VALIKKO

Etla: Vientivetoiseen työmarkkinamalliin tarvitaan elementtejä Pohjoismaista ja ”valtion tuuppausta”

Jos Suomeen halutaan luoda pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen muista Pohjoismaista tuttuja elementtejä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreessa raportissa todetaan.

Julkisen sektorin palkanasetanta: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen työmarkkinamalli? -tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, miksi muissa Pohjoismaissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota.

Suomen työmarkkinamalli on hakenut muotoaan siitä lähtien, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti luopua keskitetystä sopimisesta. Raportin mukaan keskeisiksi ongelmakohdiksi ovat muodostuneet moninaisten intressien yhteensovitukset sekä yhteinen ymmärrys mallin sisällöstä. Julkisella puolella vientivetoinen työmarkkinamalli on nähty uhkana palkkaerojen kaventamisen kannalta.

Ruotsin, Tanskan ja Norjan malleja valottavan raportin mukaan vientivetoinen malli edellyttää muun muassa osapuolten jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista – osapuolten yhteisesti hyväksymiä tilastoja, joihin tilannekuva perustetaan – ja ”valtion tuuppausta” järjestelmän kehittämiseksi.

– Kaikissa näissä maissa jollain lailla valtio on ilmoittanut, että nyt tämä homma ei toimi ja kutsunut työmarkkinajärjestöt jonkinlaiseen työryhmään tai neuvonpitoon. Ymmärrykseni on se, että siinä on usein ollut sellainen implisiittinen uhka takana, että jos ette saa tätä hommaa toimimaan, niin säädetään se lailla, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kuvaili ”valtion tuuppausta” Etlan webinaarissa maanantaina.

Suomessakin on Kauhasen mukaan keskusteltu työmarkkinaneuvotteluissa pohjoismaisista elementeistä, kuten vientinormin käytännön määrittelystä ja yhteisen tilannekuvan luomisesta. Kauhasen mukaan kuitenkin yhteisymmärrys mallin tarpeellisuudesta puuttuu, erityisesti julkisen sektorin osalta.

RUOTSISSA, Tanskassa ja Norjassa työmarkinat on pitkälti rakennettu vientisektorin ympärille. Kauhasen mukaan mitään yhtä viisastenkiveä Pohjoismaissa ei ole löydetty siihen, miten eri alojen tarpeet huomioidaan.

– Ruotsissa julkinen sektori on siirtynyt pitkälti numerottomiin sopimuksiin, joissa palkankorotukset neuvotellaan paikallisesti. Tanskassa järjestelmä sallii sen, että siellä joillain aloilla ansiot voivat nousta hieman nopeammin, kunhan keskimäärin julkisella ja yksityisellä sektorilla ne pysyvät linjassa, Kauhanen avaa.

Yksi keskeinen kysymys mallin toimivuuden kannalta Kauhasen mukaan on, miten kaikki saadaan pidettyä koordinaatiossa mukana. Yksi on jaettu käsitys siitä, että kaikkien mielestä järjestelmä on pidemmällä aikavälillä hyvä.

– Toinen on se, että keskusjärjestöt koordinoivat aika voimakkaasti omia jäseniään kaikissa näissä maissa. Esimerkiksi Tanskassa julkisella sektorilla valtiotyönantaja ja kuntatyönantaja koordinoivat aika voimakkaasti.

KOLMAS tekijä on sovittelujärjestelmä, joka tukee ja ylläpitää vientimallia. Suomessa sovittelujärjestelmää tulisi Kauhasen mukaan vahvistaa. Nykyistä vahvempi valtakunnansovittelijan toimisto voisi tarvittaessa myös pakottaa osapuolet pysymään järjestelmässä, Kauhanen arvioi.

Eri Pohjoismaissa sovittelujärjestelmän ratkaisut ovat olleet erilaisia. Ruotsissa korostuu yksityisen sovittelun rooli. Siellä pyritään ratkomaan ongelmat ennen kuin ne eskaloituvat työriidoiksi.

