VALIKKO

”Erittäin katastrofaalinen päätös” – vaalikampanjan avannut Minja Koskela syyttää hallitusta bluffista

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela (vasemmalla) ja varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo julkistivat puolueen alue- ja kuntavaaliohjelman Helsingissä tänään torstaina.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela pääsi esittelemään puolueen alue- ja kuntavaaliohjelmaa positiivisin mielin, kun Ylen torstaiaamuna julkaisema mielipidemittaus lupaili puolueelle hyvää tulosta vaaleissa.

- Aamu alkoi valoisasti. Ylen galluptulos oli meille varsin suotuisa, molemmissa vaaleissa otettaisiin hieno voitto, ja sitä lähdetään rakentamaan, Koskela avasi tiedotustilaisuuden.

Puolueen vaaliohjelmassa painotetaan kattavia julkisia palveluita ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kuntaosuuden kärkeen puolue nostaa varhaiskasvatuksen ja koulut.

Se, että koulutus olisi hallituksen erityissuojelussa tällä hetkellä, on Koskelan mukaan ”bluffi”.

– Hallitushan leikkaa koulutuksesta. Tästä ei pääse mihinkään, 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on koko meidän yhteiskunnalle erittäin katastrofaalinen päätös. Kun samaan aikaan lakkautetaan aikuiskoulutustuki, tämä haittaa jatkuvaa oppimista.

Koskelan mukaan lapsen lähikoulun pitää olla se paras koulu jokaiselle ja varhaiskasvatuksessa oltava riittävästi asiantuntijoita.

– Kuntien täytyy turvata koulutuksen resursointi kaikilla tasoilla, Koskela sanoi tiedotustilaisuudessa.

Riittävän henkilöstön lisäksi puolue vaatii oppimateriaalien maksuttomuutta myös digilaitteiden osalta.

- Emme voi olettaa, että oppilaalla on oma kännykkä, jolla tehdään tehtäviä, Koskela sanoi.

Kenties yllättävämpi vaaliohjelmasta löytyvä tavoite on, että kaikissa kouluissa tulisi toteuttaa maksuton aamupala ja välipala. Vaatimusta perustellaan ohjelmassa sillä, että kouluikäisten aamupala jää usein kotona syömättä ja se vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja keskittymiseen.

Puolueen varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo pitää ehdotusta realistisena esimerkiksi Helsingissä tehdyn kokeilun perusteella.

- Monet voivat ajatella, että sehän on täysin utopistista, että tällaista voitaisiin järjestää, mutta se oli menestys Helsingissä, Honkasalo sanoi.

Hänen mukaansa toimi lisäisi oppimista sekä koulujen viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Vaaliohjelman mukaan kuntien olisi myös tarjottava koulukyyti vanhempiensa luona vuoroasuville lapsille molemmista kodeista.

VAALIOHJELMASSA korostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen varautumista niin kunta- kuin aluetasolla. Kuntien tavoitteena tulisi vasemmistoliiton mukaan olla ilmastopäästöjen nollaaminen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus sen jälkeen. Puolue edellyttäisi kunnilta myös paikallisia ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmia, joissa varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin, kuten sään ääri-ilmiöihin.

Puolueen mukaan terveyskeskuslääkärin tai muun tarpeenmukaisen sosiaalipalveluiden tai terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle olisi päästävä maksutta viikon sisällä yhteydenotosta.

- Me olemme laskeneet, että hoitotakuun kiristäminen seitsemään vuorokauteen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sillä 500 miljoonalla, jonka hallitus on hassaamassa yksityisten terveysjättien katteisiin, Koskela sanoi.

Hoitotakuun tulisi vasemmistoliiton mukaan toimia hyvinvointialueiden koko perusterveydenhuollossa.

- Avainasemassa on henkilöstön riittävyys, johon liittyy esimerkiksi houkutteleva palkkaus ja tarvittaessa säädettävät rajoitukset kalliille vuokratyövoiman käyttämiselle.

PUOLUE kannattaa hyvinvointialueiden oikeutta verotukseen eli niin kutsuttua maakuntaveroa. Verotusoikeus mahdollistaisi vaaliohjelman mukaan hyvinvointialueille vahvemman itsemääräämisoikeuden ja vähentäisi niihin kohdistuvaa valtion taloudellista ohjausta.

