VALIKKO

Essayah kaipaa ”suvaitsevaisuuspuheen” rinnalle ”anteeksiantopuhetta” – haluaa eroon rasismista, antisemitismistä ja vihapuheesta

Kristillisdemokraattien Sari Essayah eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 28. kesäkuuta.

Hallituspuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo olleensa harmistunut ja osin yllättynyt kirjoituksista, joita hallituksen alkutaipaleella on noussut esille.

Essayah kommentoi STT:lle tiistaina illalla puhelimitse näkemystään hallituskriisistä, perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran anteeksipyynnöstä sekä ilmi tulleista rasistisista kirjoituksista.

-  Minun mielestäni on ollut todella tärkeää, että niitä on nyt pyydetty anteeksi ja niistä on haluttu irtisanoutua. Ja sitten toisaalta, että meillä hallituksessa on nyt myöskin perustettu tämä työryhmä, jonka johdolla tehdään vielä tätä toimenpideohjelmaa, hän sanoo.

Essayahin mainitsemalla toimenpideohjelmalla olisi määrä kitkeä rasistista puhetta. Hän sanoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa täytyy selkeästi irtisanoutua rasismista, antisemitismistä ja vihapuheesta.

Essayahin mainitseman irtisanoutumisen kaikki hallituspuolueet tuntuvat olevan valmiita tekemään kutakuinkin vastaavan lausunnon tasolla. Sen sijaan erimielisyyttä on ollut hallituksen sisälläkin siitä, onko hallitus ja etenkin perussuomalaiset todella toiminut näin vai vain sanonut toimivansa.

KUUMINTA keskustelua on toistaiseksi käyty Purran anteeksipyynnön vakavuudesta, mutta keskustelussa ovat olleet myös perussuomalaisten sosiaalisessa mediassa lehdistöön suuntamaat kirjoitukset sekä se, onko puolue aidosti kykenevä irtisanoutumaan rasismista.

Perussuomalaisia johtava Purra joutui myrskyn silmään eduskunnan nykyisen puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) vanhan blogin vieraskirjaan kirjoittamiensa tekstien takia. Purra pyysi Scripta-blogin vieraskirjan 15 vuotta vanhoja kirjoituksia anteeksi, kun julkinen paine oli kasvanut riittävän suureksi.

Purra on kuitenkin kieltäytynyt irtisanoutumasta vuoden 2019 blogikirjoituksestaan, jossa hän kutsuu ihmisiä mustiksi säkeiksi.

Kirjoituksen mukaan ”pääkaupunkiseudulla kävelee tunnistamattomia mustia säkkejä, jotka tunnistaa ihmisiksi vain siitä, että ne yleensä vetävät perässään pieniä ihmisiä”.

Purra on perustellut tekstiään sillä, että hän olisi puolustanut sillä muun muassa naisten oikeuksia ja tasa-arvoa. Perussuomalaisten hallituskumppani RKP on puolestaan kyseenalaistanut sitä, kuinka aidosti Purra on irtisanoutunut rasismista.

ONKO Purran irtioton aitous mietityttänyt Essayahia ja kristillisdemokraatteja?

-  Minun mielestäni voisi sanoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei ketään saa sen paremmin nimitellä natsiksi kuin mustaksi säkiksikään. Ajattelen niin, että meidän pitäisi ennen kaikkea nähdä toinen ihminen lähimmäisenä ja sitä kautta kohdella kaikkia ihmisiä, Essayah sanoo.

”Puhdistava keskustelu”

Essayah kertoo pitävänsä hyvänä, että ”kaksoisviestintä” ja muut mahdollisesti pinnan alla olleet asiat ovat nousseet Suomessa esille. Kaksoisviestinnällä viitataan siihen, että esimerkiksi pienelle joukolle äärioikeistoa ilmaistaan tukea symboleilla, joita suuri yleisö ei välttämättä havaitse.

-  Ei meillä suomalaisessa yhteiskunnassa mitään tällaista saa olla. Että siinä mielessä tietenkin tämä on ollut jollain tavalla myös puhdistava keskustelu, hän sanoo.

ESSAYAH lisää toivovansa, että ”suvaitsevaisuuspuheen” rinnalle tulisi ”anteeksiantopuhe”.

Sekä perussuomalaisista että RKP:stä on myös ehditty nostaa esille huoli hallituksen toimintakyvystä. Kuinka Essayhah näkee sen?

-  Minulla ei ole mitään sellaista epäilystä, etteikö tässä päästäisi asioissa eteenpäin.