– Medlingsinstitutetiin ei montaa työriitaa vuodessa mene. Se on aika harvinaista, että sinne joudutaan.

Ruotsissa sovittelijalta ei saa vientinormia ylittäviä korotuksia, Kauhanen kiteyttää.

Kauhanen kertoo, että Tanskassa on ollut pitkään sellainen järjestelmä, jossa voidaan paketoida kaikki sopimukset isoon ammattiliittojen jäsenäänestykseen, jos joku ala ei pääse sopimukseen.

– Jäsenäänestyksessä äänestetään siitä, hyväksytäänkö kaikki sopimukset yhdessä vai ei. Jos enemmistö on neuvotteluratkaisun takana, silloin alat, jotka siitä haluaisivat poiketa, joutuvat vain sopeutumaan.

Tanskassa ja Norjassa tyypillistä on myös, että jos sopuun ei päästä, astuu kuvioon vahva pakottaminen.

– Siellä on valtiolla loppukädessä hämmästyttävänkin voimakkaat keinot saada työriidat loppumaan, Kauhanen kuvailee.

KAUHASEN mukaan Suomeen pitäisi luoda sovittelujärjestelmän kehittämiseen ratkaisu, joka vastaa meikäläisiin tarpeisiin. Suoraan hän ei lähtisi mistään sitä – tai sen puoleen koko työmarkkinamalliakaan – kopioimaan.

– Luulen, ettei olisi kovin suosittu ratkaisu Suomessa Tanskan tyyppinen laki, että valtio voi lopettaa lakot ja ilmoittaa, että tuossa on sopimus ja kahteen vuoteen ei lakkoilla.

AVAINSANAT

Valtion työriidassa neuvottelutulos: osapuolten pitää hyväksyä se ensin hallinnoissaan

Valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos 76 000 palkansaajalle, kertoo esimerkiksi neuvottelujärjestö Juko tiedotteessaan.

Asiasta tiedottaa myös Valtion työmarkkinalaitos, joka neuvotteli valtakunnansovittelijan johdolla valtion henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon, Ammattiliitto Pron sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa.

Jos kaikki neuvotteluosapuolet hyväksyvät tuloksen hallinnoissaan, muun muassa Hätäkeskuslaitosta ja tiettyjä poliisilaitoksia koskevat lakonuhat perutaan.

Kiista on koskenut ennen kaikkea palkkaratkaisua. Palkansaajapuoli on vaatinut työmarkkinakierroksen yleistä linjaa noudattavia korotuksia, mutta valtiotyönantaja on pitänyt tasoa liian kalliina.

Valtion työmarkkinalaitoksen mukaan neuvottelutuloksen sisällöstä tiedotetaan hyväksymisen jälkeen.

-  Valtion talouden vaikea tilanne varjosti neuvotteluja. Pääsimme valtiontalouden kapeasta liikkumatilasta huolimatta ratkaisuun, mistä haluan lämpimästi kiittää neuvotteluosapuolia, sanoo tiedotteessa neuvottelujohtaja Sari Ojanen Valtion työmarkkinalaitoksesta.

Jukossa neuvottelutulosta käsitellään perjantaina 2. toukokuuta.

Myös valtioneuvoston tulee hyväksyä sopimus neuvotteluosapuolten sovun jälkeen. Valtioneuvosto käsittelee asiaa toukokuun aikana.

AVAINSANAT

IAU hylkäsi sovintoehdotuksen

Ilmailualan Unioni IAU on hylännyt sovittelijan sovintoehdotuksen lentoliikenteen palveluja koskevassa työriidassa.

IAU:n työnseisaukset Helsinki-Vantaan lentokentällä toteutuvat perjantaina ja maanantaina.

IAU:n mukaan työnseisausten piirissä on perjantaina arviolta yhteensä yli 600 työntekijää, jotka vastaavat lentoyhtiö Finnairille tuotettavista maahuolinta- ja ateriapalveluista sekä yhtiön lentokoneiden korjaus- ja huoltotöistä.

Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan lakot aiheuttavat ruuhkaa ja viivästyksiä ja voivat sekoittaa lentoliikennettä merkittävästi.

