VALIKKO

EU arvioi yhteistyösopimustaan Israelin kanssa – jatkotoimia ei ole sovittu

EU käynnistää Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Asiasta kertoi unionin ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.

Hänen mukaansa Hollannin aloite asiasta sai selkeän enemmistön kannatuksen EU:n ulkoministerikokouksessa.

Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan.

Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. EU ei ole myöskään kertonut, mitä se arvioinnin jälkeen tekee seuraavaksi.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimuksen tavoitteena on ollut luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

AVAINSANAT

Nordea: Suomen talous kasvaa prosentin, ensi vuonna kaksi – ennusteen taustalla odotus kauppasovusta

Pankkikonserni Nordea pitää tämän vuoden kasvuennusteensa ennallaan yhdessä prosentissa. Ensi vuonna Suomen talouden odotetaan kasvavan kaksi prosenttia.

Ennuste perustuu odotukselle, että Yhdysvaltojen kanssa päästään kauppasopuun noin 10 prosentin tullitasolla ja samalla epävarmuus kauppapolitiikassa vähenee merkittävästi.

Ekonomisti Juho Kostiainen sanoo tiedotteessa, että alkuvuoden talouskehitys on yllättänyt positiivisesti.

-  Talouskasvun perusteet ovat kohdallaan, kun inflaation hidastuminen puoleen prosenttiin ja korkojen puolittuminen neljästä kahteen prosenttiin parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointimahdollisuuksia. Samaan aikaan palkat nousevat kolmen prosentin vauhtia, ja yksityisen sektorin työllisyydessäkin nähdään jo varovaisen positiivista kehitystä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisen kauden kauppapolitiikan vaikutuksia on sen sijaan vaikea ennakoida.

-  Toisin kuin vielä talvella arvelimme, talousnäkymien heikentyminen on ollut jyrkintä Yhdysvalloissa, johon Trumpin hallinnon toimet ovat osuneet laajalla rintamalla. Sen sijaan euroalueen kasvunäkymää on tasoittanut Saksan finanssipoliittinen täyskäännös aiemmin talvella ja toisaalta toiveet sovun löytymisestä kauppasodassa, toteaa pääekonomisti Tuuli Koivu.

AVAINSANAT

Kela maksoi etuuksia yli 17 miljardia euroa vuonna 2024

Kela maksoi viime vuonna etuuksia yli 17 miljardia euroa, selviää Kelan vuoden 2024 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Kelan etuusmenot kasvoivat edellisvuodesta 4,3 prosenttia.

Suurimmat menoerät viime vuonna olivat sairaus- ja eläkevakuutukset. Sairausvakuutuksia maksettiin 5,2 miljardia ja eläkevakuutuksia noin 4 miljardia euroa. Työttömyysturvaa Kela maksoi viime vuonna 1,9 miljardia euroa.

Hallitus teki viime vuonna useita muutoksia sosiaaliturvaan leikkaamalla muun muassa asumistuesta ja työttömyystuista. Kelan on myös tarkoitus säästää toimintakuluistaan 45 miljoonaa vuosina 2025-2027.

AVAINSANAT

EU mätki lisää pakotteita Venäjän varjolaivastolle

Venäjä saa suurimmat vientitulonsa öljykaupasta, jota hoidetaan etenkin tankkereilla.
  • Talous
  • 20.05.2025
  • 15:02
  • (Päivitetty: 20.05. 14:56)

EU:n ulkoministerit vahvistivat tiistain kokouksessaan Venäjään kohdistuvan 17. talouspakotepakettinsa.

Pakotelistalle lisättiin lähes 200 uutta Venäjän varjolaivaston alusta. Tämän myötä pakotteiden piirissä olevien alusten määrä nousee 342:een.

Myös venäläinen öljyjätti Surgutneftegaz joutui pakotetoimien kohteeksi. Tämän lisäksi EU lisäsi listalle kymmeniä henkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä.

Ministereiden hyväksymää pakotepakettia on valmisteltu viikkoja EU:n sisällä.

EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan EU valmistelee jo seuraaviakin pakotteita Venäjälle.

-  Työstämme uusia pakotteita. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä tiukempi on vastauksemme, Kallas sanoi viestipalvelu X:ssä.

AVAINSANAT

Välikysymys velkaantumisesta – näihin hallituksen outouksiin oppositio haluaa vastauksia

Keskustan, SDP:n ja Liike Nytin välikysymyksessä ihmetellään, minä vuonna tarkalleen ottaen hallitus aikoo lopettaa Suomen velkaantumisen – ja mitä puoliväliriihen veronalennuksilla oikeasti saavutetaan.

