VALIKKO

”Entistäkin järjettömämpää”, Purralta kovaa kritiikkiä 2035 hiilineutraalisuustavoitteelle – näin reagoi ympäristöministeri

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi eilen viestipalvelu X:ssä jakamallaan videolla, että edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa.

– Tavoite jää pelkäksi numerosarjaksi ellei esimerkiksi metsähakkuita käytännössä leikata huomattavasti. Tästä taas seuraisi metsätalouden, siis vientimme oleellisen kivijalan romautus, ja tosi vakava isku kansantalouteen. Ainakaan tämä hallitus ei tule tuollaista esittämään, Purra totesi.

Orpon hallituksen ohjelmassa lukee seuraavasti: ”Hallitus sitoutuu vastaamaan päästövähennystavoitteisiin ja etenemään hiilineutraalisuustavoitteeseen ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen siten, että se ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä.”

Vuonna 2022 säädetty ilmastolaki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteeksi vuoden 2035. Se on siis käytännössä hallitusohjelman mukaan voimassa. Oppositio onkin kritisoinut hallitusta toimettomuudesta ilmastotoimissa.

Purran mukaan liian tiukille viety ilmastopolitiikka on uudessa tilanteessa ”entistäkin järjettömämpää”.

– Kaikessa pitää mennä todellisten mahdollisuuksien mukaan, ei tarraten vuosilukuihin tai kauniilta kuulostaviin mutta yliampuviin vaatimuksiin eikä rikkoen kansantaloutemme oleellista perustaa tai kotitalouksien vahvistavaa ostovoimaa. Todellisuus, kuten talouden ja teknologian rajoitteet, on välttämättä huomioitava, Purra sanoo videolla.

HILJATTAIN ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtynyt Sari Multala (kok.) kommentoi Purran puheita sanoen, että hiilineutraaliustavoite 2035 on uusien nielutietojen valossa entistä haastavampi saavuttaa.

– Mutta joka tapauksessa meillä on siihen liittyviä EU-velvoitteita ja niitä kohti pitää pyrkiä menemään, Multala totesi tänään Demokraatille eduskunnassa.

Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua siitä, miten metsien hiilinieluja lasketaan. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa on käytössä erilaiset mittaustavat.

Multalan mukaan nieluluvut muuttuvat jatkuvasti tiedon tarkastuessa.

– Sehän on tieteen perimmäinen olemus, että aina se korjaa itseään. Tulee uutta tietoa, tieto(pohja) tarkentuu, niin myös tulokset muuttuvat.

Multala sanoo, että laskelmiin liittyy myös epätarkkuuksia.

– Erityisen paljon liittyy epävarmuuksia siihen, mikä tulee olemaan esimerkiksi lopullinen komission hyväksymä vertailutaso. Sehän selviää vasta vuosien päästä eikä ole tässä hetkessä ratkaistava asia.

Uskotko henkilökohtaisesti, että 2035 tavoite saavutetaan?

– Se on erittäin vaikeata. Se vaatii lisätoimia, se on selvä. Sehän on juuri se, mistä nyt tämän kevään energia- ja ilmastostrategian yhteydessä myös linjataan, että mitä lisätoimia tehdään tällä hallituskaudella ja mitä jää vielä sitten tulevien hallitusten tehtäväksi ja mitä tulee Euroopan unionista.

Multala ei siis ole ainakaan suoraan lyömässä hanskoja tiskiin.

– Töitä riittää todella paljon tehtäväksi niin tälle kuin tulevalle hallitukselle. Osaltaan siinä meitä kirittävät myös toki kansainväliset velvoitteet.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo kuunnelleensa eilen Luonnonvarakeskuksen tutkijaa, joka oli ministerin mukaan todennut, että vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on erittäin vaikea tai mahdoton.

– Minä ajattelen, että eikö sitä parasta tieteellistä tietoa, mikä meillä on käytettävissä, pidä käyttää sitten päätöksenteon pohjana, Essayah kommentoi.