Hyvinvointialueiden talousahdingosta puolue syyttää muun muassa ostopalveluiden kasvua ja vuokratyövoiman kustannusten nousua.

- Ostopalveluita tulisi pystyä kitkemään esimerkiksi hintakatolla, Koskela linjaa.

Nykyisin tuloja kerätään valtionosuuksien lisäksi esimerkiksi asiakasmaksuilla. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten tuoreen selvityksen mukaan Suomessa meni viime vuonna ulosottoon yli 524 000 asiakasmaksua julkisista sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluista.

-  Hyvinvointialueiden täytyy paitsi alentaa asiakasmaksuja, myös soveltaa lainsäädännön suomaa mahdollisuutta alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä kokonaan silloin, kun niiden periminen ajaa asiakkaan kohtuuttomaan tilanteeseen, vaaliohjelmassa linjataan.

Terveyskeskusmaksuista puolue luopuisi kokonaan.

VASEMMISTOLIITON mukaan hyvinvointialueille tulisi talouspolitiikan arviointineuvoston suosituksen mukaisesti myöntää lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on kuitenkin sanonut, ettei lisäjoustoihin ole varaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ei halua nimetä hyvinvointialueille säästökohteita.

- Kun vierailin Kontiolahden sote-keskuksessa ja kysyin siellä, mistä voisi ottaa pois, vastaus oli, että aika äärimmilleen on jo viritetty koneisto, Koskela sanoi.

Puoluejohtaja vierittää vastuun Petteri Orpon (kok.) hallitukselle.

Valtion budjettia ja sitä myötä hyvinvointialueiden rahoitusta puolue laajentaisi muun muassa ottamalla käyttöön yhden prosentin suuruisen miljonääriveron sekä rahoitustoimintaveron.

AVAINSANAT

SDP:n Guzenina: EU-parlamentin otettava naisten työttömyyden kasvu käsittelyyn

Maria Guzenina muistuttaa työttömyyden kasvun kohdistuvan pääasiassa naisvaltaisille aloille, kuten tukku- ja vähittäiskauppaan, hoivatyöhön, koulutukseen ja julkisiin palveluihin.

Demarimeppi Maria Guzenina on pyytänyt Euroopan parlamentin syyskuun täysistunnon käsittelyyn naisten hälyttävää työttömyyden kasvua Suomessa sekä useissa muissa EU:n jäsenvaltioissa.

Guzeninan kannanotossa muistutetaan, että Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste Suomessa nousi jyrkästi vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Tuolloin töissä oli 18 000 naista vähemmän kuin edellisvuonna.

– Työttömyyden kasvu kohdistuu pääasiassa naisvaltaisille aloille, kuten tukkukauppaan, vähittäiskauppaan, hoivatyöhön, koulutukseen ja julkisiin palveluihin. Sama ilmiö toistuu myös muissa jäsenvaltioissa, kuten Kreikassa, Virossa ja Slovenia, joissa leikkaukset naisvaltaisilla aloilla ovat johtaneet merkittävään naisten työttömyyden kasvuun, hän kommentoi.

Eurostatin ja OECD:n tiedot vahvistavat, että naisten työttömyysaste EU:ssa on jatkuvasti
korkeampi kuin miesten, ollen tällä hetkellä 6,1 prosenttia.

KIRJEESSÄÄN Sosialistien ja demokraattien ryhmän puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille
Guzenina vaatii hälyttävän tilanteen nostamista europarlamentin täysistunnon agendalle.

– Naiset maksavat nyt kovaa hintaa hallituksen saksipolitiikasta. Suomen hallitus on
epäonnistunut työpaikkojen suojelussa, ja eniten kärsivät juuri naiset. Ostovoiman
heikkeneminen ja tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin ovat vaarallinen koktaili.
Tästä on hallitusta varoitettu sen valtaan pääsemisestä saakka.

Guzenina korostaa, että EU:n pitää pystyä puuttumaan työmarkkinoiden huonoon kehitykseen.

– Naisten vahva työllisyys on ollut Euroopan selkäranka. Naisten osallistuminen työelämään
taustasta riippumatta on myös olennainen osa Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista, Guzenina korostaa.

