VALIKKO

Etla: 90-luvun laman työttömyys lisäsi kuolleisuusriskiä merkittävästi ja vaikuttaa yhä

90-luvun lamalla on ollut useita ylisukupolvisia haittavaikutuksia. Potkut lisäsivät kuolleisuusriskiä 10-20 prosenttia.

Työpaikan menettämisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen. Huhtikuussa julkaistun Etla-tutkimuksen (Etla Muistio 156) mukaan Suomen 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä.

Vertaisarvioidun akateemisen tutkimuksen mukaan lama lisäsi kuolleisuuden riskiä niillä henkilöillä, jotka joutuivat irtisanotuiksi laman aikana. Kuolleisuuden riski kasvoi sen perusteella, missä vaiheessa lamaa henkilö menetti työpaikkansa.

Laman vaikutukset kuolleisuuteen olivat merkittävästi korkeammat niillä henkilöillä, jotka menettivät työpaikkansa laman ensimmäisinä vuosina (1990-1991).

Noina vuosina työpaikkansa menettäneillä on ollut todennäköisesti enemmän haasteita löytää uutta työtä verrattuna niihin työntekijöihin, jotka menettivät työnsä myöhemmin eli vuosina 1992-1994.

PITKITTYNYT työttömyysjakso voi siis selittää tuloksia ainakin osin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

– Myöhemmin työpaikkansa menettäneillä myös stigma työpaikan menetyksestä on voinut olla lievempi. Joka tapauksessa työpaikan menetys laman aikana on lisännyt tutkimuksemme mukaan henkilön kuolleisuusriskiä 10-20 prosenttia verrattuna niihin työntekijöihin, jotka säilyttivät työpaikkansa laman iskiessä. Laman vaikutukset näkyvät siis vielä liki 30 vuotta irtisanomisen jälkeenkin, Etlan Maczulskij toteaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikan menetys on lisännyt riskiä menehtyä iskeemiseen sydänsairauteen (kuten sydäninfarktiin), tartuntatauteihin tai syöpään.

Merkittävimmät kuolinsyyt laman aikana työpaikkansa menettäneillä ovat kuitenkin olleet itsemurhat, alkoholiperäiset kuolinsyyt, onnettomuudet, tapaturmat ja väkivaltakuolemat.

TUTKIJAT painottavatkin työnsä menettäneiden ennaltaehkäisevän tuen tarpeellisuutta kuolleisuusriskin pienentämiseksi.

Tutkimus on julkaistu Social Science & Medicine -lehdessä ja se on tehty yhteistyössä Etlan ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

AVAINSANAT

Kysely: Lähes puolet tekee etätöitä vuosilomallaan – ”Lomasta on tullut toinen työmaa eikä ihmisten hyvinvoinnista piitata”

Tutkimuksen mukaan työelämään tarvitaan uusia pelisääntöjä ja kulttuuria, jotta lomalla voi myös levätä riittävästi.

Vain joka toinen työelämässä oleva suomalainen pystyy lomallaan irrottautumaan työstä täysin, ja melkein puolet työelämässä olevista tekee etätöitä vuosilomansa aikana. Tämä selviää SD Worxin teettämästä tuoreesta valtakunnallisesta kyselystä.

Suomalainen perinteinen loma on kuolemassa. Työelämän digitalisaatio on muuttanut perinteisen vuosiloman uudeksi työmaaksi, mikä osin uhkaa suomalaisten työhyvinvointia.

SD Worxin teettämän kyselyn tulokset paljastavat historiallisen murroksen suomalaisessa työelämässä. Vuosiloma, joka ennen tarkoitti käytännössä täydellistä irtautumista työstä, on muuttunut uudeksi työmaaksi.

Tiedotteen mukaan lomalla työskentelevien joukossa on niin työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtajia kuin yrittäjiä.

Kyselyn mukaan lähes puolet työelämässä olevista suomalaisista, noin 47 prosenttia, hoitaa jonkinlaisia eri työtehtäviä vuosilomallaan. Erityisen yllättävää on, että vain noin 53 prosenttia työelämässä olevista suomalaisista pystyy irrottautumaan työasioista kokonaan lomallaan.