Mikko Gustafsson/STT

AVAINSANAT

Lindtman: Missä on Suomen yhtenäinen linja Gazan tilanteesta?

Demarien puheenjohtaja Antti Lindtman peräsi eduskunnan Gaza-keskustelussa hallitukselta yhteistä viestiä Suomen linjasta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman nosti eduskunnan Gaza-keskustelussa esiin epäselvyydet ja erimielisyydet hallituksen ulkopoliittisissa linjauksissa.

Lindtman painotti puheenvuorossaan, ettei Hamasin terrori oikeuta Israelin toimia Gazassa.

– Gazan siviilien ja varsinkin lasten kärsimyksille ei löydy oikein edes sanoja. Sen sijaan tämä on hetki, jolloin Suomen pitää lähettää maailmalle yhteinen viesti tilanteen kestämättömyydestä ja tapahtuvista sotarikoksista.

Lindtman osoitti sanansa pääministeri Petteri Orpolle (kok.) joka vakuutti aiemmin, ettei hallituksen ulkopoliittisessa linjassa ole erimielisyyttä.

– Kuitenkin olemme saaneet lukea mediasta, miten kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri (Sari) Essayah kutsuu ulkopoliittisen johdon lausuntoja heidän omiksi X-viesteikseen. Eikö tämä ole erimielisyyttä, ja missä se yhteinen linja silloin on, Lindtman kysyi.

Essayah kommentoi viimeksi ennen torstain kyselytuntia myös Demokraatille, ettei X-viesteihin ole ”mitään hallituksen sisäistä prosessia, jossa otettaisiin kantaa”. Näin ollen valtiojohdon X-viestit Gazan tilanteesta eivät hänen mukaansa ole hallituksen yhteinen kanta.

– He ovat ilmaisseet omia näkemyksiään omasta asemastaan, mihin heillä on tietysti oikeus, Essayah muotoili.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN demarijäsenet vaativat yhteisessä kannanotossaan hallitukselta toimia Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

– Kansainvälisellä yhteisöllä, Suomi mukaan lukien, on velvollisuus edistää rauhanomaista ratkaisua. Palestiinan tunnustamisella yhdessä muiden valtioiden kanssa, jotka eivät ole tätä askelta vielä ottaneet, voi olla merkittävä vaikutus Israelin toimintaan verenvuodatuksen lopettamiseksi, kannanotossa sanottiin.

Valiokuntalaisten mielestä Suomen ulkopoliittinen johto on jäänyt toistuvasti perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien linjausten vangiksi. Tällöin kansainvälistä vastuutamme ei ole kannettu.

– SDP:n valiokuntaryhmä kysyy: milloin on oikea hetki tunnustaa Palestiina, jos ei nyt, kannanotossa korostetaan.

AVAINSANAT

Essayah jakaa ulkopoliittisen johdon huolen Gazan siviileistä ”tietyin varauksin”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 22. toukokuuta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd.) on yritetty tavoittaa eri tavoin useamman median toimesta viime päivinä.

Nyt kiireisiinsä vedonnut puolueen puheenjohtaja toisti medialle eduskunnassa ennen kyselytuntia ja Gaza-keskustelua, että jakaa ulkopoliittisen johdon huolen Gazan siviilien tilanteesta – tietyin varauksin.

– On ehdottoman tärkeää, että alueelle saadaan tulitauko ja humanitaarista apua perille, mutta yhtä tärkeää on vapauttaa panttivangit – ja muistaa, että terroristijärjestö Hamas aloitti koko hyökkäyksen, Essayah kommentoi.

PRESIDENTTI Alexander Stubb sekä kokoomuslaiset pääministeri Petteri Orpo ja ulkoministeri Elina Valtonen julkaisivat viime maanantaina viestipalvelu X:ssä yhdenmukaiset viestit, jossa Israelin toimien Gazassa ja etenkin väestön pakkosiirtojen todettiin olevan sotarikos.

Orpo kertoi aiemmin tänään eduskunnassa medialle, että kristillisdemokraatit eivät ole esittäneet hallituksen ulkopoliittisesta kannasta eroavia mielipiteitä eikä aiheesta ole käyty keskustelua.

Kysyttäessä Sari Essayah toisti myös, ettei X-viesteihin ole ”mitään halllituksen sisäistä prosessia, jossa otettaisiin kantaa”. Näin ollen valtiojohdon X-viestit Gazan tilanteesta eivät hänen mukaansa ole hallituksen kanta.