AVAINSANAT

Kestävä kehitys laahaa maailmassa, Suomi kärkipaikalla jo viidettä vuotta – Orpo: ”Hallitus on sitoutunut YK:n ohjelmaan”

Pääministeri Petteri Orpo pitämässä avauspuheenvuoroa YK-kokouksessa New Yorkissa maanantaina.

New Yorkissa meneillään olevassa YK:n korkean tason kokouksessa arvioidaan, miten maailman maat ovat edistyneet YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n saavuttamisessa.

Tunnelma kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa on ollut odottava, kuvailee STT:lle Suomen delegaatioon kuuluva johtava asiantuntija ja kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman. Hänen mukaansa maailmantilanne näkyy muun muassa siinä, että kansalaisyhteiskunnan edustus on ollut kokouksessa aiempaa vähäisempää.

Suomi on tänäkin vuonna, viidettä peräkkäistä kertaa, ykkössijalla SDG-indeksissä, joka arvioi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden suoriutumista kestävän kehityksen tavoitteissa.

Suomi on maaraporttinsa mukaan saavuttanut tavoitteista jo noin 86 prosenttia. Suomen delegaatiota johtava pääministeri Petteri Orpo (kok.) esittelee Suomen kansallisen maaraportin New Yorkissa tiistaina.

Suomen vahvuuksia ovat panostukset sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

STT tavoitti pääministeri Orpon puhelimitse pian sen jälkeen, kun hän oli pitänyt Suomen avauspuheenvuoron YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa New Yorkissa.

ORPO kertoi pitävänsä suurena kunniana sitä, että Suomi sai käyttää puheenvuoronsa kokouksessa ensimmäisenä maana.

-  Se on asia, mistä voimme olla ylpeitä, Orpo sanoi STT:lle maanantai-iltana Suomen aikaa.

Orpon mukaan Suomen menestystä kestävän kehityksen edistämisessä selittää laaja-alainen, koko yhteiskunnan tasolla tehtävä yhteistyö, jossa myös nuoret on otettu aktiivisesti mukaan.

Pääministeri toivoo työn kestävän kehityksen saralla vahvistavan Suomen kansainvälistä profiilia, erityisesti maan tavoitellessa paikkaa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029-2030.

Orpon mukaan on valitettavaa, että työ kestävän kehityksen tavoitteiden eteen on hidastunut viime vuosien aikana.

-  On ollut koronapandemiaa, erilaisia sotia, kriisejä ja epävarmuutta. Niistä huolimatta nämä kestävyyden ongelmat ovat siellä taustalla koko ajan, ne eivät häviä mihinkään. Niitä ei saa unohtaa ja ne pitää ratkaista, Orpo painotti.

ORPON mukaan hallitus on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n tavoitteiden eteenpäin viemiseen.

Suomella on vielä parannettavaa erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä sekä niin sanotuissa ulkoisvaikutuksissa, eli siinä, miten Suomen toimet vaikuttavat globaaliin kestävyyteen. Näitä niin kutsuttuja spillover-vaikutuksia tarkasteltaessa Suomi ei sijoitu kansainvälisessä vertailussa erityisen hyvin.

Orpon mukaan hallitus seuraa näitä vaikutuksia jatkuvasti, ja ratkaisuja etsitään yhteistyössä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kanssa.

-  Toimia tehdään myös EU-tasolla. Esimerkiksi globaalille halpakaupalle ollaan tekemässä rajoitteita ja nostamassa veroja, jotta sitä pystyttäisiin hillitsemään, Orpo sanoo.

PÄÄMINISTERI korostaa, että myös teollisuustuotannon hankinnoissa pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, että ne olisivat kestävien periaatteiden mukaisesti tuotettuja.

-  Uskon, että se on kilpailuetu myös yrityksille.

Suomi allekirjoittaa kokouksessa aiesopimuksen, jonka avulla edistetään kestävän kehityksen ratkaisuja paikallisesti. Kyseessä on Suomen, Italian ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelman yhteinen aloite, joka tukee valtioita ja kuntia konkreettisissa kestävän kehityksen toimissa ja yhteistyössä.

-  Meidän ei tässä tapauksessa tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan käyttää aktiivisesti sitä, mikä meillä on olemassa. Kunnat ja kaupungit ovat se paikka, missä näitä asioita käytännössä paljon ratkotaan, Orpo sanoo.