Oppositiokolmikko kertoi tänään jättämänsä välikysymyksen tarkoituksista eduskunnassa.

Kysymyksen laatinut keskusta haluaa tietää, pitääkö hallitus kiinni velkatavoitteistaan ja sadan tuhannen uuden työllisen lupauksesta – ja milloin velkaantuminen oikeasti saadaan lopetettua.

– Talouden kasvu ja työpaikat ovat toiveiden varassa. Vero- ja muilla päätöksillä suositaan suurimpia yrityksiä, vaikka työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hallituksen ja lähinnä kokoomuksen omia eturyhmiä suosivat veronalennukset tehdään velaksi, keskusta ryöpyttää.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mielestä on outoa, miten helposti hallitus hylkäsi päätavoitteensa velkaantumisen taittamisesta. Sen varjolla julkistaloutta on kuitenkin sopeutettu rajusti jo parin vuoden ajan.

– Yhtäkkiä Suomella on varaa miljardiluokan veronalennukseen, jonka suurimmat hyötyjät ovat ministerien tuloluokkaan kuuluvat. Kaiken lisäksi hallitus tekee veronalennusten rahoittamiseksi miljardin suuruisen loven valtion eläkerahastoon, Tuppurainen sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa, miten monet ekonomistit ovat jo tyrmänneet hallituksen puheet veronkevennysten kasvua tukevista dynaamisista vaikutuksista.

LIIKE NYTIN puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo harmittelee, miten hallituksen valitsemat arvonlisäveron muutokset ja kotitalousvähennyksen karsiminen kuormittavat yksinyrittäjiä ja pienyrityksiä.

– Olen oikeistolainen ja kannatan lujasti markkinataloutta. Mutta näissä veronalennuksissa mentiin rajan yli. En voi mitenkään hyväksyä sitä epäoikeudenmukaisuutta ja kohtuuttomuutta, minkä hallitus on tekemässä, Harkimo avautuu tiedotteessa.

VASEMMISTOLIITTO ja vihreät eivät liittyneet mukaan tähän välikysymykseen. Vihreät kertoi tänään jättävänsä oman ”varjovälikysymyksensä” samasta aiheesta.

Eduskunnan säännöt eivät tätä tapaa kuitenkaan tunne, joten kysymys toimii lähinnä keskustelun herättäjänä.

Vihreiden mukaan oman näkökulman esittämisellä he haluavat korostaa aatteellista eroaan muihin oppositiopuolueisiin.

AVAINSANAT

Nyt tuli EU-komission ennuste: näin käy Suomen taloudelle

Rane Aunimo

Euroopan komissio arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Arvio sisältyy komission maanantaina julkaisemaan kevään talousennusteeseen.

Viime vuonna Suomen talous supistui 0,1 prosenttia.

Ennusteen mukaan Suomen talouskasvua tukevat palkankorotusten siivittämä yksityisen kulutuksen kasvu ja julkiset investoinnit esimerkiksi puolustusteollisuuteen.

Toisaalta negatiivisia vaikutuksia ennakoidaan olevan geopoliittisella epävarmuudella, sosiaaliturvaan suunnitelluilla leikkauksilla sekä työmarkkinoiden heikkouksilla.

-  Erityisesti kauppapolitiikan epävarmuuden odotetaan saavan yritykset harkitsemaan investointisuunnitelmiaan. Tullien korotusten ennakoidaan myös vaikuttavan vientiin, vaikka palveluviennin Yhdysvaltoihin odotetaankin jatkuvan ja vaikuttavan positiivisesti kasvuun tulevina vuosina, ennusteessa todetaan.

Komissio ennustaa myös, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

EUROALUEELLE komissio ennustaa tälle vuodelle 0,9 prosentin ja ensi vuodelle 1,4 prosentin kasvua. Ennustetta oli laskettu merkittävästi marraskuusta, jolloin kasvua ennakoitiin tälle vuodelle 1,3 prosenttia.

Viime vuonna talous kasvoi euroalueella 0,9 prosenttia.

Merkittävää laskua ennusteeseen perustellaan erityisesti kohonneiden tullien vaikutuksilla sekä Yhdysvaltojen kauppapolitiikan nopeiden muutosten aikaansaamalla lisääntyneellä epävarmuudella.

Euroopan unionin alueella kasvun ennustetaan olevan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

AVAINSANAT