– He ovat ilmaisseet omia näkemyksiään omasta asemastaan, mihin heillä on tietysti oikeus, Essayah muotoili.

KRISTILLISDEMOKRAATEILLE ja osalle perussuomalaisista Gazan tilanteen käsittely, siitä annetut ulkopoliittisen johdon lausumat ja koko Israel-Palestiina -dilemma näyttää olevan asia, jossa hallituksen riveissä seisominen tuntuu ylivoimaisen vaikealta.

Essayah arvosteli aiemmin suoraan opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) blogissaan esittämää kannanottoa siitä, että ei olisi dramaattista tunnustaa Palestiinan olemassaoloa jo nyt, ja sanoi olevansa siitä ”täysin eri mieltä”.

Jos Suomi tunnustaa Palestiinan valtion, onko se kysymys, jonka vuoksi kristillisdemokraatit olisi valmis lähtemään hallituksesta?

– Suomi ei ole tunnustamassa Palestiinaa, mikä todetaan eduskunnassa yksimielisesti hyväksytyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, Essayah vastasi Demokraatille.

Kyseisessä selonteossa todetaan, että Israelin ja Palestiinan välisen ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen reunaehtojen mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun kahden valtion malliin. Tunnustamiseen siinä ei suoraan oteta kantaa.

Eduskunta aloittaa ajankohtaiskeskustelun Gazan tilanteesta torstaina klo 17.

AVAINSANAT

Eduskunnan kansliatoimikunta haluaa kuulla Antti Pelttaria – syynä pääsihteerin esitutkinta

  • Kotimaa
  • 22.05.2025
  • 15:43
  • (Päivitetty: 22.05. 17:47)

​Eduskunnan kansliatoimikunta kutsuu pääsihteeri Antti Pelttarin kuultavakseen. Pelttarin toimet suojelupoliisin päällikkönä ovat paraikaa poliisin tutkittavana.

– Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta voi perustellun harkinnan jälkeen päättää antaa pääsihteerin jatkaa tehtävässään tai pidättää hänet virantoimituksesta, eduskunta tiedottaa.

Pelttari itse kertoo X-palvelussa, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.

Epäilyt liittyvät siihen, että Supo on hänen johtaja-aikanaan (2011-2023) käyttänyt vastatiedustelunsa apuna tiedustelupalvelusta eläkkeelle jääneitä työntekijöitä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyi tutkimaan asiaa viime vuoden keväällä, kun Supo oli itse vienyt syksyllä 2023 asian tiedusteluvalvontavaltuutetun ratkottavaksi.

ELÄKELÄISILLÄ, jotka eivät enää ole toimivaltaisia virkamiehiä tai virkavastuussa toiminnastaan, on voinut olla tiedustelupalvelua auttaessaan pääsy salaisiksi katsottuihin Supon tietoihin.

Tällaisten epätavallisten avustajien ja keinojen käyttö vastavakoilussa ja tietolähdetoiminnassa on ollut takavuosina ilmeisen yleistä, mutta todennäköisesti se on nykyisten lakien vastaista.

Syyttäjälaitos kertoi torstaina epäilevänsä, että suojelupoliisi ei ole toiminnassaan noudattanut ainakaan salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelun säännöksiä tai määräyksiä.

– Menettelyn vuoksi suojelupoliisissa järjestelystä vastanneita on syytä epäillä virkarikoksista, syyttäjälaitos kertoo tiedotteessa.

TIETOLÄHDETOIMINTAA ovat pyörittäneet Pelttarin alaiset, mutta julkisuudessa on arveltu hänen vähintäänkin tienneen käytännöstä, ja hyväksyneen sen.

– En katso syyllistyneeni tässä asiakokonaisuudessa rikokseen, Pelttari kirjoittaa X-päivityksessään.

Vielä viime syksynä Pelttari kertoi Helsingin Sanomille, ettei poliisi ole ollut yhteydessä häneen tästä asiasta.

Pääsihteeri on eduskunnan korkein virkamies.

 

AVAINSANAT

”Ei aiheuttanut keskustelua” – Pääministeri Orpo kommentoi hallituksen kohua herättänyttä Gaza-linjausta

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Gazan konfliktiin ja humanitääriseen tilanteeseen liittyvistä valtiojohdon näkemyksistä kerrottiin etukäteen hallituskumppaneille.

Pääministerin mukaan maanantaina julkaistut linjaukset eivät aiheuttaneet hallituksessa keskustelua. Jälkikäteen keskustelua on hallituspuolue perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien riveissä kuitenkin virinnyt.