Tiedot selviävät SD Worxin kesäkuun lopussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 000 suomalaista. Kyselyn otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Työelämässä olevia kyselyn vastaajista on 566, joista 265 kertoi tekevänsä työtä lomalla.

TYÖVIESTIEN tai sähköpostien tarkistelu vuosilomalla on muuttunut uudeksi normiksi. Lähes puolet (45,1 prosenttia ) lomallaan työtä tekevistä vastaajista tarkistelee työviestejä kesälomallaan 1-3 kertaa viikossa. Reilu neljäsosa lomalla työskentelevistä (25,6 prosenttia) tarkistelee viestejä joka päivä alle 15 minuuttia.

Kyselyn perusteella lomalla työskentelevät miehet ovat naisia enemmän kiinni töissään. Lähes yhdeksän kymmenestä näistä miehistä tarkistelee työviestejä tai sähköposteja kesälomallaan ainakin toisinaan. Naisista hieman harvempi (76,8 prosenttia) toimii samoin.

– Älypuhelin ja sähköposti ovat yhdistelmä, joka on tehnyt työstä irrottautumisen miltei mahdottomaksi. Se, että kerran tai kaksi viikossa tarkistaa työsähköpostit, saattaa vaikuttaa maltilliselta. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa, että lomalla ei ole todellisuudessa yhtään päivää, jolloin työ ei tavalla tai toisella olisi mielessä, SD Worxin maajohtaja Mikko Uotila kommentoi tiedotteessa.

KYSELYSSÄ kartoitettiin myös suomalaisten valmiutta niin sanottuun hälytystyöhön. Peräti yli puolet eli 58,2 prosenttia lomallaan työtä tekevistä vastaajista on valmiita keskeyttämään lomansa töissä tapahtuneen hätätilanteen vuoksi.

Lisäksi huomionarvoista on, että 14,2 prosenttia lomalla työskentelevistä on valmiita työskentelemään hätätilanteessa lomalla päivittäin yli 3 tuntia.

– Tilanne heijastaa toisaalta suomalaisten upeaa sitoutumista työhönsä ja vastuuntuntoa. Henkilöstö on valmiina venymään, jos tilanne sitä vaatii. Toisaalta tulokset paljastavat myös riittämättömän resursoinnin ja varautumisen puutteet, jos vuosilomalta täytyy palata hoitamaan hätätilanteita, Uotila pohtii.

TYÖNTEKO lomalla on räjähtänyt käsiin etenkin johtajien ja yrittäjien keskuudessa. Johtavassa asemassa olevista 87,6 prosenttia tekee töitä vuosilomallaan. Merkittävä osa lomalla työskentelevistä johtajista (14,8 prosenttia) työskentelee joka päivä yli 3 tuntia.

Myöskään yrittäjät eivät pääse työstä irti. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet yrittäjät (86,9 prosenttia) kertoivat tarkistavansa työviestejä ja sähköposteja kesälomallaan säännöllisesti. Yli puolet yrittäjistä tarkistelee viestejä joka päivä alle 15 minuuttia, mikä on selvästi enemmän kuin millään muulla ammattiryhmällä.

– Luvut kertovat siitä, että olemme todistamassa loman käsitteen täydellistä muutosta Suomessa. Työelämän digitalisaatio on tehnyt 1900-luvulla kehittyneestä lomaperinteestä, töistä täydellisestä irrottautumisesta, vanhentuneen tavan, eikä täysin uutta tasapainoa ole vielä löydetty, SD Worxin Mikko Uotila analysoi.

UOTILAN mukaan tuoreen tutkimuksen tulokset ovat yksi merkki suurimmasta työelämän murroksesta sitten teollistumisen.

– Etätyön normalisoituminen vuosilomalla ei tarkoita enää satunnaista sähköpostin vilkuilua, vaan lomasta on tullut toinen työmaa. Tilanne on suomalaisten työhyvinvoinnin ja koko kansantaloutemme kilpailukyvyn kannalta kytevä burnout-pommi. Jatkuva työhön kytkeytyminen käytännössä joka päivä vuosilomalla ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, hän varoittaa.

Uotilan mukaan organisaatioiden kannattaisi nyt kehittää uusia tapoja, joiden avulla varmistetaan, että työntekijät todella saavat myös levätä, palautua ja irrottautua töistä vuosilomansa aikana.