Tarkoittaako tuo sitä, että siitä (hiilineutraalisuustavoitteesta) pitäisi luopua?

– Minä totean vain, että siteeraan Luken tutkijaa, että se on mahdoton tai erittäin vaikea.

AVAINSANAT

EU jatkaa Venäjä-pakotteita – Israel-toimista ei saatu aikaan kannanottoa

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis tullidiiliin Yhdysvaltojen kanssa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

EU-maiden johtajat päättivät jatkaa Venäjän-vastaisia pakotteita kuudella kuukaudella, kertoivat virkamieslähteet EU:n torstain huippukokouksen tuloksista. Siihen kokous ei ottanut kantaa, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Gazan sodan ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Päätös pakotteista syntyi sen jälkeen, kun virkamiehet olivat sanoneet laativansa suunnitelmia siltä varalta, että Venäjä-myönteinen Unkari yrittäisi torpata pakotteiden jatkamisen. EU:n nykyiset Venäjä-pakotteet on uusittava puolen vuoden välein, tai ne ovat vaarassa umpeutua.

Tammikuussa päätöksen teko venyi viime hetkille Unkarin pääministerin Viktor Orbanin viivyttelyn vuoksi.

EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) sanoi Brysselissä EU-huippukokouksen jälkeen olevansa pettynyt, että Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden edistäminen kaatui Unkarin vastustukseen.

Hänen mukaansa EU:n on nyt löydettävä tapa edetä joko Unkarin kanssa tai ilman Unkaria.

STT:n tietojen mukaan EU:ssa selvitetään nyt vaihtoehtoisia lakiteknisiä reittejä, jotta jäsenyysneuvotteluita voitaisiin edistää ilman yksimielistä päätöstä, joka asiassa normaalisti vaaditaan. Siihen saakka neuvotteluita voidaan edistää myös epävirallisesti ilman Unkaria.

Korkea EU-lähde kertoi ennen kokousta, että Ukraina on edistynyt nopeasti uudistuksissaan ja neuvotteluissa voitaisiin siksi edetä kohti ensimmäistä neuvotteluklusterin avaamista.

Venäjään kohdistuvaa uutta pakotepakettia koskevaa päätöstä puolestaan lykättiin Slovakian vuoksi. Slovakian pääministeri Robert Fico on esittänyt huolensa EU-komission suunnitelmasta irtautua kokonaan venäläisestä kaasusta ja öljystä vuoteen 2027 mennessä. Slovakia haluaa komissiolta ratkaisuja huoliinsa ennen vihreän valon antamista.

Pääministeri Orpo sanoi kuitenkin kokouksen jälkeen olevansa luottavainen, että ratkaisu pakotepaketin osalta saadaan lähipäivinä.

HUIPPUKOKOUKSESSA puhutti myös Lähi-idän tilanne ja Israelin Gazaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama humanitaarinen kriisi.

EU:n johtajat eivät huippukokouksessaan ottaneet kantaa siihen, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Israelin ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Sen sijaan johtajat kehottivat jatkamaan keskustelua EU:n mahdollisista jatkotoimista heinäkuussa. Orpon mukaan EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas sai tehtäväksi valmistella erilaisia ratkaisumalleja Gazan tilanteeseen.

Petteri Orpo kommentoi, että ensimmäisenä toimena on oltava vakavat yhteydenotot alueelle ja Israelin pääministeriin Benjamin Netanjahuun humanitaarisen avun perille saamiseksi.

Orpolta kysyttiin, onko EU:n arvopuhe jäämässä täysin tyhjäksi, koska EU ei ole kyennyt toimimaan Gazan kriisissä tehokkaasti tai tuomitsemaan Yhdysvaltojen Iraniin viime viikonloppuna tekemiä iskuja.

-  Ei se ole tyhjää puhetta. Mutta on tosiasia, että EU-maiden linjat suhteessa Lähi-idän kriisiin ovat kovin kaukana toisistaan. Meillä on maita, joilla on täysi tuki Israelin toimille ja sitten on niitä maita, jotka ajattelevat täysin päinvastoin, pääministeri sanoi.