GLOBAALISTI ollaan vielä kaukana Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2025 edistysraportin mukaan vain vajaat 20 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista etenee aikataulussa. Lähes yhtä suuri osa etenee maltillisesti oikeaan suuntaan.

Noin puolessa tavoitteista kehitys on riittämätöntä. Huolestuttavinta raportin mukaan on, että lähes 20 prosentissa tavoitteista on taannuttu vuoden 2015 lähtötason alapuolelle.

-  Tilanne on se, että agendan toimeenpanossa ollaan jäljessä. Tavoitteet ovat olleet kunnianhimoisia ja monessa on valitettavasti menty takaperin, Furman kuvailee.

Vuonna 2015 hyväksytty ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maailman maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä on muun muassa poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Monissa tavoitteissa edistyttiin vuosina 2015-2019. Edistysaskeleet kuitenkin pääosin pysähtyivät koronapandemian ja muiden kriisien seurauksena.

Furmanin mukaan on kuitenkin onnistuttu siinä, että yhteiskunnat ympäri maailmaa ovat omaksuneet Agenda2030:n yhteiseksi viitekehykseksi ja suunnaksi, jota kohti pyritään. Hän painottaa, että mailla on ollut eri lähtökohdat politiikan muuttamiseen ja seurantamekanismien rakentamiseen. Ne vievät aikaa, mutta tärkeintä on, että työtä viedään eteenpäin.

KAUPUNGIT ovat globaalien haasteiden ratkaisun ytimessä, sanoo STT:lle Agenda2030-asioista vastaava kehittämispäällikkö Ville Taajamaa Espoon kaupungilta.

Taajamaan mukaan esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja turvallisuuskysymykset ovat yhtä aikaa globaaleja ja paikallisia haasteita. Vaikka näiden vaikutukset ulottuvat yli rajojen, ratkaisut pitää usein löytää paikallisesti. Hän uskoo, että kaupungeilla on suuri potentiaali muutokseen.

Taajamaa painottaa, että Agenda2030 ei ole ideologia vaan tieteellinen ja yhteisesti sovittu kehys, joka kattaa niin paikallisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin ulottuvuuden. Se tarjoaa konkreettisen mittariston ja yhteisen kielen, jonka avulla eri toimijat voivat yhdessä edistää kestävää kehitystä yli rajojen.

Taajamaa harmittelee monen mieltävän Agenda2030:n puhtaasti ekologiseksi kehykseksi. Siinä kuitenkin pyritään kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta.

TAAJAMAASTA tavoitteiden saavuttaminen ei yksin riitä, vaan kehitystyön on oltava jatkuvaa. Hän korostaa, että sekään ei riittäisi, vaikka Suomi saavuttaisi kaikki asetetut tavoitteet.

-  Se ei riitä monestakaan syystä. Eiväthän kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen haasteet lopu siihen. Elämme koko ajan muuttuvassa maailmassa, eikä mikään valtio ei ole yksittäinen saareke.

Taajamaa painottaa, että tavoitteita pitää tarkastella kontekstiinsa sidottuna. Tavoitteet ovat samat kaikille maailman maille, mutta ne on sidottu aina paikalliseen tai kansalliseen todellisuuteen.

-  Suomen tapa toimia on motivoiva ja innostava esimerkki, kunhan muistetaan, että ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, että niitä toimintatapoja voisi suoraan kopioida muualle.

VUONNA 2015 hyväksytty Agenda2030 on aikansa tuote, jonka juuret ulottuvat YK:n vuosituhattavoitteisiin, muistuttaa Taajamaa.

Hänen mukaansa vuoden 2030 lähestyessä on syytä pohtia, millaiset tavoitteet vastaisivat nykyhetken haasteisiin entistä paremmin. Hän korostaa erityisesti paikallisen toiminnan painotusta valtiojohtoisia tavoitteita täydentämään.

Agenda2030:n seuraajaa aletaan Furmanin mukaan rakentaa YK:n johdolla todennäköisesti vuoden 2027 tienoilla. Hänen mukaansa siihen saakka pitää keskittyä nykyisiin tavoitteisiin samalla, kun pohjustetaan niille jatkoa.