– Teknologia on tehnyt joustavan työnteon mahdolliseksi, mutta samalla se näyttää jo liiankin paljon rikkoneen työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Tarvitsemme uusia pelisääntöjä ja kulttuuria, jossa lomalla voi myös levätä riittävästi.

KONSERNI on seurannut suomalaisten työelämän muutoksia jo vuosia. Alkuvuonna sen teettämä kansainvälinen kyselytutkimus paljasti, että suomalaiset työnantajat pitävät työntekijöiden hyvinvointia ja mielenterveysongelmia huomattavasti vähäisempinä haasteina kuin eurooppalaiset kollegansa.

Jo vuonna 2022 SD Worxin teettämä kansainvälinen kyselytutkimus osoitti, että 61 prosenttia suomalaisista etätyöntekijöistä tekee töitä myös sairaana. Samassa tutkimuksessa selvisi, että joka kolmas suomalainen vastaa normaalisti työpuheluihin tai -sähköposteihin vuosilomansa aikana.

– Nämä eri tutkimustulokset ovat yhdessä huolestuttava kokonaisuus. Samaan aikaan, kun suomalaiset työnantajat aliarvioivat työhyvinvointiin liittyviä ongelmia, eivät työntekijät pääse riittävästi irti töistään vuosilomalla. Tämä on niin sanottu resepti työuupumukseen ja sitä kautta kansallisen tuottavuuden laskuun, Mikko Uotila varoittaa.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Räsänen: Orpon hallitus kellotti uuden ennätyksen työttömyydessä

Työllisyystilanne heikkeni edelleen kesäkuussa, ja etenkin nuorten tilanne on vaikea.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15-74-vuotiaita työllisiä oli 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli puolestaan 51 000 enemmän kuin kesäkuussa 2024.

– Uusimpien työllisyyslukujen perusteella Orpon (kok.) hallitus kellotti työttömyydessä tämän kauden ennätyksen kaikilla kausitasoitetuilla mittareilla katsottuna. Kehysriihen jälkeen hallitus lupaili kovaan ääneen kääntävänsä Suomen talouden vihdoin kasvuun. Valitettavasti Orpon vahtivuorolla Suomessa ovat kasvaneet vain velka, konkurssit ja työttömyys, sanoo SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvastaava Joona Räsänen tiedotteessaan.

Erityisen jyrkästi työttömyys nousi nuorten joukossa. 15-24-vuotiaiden työttömyysaste oli kesäkuussa 22,2 prosenttia, mikä on jo 6,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten osalta työttömyyden kasvuun vaikutti muun muassa heikentynyt kesätyötarjonta.

Vaikka osa nuorista on opiskelujen vuoksi työvoiman ulkopuolella, koko ikäryhmän väestöstä työttömiä oli 14,3 prosenttia. Työttömiä 15-24-vuotiaita oli kesäkuussa 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Räsänen huomauttaa, että Orpon hallitus on nyt 171 000 uuden työllisen päässä omasta työllisyyslupauksestaan. Uusimpien valtionvarainministeriön ennusteiden mukaan hallitus ei tule lupaustaan saavuttamaan. Tämän epäonnistumisen vuoksi julkinen sektori myös velkaantuu myös ennätystahtia.

– Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että hallituksen heikko työllisyyspolitiikka maksatetaan syksyllä tavallisilla suomalaisilla, kun kasvaneen työttömyyden vuoksi työttömyysvakuutusmaksuun kohdistuu merkittävä korotuspaine. Toteutuessaan tämä pyyhkii kokonaan pois tulevat veronalennukset valtaosalta suomalaisista, Räsänen sanoo.

– Hallituksen umpisurkea työllisyyspolitiikka johtaa siis siihen, että veronalennuksista pääsevätkin näillä näkymin nauttimaan vain yhteiskunnan raharikkaat ja tavallisille suomalaisille on varattu laskun maksajan rooli.

AVAINSANAT

Etätyötä ei jätetä – moni valmis vaihtamaan työpaikkaa jos etätyö kielletään

Kolme neljästä haluaisi tehdä etätöitä jatkossa ja puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyöt eivät olisi mahdollisia, kertoo Suomen Yrittäjien tuore Työelämägallup.