EU-JOHTAJAT saivat huippukokouksessa myös katsauksen EU:n ja Yhdysvaltojen käynnissä olevista tullineuvotteluista. Yhdysvaltojen asettama tullipaussi on näillä näkymin umpeutumassa heinäkuun 9. päivä.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis diiliin Yhdysvaltojen kanssa.

-  Mutta varaudumme siihen mahdollisuuteen, että tyydyttävää sopimusta ei ole saavutettavissa. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä pöydällä, hän sanoi.

Von der Leyenin mukaan EU on vastaanottanut Yhdysvaltojen uuden vastaehdotuksen ja sitä arvioidaan parhaillaan.

Pääministeri Orpo myönsi, että nollatullilinjaan tuskin on mahdollista päästä.

-  Yhdysvaltojen halu kerätä tulleja on ilmeinen. Jos saisimme periaatepäätöksen isosta linjasta ja voisimme mennä yksityiskohtiin myöhemmin, se olisi hyvä ratkaisu.

AVAINSANAT

Navalnajan Krim-kommentit kuohuttivat Porissa – ”Tuemmeko aidosti demokraattista oppositiota?”

Vankilassa kuolleen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja puhui Porin Suomi Areenassa 24. kesäkuuta.

Manipulatiivinen esitys, sanoo ukrainalaistaustainen suomalainen sellisti ja dokumentaristi Lukas Stasevskij Venäjän hallintoa vastustavan Julija Navalnajan esiintymisestä Suomi Areenassa.

Tiistaina Porissa esiintynyt Navalnaja vastasi ympäripyöreästi kysymykseen, joka koski laittomasti miehitetyn Krimin palauttamista Ukrainalle.

-  Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle, ja se tosiasiassa kuuluu nyt Venäjälle. Siitä tulee monimutkainen kysymys, koska ei pidä unohtaa miljoonia ihmisiä, joilla on nyt venäläiset passit, hän kommentoi.

Jopa ukrainalaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että on kyse monimutkaisesta asiasta, Navalnaja jatkoi.

Niin ikään Suomi Areenassa esiintynyt Stasevskij kertoi kuunnelleensa esiintymistä kiinnostuneena siitä, miten Navalnaja esittää asiansa läntiselle yleisölle. Facebookissa julkaisemassaan tekstissä Stasevskij kritisoi Navalnajaa tiukasti.

Väitettä ukrainalaisten suhtautumisesta Stasevskij sanoo muunnelluksi totuudeksi.

-  Näin ei kukaan Ukrainassa ajattele. Krimin palauttaminen on hyvinkin yksinkertainen kysymys kaikille, jotka ymmärtävät alueellisen koskemattomuuden periaatteen, hän sanoo STT:lle.

Navalnajan mies oli oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi, joka kuoli viime vuonna Siperiassa vankileirillä epäselvissä olosuhteissa. Navalnaja on jatkanut työtä Venäjän hallintoa vastaan.

OPTIMISTISENA esiintynyt Navalnaja sanoi haluavansa nähdä Putinin vankilassa Venäjällä, mutta halusi myös valaa uskoa Venäjän muutokseen ja siihen mahdollisuuteen, että Venäjästä voi vielä tulla demokraattinen ja eurooppalainen maa.

Stasevskij katsoo Navalnajan vähätelleen venäläisten vastuuta korostamalla Venäjän hyökkäyssodan olevan presidentti Vladimir Putinin sota.

Krimin miehitykselle on kansan laaja tuki ja venäläiset tietävät, mitä Ukrainassa tehdään, Stasevskij sanoo.

-  Narratiivi Putinin sodasta avaa ovia myös sille, että jos Venäjä toivon mukaan joskus joutuu vastuuseen tästä, niin uudet päättäjät voivat sanoa, että ei meidän tarvitse mitään sotakorvauksia maksaa, eihän me oltu vastuussa, Stasevskij sanoo.