Furman pelkää, että takapakkia tavoitteiden täytäntöönpanoon on odotettavissa myös jatkossa.

-  Sen takia on todella tärkeää, että keskustellaan yhdessä kaikkien maiden kanssa ja pyritään ylläpitämään moninkeskeistä yhteistyötä.

Furmanin mukaan Agenda2030:n tarkoitus ei ole, että maat kilpailisivat keskenään tai pyrkisivät saavuttamaan kaikki tavoitteet ja sen jälkeen lopettaisivat kestävän kehityksen työn. Sen sijaan tavoitteena on käynnistää muutos, jossa kestävän kehityksen periaatteet juurtuvat pysyvästi osaksi päätöksentekoa, toimintatapoja ja yhteiskunnan rakenteita.

Furmanin mielestä tavoitteet tuleekin asettaa niin korkealle, että niitä ei välttämättä saavuteta tavoiteajassa.

AVAINSANAT

Ulkoministeri Valtonen: Suomi ei ota kantaa EU.n ja Israelin kauppasopimukseen

EU:n jäsenmaat eivät ole onnistuneet löytämään konsensusta siitä, pitäisikö unionin sanktioida Israelia tiukemmin ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa.

Gazan tilanteeseen on saatava muutos tavalla tai toisella, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo STT:lle. Kysyttäessä Suomen kantaa siihen, pitäisikö EU-tasolla pyrkiä tekemään tiukennuksia EU:n ja Israelin väliseen assosiaatiosopimukseen, vastaa Valtonen kuitenkin kierrellen.

-  Kyllä me tätä tilannetta paitsi seuraamme, niin otamme sen myös erittäin vakavasti. Viime kädessä kyse on siitä, että toisaalta panttivangit saadaan vapautettua terroristijärjestö Hamasin todella epäinhimillisistä olosuhteista ja toisaalta Israel saadaan noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta. – – Tilanne on todella kammottava, ja tähän on saatava muutos tavalla tai toisella.

Assosiaatiosopimus on EU:n ja Israelin välisten kauppasuhteiden oikeusperusta, ja se tuli voimaan vuonna 2000.

EU ei ole onnistunut löytämään konsensusta jäsenmaiden kesken siitä, pitäisikö EU:n sanktioida Israelia tiukemmin ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa.

SUOMI ei Valtosen mukaan muodostanut maanantaina uutta kantaa Israelin tai Palestiinan suhteen allekirjoittamalla Gazan sodan loppumista vaativan lausunnon.

Hän sanoo, että asian peruslinjat on päätetty jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka hyväksyttiin noin vuosi sitten eduskunnassa laajalla parlamentaarisella enemmistöllä.

-  Tämä on ulkoministerin mandaattiin kuuluva asia, ja keskustelin kanssakollegojen kanssa asiasta. – – Olemme pitkään vaatineet paitsi panttivankeja vapaaksi ja tulitaukoa alueelle kuin myös ennen muuta sitä, että humanitaarinen apu pääsee alueen ihmisille perille.

Yli 20 maata Suomi mukaan lukien vaati maanantaina yhteisessä lausunnossaan Gazan sodan loppumista.

Lausunnon allekirjoittajat kehottivat sodan osapuolia ja kansainvälistä yhteisöä päättämään sodan välittömällä, ehdottomalla ja pysyvällä aselevolla.

ULKOMINISTERI ei kysyttäessä täysin poissulje mahdollisuutta, että Suomi voisi tulevaisuudessa tehdä uusia asekauppoja Israelin kanssa.

-  Kaikki hankinnat ja toki myös asevientiluvat arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, ja ulkoministeriöllä on siihen vahva asiantuntemus, mutta mitään ajankohtaista ei ole nyt pöydällä, Valtonen vastaa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on aiemmin sanonut Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että Suomi ei mielellään tekisi uusia asekauppoja Israelin kanssa. Hänkään ei kuitenkaan täysin poissulkenut uusien kauppojen mahdollisuutta.

ASEVIENNIN osalta Suomen kanta on kuitenkin selvä. Valtonen sanoo, että aseita ei EU:n linjan mukaisesti toimiteta Suomesta sellaisiin maihin tai sellaiseen käyttöön, jossa voidaan epäillä ihmisoikeusloukkauksia.

