitä, että EU-maiden kalastajat saavat oikeuden kalastaa brittivesillä vuoteen 2038 asti. Nykyinen sopimus päättyy vuonna 2026, eli kalastukselle saatiin neuvoteltua 12 vuotta lisäaikaa.

Vastineena EU:n ja Britannian välistä kauppaa helpotetaan. Brittihallituksen mukaan esimerkiksi joistain rutiinitullitarkastuksista eläin- ja kasvipohjaisille tuotteille luovutaan kokonaan.

-  Uusi sopimus helpottaa elintarvikkeiden ja juomien tuontia ja vientiä vähentämällä byrokratiaa, joka on aiemmin kuormittanut yrityksiä ja aiheuttanut pitkiä rekkajonoja rajalla. Sopimuksella ei ole määräaikaa, mikä tarjoaa yrityksille tärkeää ennustettavuutta, brittihallitus kertoi tiedotteessaan.

Kalastusoikeudet olivat yksi neuvotteluiden vaikeimmista asioista, sillä asia on sisäpoliittisesti vaikea Britannialle. EU-maista kalastusoikeuksien takaaminen oli tärkeää erityisesti Ranskalle.

Toinen vaikea asia neuvotteluissa koski opiskelijaviisumeita ja nuorten liikkuvuutta EU:n ja Britannian välillä.

Sen osalta EU-komissio ja Britannia sopivat nyt työskentelevänsä nuorisovaihto-ohjelman luomiseksi. Tarkoituksena on helpottaa sekä EU- että brittinuorten mahdollisuuksia esimerkiksi opiskella, matkustaa tai työskennellä toistensa alueilla.

Ohjelmaan liittyvistä tarkemmista ehdoista päätetään myöhemmin.

BRITANNIAN pääministeri Starmer on sitonut paljon poliittista painoarvoaan sopimukseen.

Hän on sanonut, että konservatiivihallinnon aikana EU:n kanssa neuvoteltu sopimus ei enää täytä tehtäväänsä.

Tarkoituksena on myös tyynnytellä brexitiin pettyneitä äänestäjiä. Samalla Starmer joutuu tasapainottelemaan EU-kriittisten äänestäjien kanssa, sillä maahanmuuttovastainen ja EU-kriittinen Reform UK -puolue on ollut gallup-nosteessa Britanniassa. Siksi Starmer on suhtautunut kriittisesti ajatukseen, että EU:n ja Britannian välistä matkustusta helpotettaisiin liian paljon.

STT:n tietojen mukaan sopimuksen sisällöstä väännettiin EU:n ja Britannian kesken vielä aamuyöhön asti. Neuvottelut sujuivat diplomaattilähteen mukaan kuitenkin hyvässä hengessä.

Juttua päivitetty kauttaaltaan maanantaina 19.5. klo 15.10.

AVAINSANAT