Stasevskij huomauttaa, että Navalnaja ei maininnut puheessaan sotakorvauksien maksamista Ukrainalle tai esimerkiksi Venäjän sieppaamia ukrainalaislapsia.

Stasevskij pitää Navalnajan nostamista sankariksi naiivina.

-  Hän ei kykene jakamaan perustavanlaatuisia demokraattisia arvoja. Herää kysymys, että tuetaanko me täällä länsimaissa oikeasti demokraattista oppositiota, Stasevskij sanoo.

VENÄLÄISOPPOSITIOTA tutkinut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya luonnehtii Navalnajan lausuntoja problemaattisiksi mutta pragmaattisiksi.

Problemaattinen vastaus on, koska Krim todellakin kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainalle.

Pragmaattiseksi vastauksen tekee pyrkimys puhutella Venäjällä asuvien venäläisten valtavirtaa.

-  Syy sille, miksi Navalnaja tai muut oppositiopoliitikot kuten Ilja Jashin välttelevät näitä kysymyksiä on se, että he pitävät itseään ennen kaikkea venäläisinä poliitikkoina.

Todennäköisesti maanpaossa olevat poliitikot ajattelevat, että yli 10 vuotta aivopesun kohteeksi joutuneille venäläisille on hyvin vaikeaa alkaa kampanjoida sanomalla, että Krim palautetaan, Zavadskaya toteaa.

Myös Stasevskij pitää Navalnajaa ennen kaikkea poliitikkona.

-  Venäjällä ei kykene olemaan varteenotettava haastaja nykyiselle valtajärjestelmälle, jos avoimesti vastustaa Krimin miehitystä tai tukee sen palauttamista Ukrainalle, hän sanoo.

SAMALLA poliitikot yrittävät saada viestinsä sellaiseen muotoon, että se kelpaa myös eurooppalaisille.

-  Siksi emme saa koskaan mitään selkeitä vastauksia, koska he eivät halua koskea tähän asiaan, Zavadskaya sanoo.

Zavadskayan mukaan enemmistö Venäjän maanpaossa elävästä oppositiosta ei kuitenkaan kannata Krimin miehitystä. Hän huomauttaa, että Navalnajan esittämä näkemys on ympäripyöreydestä huolimatta yhä vastoin myös venäläistä valtavirtaa.

Venäläisen propagandan mukaan Ukraina on aina ollut osa Venäjän poliittista aluetta. Navalnaja ei siis vastannut tavalla, joka sopisi myöskään Venäjän ultrapatrioottisen yleisön näkemyksiin.

SUOMI Areenan kaltaisia esiintymisiä voisi kuvailla pokeriksi, jossa pyritään ohjaamaan toisten tulkintaa omasta asemasta, sanoo Zavadskaya. Suomalainen yleisö pyrkii arvioimaan poliitikon luotettavuutta.

-  Suomi haluaa turvallisuutta ja ennustettavaa naapuria, eikä Venäjän oppositio tarjoa vastausta, joka tyydyttäisi meitä.

AVAINSANAT

Hallitus ehdottaa: 2500€ käteen, jos romutat autosi ja ostat uuden sähköauton

Hallitus ehdottaa esitysluonnoksessaan, että Suomessa otettaisiin jälleen käyttöön romutuspalkkio vuosille 2026-2027.

Ehdotus on, että valtio maksaisi romutuspalkkiota 2 500 euroa, jos romutettavan auton tilalle hankitaan uutena nollapäästöinen sähkö- tai vetyauto. Jos uuden auton käyttövoima olisi jokin muu, mutta hiilidioksidipäästöt alittavat tietyn rajan, romutuspalkkiota maksettaisiin 2 000 euroa. Hiilidioksidipäästöt saisivat olla enintään 140 grammaa kilometriltä.

Romutettavan auton tulisi olla vähintään kymmenen vuotta vanha.

Sekä romutetun että uuden auton omistajan tai haltijan tulisi olla sama henkilö. Romutettavan auton olisi lisäksi täytynyt olla liikennekäytössä ja uuden auton ostajan omistuksessa tai pääasiallisessa käytössä vähintään 12 kuukautta juuri ennen romutusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja tästä esitysluonnoksesta.