-  Suomestahan ei ole viety tappavaa aseistusta Israeliin kymmeneen vuoteen. Siinä mielessä tässä ei ole tarpeen edes tehdä mitään linjan tarkastusta, Valtonen huomauttaa.

Israelista Suomeen hankitun Daavidin lingon asetoimituksen osalta Valtonen ei näe syytä poiketa edellisen hallituksen päätöksestä.

Suomi hankki Israelilta kiistanalaisen Daavidin linko -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän vuonna 2023 paikkaamaan aukkoa ilmatorjunnassa ja ohjuspuolustuksessa.

AVAINSANAT

SDP:n Räsänen: Orpon hallitus kellotti uuden ennätyksen työttömyydessä

Työllisyystilanne heikkeni edelleen kesäkuussa, ja etenkin nuorten tilanne on vaikea.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15-74-vuotiaita työllisiä oli 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli puolestaan 51 000 enemmän kuin kesäkuussa 2024.

– Uusimpien työllisyyslukujen perusteella Orpon (kok.) hallitus kellotti työttömyydessä tämän kauden ennätyksen kaikilla kausitasoitetuilla mittareilla katsottuna. Kehysriihen jälkeen hallitus lupaili kovaan ääneen kääntävänsä Suomen talouden vihdoin kasvuun. Valitettavasti Orpon vahtivuorolla Suomessa ovat kasvaneet vain velka, konkurssit ja työttömyys, sanoo SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvastaava Joona Räsänen tiedotteessaan.

Erityisen jyrkästi työttömyys nousi nuorten joukossa. 15-24-vuotiaiden työttömyysaste oli kesäkuussa 22,2 prosenttia, mikä on jo 6,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten osalta työttömyyden kasvuun vaikutti muun muassa heikentynyt kesätyötarjonta.

Vaikka osa nuorista on opiskelujen vuoksi työvoiman ulkopuolella, koko ikäryhmän väestöstä työttömiä oli 14,3 prosenttia. Työttömiä 15-24-vuotiaita oli kesäkuussa 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Räsänen huomauttaa, että Orpon hallitus on nyt 171 000 uuden työllisen päässä omasta työllisyyslupauksestaan. Uusimpien valtionvarainministeriön ennusteiden mukaan hallitus ei tule lupaustaan saavuttamaan. Tämän epäonnistumisen vuoksi julkinen sektori myös velkaantuu myös ennätystahtia.

– Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että hallituksen heikko työllisyyspolitiikka maksatetaan syksyllä tavallisilla suomalaisilla, kun kasvaneen työttömyyden vuoksi työttömyysvakuutusmaksuun kohdistuu merkittävä korotuspaine. Toteutuessaan tämä pyyhkii kokonaan pois tulevat veronalennukset valtaosalta suomalaisista, Räsänen sanoo.

– Hallituksen umpisurkea työllisyyspolitiikka johtaa siis siihen, että veronalennuksista pääsevätkin näillä näkymin nauttimaan vain yhteiskunnan raharikkaat ja tavallisille suomalaisille on varattu laskun maksajan rooli.

AVAINSANAT

Työttömyys pahenee – vuoden aikana 27 000 uutta työtöntä

Työttömyysaste oli Suomessa huhti-kesäkuussa 10,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työttömiä oli 27  000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin työttömyysaste oli 9,3 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli huhti-kesäkuussa keskimäärin 297  000. Luvun virhemarginaali on 14  000 suuntaansa.

Siinä missä työttömyys kasvoi, työllisten määrä väheni vuoden toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuussa työllisiä oli 14  000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Yhteensä työllisiä oli huhti-kesäkuussa keskimäärin reilut 2,6 miljoonaa. Työllisyysluvun virhemarginaali on 18  000 suuntaansa. Työllisten tekemät työtunnit vähenivät reilulla kahdella prosentilla.

Työllisten määrän lasku selittyy naisten työllisyyden vähenemisellä. Työllisiä naisia oli huhti-kesäkuussa 18  000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan työllisten miesten määrä kasvoi 5  000:lla.

Työllisten määrä väheni huhti-kesäkuussa eniten tukku- ja vähittäiskaupassa. Kasvua taas oli eniten rakentamisen toimialalla.

AVAINSANAT