Vastaajista 46 prosenttia on ollut etätöissä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Yleisintä etätöiden tekeminen on johtavassa asemassa toimivien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Etätyön vaikutukset ovat kyselyn perusteella pääosin myönteisiä. Työelämässä olevista yli puolet raportoi etätyön lisänneen esimerkiksi työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä.

-  Etätyön tuoma työtyytyväisyys ja työn mielekkyys näyttävät yhä lisääntyneen. Sen sijaan työn itsenäisyys on vähentynyt, mikä viittaa siihen, että etätyötä johdetaan aiempaa enemmän. Se on tervetullutta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Viime kädessä työnantaja ratkaisee, missä ja miten töitä tehdään.

Hän myös muistuttaa, että viime kädessä työnantaja ratkaisee, missä ja miten töitä tehdään.

Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta kesäkuun alkupuolella. Vastaajina oli reilu 1  000 työelämässä mukana olevaa 18-69-vuotiasta suomalaista. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.

Tämän vuoden kesäkuussa vastaajilta kysyttiin: “Oletko ollut etätöissä viimeisen 12 kuukauden aikana?”. Aikaisempina vuosina (2020-2024) kysymys esitettiin muodossa: “Oletko ollut etätöissä?”.

AVAINSANAT

Ilmarinen: Työntekijämäärän lasku jatkuu etenkin naisvaltaisilla aloilla

Eniten työntekijämäärä väheni majoitus- ja ravitsemisalalla, jolla naisten osuus on yli 60 prosenttia..

Työntekijämäärä väheni kesäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä kaikilla Suomen alueilla 2,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Työttömyys uhkaa etenkin naisvaltaisilla aloilla.

Tiedotteen mukaan seuratuista toimialoista eniten laskivat majoitus- ja ravitsemisala, henkilöstövuokraus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Maantieteellisesti tarkasteltuna työntekijämäärät vähenivät kaikilla alueilla Suomessa.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa muutosta yhteensä yli 60 000 yrityksen ja noin 500 000 työntekijän joukossa. Suhdanneindeksiin mukaan laskettavat 10 toimialaa kattavat valtaosan yksityisestä sektorista.

Indeksin jo vuoden ja 11 kuukautta kestänyt negatiivinen kehitys jatkuu edelleen. Kesäkuussa työntekijämäärä väheni 2,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan.

SEURATUISTA toimialoista vain asiantuntijapalveluiden työntekijämäärä kasvoi hieman eli 0,2 prosentilla, kun taas kaikki muut alat olivat laskussa.

Suurinta väheneminen oli majoitus- ja ravitsemisalalla (-6,6 prosenttia), henkilöstövuokrauksessa (-5,7) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (-5,2).

– Valitettavasti työntekijämäärän lasku jatkuu edelleen talouden heikon kehityksen takia. Huomionarvoista on, että vaikka pitkäaikaistyöttömistä enemmistö on ollut miehiä, nyt työntekijämäärä on vähentynyt erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja työttömyyden uhka on niillä kasvanut.

– Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat yli 80-prosenttisesti naisvaltainen ala, ja majoitus- ja ravitsemisalallakin naisten osuus on yli 60 prosenttia, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen tiedotteessa.

MYÖS rakentamisen heikko kehitys jatkuu. Alan työntekijämäärä laski kesäkuussa 3,8 prosenttia.

– Rakentamisen työntekijämäärä on kuluvana vuonna laskenut indeksissämme 3,7 prosenttia, kun laskua tuli viime vuonna 7,1 prosenttia. Huhtikuussa myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan noin prosentin vähemmän rakentamislupia asuinnoille kuin vuotta aiemmin. Rakennustuotanto onkin ollut historiallisen matalalla tasolla, Vatanen kommentoi.

Rakennusteollisuuden mukaan asuntokauppa on kuitenkin piristynyt alkuvuoden aikana, ja kauppamäärät lähestyvät jo pitkän aikavälin keskiarvotasoja.

– Piristyvä rakentaminen vaatii jatkossakin osaavia tekijöitä, joten toivottavaa on, että alalta työttömäksi jääneet eivät ole poistuneet sieltä pysyvästi.

TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT vähenivät kesäkuussa kaikilla alueilla. Itä-Suomessa lasku oli suurin (-2,5 prosenttia) ja Länsi-Suomessa pienin (-0,3).