Orpolta kysyttiin torstaina eduskunnassa tuliko valtiojohdon Gaza-kannanotto yllätyksenä perussuomalaisille ja kristillisdemokraateille.

– Lähetin tiedoksi ja käytännössä, kun otimme meidän linjojen mukaisen kannan, niin se ei aiheuttanut keskustelua, Orpo totesi toimittajille.

PÄÄMINISTERILLE huomautettiin, että kristillisdemokraatit olisivat toivoneet ulostuloon muutoksia.

– Ei aiheuttanut keskustelua, Orpo toisti.

Orpo kutsui maanantaina X:ssä väestön pakkosiirtoja, joihin Israelin epäillään Gazassa valmistautuvan, sotarikoksiksi. Lisäksi hän vaati Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja sallimaan humanitäärisen avun perille pääsyn Gazaan.

Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) viesti maanantaina X:ssä samansisältöisesti. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah viestitti keskiviikkona Demokraatille näin.

– Meillä ei ole valtiojohdon X-viesteille mitään omaa prosessia, jossa niiden sisältöä käsiteltäisiin tai tehtäisiin esimerkiksi muutosesityksiä, Essayah kommentoi tekstiviestitse.

ESSAYAHIN viestistä syntyi vaikutelma, ettei Orpon ja Valtosen Gaza-aiheisia X-viestejä ollut etukäteen hyväksytetty hallituskumppaneilla.

Essayahin mukaan kristillisdemokraateille on tärkeää, että terroristijärjestö Hamasin rooli iskujen aloittajana selkeästi tuomitaan, israelilaisten panttivankien vapauttamista vaaditaan ja siviileille tarjotaan humanitääristä apua.

Myös KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on arvostellut valtiojohdon kantaa liian yksipuoliseksi ja todennut, että israelilaisten panttivankien vapauttamisen tulisi olla ensimmäinen vaatimus.

– Se minkä valtiojohto tiedotti yhteisellä viestillään, niin se on hallituksen yhteinen linja ja sitä ei ole kukaan kiistänyt. Se perustuu meidän olemassaoleviin linjauksiin, Orpo sanoi torstaina eduskunnassa.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi torstaina, ettei ole Gaza-kannanotossa olevista asioista eri mieltä.

-  En minä ole tämän viestin kanssa siinä olevista asioista erimielinen, Purra sanoi toimittajille eduskunnassa.

Valtionjohdon kannanotosta annettiin Purran mukaan tieto etukäteen, mutta sille ei odotettukaan kuittauksia.

SUOMEN tavoitteiksi Orpo listasi tulitauon, israelilaisten panttivankien vapauttamisen ja rauhanneuvottelujen käynnistämisen tavoitteena kahden valtion malli.

– Tämä on meidän hallituksen linjan mukaista. Erityisesti juuri nyt kriittinen tilanne Gazassa on järkyttävä.

Orpolta kysyttiin mitä kaiken tekeminen käytännössä tarkoittaa.

– Me istumme eri ministerineuvostojen pöydässä. EU on meidän keskeisin toimintafoorumi, jossa haetaan koko ajan EU:n yhteisiä voimakkaita toimia, jotta nämä tavoitteet saadaan toteutumaan. Suomi on hyvin aktiivinen.

SUOMI avustaa Orpon mukaan Gazan aluetta merkittävällä tavalla.

– Olemme voimakkaasti siinä rintamassa kansainvälisesti niin EU:ssa kuin YK:ssa, jossa vaaditaan tulitaukoa ja humanitääristä apua. Teemme yhdessä kumppaneidemme kanssa niin paljon kuin voimme.

Pääministeri ei halunnut arvioida milloin Palestiinan valtion tunnustaminen voisi tulla ajankohtaiseksi.

AVAINSANAT

Riikka Purra: En ole eri mieltä Gaza-kannanotosta

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, ettei ole Gaza-kannanotossa olevista asioista eri mieltä.

-  En minä ole tämän viestin kanssa siinä olevista asioista erimielinen, hän sanoi toimittajille eduskunnassa.

Purra sanoi, että valtionjohdon kannanotosta annettiin tieto etukäteen, mutta sille ei odotettukaan kuittauksia.

Hän kertoi, että hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat aiemmin torstaina koolla ja keskustelivat Gazasta.

-  En kyllä minkäänlaisia soraääniä tästä ole havainnut, hän sanoi.

Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ottivat maanantaina kantaa viestipalvelu X:ssä Gazan tilanteeseen ja Israelin toimintaan alueella.

AVAINSANAT