EHDOTETUN lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Romutuspalkkiota voisi hakea lain tultua voimaan takautuvasti 1.10.2025 alkaen laissa säädellyin ehdoin.

Esitysluonnoksen mukaan valtion varoista varattaisiin romutuspalkkioon yhteensä 20 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina 2026-2027. Romutuspalkkio loppuisi vuoden 2027 lopussa tai jos määräraha loppuu.

Hallitus perustelee romutuspalkkiota siellä, että henkilöautokannan keski-ikä on jatkanut Suomessa nousuaan yhtäjaksoisesti vuodesta 2007. Viime vuonna liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli noin 13,6 vuotta.

Tiedotteen mukaan romutuspalkkion avulla vähennetään liikenteen päästöjä, parannetaan liikenneturvallisuutta ja uudistetaan autokantaa teknologianeutraalisti.

AVAINSANAT

Puolustusministeriö: Suomelle ensimmäiset omat tutkasatelliitit

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan satelliittihankinta vie Suomen puolustuksen uuteen aikaan.

Suomi hankkii ensimmäiset omat satelliitit puolustuksen käyttöön, kertoo puolustusministeriö tiedotteessaan. Ministeriö ja avaruusteknologiayritys Iceye ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka pohjalta valtiolle voidaan hankkia SAR-tutkasatelliitteja.

Satelliitit kykenevät kuvaamaan ja valvomaan kohteita kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa.

Tiedotteen mukaan tavoitteena on kehittää Puolustusvoimien tiedustelu- ja valvontakykyä avaruudesta.

-  Avaruuden merkityksen kasvaessa otamme nyt pitkien valmisteluiden jälkeen myös Suomen puolustuksessa ainutlaatuisen askeleen. Omien satelliittien hankinnalla vahvistamme puolustuksemme itsenäistä tiedustelu- ja valvontakykyä avaruudessa, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiedotteessa.

HÄKKÄSEN mukaan samalla tuetaan kotimaan korkean teknologian puolustusteollisuutta ja avataan uusia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämisessä liittolaisten ja kumppanien kanssa.

Tiedotteen mukaan hankittavien satelliittien tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös muiden viranomaisten kuin Puolustusvoimien tarpeisiin.

Iceye on suomalainen, vuonna 2014 perustettu avaruusteknologiayhtiö. Yritys omistaa satelliittiparven, joka tuottaa tutkakuvaa maapallosta lähes reaaliajassa.

AVAINSANAT

Eero Heinäluoma osallistuu Budapestin Pride-marssille – näin hän kommentoi

Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma (sd.) kertoo osallistuvansa Budapestin Pride-marssille.

Heinäluoma osallistuu EU-parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän työvaliokunnan vierailulle sekä tapaa kansalaisjärjestöjen ja unkarilaisten puolueiden edustajia viikonvaihteen aikana.

Hän sanoo tiedotteessa lähtevänsä Budapestiin osoittamaan tukea unkarilaisille kansalaisjärjestöille ja aktivisteille, jotka ovat viime aikoina joutuneet todella ahtaalle autoritaarisen hallinnon puristuksessa.

– Haluan osoittaa tukeni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille osallistumalla myös Pride-marssille. Pidän käsittämättömänä Unkarin pääministerin ilmoitusta kieltää marssi ja uhata marssijoita pidätyksillä.

– Toivon, että oma ja muiden EU-parlamentaarikoiden läsnäolo antaa suojaa ja tukea myös unkarilaisille osallistujille heidän toteuttaessaan normaaleja lansalaisoikeuksiaan omassa maassaan, Heinäluoma kommentoi tiedotteessa.

EU vaati eilen Unkaria sallimaan Pride-kulkueen järjestämisen tänä lauantaina maan pääkaupungissa Budapestissä. Maan poliisi kielsi viime viikolla kulkueen järjestämisen.

AVAINSANAT