Vuodesta 2013 lähtien julkaistun suhdanneindeksin seurantaryhmä koostuu yli 60 000:sta eri toimialoilla toimivasta Ilmarisen asiakasyrityksestä, jotka ilmoittavat palkkatietonsa tulorekisteriin. Indeksi kuvaa yritysten työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna.

AVAINSANAT

”Olemme iloisia” – Lentoliikennettä pitkään jumittanut työriita ratkesi

Lentoliikenteen palvelujen työriidassa on syntynyt sopimus, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto viestipalvelu X:ssä.

Ilmailualan Unioni IAU ja Palvelualojen työantajat Palta ovat hyväksyneet sovintoehdotuksen, jonka valtakunnansovittelija antoi myöhään lauantai-iltana. Läpi mennyt sovintoehdotus oli kolmas, jonka valtakunnansovittelija antoi kuukausia kestäneessä työriidassa.

Sopu merkitsee sitä, että lentoliikennettä ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla uhanneet lakot peruuntuvat.

PALTA kertoo, että IAU:n kanssa tehty sopimus työehdoista on 1,5 vuoden mittainen ja päättyy tammikuussa 2027. Sopimuksen palkkaratkaisu on yleisen työmarkkinalinjan raameissa.

IAU kertoo tiedotteessaan, että lyhyen sopimuskauden aikana osapuolet tarkastelevat säästösopimusten vaikutuksia työntekijöiden ansiokehitykseen ja edellytyksiä huomioida ne tulevissa neuvotteluratkaisuissa.

Lentoyhtiö Finnair totesi ratkaisun merkitsevän, että Finnairin lennot voidaan jatkossa operoida normaalin liikenneohjelman mukaisesti. Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt kiitti samalla yhtiön asiakkaita kärsivällisyydestä työtaistelujen keskellä.

-  Olemme iloisia, että Finnairin Tekniikkaa, Kitcheniä, Cargoa, lentoaseman asiakaspalvelua ja laajasti monia muita lentokenttäalueen yrityksiä koskevissa neuvotteluissa on viimein saavutettu sopu. Nyt voimme keskittyä operoimaan kesän tärkeän matkustuskauden lennot sillä luotettavuudella, jota asiakkaamme meiltä odottavat, Schildt sanoi tiedotteessa.

TYÖNANTAJAA edustava Palta ja työntekijöitä edustava IAU väänsivät lentoliikenteen palveluiden uudesta työehtosopimuksesta kuukausien ajan. Neuvottelut alkoivat jo tammikuun lopulla, ja työtaistelupäiviä oli lopulta 13.

-  On hyvä, että pitkittyneiden neuvotteluiden jälkeen viimeinkin löydettiin molemmille osapuolille hyväksyttävissä oleva ulospääsytie riidasta. Tämä on huojentava uutinen myös kaikille lentomatkustajille näin kesälomakauden keskellä, sanoi Paltan työmarkkinajohtaja Minna Ääri tiedotteessa.

Äärin mukaan Palta olisi kuitenkin halunnut nähdä ratkaisun, joka palkkaratkaisun ohella kehittää alan työehtoja ja sopimuksen sisältöä. Tekstikysymyksiin ei tässä ratkaisussa kuitenkaan tehty muutoksia.

IAU kertoi esittäneensä, että työriidan ytimessä ollut erimielisyys vuoden 2020 säästösopimuksista olisi jätetty työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Paltalle tämä ei sopinut.

Ääri sanoi STT:lle, että Palta piti parempana toista sovintoehdotukseen sisältynyttä vaihtoehtoa, että kysymys ansiokehityksestä siirretään työryhmän käsiteltäväksi.

-  Lopputulemaa tässä ei ole sovittu, Ääri korosti.

Lentoyhtiö Finnair on perunut kevään ja kesän aikana yli 1  200 lentoa IAU:n työtaistelutoimien vuoksi. Paltan mukaan perumiset ovat vaikuttaneet noin 100  000 asiakkaan matkoihin.

Seuraava IAU:n lakko uhkasi keskiviikkona. IAU oli varoittanut työtaisteluista myös 18., 21., 23. ja 25. heinäkuuta.

AVAINSANAT