AVAINSANAT

Kunta-alalle yhteisymmärrys sopimuskorotuksista, ratkaisu siirtyi liitoille

Kunta-alan työntekijäjärjestöt kertovat päässeensä työnantajapuolen kanssa yhteisymmärrykseen alan sopimuskorotuksista. Ratkaisuun tarvitaan vielä neuvottelutulos kaikilta sopimusaloilta ja liittojen hallintojen hyväksyntä.

Yhteisymmärrys löytyi Tehyn tiedotteen mukaan myöhään tiistai-iltana. Nykyisten sopimusten voimassaolo päättyisi tänään vappuaattona.

Lopullinen ratkaisu vaatii vielä kaikkien sopimusalojen neuvottelutulokset ja osapuolten hallintojen hyväksynnän, Tehy kertoo.

Sitä alkavat nyt etsiä pääsopijajärjestöt Julkisen alan unioni JAU, Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. Päätöksiä on tulossa lähipäivinä, Tehy arvioi.

Sopimus vaikuttaa liki puolen miljoonan palkansaajan ansioihin kunnissa, hyvinvointialueilla ja niiden yhtiöissä.

AVAINSANAT

Nyt tuli sovintoehdotus lentoliikenteen palveluja koskevaan työriitaan

Sovittelija on antanut sovintoehdotuksen lentoliikenteen palveluja koskevan työriidan ratkaisemiseksi. Riidan osapuolet antavat sovittelijalle vastauksensa vappuaattona kello 15.30.

Ilmailualan Unionin IAU:n työnseisaukset uhkaavat perjantaina. Niiden piirissä on arvioitu olevan yli 600 työntekijää, jotka vastaavat lentoyhtiö Finnairille tuotettavista maahuolinta- ja ateriapalveluista sekä sen lentokoneiden korjaus- ja huoltotöistä.

Työnseisaukset uhkaavat myös maanantaina.

Palvelualojen työantajat Palta kertoi tiedotteessaan eilen, että IAU:n lakko uhkaa sekoittaa vapun ajan lentoliikenteen.

AVAINSANAT

”Ei missään määrin hyväksyttävää” – kansanedustaja kommentoi Teollisuusliiton tietoja UPM Plywoodin toiminnasta

Kansanedustaja Timo Suhonen on huolissaan, että hallituksen ”työmarkkinoita rapauttavat toimet” ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että työnantajien otteet kovenevat laillisissa työtaistelutilanteissa.

Suhonen kommentoi tiedotteessaan uutista siitä, että Teollisuusliitto pyytää poliisia selvittämään UPM Plywoodin toimia työtaisteluiden yhteydessä. Teollisuusliiton jäseniltään saamien tietojen mukaan UPM Plywood on painostanut työntekijöitään luopumaan lakosta uhkauksilla ja muilla epäasiallisilla toimilla.

– Työntekijöiden painostaminen lakkotilanteessa ei ole missään määrin hyväksyttävää. Annan täyden tukeni työntekijöille tässä vakavassa tilanteessa. SDP seisoo vahvasti työntekijöiden rinnalla ja tukee heidän oikeuksiaan laillisiin työtaisteluihin, Suhonen sanoo tiedotteessa.

Suhonen sanoo, että hallituksen toimet työmarkkinoilla ovat herättäneet suurta huolta.

– Se on ensinnäkin asettunut vahvasti työnantajaleirin kelkkaan ja tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen. Tämän yhteistyön ”hedelmiä” on nähty tänä keväänä työmarkkinoilla: työtaisteluita on nyt laajasti lähes alalla kuin alalla. Mukaan lukien poliisit ja valtion työntekijät.

Suhosen mielestä hallituksen pitäisi ryhtyä toimiin työmarkkinatilanteen rauhoittamiseksi.

– Avaimet ovat heillä edelleen käsissään. Yksipuolisista työntekijän aseman heikennyksistä tulisi peruuttaa ja etsiä oikeudenmukaisia ja tasapainoisia ratkaisuja, hän sanoo.

AVAINSANAT